Turkua koskevat dokumentit 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta

[Fishersson]

Kun minulle kaupunkeja koskevat vanhat dokumentit eivät niin tuttuja kuin maaseutua koskevat, päätin aloittaa tämän ketjun koskien Turkua koska uskon Turku-tietäjiä tältä foorumilta löytyvän.

Henkikirjathan alkavat vasta 1630-luvulla. Mutta maakirjoja tai muita verodokumentteja oli jo aikaisemmin. Onko Turkua koskevia olemassa 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta? Ja jos on onko niissä mitään tietoa tontin omistajista/porvareista, jotka eivät mahdollisti omistaneet maatilaa?

[JHissa]

Juuri Turustahan löytyy paljon asiakirjoja. Esim. Digihakemiston kautta
Arkistot (http://digihakemisto.appspot.com/) > Yleisiä asiakirjoja (http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=316272.KA&amnimeke=Yleisi%C3%A4+asiakirjoja) > Asiakirjoja (http://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=271568.KA&atun=316272.KA&amnimeke=Yleisi%C3%A4+asiakirjoja&sarnimi=Asiakirjoja) (Digitaaliarkisto (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271568.KA))
löytyy mm. Turun hautajaisluettelo 1594-1595 (257) (javascript:void(0)), Turun kapungin kantoluettelo 1624-1624 (251a) (javascript:void(0)), Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b) (javascript:void(0)), Turun kaupungin sakkoluettelo 1562-1562 (241) (javascript:void(0)), Turun kaupungin tonttiäyriluettelo 1572-1572 (244) (javascript:void(0)), Turun kaupungin tullitili 1549-1549 (233) (javascript:void(0)), Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba) (javascript:void(0)),

[Fishersson]

Kiitos linkeistä JHissa. Esim. Turun vienti- ja tuontiluettelot vaikuttivat mielenkiintoisilta.

Esim. vuodelta 1595:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697116

Siinä taitaa olla ensin aluksen nimi ja mistä se on tullut (mikähän kaupunki tuossa mahtaa olla?). Sen alla on omistajien nimet: Hans Platz ja kump. ?

Sitten kerrotaan tarkemmin lastista ja sen omistajista.

[Kimmo Kemppainen]

Dantzken, onko mieluummin Tanska vai Dantzig?
Kimmo Kemppainen

mikähän kaupunki tuossa mahtaa olla?

[Fishersson]

Noihin kirjaimiin kyllä Dantzken sopii paremmin kuin Danzig.

Tuona aikana käytiin kauppaa tiettyjen Hansakaupunkien välillä koska kauppa oli kovasti säädeltyä. Jotenkin siihen ei sovi, että laiva tulisi epämääräisesti Tanskasta eikä mistään tietystä satamasta. Toisaalta Tanskassa ei näytä olleen yhtään merkittävää Hansakaupunkia.

Danzigin nimi näyttää olleen keskiajalla myös muodossa Danczk. Voisko ajatella, että nimi Dantzken olisi siitä monikkomuoto ja tarkoittaisi Danzigin ja sen lähinaapurikaupunkien kokonaisuutta? Tämä nyt on vain arvailua.

[Kimmo Kemppainen]

Juu, SE osuus on selvä.
Epäselväksi jää se, olisiko tuo sama kuin Danzig. Vaikeus on siinä, että sanakirjat eivät noita erisnimiä useinkaan käsittele.
Kimmo Kemppainen

Noihin kirjaimiin kyllä Dantzken sopii paremmin kuin Danzig.

[Pekka Hellemaa]

Turun Seudun Sukututkijoiden sivuilla on Veli Pekka Toropaisen kirjoittama artikkeli "Sukututkimuksen sokkelot Turussa" (http://www.turkusuku.fi/12). Sen avulla tutkija löytää tiensä kaikille vähänkin tärkeille Turun lähteille.



Esim. vuodelta 1595:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697116

Siinä taitaa olla ensin aluksen nimi ja mistä se on tullut (mikähän kaupunki tuossa mahtaa olla?). Sen alla on omistajien nimet: Hans Platz ja kump. ?

Sitten kerrotaan tarkemmin lastista ja sen omistajista.

Otsikosta tosiaan ilmenee, että Hans Stäken alus on tullut Danzigista 18. päivänä kesäkuuta 1595 ja kauppiaat tullaavat aluksella tuomiaan rahteja. Esimerkiksi Hans Platz ja Hans Wull toivat hamppua, Tomas Trälle puolestaan suolaa, jauhoja, rusinoita, viikunoita, villakangasta (Saksan Görlizistä) ja saippuaa. Kauppa-artikkelien lisäksi listatasta näkyy tavaran määrä ja arvo sekä kauppiaskohtaisesti rahdin kokonaisarvo.

Nämä luettelot ovat tosiaan antoisia. Ennen niiden lukemista kannattaa varmasti tutustua Veli Pekka Toropaisen kirjoittamaan artikkeliin "Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660", joka on julkaistu Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa numero 47 (ss. 101-341). Artikkeli on täynnä mielenkiintoista asiaa ja tutkijan elämää helpottavat runsaat liitteet, joiden joukossa on useampi tuonti- ja vientikauppaan liittyvä.

[Kimmo Kemppainen]

No niinpä toivat, vanhat hipit.
Kimmo Kemppainen

Esimerkiksi Hans Platz ja Hans Wull toivat hamppua

[Fishersson]

Kiitos vinkistä Pekka. Pitääpä perehtyä noihin V P Toropaisen artikkeleihin. Nimen olen kyllä aikaisemminkin kuullut, mutta en ole älynnyt hankkia niitä käsiini.

[JHissa]

Kiitos vinkistä Pekka. Pitääpä perehtyä noihin V P Toropaisen artikkeleihin. Nimen olen kyllä aikaisemminkin kuullut, mutta en ole älynnyt hankkia niitä käsiini.
Veli Pekka Toropaisen artikkeleja pääsee lukemaan
http://utu.academia.edu/VeliPekkaToropainen/Activity
kautta.

[Fishersson]

Rahayksikkö mikä noissa edellä mainituissa tuonti- ja vientiluetteloissa mainitaan lienee taaleri? Ja kunkin tuonti- tai tuontierän kohdalla mainittu summa lienee sen erän arvo, ei tullimaksu?

[Pekka Hellemaa]

Rahayksikkö mikä noissa edellä mainituissa tuonti- ja vientiluetteloissa mainitaan lienee taaleri? Ja kunkin tuonti- tai tuontierän kohdalla mainittu summa lienee sen erän arvo, ei tullimaksu?

Juu, kyllä tuo rahayksikkö on taaleri ja tuontierän kohdalla mainittu rahasumma on kyseisen erän arvo. Sivun 13 lopussa näkyy, että tullivapaata tuotia oli 484 taalerin arvosta ja tulli kohdistui vain 69 taaleriin. Näin koko laivan lastista maksettiin vaivaiset 2 taaleria 2 äyriä ja 15/25 penninkiä.

[Fishersson]

Mikähän mahtaisi olla tuon ajan taalerien arvo nykyrahassa?

[Calonius]

Mikähän mahtaisi olla tuon ajan taalerien arvo nykyrahassa?

Tästä artikkelista saa aika hyvän kuvan:

https://www.academia.edu/5886748/Porvarien_varallisuuserot_Porissa_ja_Raumalla_vuon na_1600

Ja täällä jotain yleistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taaleri

[Fishersson]

Kiitos rahanarvovinkeistä. Aikaisemmista vinkeistä sai kuvan, että tervatynnyri voisi olla noin yhden taalerin arvoinen. Caloniuksen vinkkaamassa Seppälän artikkelissa se oli 0,75 taaleria. Jos yhdessä tynnyrissä on 125 litraa ja nykyisin tervalitra maksaa noin 10 euroa (tosin suuremmissa erissä litrahinta on hieman alempi). Niin yksi taaleri olisi tämän mukaan nykyrahassa noin 900-1200 eroa.

Tämän mukaan joidenkin turkulaisten kauppiaiden vuosittaisen tuonnin arvo 1500-luvun lopulla oli joitakin satoja tuhansia euroja ja korkeimmillaan noin yhden miljoonan euron luokkaa. Monet harrastivat tämän lisäksi vientiä ja heillä saattoi olla maatila tai useampia. Jotkut olivat siinä ohessa myös laivureita. Tappioitakin tietysti tuli. Laivoille sattui välillä merellä haavereita tai merirosvot ryöstivät lastin.

[Fishersson]

V P Toropaisen erään artikkelin mukaan Turussa oli 1600-luvulla huomattavan paljon ulkomaisia porvareita, joista suurin osa oli kauppiaita Saksasta, mutta myös Skotlannista ja Hollannista. Määrä taisi olla noin sadan kieppeillä.

Nyt kiinnostaisi sukututkimusmielessä moniko näistä suvuista juurtui Turkuun tai ylipäätään Suomeen?

Tein asiasta pienen selvityksen koskien vain ns. valtaporvareita (n=22), jotka olivat joukon varakkain osa. Katsoin opiskeliko suvun jäseniä täällä yliopistossa (Ylioppilasmatrikkeli lähteenä) ja moniko löytyy vielä 1800-luvun rippikirjoista (Hiski lähteenä). Menetelmä ei ole aukoton, mutta osoittaa, että monet suvut ovat hävinnneet Suomesta, mutta muutamat ovat juurtuneet hyvinkin.
Suomeen juurtuneita ulkomaisia ns.valtaporvarisukuja olisivat tämän mukaan ainakin Brun, Franck, Kock, Rancken ja Schultz sekä jossain määrin myös Schlüter ja Wittfooth.

Selvä on, että tyttärien jälkeläisiä löytyy paljon useammasta suvusta.

[Fishersson]

Hei. Liitän tähän vielä edelliseen viestiini liittyvän taulukon Turun 1600-luvun ns. valtaporvarien mahdollisesta juurtumisesta Suomeen.

[virpinissila]

Nimien muodot vaihtelivat myöhemmin. Esimerkiksi Watson-sukua esiintyi muodossa Watz. Turkulaisella valtaporvari Alexander Watsonilla, jonka vaimo oli Merthenin leski ja Trällin tytär (ja vaimon äiti Trumbell, skottisukua), oli veli Thomas Watson Vaasassa, joten vaatisi isompaakin selvitystä heidän jälkeläistensä erittely.

Virpi Nissilä

[Fishersson]

Virpin huomautus on erittäin aiheellinen. Kiitos siitä. Monesta eri syystä sukunimien nimimuodot ovat vaihdelleet. Suomalaisiakin nimiä erikieliset kirjurit kirjoittivat vaihteleviin muotoihin. Tunnettu on esim. että osasta Tikkasia tuli Tiikkaisia.

Watz-muodolla löytyikin yksi osuma kumpaakin myöhempää esiintymää.

Toivottavasti edellä mainittujen sukujen jälkeläiset, mikäli heitä löytyy, oikaisevat tässä mielessä aiemmassa viestissä esittämäni taulukon tietoja.

Ps. Näiden ulkomaisten sukujen juurtuminen ehkä vaatisi enemmänkin tutkimista. Tässä saattaisi olla oiva aihe akateemiseen opinnäytetutkimukseen.

[Fishersson]

V P Toropaisen Genos-artikkelista "Skottirotta ja Ruotsin koira - Turun ulkomaalainen porvaristo vuosina 1600-1660" löytyykin maininta, että "Perheet kuten Wittfooth, Rancken, Wargetin, Plagman, Schaefer ja Thorwöste vaikuttivat Turkuun pitemmällä aikavälillä. Näiden perheiden jälkeläiset olivat kaupungissa merkittävissä asemissa 1800-luvun lopulle saakka."