Hyrynsalmen kansallispuku

[Kimmo Kemppainen]

Muistan lukeneeni paikallishistoriasta, olikohan kyseessä Hyrynsalmen historia, että Hyrynsalmen kansallispuku pohjautuu 1700-luvulla eläneen Anna Rompattaren pukuun.

No, koska tämä Anna Rompatar oli sekalinjainen esiäitini, minua kiinnostaisi, onko jopa hänen alkuperäisiä vaatekappaleitaan vielä olemassa esimerkiksi museovirastolla. Kovin todennäköistä tämä ei liene, mutta kyllä kai kansatieteellisissä kokoelmissa periaatteessa voisi joitakin 1700-luvunkin vaatekappaleita olla. Oletan, että kansallispuku voisi perustua pelkkiin perukirjatietoihinkin, mutta jos joku osaa kertoa enemmän puvun historiasta, olisi mielenkiintoista saada tietää.
Kimmo Kemppainen

[Tuula Cu]

Kansallispukukeskuksella, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm on näköjään tietokanta kansallispuvuista, mutta se ei ole käytössä.

Ehkä heidän tietopalvelunsa voisi auttaa tässä ja antaa tarkemmat tiedot.

Tuula K

[Kimmo Kemppainen]

Joo,
hyvä idea, on muuten saattanut joskus käydä itsellänikin mielessä.
Kimmo Kemppainen

Kansallispukukeskuksella, http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm on näköjään tietokanta kansallispuvuista, mutta se ei ole käytössä.

Ehkä heidän tietopalvelunsa voisi auttaa tässä ja antaa tarkemmat tiedot.

Tuula K

[Fishersson]

Kiinnostaa tuo Kimmon mainitsema Anna Rompatar, kun minullakin on sekalinjaissa äidin puolen sukujuurissani Hyrynsalmen Romppaisia. He ovat Johan Romppainen ja Anna Kempatar, joilla oli 1752 syntynyt Anna-tytär. Tosin sukujuureni liittyvät heidän Matti-poikaansa (s. 1749).

[Fishersson]

Huomasin, että Hyrynsalmella eli 1700-luvulla monta Anna Rompatarta. Heitä syntyikin 1700-luvulla ainakin kahdeksan.

Näin jostakin ottamastani kopiosta, että ko. kansallispuku olisi löydetty Hyrynsalmen Moisiovaaralta.

[Kimmo Kemppainen]

Joo,
kirjaani tulee perusteellinen Romppais-artikkeli, jossa nuokin muistaakseni mainitaan. Minulla on se käsitys, että se kansallispuvun esikuvapuvun omistajatar Anna Rompatar oli näistä monista se Kemppaalan no 7 emäntä.
Kimmo Kemppainen

Kiinnostaa tuo Kimmon mainitsema Anna Rompatar, kun minullakin on sekalinjaissa äidin puolen sukujuurissani Hyrynsalmen Romppaisia. He ovat Johan Romppainen ja Anna Kempatar, joilla oli 1752 syntynyt Anna-tytär. Tosin sukujuureni liittyvät heidän Matti-poikaansa (s. 1749).

[Kimmo Kemppainen]

Eli on mahdollisesti toivoa, että jopa alkuperäinen 1700-luvun puku on edelleen olemassa?
Kimmo Kemppainen


Näin jostakin ottamastani kopiosta, että ko. kansallispuku olisi löydetty Hyrynsalmen Moisiovaaralta.

[Päivi V.]

Täällä lisää Anna Romppasen sukulaisia. Hyrynsalmella Kemppaala 2:ssa 23.2.1752 syntynyt Anna Romppanen on yksi esiäideistäni. Isä Juho Matinpoika Romppanen, äiti Anna Paavontytär Kemppainen.

Anna Romppanen kuoli 11.11.1792 Hyrynsalmen Hilpalassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, sillä 10.11.1792 hän oli synnyttänyt kaksoset. Anna oli siis kuollessaan 40-vuotias.

Sen vuoksi olen epäillen suhtautunut niihin tietoihin, joissa Annasta puhutaan taikamummona. Kainuun Heikkisten kirjan II osassa s. 39 hänestä kirjoitetaan näin:

Anna Rompatar oli taikamummu. Romppaalan kala-aitan parvelle hän oli ennen kuolemaansa tuonut arkun, jossa oli hänen vaatteitaan ja taikavehkeitä. Arkusta löytyi lisäksi, silkkihuivi, pusero. liivi, pitkä villakangashame, vöitä, vyönsolkia, avaimia ja taikapussi. Liivin ja puseron malli on nykyisessä Kainuun kansallispuvussa ja Hyrynsalmen puvussa on hameen raitamalli. Taru kertoo, että kun Anna Rompatar oli kulkenut kirkossa komeassa puvussaan, papit olivat moittineet häntä pukeutumisesta säätyään arvokkaammin. Anna Rompattaren hameen tummanvihreää raitaväriä on käytetty Hyrynsalmen raanun ja Hyrynsalmen emännänpuvun suunnittelussa.
Hyrynsalmella toimivan Perinnekalusteen valmistamat kaappikellot saivat nimen Anna Rompattaren mukaan "Rompatar".

Mielestäni edellä oleva teksti sopisi paremmin kuvaamaan vanhempaa henkilöä, joka jo varautuu omaan kuolemaansa.
Seuraava lainaus sopii mielestäni vielä huonommin kuvaamaan tätä Hilpalan emäntää Annaa, jolle vuosien 1776 ja 1792 syntyi 11 lasta.

Ida Heikkisen (Hallan Ukon sisar) kirje Suomen muinaismuistoyhdistykselle 1891:

Muinaismuistoyhdistykselle Suomessa lähetetään täten Romppaalan talosta nro 10 Moisiovaaran kylästä löydetyt seuraavat vanhanaikaiset kapineet, nimittäin:

1 pari säämiskähansikkaat
1 naisen liivi
1 raha lompakko
1 samoin
1 tulus tulevia
1 turkkivyön solki
1 tuppivyön solki
1 rautainen ruuvi ja lukko
1 kirves
kääry vanhoja asiakirjoja
kauppamakasiinik kuitti vuodelta 1773
kuitti vuodelta 1740 6. kesäkuuta

Jotka ylempnä mainitut kapineet täten muinaismuistoyhdistykselle lähetetään ehdolla, että saa niistä maksaa palkinnon, jos tulkintansa näkee siten ansaitsevan, eli palkinnotta ne vastaanottaa.

Hyrynsalmen kirkolta noin viisi peninkulmaa itään päin on Moisiovaara. Nimensä se on saanut vanhasta venäläisestä asukkaasta, jonka nimi oli Moisee. Täällä kuljeskellessani levähdin eräässä talossa ja kuulin seuraavaa puhetta: " MIkähän lienee nuilla meidän lehmillä, kun eivät tule kotia. Metässä ne vaan makaa. eikä maitokaan kämmenellä läikähtäisi lypsettäessä." " No sama on meillä. Meidän lehmistä eilen ehdalla lähti verta. Siitä varmaan näkee, että ne on pilattu. Tuohan se tuo Herkko-ryökäle kuljeksii näillä mailla, ja sillä kuuluu vähän olevan sen Romppaalan velhon taikoja." " No ei kait Herkko Rompaalan vanhaa tietäjää ole nähnytkään", sanoi yksi vanha mummo. " Minä olen Herkkoa paljon vanhempi, ja en vähejää muista Romppaalan mummo-vainajaa. Onpa hän ollut tuon Juurikan Pekan opissa, ja Rompatar on samaa sukua Pekan kanssa.
Kyllähän sukulaiset tietävä, mitä mummo aikoinaan taisi. Olenpa Pekan itsensä kuullut kertovan, kuinka Rompatar-vainaja päästi lehmät metsänpeitosta, ja myös kaikkia eläviä päästi mistä pileistä tahansa. Hänellä oli ollut semmoisia solkia, joilla oli painellut ajoksia, ja ne olivat heti parantuneet.
Niillä oli käärmeenkin purema lähtenyt kuin vedellä pesten. Kuka riivattu lienee kerran nostanut metsämiehenkin (karhun) Rompattaren lehtikarjaan, vaan olipa mummo tiennyt konstin. Ei ollut pahan tekijä saanut rauhaa metsän ukolta muualla kuin uunissa. Hetipä oli pitänyt mennä Rompattaren puheille ja tunnustaa ilkityönsä, ja vasta sitten kun mummo purki loitsun, sai rauhan.."

"Semmoiset ämmät olisivat nykyjäänki tarpeelliset", arvelivat emännät. Samassa astui sisälle ovesta yksi vieras akka, joka läähätti kuin ajettu poro. Ennen kuin kerkesi istuakaan, rupesi selittämän kuulumisia: "Oletteko kuullu hyvät ihmiset, kun metsän otus on jo liikkeellä? Kuka peto sen on nostanut vimmaansa?" " No kun Säynäjän Olli on riitautunut Juurika Pekan kanssa Kämppä-Antin ratulaisissa, ja Pekka on velhon sukujuurta, hänen se on töitä. Se on vielä Rompattaren mahtia." "hoh hoi". sanoi vanha mummo. " Kun yhden päälle nostetaan, yhdeksälle pahan tekee. Siellähän se kuuluu Romppaalan aitan parvella romottavan sen ämmävainajan tavara-arkku. Sen on mummo pannut kiinni lujilla perustuksilla. Eipä taida olla hyvä mennä sen kanssa leikkiä laskemaan."
"Hoh hoi", haukotteli mummo: Joka sen arkun ilman itseään vahingoittamatta aukaisee, pitää hänellä kuulemma olla semmonen paita päällä joka on otettu ruumiilta, joka on kolme päivää maannut maan povessa. Ilman sitä tarttuu seitsemän kirkon väki ja sormet tarttuu kiinni arkkuun. Ei sitä ole lysti aukaista."

Olisikohan Hyrynsalmen useat Anna Romppa(i)set menneet keskenään sekaisin? Arkku löytyi Moisiovaaran Romppaalan vintiltä, kun taas Annan asuinpaikkoina olivat Hyrynsalmi 7 ja kuoleman aikaan Hyrynsalmi 21 Hilpola.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Kiitos,
tämähän oli aivan loistavaa materiaalia joka vastaa ainakin siihen kysymykseen, miksi tuo puku on yhdistetty Anna Rompattareen.

Epäilyksesi on tietysti ilmeisen perusteltu, täytyypä selvittää, kuka olisi todennäköisin Rompatar. Tuon Moisiovaaran historiasta minulla on kohtuullisen paljonkin tietoa.
Kimmo Kemppainen

Täällä lisää Anna Romppasen sukulaisia. Hyrynsalmella Kemppaala 2:ssa 23.2.1752 syntynyt Anna Romppanen on yksi esiäideistäni. Isä Juho Matinpoika Romppanen, äiti Anna Paavontytär Kemppainen.

Anna Romppanen kuoli 11.11.1792 Hyrynsalmen Hilpalassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, sillä 10.11.1792 hän oli synnyttänyt kaksoset. Anna oli siis kuollessaan 40-vuotias.

Sen vuoksi olen epäillen suhtautunut niihin tietoihin, joissa Annasta puhutaan taikamummona. Kainuun Heikkisten kirjan II osassa s. 39 hänestä kirjoitetaan näin:

Anna Rompatar oli taikamummu. Romppaalan kala-aitan parvelle hän oli ennen kuolemaansa tuonut arkun, jossa oli hänen vaatteitaan ja taikavehkeitä. Arkusta löytyi lisäksi, silkkihuivi, pusero. liivi, pitkä villakangashame, vöitä, vyönsolkia, avaimia ja taikapussi. Liivin ja puseron malli on nykyisessä Kainuun kansallispuvussa ja Hyrynsalmen puvussa on hameen raitamalli. Taru kertoo, että kun Anna Rompatar oli kulkenut kirkossa komeassa puvussaan, papit olivat moittineet häntä pukeutumisesta säätyään arvokkaammin. Anna Rompattaren hameen tummanvihreää raitaväriä on käytetty Hyrynsalmen raanun ja Hyrynsalmen emännänpuvun suunnittelussa.
Hyrynsalmella toimivan Perinnekalusteen valmistamat kaappikellot saivat nimen Anna Rompattaren mukaan "Rompatar".

Mielestäni edellä oleva teksti sopisi paremmin kuvaamaan vanhempaa henkilöä, joka jo varautuu omaan kuolemaansa.
Seuraava lainaus sopii mielestäni vielä huonommin kuvaamaan tätä Hilpalan emäntää Annaa, jolle vuosien 1776 ja 1792 syntyi 11 lasta.

Ida Heikkisen (Hallan Ukon sisar) kirje Suomen muinaismuistoyhdistykselle 1891:

Muinaismuistoyhdistykselle Suomessa lähetetään täten Romppaalan talosta nro 10 Moisiovaaran kylästä löydetyt seuraavat vanhanaikaiset kapineet, nimittäin:

1 pari säämiskähansikkaat
1 naisen liivi
1 raha lompakko
1 samoin
1 tulus tulevia
1 turkkivyön solki
1 tuppivyön solki
1 rautainen ruuvi ja lukko
1 kirves
kääry vanhoja asiakirjoja
kauppamakasiinik kuitti vuodelta 1773
kuitti vuodelta 1740 6. kesäkuuta

Jotka ylempnä mainitut kapineet täten muinaismuistoyhdistykselle lähetetään ehdolla, että saa niistä maksaa palkinnon, jos tulkintansa näkee siten ansaitsevan, eli palkinnotta ne vastaanottaa.

Hyrynsalmen kirkolta noin viisi peninkulmaa itään päin on Moisiovaara. Nimensä se on saanut vanhasta venäläisestä asukkaasta, jonka nimi oli Moisee. Täällä kuljeskellessani levähdin eräässä talossa ja kuulin seuraavaa puhetta: " MIkähän lienee nuilla meidän lehmillä, kun eivät tule kotia. Metässä ne vaan makaa. eikä maitokaan kämmenellä läikähtäisi lypsettäessä." " No sama on meillä. Meidän lehmistä eilen ehdalla lähti verta. Siitä varmaan näkee, että ne on pilattu. Tuohan se tuo Herkko-ryökäle kuljeksii näillä mailla, ja sillä kuuluu vähän olevan sen Romppaalan velhon taikoja." " No ei kait Herkko Rompaalan vanhaa tietäjää ole nähnytkään", sanoi yksi vanha mummo. " Minä olen Herkkoa paljon vanhempi, ja en vähejää muista Romppaalan mummo-vainajaa. Onpa hän ollut tuon Juurikan Pekan opissa, ja Rompatar on samaa sukua Pekan kanssa.
Kyllähän sukulaiset tietävä, mitä mummo aikoinaan taisi. Olenpa Pekan itsensä kuullut kertovan, kuinka Rompatar-vainaja päästi lehmät metsänpeitosta, ja myös kaikkia eläviä päästi mistä pileistä tahansa. Hänellä oli ollut semmoisia solkia, joilla oli painellut ajoksia, ja ne olivat heti parantuneet.
Niillä oli käärmeenkin purema lähtenyt kuin vedellä pesten. Kuka riivattu lienee kerran nostanut metsämiehenkin (karhun) Rompattaren lehtikarjaan, vaan olipa mummo tiennyt konstin. Ei ollut pahan tekijä saanut rauhaa metsän ukolta muualla kuin uunissa. Hetipä oli pitänyt mennä Rompattaren puheille ja tunnustaa ilkityönsä, ja vasta sitten kun mummo purki loitsun, sai rauhan.."

"Semmoiset ämmät olisivat nykyjäänki tarpeelliset", arvelivat emännät. Samassa astui sisälle ovesta yksi vieras akka, joka läähätti kuin ajettu poro. Ennen kuin kerkesi istuakaan, rupesi selittämän kuulumisia: "Oletteko kuullu hyvät ihmiset, kun metsän otus on jo liikkeellä? Kuka peto sen on nostanut vimmaansa?" " No kun Säynäjän Olli on riitautunut Juurika Pekan kanssa Kämppä-Antin ratulaisissa, ja Pekka on velhon sukujuurta, hänen se on töitä. Se on vielä Rompattaren mahtia." "hoh hoi". sanoi vanha mummo. " Kun yhden päälle nostetaan, yhdeksälle pahan tekee. Siellähän se kuuluu Romppaalan aitan parvella romottavan sen ämmävainajan tavara-arkku. Sen on mummo pannut kiinni lujilla perustuksilla. Eipä taida olla hyvä mennä sen kanssa leikkiä laskemaan."
"Hoh hoi", haukotteli mummo: Joka sen arkun ilman itseään vahingoittamatta aukaisee, pitää hänellä kuulemma olla semmonen paita päällä joka on otettu ruumiilta, joka on kolme päivää maannut maan povessa. Ilman sitä tarttuu seitsemän kirkon väki ja sormet tarttuu kiinni arkkuun. Ei sitä ole lysti aukaista."

Olisikohan Hyrynsalmen useat Anna Romppa(i)set menneet keskenään sekaisin? Arkku löytyi Moisiovaaran Romppaalan vintiltä, kun taas Annan asuinpaikkoina olivat Hyrynsalmi 7 ja kuoleman aikaan Hyrynsalmi 21 Hilpola.

Päivi V.

[Fishersson]

Ainakin siinä on ristiriita, ettei Hilpala ole Moisiovaaralla eikä kuulu Mosiovaaran kylään.

[Päivi V.]

Ylempänä oleva lainaus on Eeva Heikkisen kertomaa Kainuun Heikkisten kirjan II osassa s. 38.

Täällä on Anna Rompattaren ja Perttu Kemppaisen perhe
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4590&pnum=86

ja täällä seuraavassa rk:ssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4813&pnum=115

Kirjassa Kymmenen polvea Kainuun Romppaisia (Hannu Romppainen) s. 151 on Juho Romppaisen s. 1725 perhe, johon Anna-tytär kuului. Tässäkin yhteydessä sanotaan Hyrynslmen kansallispuvun olevan juuri tämän Annan käsialaa, mutta taika-arkusta tai taikamummosta ei tässä yhteydessä puhuta.

Sata vuotta tämän Anna Rompattaren kuoleman jälkeen on siis löytynyt eri puolelta pitäjää taika-arkku ja Anna Rompattaresta on tullut "taikamummo". Asioiden yhteys kaipaisi mielestäni lisänäyttöä.

Sellainen yhteys Moisiovaaraan näyttäisi kuitenkin olevan, että Annan sedän Antti Romppaisen vaimo Kaisa Heikkinen on syntynyt 1738 Moisiovaarassa.

Päivi V.

[Päivi V.]

Hyrynsalmen kirjastossa kotiseutuosastolla oli ainakin joskus 1980-luvulla, kun siellä kävin mallipiirustukset ja muistaakseni kangasnäytteet Hyrynsalmen kansallispuvusta ja selostus sen syntyhistoriasta.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Älä muuta sano. Olisihan se mahtavaa yrittää selvittää, kuka tuon puvun omistaja todella oli.

Yhtään Rompattaren noituusjuttua en muista käräjillä nähneeni, muuan Romppaisen karhunpalvontajutun kylläkin. Heikki Romppainen oli kantanut kaadetun karhun päätä kantilloiden samalla, mistä provasti Johannes Cajanus veti teologisen herneen nenään ja sulki Romppaisen ehtoollispöydästä. Tämän saman Romppaisen talossa pidettiin "sattumalta" sittemmin jumalanpalveluksiakin!

Olen löytänyt joitakin hienoja tuomiokirjajuttuja, joiden avulla saadaan sidottua jotkut aikaisemmin sukupuusta irrallaan olleet Rompattaret ja Kempattaret varmuudella sukupuuhun.
Kimmo Kemppainen



Sata vuotta tämän Anna Rompattaren kuoleman jälkeen on siis löytynyt eri puolelta pitäjää taika-arkku ja Anna Rompattaresta on tullut "taikamummo". Asioiden yhteys kaipaisi mielestäni lisänäyttöä.


Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Moisiovaara saattaa tosiaan johtaa nimistöntutkijoita harhaan, kun se ei tule moisiosta. Paikan vanha nimi oli Moisasenvaara, mutta nimenantaja Moisanen ei ole toistaiseksi tullut vastaan.

Vanha Lauri Romppaisen tila tosiaan jaettiin kolmeen osaan 1600-luvulla kahden pojan ja yhden vävyn kesken. Tästä vävystä polveutuvat nuo Moisiovaaran Pikkaraiset.
Kimmo Kemppainen

[Fishersson]

Onhan se mahdollista, jos Anna Rompattaren kuolemasta ja arkun löytymiseen on noin pitkä aika, että arkku on jonkun jälkeläisen/miniän/vävyn perintönä kulkeutunut Moisiovaaraan.

[Kimmo Kemppainen]

Samaa mietin,
vaan kenen perintönä?
Kimmo Kemppainen

Onhan se mahdollista, jos Anna Rompattaren kuolemasta ja arkun löytymiseen on noin pitkä aika, että arkku on jonkun jälkeläisen/miniän/vävyn perintönä kulkeutunut Moisiovaaraan.

[Kimmo Kemppainen]

Löytyisiköhän Paulaharjun kirjasta Kainuun Mailta mitään muisteloa tuosta noita-Rompattaresta?
Kimmo Kemppainen

[Päivi V.]

Tuolla aikaisemmassa lainauksessa sanotaan, että taikamummo oli kantanut arkun Moisiovaaran Romppaalan kala-aitan vintille vähän ennen kuolemaansa. Tämä viittaisi siihen, että hän on itse vienyt taika-arkkunsa Moisiovaaran Romppaalaan. Eikä ymmärrykseeni oikein mahdu se, että Rompattaresta puhutaan mummona, jos tarkoitetaan 40-vuotiaana juuri synnyttänyttä naista ja taikuutensahan hänen olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti nuorempana saavuttaakseen maineensa.

Tämä ristiriita on vaivannut minua jo pitkän aikaa enkä ole siihen mitään selitystä löytänyt. Anna Romppanen s. 1752 on minun ääääää.

[Päivi V.]

On olemassa toinenkin Anna Romppainen, joka oli syntynyt 3.4.1749, vihitty 16.3.1775 talollisen pojan Juho Ollinpoika Heikkisen kanssa, s. 10.11.1748 Hyrynsalmi Kettula. Tämä Anna elää vanhaksi, kuolee 3.3.1830 80-vuotiaana.

Juho Heikkinen kuolee 28.10.1791 Kettulassa.

Anna Rompatar s. 1752 ja Perttu Kemppainen oli vihitty samana päivänä, siis 16.3.1775.

Rk. 1801-1806 Kettulan Anna Rompatar on edelleen leskenä Kettulassa. Poika Lauri Heikkinen, jolla vaimo Elin Tolotar ja lapset Brita Tolotar, Margeta ja Johan.

Rk 1809-1826 Anna on edelleen Kettulassa. Annan poika Lars on isäntänä.

Rk. 1827-1841 Anna kuolee Kettulassa 1831.

Haudataan
1. Hyrynsalmella (no 7, uusi kirja 21) 11.11.1792 talon emäntä Anna Rompatar, joka kuolee 40-vuotiaana lapsivuoteeseen.
Tämä Anna on syntynyt 23.2.1752 ja on Bertil Kemppaisen vaimo, vihitty 16.3.1775.
Tämän Annan isä oli Juho Romppainen.

2. Hyrynsalmella (no 6) kuolee 3.3.1830 talollisen leski Anna Rompatar vanhuuteen 80v. 11 pv. ikäisenä.
Tämä Anna oli syntynyt 3.4.1749
Tämä Anna oli vihitty 16.3.1775 talollisen pojan Juho Ollinpoika Heikkisen kanssa s. 10.11.1748 Hyrynsalmi Kettula.
Tämän Annan isä oli Lauri Romppainen.

Mielestäni ”taikamummo” voisi olla Anna Rompatar no 2. Heikkisiä asui Romppaalassa, jonka vintille taikamummon sanottiin tuoneen taika-arkkunsa ennen kuolemaansa. Arkkua oli avaamassa Ida Heikkinen, joka lähetti sisällön ja sitä koskevan kirjeen muinaismuistoyhdistykselle. Hyrynsalmen historiikki tosin mainitsee, että Hilpolan emännän puku olisi ollut mallina Hyrynsalmen kansallispuvulle.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Juu,
huomasin tuonkin emännän kirkonkirjassa. Tuli tosin mieleen, että onkohan tuo Rompatar edes oikea sukunimi vai onko tullut sekaannus "Romppaalan emännän" ja "Rompattaren" välillä.
Kimmo Kemppainen

On olemassa toinenkin Anna Romppainen, joka oli syntynyt 3.4.1749, vihitty 16.3.1775 talollisen pojan Juho Ollinpoika Heikkisen kanssa, s. 10.11.1748 Hyrynsalmi Kettula. Tämä Anna elää vanhaksi, kuolee 3.3.1830 80-vuotiaana.

Juho Heikkinen kuolee 28.10.1791 Kettulassa.

Anna Rompatar s. 1752 ja Perttu Kemppainen oli vihitty samana päivänä, siis 16.3.1775.

Rk. 1801-1806 Kettulan Anna Rompatar on edelleen leskenä Kettulassa. Poika Lauri Heikkinen, jolla vaimo Elin Tolotar ja lapset Brita Tolotar, Margeta ja Johan.

Rk 1809-1826 Anna on edelleen Kettulassa. Annan poika Lars on isäntänä.

Rk. 1827-1841 Anna kuolee Kettulassa 1831.

Haudataan
1. Hyrynsalmella (no 7, uusi kirja 21) 11.11.1792 talon emäntä Anna Rompatar, joka kuolee 40-vuotiaana lapsivuoteeseen.
Tämä Anna on syntynyt 23.2.1752 ja on Bertil Kemppaisen vaimo, vihitty 16.3.1775.
Tämän Annan isä oli Juho Romppainen.

2. Hyrynsalmella (no 6) kuolee 3.3.1830 talollisen leski Anna Rompatar vanhuuteen 80v. 11 pv. ikäisenä.
Tämä Anna oli syntynyt 3.4.1749
Tämä Anna oli vihitty 16.3.1775 talollisen pojan Juho Ollinpoika Heikkisen kanssa s. 10.11.1748 Hyrynsalmi Kettula.
Tämän Annan isä oli Lauri Romppainen.

Mielestäni ”taikamummo” voisi olla Anna Rompatar no 2. Heikkisiä asui Romppaalassa, jonka vintille taikamummon sanottiin tuoneen taika-arkkunsa ennen kuolemaansa. Arkkua oli avaamassa Ida Heikkinen, joka lähetti sisällön ja sitä koskevan kirjeen muinaismuistoyhdistykselle. Hyrynsalmen historiikki tosin mainitsee, että Hilpolan emännän puku olisi ollut mallina Hyrynsalmen kansallispuvulle.

Päivi V.

[Fishersson]

Näissä kertomuksissa ihmetyttää, että Kettulassa elänyt Anna Rompatar olisi vienyt arkkunsa Romppaalan vintille, jossa tuolloin ei tainnut edes asua Romppaisia eikä Heikkisiä.

[Fishersson]

Onko muuten selvää missä Kettulassa toinen Anna Rompatar oikein eli? Näitä Kettuloita taisi olla monessa Hyrynsalmen kylässä (niin kuin on Romppaaloitakin). Tuon ajan rippikirjoista ei käy ilmi Moisiovaaran Kettula.

[Päivi V.]

Jäivät nuo linkit pois. Tässä muutama.

Täällä Paltamon rk:ssa:

Anna Romppainen s. 1749 oli täällä miniänä Hyrynsalmi 6 Kettula.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=187&pnum=82

Täällä Hyrynsalmen rk:ssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4590&pnum=85

Edelleen täällä leskenä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4814&pnum=90

Täällä Anna edelleen Kettulassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4815&pnum=8

Samaan aikaan Hyrynsalmi 9 Romppaalassa asuu Heikkisiä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4815&pnum=10

Hyrynsalmi 9 Romppaalan isäntä täällä lienee Anna Romppaisen ja Juho Heikkisen v. 1789 syntynyt poika Olof.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4817&pnum=17

Täällä Romppaala 9 isäntänä todennäköisesti edellisen Olofin poika (en ole tarkistanut)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5116&pnum=21

Täällä sama isäntä Moisiovaara 20 Romppaala
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5119&pnum=148

Tästä näkyy, että Hyrynsalmi 9 Romppaala on ollut sama talo kuin myöhemmin Moisiovaara 20 Romppaala.

Mielestäni Kettulan Anna Romppaisen yhteys Moisiovaaran Romppaalan tulee näin selvitetyksi ja tukee sitä teoriaa, että "taika-arkku" olisikin kuulunut tälle 1749 syntyneelle Anna Romppaiselle eikä 1752 syntyneelle ja 1792 kuolleelle Anna Romppaiselle.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Joo,
kyllä sinä hyvinkin olet oikeassa.
Kimmo Kemppainen

Jäivät nuo linkit pois. Tässä muutama.

Täällä Paltamon rk:ssa:

Anna Romppainen s. 1749 oli täällä miniänä Hyrynsalmi 6 Kettula.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=187&pnum=82

Täällä Hyrynsalmen rk:ssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4590&pnum=85

Edelleen täällä leskenä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4814&pnum=90

Täällä Anna edelleen Kettulassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4815&pnum=8

Samaan aikaan Hyrynsalmi 9 Romppaalassa asuu Heikkisiä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4815&pnum=10

Hyrynsalmi 9 Romppaalan isäntä täällä lienee Anna Romppaisen ja Juho Heikkisen v. 1789 syntynyt poika Olof.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4817&pnum=17

Täällä Romppaala 9 isäntänä todennäköisesti edellisen Olofin poika (en ole tarkistanut)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5116&pnum=21

Täällä sama isäntä Moisiovaara 20 Romppaala
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5119&pnum=148

Tästä näkyy, että Hyrynsalmi 9 Romppaala on ollut sama talo kuin myöhemmin Moisiovaara 20 Romppaala.

Mielestäni Kettulan Anna Romppaisen yhteys Moisiovaaran Romppaalan tulee näin selvitetyksi ja tukee sitä teoriaa, että "taika-arkku" olisikin kuulunut tälle 1749 syntyneelle Anna Romppaiselle eikä 1752 syntyneelle ja 1792 kuolleelle Anna Romppaiselle.

Päivi V.

[Päivi V.]

JOS näin on, niin silloin Hyrynsalmen historiikissa s. 241 oleva päättely Hyrynsalmen kansallispuvun alkuperästä ei osu oikeaan, mutta mutta ...

Mieluusti soisin esiäidilleni Hilpalan Anna Rompattarelle kunnian kansallispuvun mallista, mutta ristiriitaisuuksien takia olen ollut epäileväinen jo vuosia enkä tiedä, onko mahdollista saada pitäviä todisteita siitä, kenen vaatekappaleita taika-arkusta on löytynyt.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Muistelisin, ihan satavarma en ole, että Hilpolan Anna Rompattaren perukirja olisi säilynyt, joten hänen vaatteistaan olisi kyllä joka tapauksessa tietoa saatavilla.
Kimmo Kemppainen

JOS näin on, niin silloin Hyrynsalmen historiikissa s. 241 oleva päättely Hyrynsalmen kansallispuvun alkuperästä ei osu oikeaan, mutta mutta ...

Mieluusti soisin esiäidilleni Hilpalan Anna Rompattarelle kunnian kansallispuvun mallista, mutta ristiriitaisuuksien takia olen ollut epäileväinen jo vuosia enkä tiedä, onko mahdollista saada pitäviä todisteita siitä, kenen vaatekappaleita taika-arkusta on löytynyt.

Päivi V.

[Fishersson]

Hyvin perusteltu Päivi V.
Eli minäkään ole sitten suoraan sukua tälle oikealle Anna Rompattarelle. Tosin en tiedä ovatko kaikki Hyrynsalmen Romppaiset mahdollisesti samaa juurta?

Hyrynsalmelaiset sukujuuret ovat kuitenkin sillä lailla toisiinsa kietoutuneita, että melkein aina löytyy joku sukuyhteys. Esim. äidinäitini Anna Valpuri Heikkisen suora isälinja johtaa Annan miehen Kettulan Juho Ollinpoika Heikkisen veljeen Lauriin.

Joka tapauksessa Anna Rompattaren mukaan nimetyssä Hyrynsalmen kansallispuvussa esiintyvä raitakuosi vaikuttaa iloiselta ja värikkään hienolta. On muistettava, että papit ja ahdasmieliset lahkolaiset yrittivät estää talonpoikaisnaisia pitämästä mitään värikästä puhdasoppisuuden kiihkeimpinä aikoina 1600-1800-luvuilla. Musta ja ehkä tummanharmaa olivat ainoita hyväksyttäviä värejä heidän mielestään. Nähtävästi kuitenkin muinaissuomalaiset pitivät väreistä ja käyttivät niitä mahdollisuuksiensa mukaan.

[Kimmo Kemppainen]

Ovat kyllä ja Pielisjärven Romppaiset samaten.
Kimmo Kemppainen


Tosin en tiedä ovatko kaikki Hyrynsalmen Romppaiset mahdollisesti samaa juurta?

[Päivi V.]

Hannu Romppaisen kirjan mukaan v.1749 syntyneen Anna Romppaisen isä oli Lauri Matinpoika Romppainen s. 1717 Hyrynsalmi, k.1783 Hyrynslmi 2 Kemppaala. Laurin isä oli Matti Matinpoika Romppainen s. 1681 Hyrynsalmi Romppaala 11, k. 1754 Hyrynsalmi Kemppaala 2.

1752 syntyneen Anna Romppaisen isä oli Juho Matinpoika Romppainen s. 1725 Hyrynsalmi 2 Kemppaala, k.1770 Kemppaala. Juhon isä oli Matti Matinpoika Romppainen s. 1681.

Siispä puheena olleiden Annojen isät olivat veljeksiä ja Annat siis serkuksia keskenään.

Onhan toki mahdollista, että yhden serkun taikakaluja ja vaatteita päätyy naapuriin toisen serkun jälkeläisten kala-aittaan. Annat nyt jakakoon kunnian keskenään. :)

Päivi V.

[Fishersson]

Voihan se kuosi, jota oli Annan puvussa, olla vanhempaa perua suvussa.

Kuka muuten oli ensimmäinen Romppainen, joka tuli Kainuuseen/Hyrynsalmelle? Ja mistä hän tuli?

Olen joskus merkinnyt muistiin vanhimpana Romppaisten esi-isänä n.1577 syntyneen Lauri Romppaisen.

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Lauri oli ensimmäinen, mutta tulopaikasta ei ole tietoa.
Kimmo Kemppainen


Kuka muuten oli ensimmäinen Romppainen, joka tuli Kainuuseen/Hyrynsalmelle? Ja mistä hän tuli?

Olen joskus merkinnyt muistiin vanhimpana Romppaisten esi-isänä n.1577 syntyneen Lauri Romppaisen.

[Kimmo Kemppainen]

Kiinnostavaa, olen tätä miettinytkin. Jos esi-isäni Tuomas Kemppaisen vaimo Siiri Oikaritar joskus löytyy (katosi Mieslahdessa metsään v. 1759), sinähän sopisit sitten vertailunäytteen antajaksi mitokondriaaliseen DNA-tunnistukseen, etkö vain.
Kimmo Kemppainen

Anna Romppanen s. 1752 on minun ääääää.

[Päivi V.]

Sopivuudesta en osaa sanoa, sillä en tiedä, mikä on yhteys mainitsemiisi Tuomas Kemppaiseen tai Siiri Oikariseen.

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Eiköhän tuo Anna Rompattaren äiti Anna Paavontytär Kempatar todennäköisesti ollut Kypärävaaran tyttäriä. Anna Kempattaren äiti oli siis ilmeisesti Valpuri Tuomaantytär Kempatar, jonka äiti taas oli Siiri Oikaritar.

Paavo Kemppaisen perinnönjaosta asia selviäisi varmuudella, mutta sitä ei ole ainakaan vielä Digitaaliarkistossa. Varhaisempia Kypärävaaran asioita löytyy kohtuudella.
Kimmo Kemppainen

Sopivuudesta en osaa sanoa, sillä en tiedä, mikä on yhteys mainitsemiisi Tuomas Kemppaiseen tai Siiri Oikariseen.

Päivi V.

[Päivi V.]

No nyt alkaa yhteys selvitä. Tällainen merkintä löytyi tiedostostani:

Annan isä on todennäköisesti Påhl Kemppainen s. 1706 ja äiti Valpuri Kemppainen s.1708. Anna ei löydy rippikirjasta niin, että synt. aika näkyisi. Annaa ei ole Påhlin ja Valpurin lasten joukossa Kemppaisten sukukirjassa. (s.170).

Päivi V.

[Kimmo Kemppainen]

Kyllähän se asia aivan ilmeisesti juuri näin oli. Tekeillä olevassa kirjassani kerron lähteiden kanssa useimpien noiden varhaisten Kempattarien syntyperän, mutta Paavo Kemppaisen lapsiin en ole voinut käytännön syistä mennä (Digitaaliarkiston tuomiokirjat loppuvat kesken). Kemppaisista on 1700-luvulta useita runollisen hienoja perintöjuttuja.
Kimmo Kemppainen

No nyt alkaa yhteys selvitä. Tällainen merkintä löytyi tiedostostani:

Annan isä on todennäköisesti Påhl Kemppainen s. 1706 ja äiti Valpuri Kemppainen s.1708. Anna ei löydy rippikirjasta niin, että synt. aika näkyisi. Annaa ei ole Påhlin ja Valpurin lasten joukossa Kemppaisten sukukirjassa. (s.170).

Päivi V.