Hela
28.09.15, 14:05
Kiikan Ruotsilan kartanon historiaan liittyy naissukulinja, jolla on harvinaisuutensa vuoksi genealogista mielenkiintoa.
Ruotsilan kylän talot oli jo 1500-luvun lopulla yhdistetty kahdeksi suurehkoksi Maskon ja Göstin taloksi. Ne kuuluivat 1600-luvun alkupuolella leskirouva Anna Wrangelin läänitykseen, joka käsitti 38 taloa Tyrvään pitäjässä. Rouvan kuoltua läänitys siirrettiin 1641 sotapäällikkönä kunnostautuneelle kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterille. Hän oli sitä ennen saanut suuria läänityksiä Virossa. Burmeister osti Ruotsilan molempien talojen sukuoikeudet ja yhdisti ne säterikartanoksi, josta tuli läänitysalueen keskus. Kaikki hänen läänityksensä oli annettu Norrköpingin päätöksen ehdoilla, joten niiden oli määrä periytyä vain miespuolisille jälkeläisille, mutta kun hänen kaikki kolme poikaansa kaatuivat valtakunnan palveluksessa, annettiin 1661 kuninkaallinen päätös, jonka mukaan läänitykset saivat siirtyä kolmelle tyttärelle ja vävylle. Suomessa oleva läänitys ja Ruotsilan säterikartano siirtyivät Gertrud-tyttärelle ja hänen miehelleen, ratsumestari Didrik von Rigemanille. He muuttivat vuoden 1660 vaiheilla Virosta Suomeen ottamaan vastaan läänityksen ja Ruotsilan säterikartanon ja asettuivat asumaan Ruotsilaan. Heidän tulonsa välittömänä seurauksena oli Kiikan kappeliseurakunnan synty.
Kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterin jälkeläiset omistivat Ruotsilan ja asuivat siellä 200 vuoden ajan. Kartano siirtyi aina tyttärelle ja vävylle seuraavassa järjestyksessä:
Gertrud Burmeister, s. ?, elossa vielä 1684. Läänitystä ei peruutettu isossa reduktiossa, vaan se vahvistettiin hänelle kuninkaallisella päätöksellä 30.5.1684 hänen elinajakseen. Sen jälkeen läänitys peruutettiin ja Ruotsilan säterikartano muuttui kaksinkertaisesti ratsuvelvolliseksi säterirustholliksi. Pso ratsumestari Didrik von Rigeman.
Helena Kristina von Rigeman (1668-1740). Pso ratsumestari, vapaaherra Gustaf Mellin.
Vapaaherratar Gertrud Helena Mellin (1700-1766). Pso Henkirakuunarykmentin kersantti Lorentz Enholm.
Kristina Juliana Enholm (1730-1799). Pso Jomalan kirkkoherra Jakob Zidén.
Katarina Zidén (1751-1810). Pso maanmittaustirehtööri Johan Kristian Wirzenius. Heidän kaksi poikaansa, ensin luutnantti Henrik Gustaf Wirzén ja sitten apteekkari Jakob Johan Wirzén, omistivat Ruotsilan vuoteen 1844, jolloin jälkimmäinen myi sen kruununvouti Petter Rydmanille ja kenraalimajuri Burmeisterin jälkeläisten hallituskausi kartanossa päättyi.
Wirzenius-puolisot ottivat kasvatikseen Katarina Zidénin sisaren Anna Beata Zidénin ja raumalaisen kauppaporvarin Karl Gustaf Brobergin tyttären Beata Karolina Brobergin (1803-1888). Hän asui Ruotsilassa kartanon neitinä ja hoiti emännyyttä naimattoman serkkunsa Henrik Gustaf Wirzénin omistuskaudella. Hän avioitui 1833 nahkurimestari Matts Lagerströmin kanssa, jolla oli Kiikan kirkonkylässä menestyvä nahkurinliike. Heidän tyttärellään Johanna Karolina Lagerströmillä (1838-1909) oli avioliitossaan tämän kirjoittajan isoisän sedän Johan Adrian Impolan kanssa neljä lasta. Hän kuoli 33 vuotta kestäneen leskeyden jälkeen kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterin viimeisenä jälkeläisenä Kiikassa.
Henrik Impola
Ruotsilan kylän talot oli jo 1500-luvun lopulla yhdistetty kahdeksi suurehkoksi Maskon ja Göstin taloksi. Ne kuuluivat 1600-luvun alkupuolella leskirouva Anna Wrangelin läänitykseen, joka käsitti 38 taloa Tyrvään pitäjässä. Rouvan kuoltua läänitys siirrettiin 1641 sotapäällikkönä kunnostautuneelle kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterille. Hän oli sitä ennen saanut suuria läänityksiä Virossa. Burmeister osti Ruotsilan molempien talojen sukuoikeudet ja yhdisti ne säterikartanoksi, josta tuli läänitysalueen keskus. Kaikki hänen läänityksensä oli annettu Norrköpingin päätöksen ehdoilla, joten niiden oli määrä periytyä vain miespuolisille jälkeläisille, mutta kun hänen kaikki kolme poikaansa kaatuivat valtakunnan palveluksessa, annettiin 1661 kuninkaallinen päätös, jonka mukaan läänitykset saivat siirtyä kolmelle tyttärelle ja vävylle. Suomessa oleva läänitys ja Ruotsilan säterikartano siirtyivät Gertrud-tyttärelle ja hänen miehelleen, ratsumestari Didrik von Rigemanille. He muuttivat vuoden 1660 vaiheilla Virosta Suomeen ottamaan vastaan läänityksen ja Ruotsilan säterikartanon ja asettuivat asumaan Ruotsilaan. Heidän tulonsa välittömänä seurauksena oli Kiikan kappeliseurakunnan synty.
Kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterin jälkeläiset omistivat Ruotsilan ja asuivat siellä 200 vuoden ajan. Kartano siirtyi aina tyttärelle ja vävylle seuraavassa järjestyksessä:
Gertrud Burmeister, s. ?, elossa vielä 1684. Läänitystä ei peruutettu isossa reduktiossa, vaan se vahvistettiin hänelle kuninkaallisella päätöksellä 30.5.1684 hänen elinajakseen. Sen jälkeen läänitys peruutettiin ja Ruotsilan säterikartano muuttui kaksinkertaisesti ratsuvelvolliseksi säterirustholliksi. Pso ratsumestari Didrik von Rigeman.
Helena Kristina von Rigeman (1668-1740). Pso ratsumestari, vapaaherra Gustaf Mellin.
Vapaaherratar Gertrud Helena Mellin (1700-1766). Pso Henkirakuunarykmentin kersantti Lorentz Enholm.
Kristina Juliana Enholm (1730-1799). Pso Jomalan kirkkoherra Jakob Zidén.
Katarina Zidén (1751-1810). Pso maanmittaustirehtööri Johan Kristian Wirzenius. Heidän kaksi poikaansa, ensin luutnantti Henrik Gustaf Wirzén ja sitten apteekkari Jakob Johan Wirzén, omistivat Ruotsilan vuoteen 1844, jolloin jälkimmäinen myi sen kruununvouti Petter Rydmanille ja kenraalimajuri Burmeisterin jälkeläisten hallituskausi kartanossa päättyi.
Wirzenius-puolisot ottivat kasvatikseen Katarina Zidénin sisaren Anna Beata Zidénin ja raumalaisen kauppaporvarin Karl Gustaf Brobergin tyttären Beata Karolina Brobergin (1803-1888). Hän asui Ruotsilassa kartanon neitinä ja hoiti emännyyttä naimattoman serkkunsa Henrik Gustaf Wirzénin omistuskaudella. Hän avioitui 1833 nahkurimestari Matts Lagerströmin kanssa, jolla oli Kiikan kirkonkylässä menestyvä nahkurinliike. Heidän tyttärellään Johanna Karolina Lagerströmillä (1838-1909) oli avioliitossaan tämän kirjoittajan isoisän sedän Johan Adrian Impolan kanssa neljä lasta. Hän kuoli 33 vuotta kestäneen leskeyden jälkeen kenraalimajuri Kristoffer Burmeisterin viimeisenä jälkeläisenä Kiikassa.
Henrik Impola