Kustaa II Aadolf Suomessa ja Turussa

[Fishersson]

Lukiessani Mirkka Lappalaisen kirjaa Kustaa II Aadolfista huomiotani kiinnitti hänen suhteensa Suomeen. Joku on sanonut hänen käyneen Suomessa kuusi kertaa. En tosin ole nähnyt tarkkaa luetteloa niistä käynneistä. Hän kävi myös Turussa useamman kerran, ainakin v. 1614. Lappalaisen kirjan mukaan tuolloin ruotsin hallinto oli vielä olematonta ja siksi kuninkaan piti kiertää valtakuntaa paitsi hakemassa tukijoita itselleen myös ratkaisemassa kansalaisten ongelmia henkilökohtaisesti.

Hän tapasi eri paikkakunnilla luonnollisesti aatelisia upseereja mutta myös todennäköisesti muidenkin säätyjen edustajia, porvareita ja talonpoikia. Hän tuntui olevan nykytermein taitava 'verkostoituja'. Onko kellään koottua tietoa ketä hän tapasi mm. Turussa?

Nämä tiedot voisivat olla kiinnostavia sukututkimusmielessäkin. Ketkä esivanhempamme ovat tätä kautta jollain tavalla vaikuttaneet Ruotsin 'sankarikuninkaan' toimintaan. Onhan mm. tiedossa, että monet Turunkin porvareista hankkivat hänen armeijalleen tarvikkeita (mahdollisesti vielä luotolla).

[Matti Lund]

Lukiessani Mirkka Lappalaisen kirjaa Kustaa II Aadolfista huomiotani kiinnitti hänen suhteensa Suomeen. Joku on sanonut hänen käyneen Suomessa kuusi kertaa. En tosin ole nähnyt tarkkaa luetteloa niistä käynneistä. Hän kävi myös Turussa useamman kerran, ainakin v. 1614. Lappalaisen kirjan mukaan tuolloin ruotsin hallinto oli vielä olematonta ja siksi kuninkaan piti kiertää valtakuntaa paitsi hakemassa tukijoita itselleen myös ratkaisemassa kansalaisten ongelmia henkilökohtaisesti.

Hän tapasi eri paikkakunnilla luonnollisesti aatelisia upseereja mutta myös todennäköisesti muidenkin säätyjen edustajia, porvareita ja talonpoikia. Hän tuntui olevan nykytermein taitava 'verkostoituja'. Onko kellään koottua tietoa ketä hän tapasi mm. Turussa?

Nämä tiedot voisivat olla kiinnostavia sukututkimusmielessäkin. Ketkä esivanhempamme ovat tätä kautta jollain tavalla vaikuttaneet Ruotsin 'sankarikuninkaan' toimintaan. Onhan mm. tiedossa, että monet Turunkin porvareista hankkivat hänen armeijalleen tarvikkeita (mahdollisesti vielä luotolla).


Minulta on tulossa kirjoitus, josssa analysoin mm. Vaasojen alkukauden hallinnon ja kontrollin heräävää konkretisoitumista Itämaakunnassa ja nimenomaan sen Pohjanmaalle ulottumista. Yhtenä mittarina käytin tunnettuja hallitsijoitten vierailuja Itämaakunnassa, joten ne ovat vielä tuoreina mielessä.

Käytän siinä yhtenä lähteenä juuri Lappalaisen kuvausta Kustaa Adolfin vierailusta Itamaakunnassa.

Se oli käänteentekevä sikäli, että siinä hallitsija tiettävästi kävi kuninkaana laajemmalti maakunnassa. Hänhän tuli Tornion kautta ja lienee ollut ensimmäinen hallitsija, joka kävi selvästi Turun pohjoispuolella sijaitsevilla Itämaakunnan paikkakunnilla ja ylipäänsä Pohjanmaalla. Vain kaksi aikaisempaa kuningasta Vaasat, unionikuninkaat ja folkungat mukaanlukien ovat tiettävästi jalallaan astuneet Pohjanmaalle, mutteivät olleet varsinaisesti kuninkaita niin tehdessään.

Jotkin näistä paikkakunnista ilmenevät hänen registratuurastaan, mutta minulla ei ole nyt antaa sen enempää kuin mitä Mirkka Lappalainenkin luettelee.

Kustaa Vaasahan kävi kuninkaana kaksi kertaa Itämaakunnassa, muttei ulottanut matkojaan Turku-Raasepori -linjan ulkopuolelle.

Kustaa Aadolfinkaan vierailu ei kuitenkaan alkuunkaan vedä vertojaan laajuudessa ja ihmiskontaktien määrässä tsaari Aleksanterin kiertoajelulle Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Kaiketi kukaan Ruotsin kuningas ei ollut jalkautunut ennen Kustaa Aadolfia Itämaakunnan rahvaan pariin istumaan valituskäräjille (Pohjanlahden toisella puolella muutamat olivat kyllä muinoin niin tehneet), vaan olivat panneet miehensä asialle kuten vaikkapa Kustaa Vaasa Jaakko Teitin 1555-56.

Ruotsin hallitsijat olivat vielä Vaasojen hallinnon alkukaudella aivan toisenkäden tiedon varassa Itämaakunnan asioista ja siinäkin keskittyneet lähinnä Ahvenanmaan, Turun seudun ja Viipurin asioihin.

Heidän kontaktinsa Itämaakuntaan olivat vain viesteilyä virkamiesten välityksellä, jonkin verran hämäläisylimystön suppeaan kärkikaartiin, armeijan ylimpään upseeristoon ja muutamiin suurporvareihin.


Heidän kontaktinsa suomalaiseen rahvaaseen olivat erittäin suppeat ja toteutuivat lähinnä siinä, missä määrin he ottivat vastaan Tukholmassa rahvaan valituslähetystöjä ja niitä kuuntelivat. Olen "bongannut" muutaman esi-isäni tai esi-isän lähisukulaisen näissä lähetystöissä jo Kustaa Vaasan ajoilta.

Niitä faktoja vastaan, jotka olen toistaiseksi löytänyt Kustaa Aadolfin hallitusajalta, vanha historiankirjoitus kyllä mielestäni paisuttelee Kustaa Aadolfin merkitystä ja roolia ja loistokkuutta. Lähinnä kai oli "näyttävää", kun tapahtui jotain, kun aikaisemmin ei ollut tapahtunut paljon mitään sillä rintamalla. Pienikin silloin näyttää suurelta. Oikea armon pesä Kustaa Aadolf kuitenkin oli, mutta ...


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Minulta on tulossa kirjoitus, josssa analysoin mm. Vaasojen alkukauden hallinnon ja kontrollin heräävää konkretisoitumista Itämaakunnassa ja nimenomaan sen Pohjanmaalle ulottumista. Yhtenä mittarina käytin tunnettuja hallitsijoitten vierailuja Itämaakunnassa, joten ne ovat vielä tuoreina mielessä.

Käytän siinä yhtenä lähteenä juuri Lappalaisen kuvausta Kustaa Adolfin vierailusta Itamaakunnassa.

Se oli käänteentekevä sikäli, että siinä hallitsija tiettävästi kävi kuninkaana laajemmalti maakunnassa. Hänhän tuli Tornion kautta ja lienee ollut ensimmäinen hallitsija, joka kävi selvästi Turun pohjoispuolella sijaitsevilla Itämaakunnan paikkakunnilla ja ylipäänsä Pohjanmaalla. Vain kaksi aikaisempaa kuningasta Vaasat, unionikuninkaat ja folkungat mukaanlukien ovat tiettävästi jalallaan astuneet Pohjanmaalle, mutteivät olleet varsinaisesti kuninkaita niin tehdessään.

Jotkin näistä paikkakunnista ilmenevät hänen registratuurastaan, mutta minulla ei ole nyt antaa sen enempää kuin mitä Mirkka Lappalainenkin luettelee.

Kustaa Vaasahan kävi kuninkaana kaksi kertaa Itämaakunnassa, muttei ulottanut matkojaan Turku-Raasepori -linjan ulkopuolelle.

Kustaa Aadolfinkaan vierailu ei kuitenkaan alkuunkaan vedä vertojaan laajuudessa ja ihmiskontaktien määrässä tsaari Aleksanterin kiertoajelulle Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Kaiketi kukaan Ruotsin kuningas ei ollut jalkautunut ennen Kustaa Aadolfia Itämaakunnan rahvaan pariin istumaan valituskäräjille (Pohjanlahden toisella puolella muutamat olivat kyllä muinoin niin tehneet), vaan olivat panneet miehensä asialle kuten vaikkapa Kustaa Vaasa Jaakko Teitin 1555-56.

Ruotsin hallitsijat olivat vielä Vaasojen hallinnon alkukaudella aivan toisenkäden tiedon varassa Itämaakunnan asioista ja siinäkin keskittyneet lähinnä Ahvenanmaan, Turun seudun ja Viipurin asioihin.

Heidän kontaktinsa Itämaakuntaan olivat vain viesteilyä virkamiesten välityksellä, jonkin verran hämäläisylimystön suppeaan kärkikaartiin, armeijan ylimpään upseeristoon ja muutamiin suurporvareihin.


Heidän kontaktinsa suomalaiseen rahvaaseen olivat erittäin suppeat ja toteutuivat lähinnä siinä, missä määrin he ottivat vastaan Tukholmassa rahvaan valituslähetystöjä ja niitä kuuntelivat. Olen "bongannut" muutaman esi-isäni tai esi-isän lähisukulaisen näissä lähetystöissä jo Kustaa Vaasan ajoilta.

Niitä faktoja vastaan, jotka olen toistaiseksi löytänyt Kustaa Aadolfin hallitusajalta, vanha historiankirjoitus kyllä mielestäni paisuttelee Kustaa Aadolfin merkitystä ja roolia ja loistokkuutta. Lähinnä kai oli "näyttävää", kun tapahtui jotain, kun aikaisemmin ei ollut tapahtunut paljon mitään sillä rintamalla. Pienikin silloin näyttää suurelta. Oikea armon pesä Kustaa Aadolf kuitenkin oli, mutta ...


terv Matti Lund

Tuohon voisi lisätä, että ...

Unionikuninkaista Eerik Pommerilainen oli käynyt 1430 -luvulla Turussa ja yhdessä hänen neuvonpidossaan oli mukana ollut joitakin talonpoikien edustajia (Lähteenä esim. Jalmari Jaakkolan tutkimus "Suomen myöhäiskeskiaika I", joka käsittelee ns. unioniaikaa, vaikkakin sangen kansallishenkiseen tapaan).


terv Sama

[Fishersson]

Hyvä Matti. Odottelen mielenkiinnolla kirjoitustasi. Muistelen, että Oulun kaupungin historiassa oli kuvattu aika pitkälti Kustaa II Aadolfin paria vierailua kaupungissa. Varsinkin jäi mieleen suuret pidot Oulun linnassa ja niiden taloudellinen rasitus kaupungin ja lähiympäristön asukkaille.

[Fishersson]

Sattui vastaan tämmöinen nettiosoite, josta löytyy mm. Julius Krohnin hauska kertomus Kustaa II Aadolfin matkasta Suomeen v.1614. Sen mukaan hän viipyi Turussa peräti viisi viikkoa.

http://www.gutenberg.org/files/44858/44858-8.txt

[Matti Lund]

--.


Heidän kontaktinsa suomalaiseen rahvaaseen olivat erittäin suppeat ja toteutuivat lähinnä siinä, missä määrin he ottivat vastaan Tukholmassa rahvaan valituslähetystöjä ja niitä kuuntelivat. Olen "bongannut" muutaman esi-isäni tai esi-isän lähisukulaisen näissä lähetystöissä jo Kustaa Vaasan ajoilta.

... Oikea armon pesä Kustaa Aadolf kuitenkin oli, mutta ...


terv Matti Lund

Tuossa nyt minulla on tapahtunut "koomillinen" lyöntivirhe, eli kun olen tarkoittanut tarmon pesää ja t on jäänyt pois, on tullut armon pesä. Sitäkin kuningaksen oli aina oltava muodollisen etiketin mukaan jokaisen alamaisen mielipiteessä.

Jotta ei kuitenkaan jäisi epäilystä tarkoituksestani, niin en pidä Kustaa Aadolfia sen lempeämpänä hallitsijana kuin oli isänsä, isoisänsä tai isoisoisänsä murhaaja Kristian II "tyranni". - Hänelle ei vain sattunut tielle kotimaassa sellaista vallanottamistilannetta ja sellaisia vastavoimia, jotka olisi täytynyt pistää brutaalisti verellä valellen matalaksi valta-aseman takaamiseksi. Hovimurhat ovat olleet nähdäkseni aina olennainen osa itse monarkian luonnetta, valtapyrkimysten teknistä rutiinia; ja kussakin kuningashuoneessa on omaa verta vuodatettu siten kuin valtapyrkimysten ristiaallokko ja intensiteetti ovat yhdessä edellyttäneet. Kukin kuningas oli kuitenkn omanlaisensa julmuri (asema edellytti sellaisia valmiuksia), ellei syntyessään, siihen kyllä taatusti pian kasvoi. Jälkeenpäin on vaikea erottaa, mikä on ollut kostonhimoa ja mikä vain monarkkis-teknistä rutiininomaista suorittamista valtatarpeen toteuttamiseksi. Kuninkuus oikeastaan jatkuvasti ruokkii vainoharhaisuutta. Jos yksilöllä on siihen taipumusta jo lähtökohtaisestikin kuten useilla Vaasoilla oli, hermot eivät tahdo pysyä kurissa, vaan monarkki lähtee murhien tielle aivan spontaanistikin kuten mm. Eerikille sattui (mm. Svante -murhat ovat muistomerkkinä kuin Svean hovin kahdeksan surmanluotia). Lisäksi koko ajanhan monarkin ympärillä on neuvonantajia, jotka yrittävät yllyttää monarkkia nitistämään niitä, jotka neuvonantajat kokevat omaa vallankäyttöään ahdistaviksi tai sitä kuninkaallista suojaa heikentäväksi, jonka lymyssä he valtaansa harjoittavat.

terv Matti Lund

[Hela]

[quote=Matti Lund;264635] Kustaa Vaasahan kävi kuninkaana kaksi kertaa Itämaakunnassa, muttei ulottanut matkojaan Turku-Raasepori -linjan ulkopuolelle.

Matka joka pääasiassa kohdistui itäisempään Suomeen (Helsinki, Porvoo, Viipuri) kesti melkein vuoden, elokuusta 1955 heinäkuuhun 1556, ja oli "pisin, minkä mikään hallitsija on täällä viettänyt" (Kansallinen Elämäkerrasto).

H. I.

[Matti Lund]

...

Matka joka pääasiassa kohdistui itäisempään Suomeen (Helsinki, Porvoo, Viipuri) kesti melkein vuoden, elokuusta 1955 heinäkuuhun 1556, ja oli "pisin, minkä mikään hallitsija on täällä viettänyt" (Kansallinen Elämäkerrasto).

H. I.

Kun olin kovin suurpiirteinen ja ignoroin Itä-Suomea, vaikka hyvin tiedän, ettei Kustaan liikkuminen rajoittunut siellä suunnassa itärajakaan asti, annan muutamia sen suunnan paikannimiä ja Kustaan aikataulua tässä, jotka ovat tiedossani registratuurasta napattuina, Turusta itäänpäin, vuoden 1555 loppupuoli:

Turku 23.8.1555
Porkkala 30.8.1555
Helsinki 2-8.9.1555
Porvoo 10-12.9.1555
Vehkalahti 15.9.1555
Pitkäpaasi ? 18.-27.9.1555
Viipuri 2-27.10.1555
Kyminkartano 2.11.1555
Sarvilahti 8.11.1555
Porvoo 10-12.11.1555
Sipoo 12.11.1555
Helsinki 14-30.11.1555
Suitia 2-3.12.1555
Lohja 4.12.1555
Pohja 6.12.1555
Åminne 8-9.12.1555
Turku 13-31.12.1555

Tämä on kohtalaisen kattava.

Mieleen oli parhaiten painunut Lounais-Suomi eräiden lukemieni Kustaan kirjeitten johdosta.

Pitkä olo Viipurissa ei yllättänyt, mutta noin pitkä Helsingissä oli jonkin verran yli odotusten.

Koontini vuoden 1556 puolelta on vain muutaman otannan varassa.

Tammikuun alkupuolella Kustaa oli nähdäkseni joitain päiviä Tukholamassa, joten nähtävästi matkustelu Itämaakunnassa on ollut kaksiosainen.

Kaiken kaikkiaan pohjoisin paikkakunta, joka sattui silmiini, jossa Kustaa Vaasa mahdollisesti kävi, olisi ollut Kokemäen kartano.

terv Matti

[Kaarlo Kalliala]

Kiinnitin huomiota tuohon "Itämaakuntaan". Vaikka aikoinaan käytetty nimitys Ruotsi-Suomi toki onkin epähistoriallinen, 1600-luvulla saatettiin kuitenkin puhua suuriruhtinaskunnasta tai suuriruhtinaanmaasta. Näin vaikkapa Jochim Schultzin (1605-62) ruumissaarnan personalia-osassa, jossa todettiin hänen vuonna 1634 asettuneen "tähän suuriruhtinaalliseen pääkaupunkiin" Turkuun.

Mirkka Lappalainen toistaa kirjassaan useasti teesiä, että niin kauan kuin Ruotsi 1600-luvulla vielä pelkäsi Puolaa, Suomella (tai sen aatelilla) oli erityisasema. Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä kertoo myös siitä, että kun Venäjän tsaari katsoi riittäväksi, että neuvotteluja Ruotsin ja sen minkä lie kuninkaan kanssa kävisi Novgorodin ruhtinas, Kustaa loi vastaavan rakenteen oman valtakuntansa puolelle. Tätä jälkimmäistä en ole oppinut Lappalaiselta, vaan eräästä esitelmästä, joka käsitteli Agricolan ja Juustenin toimintaa.

[Erkki A Tikkanen]

Minulla ei ole käsillä Mirka Lappalaisen kirjaa, joten en tiedä Kustaa II Adolfin käynneistä Suomessa, mutta sattumalta eilen luin juuri maininnan eräästä hänen matkastaan.
Porvoon kirkkoherran Ericus Simoniksen päiväkirjassa on maininta vuodelta 1614 toukokuun 19. päivä. Tuolloin kuningas tuli Porvooseen.
Lainaus:"Kom dhenn Stormechtigste och högbörne herre och Konungh K. Göstaf Adolph till Borgå, och war inluseradh hooss Peer Larssåns widh Klockån 7 för middagen. Rewelske Gubernatoren herr Gabriell Oxenstiern drogh medh sitt sälskap till Prestegården."

[Matti Lund]

Minulla ei ole käsillä Mirka Lappalaisen kirjaa, joten en tiedä Kustaa II Adolfin käynneistä Suomessa, mutta sattumalta eilen luin juuri maininnan eräästä hänen matkastaan.
Porvoon kirkkoherran Ericus Simoniksen päiväkirjassa on maininta vuodelta 1614 toukokuun 19. päivä. Tuolloin kuningas tuli Porvooseen.
Lainaus:"Kom dhenn Stormechtigste och högbörne herre och Konungh K. Göstaf Adolph till Borgå, och war inluseradh hooss Peer Larssåns widh Klockån 7 för middagen. Rewelske Gubernatoren herr Gabriell Oxenstiern drogh medh sitt sälskap till Prestegården."

Lainailenpa siis otteita Mirkan kirjoituksesta vierailun merkityksestä (luvusta "Matka talvella 1614", sivuilta 88-90):

"Kustaa saapui Suomeen lopulta Tornion kautta maaliskuussa 1614." ---

"Valtakunnanrgistratuurasta eli kuninkaan kirjeiden kokoelmasta käy ilmi, että kuninkaan matkan tarkoitus oli todella "hallitseminen" ---

--- "Pohjanlahtea kiertaäessään hän tapasi lappalaisia ja antoi määräyksiä heidän asioistaan. Pohjanmaan pysähdyspaikoilla hän taas selvitteli esimerkiksi Oulun ja Kokkolan seudun ongelmia."

--- "Kuningas saapui Turkuun lopulta maaliskuun 26. päivänä ja viipyi toukokuun alkuun"

--- "Turun linnaan asettunut kuningas hukutettiin pyyntöihin ja valituksiin."

Sitten varsinainen lohkaisu, joka mielestäni osuu naulan kantaan ja johon kaikkein helpoiten olen taipuvainen yhtymään Mirkan teksteissä:

"Suomessa Kustaa Aadolf epäilemättä tajusi, ettei valtakuntaa voinut tehokkaasti hallita tavalla, johon hänen isänsä ja tämän edeltäjät olivat tottuneet. Jos kuningas vain kävi valtakuntansa eri osissa ja muuten sai tietonsa huhupuheista ja Tukholmaan pakotetuilta voudeilta, maa ei todellisuudessa ollut hänen otteessaan. Tarvittiin tietoa ja ennen muuta tarvittiin hallintokoneisto, joka toimi jonkinlaisella rutiinilla."

-------------------------------------------------------------------

Jo se oli tässä käänteentekevyyden merkki vasta vuonna 1614, että Kustaa Aadolf oli tavannut lappalaisia lähes paikan päällä, jossain Tornion korkeudella. Saattoi olla niinkin, että Kustaan isä Kaarle oli ylipäänsä ensimmäinen kuningas, joka oli tavannut Kemin lappalaisia, mutta Tukholmassa (ja Kustaa Vaasakin Kiirunan lappalaisia), jossa erään kirjeen mukaan mahdollisesti Sodankylän lappalaisten lähetystö oli käynyt valittamassa vahingollisesta tunkeutumisesta eteläisille nautinnoilleen Kemin Lappmarkissa. Siis nämä olivat todennäköisesti ensimmäisiä Ruotsin kuninkaitten kosketuksia silmästä silmään Kemin lappalaisväestön kanssa. Kuninkaat olivat kyllä ottaneet useasti aikaisemminkin kantaa Kemin ja Tornion Lappmarkeihin ja lappalaisiin, mutta ne olivat nähdäkseni toisen käden tiedonantajien kautta tapahtuneita heitä koskettavia määräyksiä.

Kustaa Aadolf oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka kohtasi paikan päällä laajempia "kansalaispiirejä". Vaikka hänen isoisänsä Kustaa Vaasa oli viipynyt pitempään Itämaakunnan puolella, hänen reittinsä noudatti kuten edellisestä viestistäni olevasta listasta voi hyvin päätellä pääasiassa Lounais-Suomea ja Suomenlahden rantaviivaa eikä hän juurikaan näytä olleen kosketuksissa rahvaan kanssa, vaan oli koko ajan korkeimpien täkäläisten virkamiesten, hämäläisylimysten ja suurporvarien ympäröimänä. Luulen, ettei Kustaa nähnyt Suitiassa, Sarvilahdessa ym. aateliskartanoissa, joissa viivähti, juurikaan rahvaan edustajia, vaan Flemingit ym. varmaan panivat asemiehiä tehostetusti vartioimaan, ettei rahvaan valittajia päässyt syöksymään kuninkaan jalkojen juureen valittamaan heidän rötöksistään. (Turussa hän kyllä vastaanotti joitain harvoja ja valittuja valittajia ja pisti Jaakko Teitin valituksia paremmin ylösottamaan ja selvittämään. Hänellä itsellään ei ollut siihen aikaa.) Mutta juuri näin kävi Kustaa Aadolfin matkalla.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Lainailenpa siis otteita Mirkan kirjoituksesta vierailun merkityksestä (luvusta "Matka talvella 1614", sivuilta 88-90):

"Kustaa saapui Suomeen lopulta Tornion kautta maaliskuussa 1614." ---

"Valtakunnanrgistratuurasta eli kuninkaan kirjeiden kokoelmasta käy ilmi, että kuninkaan matkan tarkoitus oli todella "hallitseminen" ---

--- "Pohjanlahtea kiertaäessään hän tapasi lappalaisia ja antoi määräyksiä heidän asioistaan. Pohjanmaan pysähdyspaikoilla hän taas selvitteli esimerkiksi Oulun ja Kokkolan seudun ongelmia."

--- "Kuningas saapui Turkuun lopulta maaliskuun 26. päivänä ja viipyi toukokuun alkuun"

--- "Turun linnaan asettunut kuningas hukutettiin pyyntöihin ja valituksiin."

Sitten varsinainen lohkaisu, joka mielestäni osuu naulan kantaan ja johon kaikkein helpoiten olen taipuvainen yhtymään Mirkan teksteissä:

"Suomessa Kustaa Aadolf epäilemättä tajusi, ettei valtakuntaa voinut tehokkaasti hallita tavalla, johon hänen isänsä ja tämän edeltäjät olivat tottuneet. Jos kuningas vain kävi valtakuntansa eri osissa ja muuten sai tietonsa huhupuheista ja Tukholmaan pakotetuilta voudeilta, maa ei todellisuudessa ollut hänen otteessaan. Tarvittiin tietoa ja ennen muuta tarvittiin hallintokoneisto, joka toimi jonkinlaisella rutiinilla."

-------------------------------------------------------------------

Jo se oli tässä käänteentekevyyden merkki vasta vuonna 1614, että Kustaa Aadolf oli tavannut lappalaisia lähes paikan päällä, jossain Tornion korkeudella. Saattoi olla niinkin, että Kustaan isä Kaarle oli ylipäänsä ensimmäinen kuningas, joka oli tavannut Kemin lappalaisia, mutta Tukholmassa (ja Kustaa Vaasakin Kiirunan lappalaisia), jossa erään kirjeen mukaan mahdollisesti Sodankylän lappalaisten lähetystö oli käynyt valittamassa vahingollisesta tunkeutumisesta eteläisille nautinnoilleen Kemin Lappmarkissa. Siis nämä olivat todennäköisesti ensimmäisiä Ruotsin kuninkaitten kosketuksia silmästä silmään Kemin lappalaisväestön kanssa. Kuninkaat olivat kyllä ottaneet useasti aikaisemminkin kantaa Kemin ja Tornion Lappmarkeihin ja lappalaisiin, mutta ne olivat nähdäkseni toisen käden tiedonantajien kautta tapahtuneita heitä koskettavia määräyksiä.

Kustaa Aadolf oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, joka kohtasi paikan päällä laajempia "kansalaispiirejä". Vaikka hänen isoisänsä Kustaa Vaasa oli viipynyt pitempään Itämaakunnan puolella, hänen reittinsä noudatti kuten edellisestä viestistäni olevasta listasta voi hyvin päätellä pääasiassa Lounais-Suomea ja Suomenlahden rantaviivaa eikä hän juurikaan näytä olleen kosketuksissa rahvaan kanssa, vaan oli koko ajan korkeimpien täkäläisten virkamiesten, hämäläisylimysten ja suurporvarien ympäröimänä. Luulen, ettei Kustaa nähnyt Suitiassa, Sarvilahdessa ym. aateliskartanoissa, joissa viivähti, juurikaan rahvaan edustajia, vaan Flemingit ym. varmaan panivat asemiehiä tehostetusti vartioimaan, ettei rahvaan valittajia päässyt syöksymään kuninkaan jalkojen juureen valittamaan heidän rötöksistään. (Turussa hän kyllä vastaanotti joitain harvoja ja valittuja valittajia ja pisti Jaakko Teitin valituksia paremmin ylösottamaan ja selvittämään. Hänellä itsellään ei ollut siihen aikaa.) Mutta juuri näin kävi Kustaa Aadolfin matkalla.

terv Matti Lund

Niin olihan minulla tallessa tuo lappalaisjuttukin:

Tornio 7.3.1614.
"breff för Lapperne om deres fohrtzler" (otettu registratuurasta p. 476. Waarasen toimittamaan kokelmaan Kustaa Aadoldin ajan Suomea koskevista asiakirjoista "Handlingar upplysande Finlands historia Under Gustaf II Adolfs tid IV-V", Helsingfors 1876. ss. 237-238)

"wåre vndersåther och menige Lapper vthi Kemi Lappmarck hafwe oss vthi vnderdånigheet besökt och klageligen gifwitt tilkenne, att them nu opå nogre åhr ähr pålagdt att fhöre theres åhrige Skatt och Vtlaghor hijt till Thorne, som ähr Fyretie mijhl ... hwilken långh wägh the sigh högeligen beswäre..."

-------------------------

Kustaa Aadolf oli
Oulussa 9.3.
Korsholman kartanossa 13.3.
Hämeenlinnassa 20-21.3.
Turussa 26.3.-2.5.
Barosund 2.5.-7.5.
Helsinki 17.5.-18.5.
Porvoo 19.5.-20.5.
Tjusterby 24.5.
Viipuri 2-7.6.
Djupsund 12-13.6.
Narva 17.6.-28.7.
Porvoo 30.7.
Narva 8.8.
---
Narva 16.9.-1.10.
Rääveli 19.10.
Espoon saaristo 23.10.
Korpoström 2.11.


terv Matti Lund

[Hannu Virttaalainen]

Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä minua kiinnostaisi hänen liikkumisensa Suomessa huhtikuussa 1616
Yleensä luotettava lähde on kertonut minulle 2. käden kirjallisesta lähteestä, jonka mukaan hän olisi lähtenyt serkkunsa pojan kaupunki asunnosta tämän maaseutuasunnolle Köyliöön 17.4.1616
Myös yhdestä yöpymispaikasta matkalla oli maininta.
Voisiko Virttaalla viettää Virtsanojan Kustaan päiviä?

[Hannu Virttaalainen]

Jäi aamulla mainitsematta tämä lähde eli muistaakseni v. 1936 painettu "Vuoden 1616 valitusluettelot"

PS kyllä tabletin kanssa tänne kirjoittaminen on aika tuskaa ...