Keminmaan kylistä

[Matti Lehtiö]

Osaako joku arvioida Keminmaan kylien keskinäisiä ikäsuhteita:
Alapaakkola, Hirmula, Ilmola, Kirkonkylä, Koroiskylä, Lautiosaari, Liedakkala

[Matti Lund]

Osaako joku arvioida Keminmaan kylien keskinäisiä ikäsuhteita:
Alapaakkola, Hirmula, Ilmola, Kirkonkylä, Koroiskylä, Lautiosaari, Liedakkala

Keminmaan historiassa (Jyväskylä 1997) on Keminmaan asutuksen varhaisimpia vaiheita käsittelevä osuus Jouko Vahtolan kirjoittama.

Vahtola ei varsinaisesti "rankkaa" kyliä selkeään ikäjärjestykseen, mutta hän antaa osin ikäerojakin erittäin väljästi kuvaavia luonnehdintoja kuten s 56:

"Asutus sijaitsi Kemijokilaaksossa selkeämmin jokisuulla kuin Tornionjokilaaksossa. Nähtävästi lohenkalastus ja lohenkalastuspaikkojen sijainti vaikutti Kemijoella enemmän asutuksen ja kylien sijautumiseen kuin Tornionjoella."

Edelleen s. 56

Vahtolan mukaan Tornionjoen rantamilla olivat paremmat luonnonniityt, mikä on yksi asutuksen sijoittumista erottava tekijä Kemi- ja Tornionjokilaaksojen asutuksen välillä. Sitten Vahtola toteaa, että Kemijokisuulle syntyi maanousun ansiosta 1500- ja 1600 -luvuilla hyviä rantaniittyjä, mikä näkyi ennen pitkää Lautiosaaren asutuksen vahvistumisena.

Ja jo tätä ennen Vahtola toteaa:

"Asutuksen painopiste oli Kemijoella selvästi jokisuulla ja alimalla juoksulla. Taivalkosken alapuolella oli vahva Paakkolan taloryhmä, joka hyödynsi kosken runsastuottoista kalastusta, mutta Taivalkosken yläpuolella talot olivat enimmäkseen yksittäisiä. Siellä oli myös pitkiä asumattomia taipalia Ylipaakkolan ja Koivun välillä ja edelleen Rovaniemelle päin."

Vahtola arvioi, että Keminmaalla oli toistakymmentä taloa enemmän, mitä ensimmäinen vuoden 1543 luettelo ilmoittaa:

Paakkola 23 taloa
Koroisniemi 9
Ilmola 19
Liedakkala 22
Lautiosaari 19

Yhteensä 92 taloa

---------------------------------------------

Siis tiivistetysti voisi Vahtolaa väljästi mukailleen sanoa, että todennäköisesti vanhin asutuspiste oli Alapaakkolassa Taivalkosken liepeillä ja asutus laajeni lähinnä sieltä käsin molempiin suuntiin jokivarressa. Kemijoen suu ei ollut kovin suotuisa asutukselle aivan varhaisimpina aikoina, mutta keskiajan mittaan tapahtunut maan kohoaminen alkoi luoda sinne parempia edellytyksiä 1500 -luvun alkupuolelta alkaen. Jos siis siellä ja Lautiosaaressa oli vanhempaa astusta, se oli paljon vähäisempää kuin Alapaakkolassa ja voisi veikata Alapaakkolaa jokisuun asutuksen vahvistajaksi 1500 -luvulla.


terv Matti Lund