Johannes Nicolai Wennon sukupiiri

[virpinissila]

Tapio Vähäkangas on käsitellyt Wenno-sukua artikkelissaan ”Peter Dansken jälkeläiset”. Genos 69(1998), s. 125–138, 158. http://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm (http://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm)

Tässä joitakin tietoja 1600-luvulta, lähinnä Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Wennoon liittyen. Ne ovat tulleet esiin eri lähteistä artikkelin ilmestymisen jälkeen. Osa on julkaistu aikaisemmin tai niitä on käsitelty palstakeskusteluissa, muun muassa ketjussa ”Kaljalan talo Turun kirkkokadulla” http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33910 . Kun tiedot yleensä hukkuvat viestitulvaan, kokoan niitä tähän lähteineen.

Mynämäen kirkkoherran Johannes Nicoilai Wennon vaimo Brita lienee Turun pormestarin Bertill Mårtensonin tytär. Pormestarin pojista niin Jacob Bertillson ja Hans Bertillsson mainitaan hänen langoikseen ja kälyksi Margeta Bertilldotter.
Lähteitä:
KA Turun raastuvanoikeus 5.9.1646: 322. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665 .
KA Turun raastuvanoikeus 5.4.1647: 242–243. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479382
KA Turun raastuvanoikeus 14.12.1647: 86–87. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304
Toropainen, Veli Pekka 2010: Pytyn perilliset, s. 152–154. Genos 82 (2010) https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset
Toropainen mainitsee pormestari Bertill Mårtenssonin anopiksi Barbro Jönsintytär Pytyn. Voudintilileissä kuitenkin hänen patronyymikseen sanotaan Michellsdotter. KA 1527: 5v-6. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1520: 131. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882

Johannes Nicolai Wennon lapsista:

– tyttären Marian ensimmäinen mies oli rykmentin pastori Gabriel Lethalensis ja toinen mies Lapin kirkkoherra Johan Aurelius
Lähteitä:
Nissilä, Virpi: Tenlenius. Genos 79 (2008) s. 37
Ylioppilasmatrikkeli:
Gabriel Lethalensiis
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=811
– poika Johan Johansson Venno vihittiin Catharina Balsarsdotter Laudianin kanssa Turussa 4.10.1664.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676771
– tyttäret Karin ja Annika: onkohan kenelläkään tietoja heistä?

Johannes Nikolailla on ollut veli, joka oli kirkonrakentaja. Hän oli edesmennyt 1644, jolloin Johannes näyttää edustavan veljensä leskeä. Kyse on velivainajan palkkasaatavista. Tästä on maininta V. P. Toropaisen lyhennelmissä, mutta en nyt löytänyt sitä. Tässä alkuperäinen teksti: KA Turun raastuvanoikeus 24.1.1644: 116. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474349

Johannis Nicolain isä pormestari Nils Eriksson näyttää omistaneen Rymättylän Suutarlassa tilan, jossa mainitaan leski Margareta. Onko hän mahdollisesti Johannes Wennon äiti (Margareta ? Laurentiuksentytär?).? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867789 (KA Rymättylän SAY 1600–19: 16). Alkuperäislähteitä pitäisi tästäkin hakea.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=871487

Kukahan on vänrikki Johan Eriksson Spåra, joka näkyy Suutarlassa 1639 alkaen?

On siis Turun pormestari Erik Olofsson Spåran poika.

[Timo W]

Johan Eriksson Spåre, adlad Silfverspåre (son av Erik Olofsson Spåre, Tab. 2). Fänrik vid Åbo läns infanteriregemente 1634 (At KrA).). Löjtnant vid Åbo läns infanteriregemente 1642 (At KrA).). Kaptenlöjtnant 1647. Adlad eller fick förnyelse på gammalt adelskap 1647-11-13 (introducerad 1649 under nr 385 och med namnet Silfverspåre, som han och hans efterkommande dock sällan brukade). Erhöll Suutarla i Rimito socken under Norrköpings besluts villkor 1649-06-30. Tillhandlade sig släktens gamla sätesgård Moisio i Lundo socken. Fick 1649-06-08 bekräftelse på frihet för den del därav, som tillhört hans anförvant Jakob Mattsson Spåre, och 1663-07-10 hela Moisio urminnes sätesgård under säterifrihet. Köpte under 1660-talet Pornais i Rimito socken och tillbytte sig 1674 halva Bukkila i Piikkis' socken. vilket gods ägts av hans broder Mikel och för gäld varit intecknat hos honom. Död omkring 1675 och begraven i Rimito kyrka i egen murad grav, som han tillhandlat sig 1659. Gift med Barbro Stahl, sannolikt från Ingermanland, som överlevde honom.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Silfversp%C3%A5re_nr_385#TAB_2

http://runeberg.org/frfinl/0410.html

[Benedictus]

Tuosta Johannes Nicolai Vennon veljestä ei taida olla nimeä tiedossa?

Vaikuttikohan Turussa?

Nimi on siis ollut N. Nilsson Venno, tai N. Classon Venno tai Nicolausson Venno tai ilman sukunimeä.
Ehkäpä myös Tornbyggare tai mikä ammattinimike sitten olisikin.

[Calonius]

Toisin nyt tässä esille sen, että Ulvilan ja myöhemmin Porinkin kirkkoherra Ericus Laurentii oli ilmeisesti Euran kirkkoherra Laurentius Johannis Wennen poika. Tätä ei kuitenkaan kerrota yllä mainitussa Tapio Vähäkankaan artikkelissa eikä paimenmuistossakaan:

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=575

Jos näin kuitenkin on, siinä tapauksessa Ericus Laurentii Wenne (K 1616) olisi Johannes Nicolai Wennon eno (äidin veli).

[virpinissila]

Tämän ketjun aloitusviestissä todistelen Johannes Nicolai Wennon vaimoa Britaa Turun pormestari Bertil Mårteninpojan tyttäreksi perintöjutuissa mainittujen sukulaisuuksien perusteella. Nyt tuli vastaani vaimon nimi tuomiokirjasta, varmistanee hänen syntyperänsä. Mynämäen ylimääräisillä käräjillä 6.6.1657: 38v-39v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792049 käsiteltiin lapsenmurhaepäilyä ja todistamaan kutsuttiin kirkkoherran vaimo Brita Bertilintytär (s. 39, keskivaiheilla).

Genissä näyttää sotketun Johannes Nilsson Wennon vaimoksi hänen mahdollinen äitinsä. https://www.geni.com/people/Brita-Wenne/6000000011554377542

Virpi Nissilä

[Calonius]

Tämän ketjun aloitusviestissä todistelen Johannes Nicolai Wennon vaimoa Britaa Turun pormestari Bertil Mårteninpojan tyttäreksi perintöjutuissa mainittujen sukulaisuuksien perusteella...

Kyllä tuo näyttää nyt melko selvältä. Nämä tukevat tuota asiaa:

TRO 5.4.1647:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479382
Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.

Valitettavasti en nyt muista, mistä artikkelista tuo on. Siinä on virheellisesti mainittu Vehmaa. Kyseessä on selvästi Mynämäki (Wirmo), jos katsoo alkuperäistä tekstiä tarkkaan. Muuten en osaa tulkita kovinkaan hyvin tuota tai arvioida Toron tulkintaa. Jotenkin tuossa ajattelee, onko tuo Margareta nimenomaan Mynämäen herra Johanin vaimo. Tuskin. Jotain tällaista siinä lukee:

"...och herr Johan i Wirmo få på sine egne wegnne(?) så som effter commission på sin swågers Jacob Bertilssons och swågerskhas hustru Margareta Bertillsdotters wegna och det för 1140 daler koppar och 50 daler Wännegofwor..."

Eli Jacob Bertilsson mainitaan herran Johanin lankona. Sitten on vielä esim. nämä:

TRO 1646 19/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479667
Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31143208

Assessoren Johan Hinrichsson har att fordra av sal. Bertill Mårthensson 157 Dlr 16 öre ?, som Bertil och hans svåger kyrkioherden Hr: Johan i Wirmo lovat betala (tages från Thomas Thomasson som köpt gården)

TRO 1646 5/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665
Toropainen on Genoksessa 3/2009: 112 tulkinnut jutun: ”Riiassa asuva Jakob Bertilinpoika valitti inspehtori Thomas Thomaksenpojan myyneen isänsä talon Turussa langolleen Mynämäen herra Johan Nicolaille.”

Näissä tulkinnoissa usein jää epäselväksi lauserakenne. Siis onko nyt myyty Jakob Bertillsonin isän eli pormestari Bertill Mårtenssonin talo? Ja onko herra Johan Jakobin vai Thomaksen lanko. No, se selviää ainakin osittain katsomalla alkuperäistä tekstiä:

"Jacob Bertillsons breff uplästes ankommet i från Riga ... han ... gårdzköpett som hans swåger Johan i Wirmo hadhe slutitt medh Thomas Thomasson om hans Sal. faders gård ..."

Ainakin siis herra Johan on Jacob Bertillssonin lanko.

Tähän vain vielä liittyen:

TRO 1646 22/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479648
Dahlströmin kortti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31143206
Första uppb. Lät inspekt. Thomas Thomasson uppbjuda sal. Bertill Mårthenssons gård på Kyrkiogatan, som han tillhandlat sig.

[Calonius]

T
Mynämäen kirkkoherran Johannes Nicoilai Wennon vaimo Brita lienee Turun pormestarin Bertill Mårtensonin tytär. Pormestarin pojista niin Jacob Bertillson ja Hans Bertillsson mainitaan hänen langoikseen ja kälyksi Margeta Bertilldotter.
Lähteitä:
KA Turun raastuvanoikeus 5.9.1646: 322. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665 .
KA Turun raastuvanoikeus 5.4.1647: 242–243. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479382
KA Turun raastuvanoikeus 14.12.1647: 86–87. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304


No, tuossahan olitkin Virpi kertonut ainakin osan noista lähteistä, jotka toin edellä esille. Katsoin tuota viimeistä vähän tarkemmin:

Åbo Stads domb. 1646 14/12 s. 86.87. (TRO)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304
Kaljalas Arffwingar
Då war Inspectoren Thomas Thomasson före medh herr Johan Nicolaj Kyrkioherden i Wirmo begiärades komma medh honom till wichtigheet(?) om gårdzkiöpet som han hade ingådt medh honom och att Herr Johan icke motta förr slippa här ifrån. Då förelästes Wälbete Herr Johan hans swågers Hans Bertilssons supplication...

Lopussa mainitaan pari kertaa vanha tuttu (mutta niin tuntematon) Thomas Eriksson. Yritänpä tulkita tämän jutun pian.

[Calonius]

Yritin nyt kirjoittaa puhtaaksi tämän. Tiedän, että joka kolmas sana on hieman väärin, mutta onpahan jotain, josta päästä tulkinnan alkuun.

Åbo Stads domb. 1646 14/12 s. 86.87. (TRO)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304

Då war Inspectoren Thomas Thomasson före medh herr Johan Nicolaj Kyrkioherden i Wirmo begiärades komma medh honom till wichtigheet(?) om gårdzkiöpet som han hade ingådt medh honom och att Herr Johan icke motta förr slippa här ifrån. Då förelästes Wälbete Herr Johan hans swågers Hans Bertilssons supplication der uthinan han pratenderar på hallffwa Kalliala gården för sitt möderne sejandes sigh icke dett ringaste der opå bekommitt lijckawällwijste(?) Thomas Thomasson honom hune(?) tima(?) och stund ifrån gården anhöllandes fördenskhullden Rättens adsistens saken.
Då swarade herr Johan det Hans Bertillsson skhulle till förenne hafwa bekommitt sitt möderarwen(?) (äidinperintö ilmeisesti). Hans Bertillsson nekade det alldeles till: Frågades altså Hans Bertillsson om han för sin part wille bestå och som(?) tijke(?) till det kiöpet. Som slutittwar(?) om gården? Då swarade han sigh icke wela? srij fara sett tillbaka allenast han får sin deell aff rårdett(?) Och emedan Thomas Erichsson sades hafwa ett gammall breeff om mödernett(?) huru lades så som dett aff… ?? , han och elliest(?) för sin person pratenderade opå någon giälld: dij sijntes råd(?) sampt(?) att(?) differera… saken tillnästa kommande … January, och parl… tillsades att då wara till… medh deras(?) skhiäll att den emillan ändskhap fölia motte: I medler bijdh skhulle gårdzsens wärde wara uthi arrest inne hoos Thomas Thomasson Och Thomas Erichsson wardt här om aff Rätten förständigatt och tillskhrifwit och så frempst han sigh på den tijden … ...stålte skhulle Hans Bertillsson fåå sin andeell lööst(?).

Nopea ensitulkinta tuosta on, että Thomas Thomasson haluaa selvyyttä talokauppaan Mynämäen herran Johanin kanssa. Hans Bertilsson vaatii puolet talosta äidinperintönään. Johan sanoo, että Hans olisi sanut jo perintönsä. Hans kieltää tämän. Thomas Erichssonilla on joku vanha kirje, joka käsittelee tätä.

Tämän ketjun jutuista jää epäselvyys, myykö Thomas Thomasson Kaljalan taloa vai ostaako hän sen. Itse näen nyt niin, että Thomas Thomasson ostaa ja tätä kuviota sekoittaa osin väärät tulkinnat.

Mikä on Thomas Erikssonin rooli tässä? Miksi hänellä on joku joku vanha kirje, joka vaikuttaa oikeuden päätökseen kauppa-asiassa?

[virpinissila]

Eiköhän Johannes Wennon vaimon alkuperä nyt ole varmennettu. Lähteitä Kaljalan taloon liittyen on näköjään runsaasti.

Johanneksen äidin syntyperästä en ole toistaiseksi löytänyt tietoja. Oletus äidin mahdollisesta kuulumisesta Wenno-sukuun perustuu kai siihen, että poika käytti nimeä Wenno. Isä Nils Erikinpoika oli kahdesti (ainakin) naimisissa. Vaatisi aikamoista selvittelyä myös tämä sukupolvi. Epäilen myös, että Yrjö Blomstedtin "lainlukijoissa"olevat tiedot Nilsin urasta sisältävät kahden eri henkilön tietoja. (Yrjö Blomstedt 1958: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla.) Voin olla väärässäkin.

Virpi Nissilä

[Calonius]

Toropainen, Veli Pekka 2010: Pytyn perilliset, s. 152–154. Genos 82 (2010) https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset
Toropainen mainitsee pormestari Bertill Mårtenssonin anopiksi Barbro Jönsintytär Pytyn. Voudintilileissä kuitenkin hänen patronyymikseen sanotaan Michellsdotter. KA 1527: 5v-6. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1520: 131. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882


Haluaisin lähteä nyt toden teolla ratkomaan tätä Barbro Pytyn ongelmaa. Saattaa olla vaikka oma esi-äitini. Samalla tapaa kuin oma isälinjani oli tämä Barbro Turun Pyttyjä, joiden tarkka yhteys Loimaan Pytty-taloon on vielä epäselvä. Kirjoitan jotain taustaa sen enempää perustelematta, koska ajattelin nyt ensin vaikka keskittyä tuohon Barbro Pyttyyn (oli tämä sitten oikea ketju siihen tai ei). Tietoja voi sitten siirtää myöhemmin sille parempaan ketjuun ja jatkaa siellä, jos niin tuntuu paremmalta.

Pyttyjä olen löytänyt erityisesti Turkua koskevista kirjoista vasta 1500-luvun lopulta lähtien. Thomas Pytthin pieni lapsi haudataan vuonna 1594. Turun manttaalissa 1607 "Tomas Bittu arm" Mätäjärvellä. Bitten Tomas 1609. Vuonna 1611 haudataan miessurmasta teloitettu Thomas Pytte. Vuoden kuluttua siitä Thomas Pytten lapsi Karjakadulta. Vuonna 1623 käydään oikeutta edesmenneen Pytin talossa Karjakadulla. Matts Pytin vaimolle on langennut tästä talosta perintönä neljäsosa. Matts on tutkimusteni mukaan esi-isäni Thomas Pytin veli. Thomas alkaa näihin aikoihin myös näkyä Turun manttaaleissa. Mattsin vaimo oli nimeltään Gertrud ja luultavastikin Loimaan Pytty-talon tyttäriä. Nämä Matts ja Thomas eivät siis ole Loimaan Pytyn poikia vaan muuta sukua tai muuten yhteydessä siihen taloon ja kotoisin kyllä Loimaalta. Tuo mestattu Thomas Pytte saattaa olla Loimaan Thomas Bertilsson Pytty, jonka isänperintöä hakevat Turun Matts Thomaksenpoika ja muut vuonna 1620, ja jota käsitellään esim. tässä ketjussa:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17111

Sitten tähän Barbro Pyttyyn. Toropaisen "Pytyn perilliset" -artikkelin lähteet yllä lainattuun kohtaan ovat tässä:

Loimaa 1626 5/6, 166v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846091

Siinä lukee vain "Barbro Eskil Suikkis i Åbo hustru" - ei mainita isännimeä.

Loimaa 1638 6-8/9, 275
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846946

Lukee "deras mormor H: Barbro" eikä sen tarkemmin muissakaan kohdissa.

Seuraavassa viestissä aion hieman käsitellä yllä mainittuja voudintilejä. Niissä näin pari mielenkiintoista asiaa. Selvästi niissä ainakin mainitaan Michellsdotter.

[Calonius]

Pohjois-Suomen rästiluettelo 1592-1592 (1527)
KA 1527: 5v-6.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548
"Copie register aff qiuttenher(?) pro anno 1592...
Barbaro Michils dotter
Bekennes jagh Barbaro Michils dotter salig Eschil Swickis efterleffuerska i Åbo..."
Sivulla 3v:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870546
"Effther K:M: breffe blewff Anders Brun(?) fordrat aff Finland till K:M: Arkninge(?) Cammar(?)... S: Eskill Swickes efther leffuerska i Åbo ..."

Pohjois-Suomen tilikirja 1591-1591 (1520)
KA 1520: 131.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882
"Johan dhen tridie med gudz nåde.
Effter thee Michill Påuallsson och Hans Hofman att ... Cammarschrifuare Siffridt Siffridsson sampt medh sin swäre hustru Barbro framledne Eskill Suickz effter leuerske borgare i Åbo..."

Kirjeet ovat siis jotenkin kuninkaan Juhana III:n nimellä. Vuoden 1591 kirjeissä (vai mitä tiliotteita nämä nyt ovat) alussa mainitaan aina Mikael Paavalinpoika, joka on siis ilmeisestikin tämä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Paavalinpoika_Munck
Hans Hofman on taas tämän Henrik Hoffmanin isä:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1022
Täällä enemmän:
https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm
"Tiedot sanotusta Hannu Hoffmanista alkavat 1579, jolloin hänet mainitaan Suomen sotavoimien ylipäällikön, Maskun Kankaisten kartanon herran Henrik Klaunpoika Hornin palvelijana Venäjän sotaretkellä.[24] Lieneekö hän palvellut ratsumiehenä, josta tuohon aikaan käytettiin ruotsinkielistä nimitystä hoffman (suomeksi huovi), ja siitä saanut itselleen liikanimen? Tämä on yhtä mahdollista kuin sekin, että Hoffman olisi ollut hänen alkuperäinen sukunimensä. Jälkimäisessä tapauksessa hänen isänsä olisi saattanut olla turkulainen raatimies Eskil Hoffman, joka mainitaan asiakirjoissa 1539-1554."
Sigfrid Sigfridsson on siis ilmeisesti Barbron vävypoika? Ja tämä kamreeri:
https://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm

Turun Thomas Eriksson, jonka usein mainitsen, oli siis Maskun kankaisten vouti, jolla oli myös talokauppaa Kankaisten Gustaf Hornin kanssa. Esi-isäni Thomas Eriksson Bytti/Pytty oli usean vuoden ajan maalari Jochim Neimanin naapuri. Neiman maalasi muotokuvan sekä lapsena kuolleesta Hornin pojasta että Henrik Hoffmannista. Hoffmanin ja hänen vaimonsa muotokuvaa voi ihailla Helsingin Kansallismuseossa.

Tässä yhdistyvät nyt siis Pytty-suku että nämä Maskun mahtiherrat. Oliko Thomas Bytti tuo Kankaisten kartanon vouti Thomas Eriksson? Näyttää nimittäin nyt siltä, että hän oli sukua ainakin Sigfridille ja tekemisissä näiden muiden kanssa. Ja voisiko jopa Hans Hofmanin isä raatimies Eskil Hoffman olla Eskil Suikki?

[virpinissila]

Kuten esillä on ollut V. P. Toropaisen tulkinta löytyy oheisen artikkelin taulusta 6. https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset
eli tunnetaan Markus Suikki. Harmilista kyllä tästä osasta puuttuvat lähdetiedot. Varmaankin voudintilit.

En ole tarkemmin yrittänyt selvitellä tätä sukuvyyhtiä. Ainoastaan Barbara Michilintyttären nimiin kirjoitettu kuittikopio 12.9.1592 on selvästi ristiriidassa Toropaisen artikkelitietojen kanssa minun tiedossani olevien alkuperäislähteiden perusteella. Tosin yhden tyttären avioliittotiedossa Toropaisen mukaan näyttää olevan epävarmuustekijöitä. 1620- ja 1630- luvuilla Pytyltä perintöjä vaativien sukulaisten vyyhdissä olisi siis vielä selvitettävää. Tämän artikkelin johdosta lähdin aikoinaan selvittelemään Johannes Wennon vaimoa, hän on minun ”lenkkini” tähän sukuun.

Voudintileissä voi hyvinkin olla lisätietoja. Nämä voudintilitiedot Barbrosta/Barbarasta löysin vahingossa hakiessani aivan muuta. Lieneekö leskeksi jäänyt Barbro jatkanut hetken vävyn avustamana miehensä liiketoimia?

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Sukupiiriä hiukan lisää.

Johan Arvidsson Frisiuksen vaimot sopinee ihmeteltäväksi tänne, joskaan en aio sen kummemmin tarkistella tietoja.

Kotivuoren toimittamassa Ylioppilasmatrikkelissa Frisiuksen ensimmäinen vaimo on N. N. Mårtenintytär https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=966 Paimenmuistossa hän näyttää olevan nimellä Anna Mårtenintytär Salko, pormestari Mårten Sigfridinpojan tytär https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/722
Toropaisen artikkelissa hänet on merkitty Sigfrid Sigfridinpojan pojan Mårten Sigfridinpojan tyttäreksi, https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset (artikkelissa näkyy olevan kaksi taulua 6), samoin Rundtin artikkelissa. https://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm (https://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm)
Jos oikein katsoin, Frisiuksen ensimmäinen vaimo ei ollut Salko-sukua.

Ilmeisesti Johannes Arvidi Frisiuksen ensimmäinen vaimo Anna Mårtenintytär ja toinen vaimo Margeta Johanintytär Wenno olivat pikkuserkuksia, kumpikin Barbron jälkeläisiä. Toivottavasti meni oikein.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Ja korjaus: ilmeisesti Frisiuksen ensimmäisen vaimon etunimi ei ole tiedossa, vaikka Paimenmuistossa on Anna.

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Katselin Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoja tarkistaakseni vielä Johannes Nikolai Wennon sukupiiriä. Ei hänellä tainnut mitään kirkon rakennusmestariveljeä olla, vaikka aloitusviestissä niin lukee. V.P. Toropainen on Genoksessa 1/2007 (s. 33) tulkinnut käräjäpöytäkirjaa TRO 24.1.1644: 116 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474349 ”Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai vaati veljensä, kirkon rakennusmestarin lesken kanssa tämän työpalkkoja. Myös Johanneksen lanko Hans Berilinpoika mainitaan.” Käräjäpöytäkirjassa taitaa lukea rakennusmestarin nimi Hans Brode (?), ei hans broder. Maininta Johannes Nicolain langosta Hans Bertilinpojasta (f. 117) kuuluu seuraavaan käräjäjuttuun.

Tarkastelemalla tätä ja muita samaa asiaa koskevia pöytäkirjoja selviää, että kirkon rakennusmestari oli siis nimeltään Hans Brode (?). Asia oli esillä jo 1643 useammankin kerran. Tässä käräjäpöytäkirja 22.3.1643: 262 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480069

Johannes Nicolai Wenno oli asianosainen siksi, että hän oli ollut Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja ja palkkaepäselvyydet liittyvät tähän aikaan. Tässä vielä kolme asiaan liittyvää käräjäpöytäkirjaa vuodelta 1644, jotka minusta vahvistavat asian.
TRO 15.5.1644: 340 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474572
TRO 18.5.1644: 343 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474572
TRO 18.5.1644: 346 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474573

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Lainaa:
samassa kuvassa Nro 55 on merkitty på Brinkkala

Johan Frisiuksen haudan myynnistä on digitoitu kirje tästä myymisestä
jonka Israel Alftan hoiti.

Neljännellä rivillä sahlig moder Brita Mårtensdotter ….. ….... ….. graf
Kirjeessä on tehty sukuselvitystä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897334
Kirjeen päiväys 3 Marti 1679
allekirjoitus Israel Alftanus

Frisiuksen 1. vaimo oli siis Brita Mårtensdotter.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=286555&highlight=wenno#post286555
-----------------
Johannis Nicolain isä pormestari Nils Eriksson näyttää omistaneen Rymättylän Suutarlassa tilan, jossa mainitaan leski Margareta. Onko hän mahdollisesti Johannes Wennon äiti (Margareta ? Laurentiuksentytär?).? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867789 (KA Rymättylän SAY 1600–19: 16). Alkuperäislähteitä pitäisi tästäkin hakea.

Johanneksen äidin syntyperästä en ole toistaiseksi löytänyt tietoja. Oletus äidin mahdollisesta kuulumisesta Wenno-sukuun perustuu kai siihen, että poika käytti nimeä Wenno. Isä Nils Erikinpoika oli kahdesti (ainakin) naimisissa. Vaatisi aikamoista selvittelyä myös tämä sukupolvi. Epäilen myös, että Yrjö Blomstedtin "lainlukijoissa"olevat tiedot Nilsin urasta sisältävät kahden eri henkilön tietoja. (Yrjö Blomstedt 1958: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla.) Voin olla väärässäkin.

Virpi Nissilä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867789
Nils Eriksson Suutarla Rymättylä.
Mainitaan pormestarina 1614.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742718
Kaerla Maaria. Häradshöfning Nils Eriksson 1601.

Onko kyseessä sama henkilö vai 2 eri Nils Erikssonia?
Miksi Suutarlassa 1604 mainitaan olevan ryttare ja sotaretkellä?

Kiinnostavaa on, että Suutarlassa 3 Erikiä.
-Erik Sixtusson
-Erik Thomasson.
-Erik Alexandersson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866768
Onko mahdollista, että Nils Eriksson olisikin kuitenkin Suomesta kotoisin ja tuo Suutarla olisi kotitilansa.

Voisiko Thomas Eriksson olla kotoisin täältä eli Erik Thomassonin poika?

[Benedictus]

Yritän kopioida tähän Toropaisen taulun 6 Barbro Pytystä, koska tuo Barbron patronyymi Michelsdotter on täysin selvä ja se kumoaa Jöran Pytyn isänä. Onko kyse ehkä 1 sukupolvi aiemmasta Michel Pytystä tai oliko Barbron äiti Jöran Pytyn vaimon 1. aviosta ennen Jörania, mikä ajallisesti sopisi hyvinkin kuvioon.
https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

Pitää huomioida, että kuvioon sotkeutuu myös pormestari Michel Krank.
Ajallisesti Barbro voisi olla Michel Krankin tytär 1. aviosta.
Oliko siis Michel Krankin vaimona Jöran Pytyn sisar, tytär ei oikein ajallisesti sovi kuvioon.

Barbron vävyllä Kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli Michel Krankin tiloja hallussaan, mikä puoltaa ajatusta Barbro Michelsdotter Krankista.
Tuo myös tarkoittaisi, että Kamreerin poikien äiti oli Barbron tytär, mikä jo silläkin vahvistuu, että kaikissa Loimaan perintökäräjä jutuissa puhutaan mormor Barbrosta, joka oli Eskil Suikin leski.

Mielestäni aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu aikajanaa, jossa avioliitot on voitu solmia jo paljon aiemmin, kuin on kuviteltu.
Sigfrid Sigfridsson oli jo 1585 paikkeilla aviossa, eli vaimonsa oli syntynyt jo 1560-luvulla. Eli Barbro Michelsdotterin syntymä olisi jo 1540-50 lukujen aikoihin.

Tässä loppiais pähkäiltävää.

[virpinissila]

(Seuraavaan?) Genokseen on tulossa artikkeli, joka omalta osaltaan osoittaa, kuinka vaikeaa ajoitusten arviointi 1500-luvulla on, varsinkin naisten osalta. Joutuu käymään pikkutarkasti läheteitä läpi ja mitä ilmeisin ajan/sukupolven määritys osoittautuukin sitten vääräksi. Sama naishenkilö esiintyy parina vuonna lähteissä, sitten lähes 25 vuoden paussi ennen kuin mainitaan uudelleen. Ja patronyymi koko aikana vain kerran. Hyvällä onnella löytyy pari lähdettä, jotka avaavat asian.

Yritys selvittää Barbron historiaa voi olla näitä. Vaatisi vuosikymmenten voudintilien läpikäyntiä ja voi olla, ettei löytyisi mitään. Tämän alueen voudintilitkin ovat tosi laajoja.

Virpi Nissilä

[Calonius]

Aivan. Tässä pyörii taas samat suvut kuin monessa muussakin ketjussa. Olisi hyvä tehdä tarkempi aikahaarukointi Barbron suhteen, milloin hän on voinut syntyä. Kannattaa myös jatkossa välttää puhumista Barbro Pytystä, koska missään lähteessä ei kai niin kirjoiteta. Käräjäjuttujen perusteella on kyllä jotenkin sukua Loimaan Pytyille.

Tuo Michel Krank vaikuttaa ihan hyvältä vaihtoehdolta isäksi. Nyt en tarkemmin ehdi miettiä, kuinka sopii ajallisesti. Täällä näistä ainakin puhutaan:

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-34731.html

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29905.html

Loimaan Pytyllä oli kyllä Mikkoja, mutta tiettävästi vasta myöhemmin, eli eivät sovi Barbron isäksi. Suvannon kirjassa löytyy vain seuraava Mikko lähikylistä (Vähäperä, Isoperä, Pesänsuo):

VÄHÄPERÄ
I a + b Tohna

I b MIKKO mk 1544-52, äv 1544:2½, 1546:2, 1552:2½. Michel Soroij
mk 1546, 1552. A-S mp: kevk 1552 Vincencius Raickolan (Raikkola talo
I) oli syytteessä siitä, että hän oli puheiden mukaan hukuttanut
Michel Soroij’n jokeen. Hän vetosi kuitenkin lautakuntaan väittäen
puheitten olevan perättömiä. Lautakunta uskoi häntä, ja syyte
hylättiin.

Olen johtanut isälinjani Loimaan Inkilän Erkki Laurinpoikaan. Tämä nyt ei ole vielä täysin varma, mutta kannattaa pitää kokoajan mielessä. Erkin siskohan avioitui Vähäperän Bertil Pytyn kanssa. Inkilästä löytyy Mikko, joka ajallisesti näyttää olevan joko Erkin veli tai yhtä hyvin vaikka setä, sillä maininnat hänestä päättyvät 1564, kun taas Erkin tiedetään varmasti isännöineen Inkilän Eskolaan vielä vuonna 1600 ja teoriani mukaan vielä muuttaneen sieltä Isoperälle.

INKILÄ
II Eskola

MIKKO kym 1563-64. Vuonna 1563 Michil kym 25, lv 10, 1564 Michill
kym 20, lv 4. A-S mp: lk 4.2.1552 Mickel Ingilän t > Köyliön Sipi
Tuomaanpoika (talo II), kk 18.7.1552 Mickel Ingilän t & talon IV
Markku, sk 8.12.1552 Mickel Ingilän t > Euran Matti (talo III).
Sak kk 28.7.1553 Michil Ingilän t > talon I Esko.

-----

Sen verran, mitä minulla on Turusta muistiinpanoja, kovinkaan paljon ei 1500-luvulla Mikkoja siellä näy (tosin voi olla, että en ole vain pannut merkille). Tässä jotain:

Turun tuomiokirkon tilit 1554-1554 (252a)
Joku lista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697925

Michel Tuisk

Turun tuomiokirkon tili 1556-1556 (254)
Joku lista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697951

Michel Kataua ?

Turun tuomiokirkon tili 1587-1591 (255)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697996

Michell knecht / Knutss / Krancke ? borgmast ?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698000

Michell Kranck borgare / borgmest?


Tähän väliin pieni merkintä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698004

Eskill Swikas syster af Schollgatun, medh Sondags klåckorna till kyrckogårdhen

Sitten on Michel Hollo, Holst, Larsson, Pitkälä, Peldo, Kara, Keppi ... mutta kaikki ne alkavat olla liian nuoria Barbron isäksi.

Tässä on yksi jännä Mikko:

Turun kaupungin tullitili 1581-1585 (233g)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671903

Michill Kollonen J. N.

Turun kaupungin tullitili 1601-1601 (235b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697311

Jacob Kollainen i Nådendall
Michill Kollainen i Nådendall

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697341

Jacob Kållo i Nådendall
Michill Kallo i Nådendall

Olisiko tuossa jopa Turun Kalonen-suvun esi-isä? Oman sukunimenihän olen saanut Kalonen-talosta, jonka Henrik Pytti osti. Minusta on näyttänyt siltä, että Kaloset ja Pytit olivat jotenkin verisukua eikä nimi siirtynyt tavallaan pelkän kaupan kautta.

----

Sitten vielä yksi Mikko. Kyrön kirkkoherra Gregorius Michaelis Stuutin isä. Voisiko Gregorius Michaelis mitenkään sopia Barbron veljeksi?

Suvanto:

IKAALINEN

HEIKKI LAURINPOIKA 1540, k 4, karja hev 1, le 2, nk 1, ny 4.5. (siirtynyt kappelin lukkariksi ?, ks. talo X).
X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.

Tässähän jo jokin aikaa sitten huomattiin jotain yhteyttä oman isälinjani DNA-testin kautta Stuuteihin ja Ikaalisten Vatsiaisten Hannu-taloon.

----

Krank liittyi jotenkin Myllar-sukuun? Taas pitää linkittää tähän samaan mainioon Genos-artikkeliin:

https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Siellä on nyt nämä Hollot, Kyröt ja Myllärit.

Seuraava jälkimaailmalle säilynyt Turun meritulliluettelo vuodelta 1559 kertoo, että Henrik Hollo nautti jo täyttä tullivapautta, toisin sanoen, että hänellä nyt jo oli sekä oma talo että tontti. Sinä vuonna hän lähetti Hannu Kyrön laivassa Danzigiin 2 hevosta, 2 tikkuria pukinnahkoja ja 1 tynnyrin 3 nelikkoa 2 leiviskää voita sekä Henrik Mölnaren laivassa Lyypekkiin ½ tikkuria pukinnahkoja ja 1 nelikon voita. Paluulastina oli Danzigista 2 lästiä suolaa, 1 pakka kangasta ja 1 tusina puukkoja sekä Lyypekistä 8 markan arvoinen pitsierä.[6]

[6] VA 233 c: 20, 36 ja 43 sekä 233 d: 16, 30 ja 39.

[Benedictus]

Lyhyt kommentti :
Grogorius Michalis Stut ei voi olla Barbron veki, koska Gregorius mainitaan jo 1519? Kuusiston linnan prefectinä. eli Barbro ei voi olla noin vanha.

Mutta Barbro voisi olla kyllä Gregoriuksen pojan Saltvikin khr Michael Stutaeuksen tytär, koska her Michel mainitaan jo 1565 Saltvikissa.

Toisalta Turun Dirikkalan talossa mainitaan her Michelin leski 1600-luvun alussa. Tämä leski ei voi kuin Saltvikin khr Michel Stutaeuksen leski, koska muita Micheleitä ei liene tuolloin ollut.
Talo on siis sama kuin givalteri Anders Erikssonin kauppaama ja Hämeenkyrön khr Henrik Finnon käräjöimä.

Jotenkin tuntuu, ettei Michel Stutaeus voi olla Barbron isä, sillä Stutaeukset olivat pappisukua ja taas Barbron lähipiiri selvästi porvarillisia.

Jos ajatellaan, että Pytyt olivat skinnareita eli nahkureita ja yksi tytär säämiskän tekijän eli nahan jalostajan vaimona, ei olisi niin kaukaa haettua, että Jöran Skinnare Pytyn sisar olisi voinut olla kauppaporvarin vaimona eli Michel Krankin vaimona 1.

[virpinissila]

Uusimmassa Genoksessa 2/2021 on artikkeli "Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500–1600-lukujen Varsinais-Suomessa". Otsikossa mainittu henkilö on tässäkin ketjussa moneen kertaan mainittu Johannes Nicolai Wennon isä.


Virpi Nissilä