PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Neuvonpyyntö/mistä saisin selville maatilan siirtymisen syyn P-mäellä 1800-luvulla?


TiinaTurpeinen
24.09.15, 19:26
Arvoisat sukuhistorioitsijat,

Haluaisin selvittää miksi sukulaiseni ovat kadonneet kahden pieksämäkeläisen tilan rippikirjoista 1800-luvun puolivälissä. Löytyisikö esimerkiksi pitäjänkokousten pöytäkirjoista valaistusta asiaan?

Toinen tiloista on Mataramäki 5 (Mattila), jonka viimeisimmät tiedetyt sukulaiseni ovat Johan (Juho) Turpeinen, s.23.4.1804 Pöyhölä 2 , k. 5.4.1869 ja Maria os. Riipinen s. 1.5.1788 Pyhitty, k. 8.5.1848. Vuoden 1848-1849 tienoilla Juho mainitaan loisena Mataramäki 6-nimisellä tilalla.

Toinen on Mataramäki 4 (Knuutila), josta isäntäpari Johan Vauhkonen ja Anna-Liisa os. Laitinen muuttivat Suonenjoelle 11/1854. Uusi isäntä näyttää olevan Thomas (Tuomas) Moilanen.

Onko tiloilta ollut pakko lähteä kenties huonojen satojen ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi? Itselläni on hiukan vaikeuksia tulkita vanhaa ruotsia ja pitäjänkokousten merkintöjä. Olisin äärettömän kiitollinen vinkeistä eteenpäin!

Parhain terveisin,

Tiina Turpeinen

Juha
24.09.15, 20:15
eipä tuollaista pitäjänkokouksessa välttämättä puhuttu. Jos ei vain ollut edellytyksiä hoitaa taloansa niin joutui esim myymään sen



Juha

eeva häkkinen
25.09.15, 09:18
Henkikirjat on digitoitui arkistolaitoksen digitaaliarkistoon joka viidenneltä vuodelta aina vuoteen 1915. Tässä on Mataramäki Pieksämäen henkikirjassa vuodelta 1845
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537083. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537083)
Siitä näkyy, että tilan No 4 isäntä on vapautettu henkiverosta tyrän vuoksi (bråck; saattaisi olla myös bräckl. eli kivulloinen, mutta kun käsiala on aika selkeä, niin olkoon bråck) ja tilan No 5 isäntä on halvaantunut (slagrörd). Eiköhän nämä selitä, miksi tiloista jouduttiin luopumaan.

Tilan myynnin syytä ei todellakaan ollut tapana merkitä asiakirjoihin, mutta sen vaiheiden seuraaminen auttaa yleensä ymmärtämään, miten asiat ovat menneet. Materiaalia on paljon, tosin läheskään kaikki ei digitoitua.