Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Haukiputaan Kellon Perttulat
Aleksander
15.09.15, 05:29
Hei!
Tutkin omaa sukuani ja itsellä on huono käsitys kirkonkirjoista. Perimätiedon mukaan Perttulat muuttivat Haukiputaalle Etelä-Pohjanmaalta ja kaukaisin tiedetty sukulainen on Juho Juhanpoika Perttula (s.7.5.1829, k. 9.6.1883 Haukiputaalla, Kellon kylä, 19 Perttula).
Löysin kuitenkin eräältä sivulta tiedon että v. 1770 syntynyt henkilö olisi muuttanut Paltamosta Perttulaan ja ottanut tilan sukunimen käyttöön. Onko siis todennäköistä että sukuni johtaa Paltamoon?
Yrjö Matinpoika Tervonen eli Perttula (s.10.4.1770 Paltamo, Mainua - muutti aikoinaan vanhempiansa mukana Haukiputaan Kellon Perttulaan no. 19) ja vaimonsa, uudisasukkaan tytär Sofia Pekantytär Koskela (s.12.11.1764, k. vanhuuteen 68-vuotiaana 26.12.18300) tulivat taloon vuonna 1820. Heidät oli vihitty Haukiputaan Kellossa 6.1.1793.
Perheessä oli lapset - kaikki Haukiputaalla Perttulan nimellä syntyneitä
1. Juho (s. 26.6.1793)
2. Valpuri (s. 29.3.1795)
3. Mikko (s. 29.3.1797)
4. Yrjö (s. 11.4.1799)
5. Riitta (s. 3.6.1800)
6. Kustaa (s. 29.11.1801) - seuraava isäntä
7. Pekka (s.1806) - muutti Tyrnävälle vuonna 1825.
http://www.laitasaari.fi/taloja/ontero-no-60/#fn-1022-16
Hei!
Tuolla Pohjanmaalla ihmisillä ei ollut sukunimiä vaan talon nimeä käytettiin sukunimen tapaan kertomaan, kenestä Juhosta tai Matista oli kysymys. Tällainen "sukunimi" vaihtui aina, kun perhe muutti uuteen taloon, mikä ei ollut mitenkään harvinainen tapahtuma. Varsin häkellyttävää aloittelevalle sukututkijalle! -- ainakin minulle, kun ensi kertaa lähdin etsimään mieheni sukujuuria Haukiputaalta.
HisKiä ei kannata unohtaa: vaikka se ei ole täydellinen eikä virheetön, sen hakuominaisuudet ovat omaa luokkaansa ja näin digiarkistojen aikakaudella HisKin tiedoista pääsee helposti käsiksi kirkonkirjoihin. Jos etsit HisKistä vuonna 1829 syntynyttä Juho Juhonpoikaa, heitä löytyy neljä ja yksi on syntynyt juuri oikeana päivänä:
7.5.1829 9.5.1829 Kello B.s. Johan Vainiola Walborg 20 Johannes
Kun Juho Vainiola on titteliltään talollisen poika, häntä sopii etsiä rippikirjasta Kellon kylän Vainio[la]n talosta. Nuo rippikirjat ovat paitsi Kansallisarkiston myös SSHY:n digiarkistossa, jälkimmäisessä indeksoituina kylien ja talojen mukaan. Vainiolaa ei vuosilta 1827-34 löydy, mutta Wainio kuitenkin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1827-1834_mko57-64/84.htm
Täällä ovat sitten talon isäntä Anders Andersson Brita-vaimoineen ja riviltä 9 alkaen poika Johan Andersson s. 23.9.1804, vaimo Walborg Zachrisdotter s. 30.10.1808 ja äsken löydetty Johannes-poika.
Ja tästä sukua voi seurata eteen- ja taaksepäin: mistä Antti Antinpoika oli Vainion taloon tullut, minne Juho Antinpoika perheineen meni ja missä vaiheessa Juho nuorempi muutti Perttulaan.
Tuo Paltamolta jossain vaiheessa Perttulaan muuttanut perhe näyttäisi tämän perusteella olevan eri porukkaa. Kuten sanottu, "sukunimet" Pohjanmaalla näinä aikoina eivät kerro suvusta vaan asuinpaikasta, joka on muuttuvainen.
Tutkimisen iloa!
Aleksander
15.09.15, 16:14
Hei!
Tuolla Pohjanmaalla ihmisillä ei ollut sukunimiä vaan talon nimeä käytettiin sukunimen tapaan kertomaan, kenestä Juhosta tai Matista oli kysymys. Tällainen "sukunimi" vaihtui aina, kun perhe muutti uuteen taloon, mikä ei ollut mitenkään harvinainen tapahtuma. Varsin häkellyttävää aloittelevalle sukututkijalle! -- ainakin minulle, kun ensi kertaa lähdin etsimään mieheni sukujuuria Haukiputaalta.
HisKiä ei kannata unohtaa: vaikka se ei ole täydellinen eikä virheetön, sen hakuominaisuudet ovat omaa luokkaansa ja näin digiarkistojen aikakaudella HisKin tiedoista pääsee helposti käsiksi kirkonkirjoihin. Jos etsit HisKistä vuonna 1829 syntynyttä Juho Juhonpoikaa, heitä löytyy neljä ja yksi on syntynyt juuri oikeana päivänä:
7.5.1829 9.5.1829 Kello B.s. Johan Vainiola Walborg 20 Johannes
Kun Juho Vainiola on titteliltään talollisen poika, häntä sopii etsiä rippikirjasta Kellon kylän Vainio[la]n talosta. Nuo rippikirjat ovat paitsi Kansallisarkiston myös SSHY:n digiarkistossa, jälkimmäisessä indeksoituina kylien ja talojen mukaan. Vainiolaa ei vuosilta 1827-34 löydy, mutta Wainio kuitenkin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1827-1834_mko57-64/84.htm
Täällä ovat sitten talon isäntä Anders Andersson Brita-vaimoineen ja riviltä 9 alkaen poika Johan Andersson s. 23.9.1804, vaimo Walborg Zachrisdotter s. 30.10.1808 ja äsken löydetty Johannes-poika.
Ja tästä sukua voi seurata eteen- ja taaksepäin: mistä Antti Antinpoika oli Vainion taloon tullut, minne Juho Antinpoika perheineen meni ja missä vaiheessa Juho nuorempi muutti Perttulaan.
Tuo Paltamolta jossain vaiheessa Perttulaan muuttanut perhe näyttäisi tämän perusteella olevan eri porukkaa. Kuten sanottu, "sukunimet" Pohjanmaalla näinä aikoina eivät kerro suvusta vaan asuinpaikasta, joka on muuttuvainen.
Tutkimisen iloa!
Kiitoksia paljon :)!
Näin olen käsittänyt, että Pohjanmaalla nimet ovat tulleet talojen mukana, mutta välillä tulee sekaannusta :D:.
Hei!
Ohessa ote Kellon isojakokartasta 1700-luvun lopulta ja ote vuoden 1955 peruskartasta. Jälkimmäisessä näkyy 5m:n korkeuskäyrä. Isojakokartassa eräät talot ovat hiukan käyrän yläpuolella: Lopakka Antti (43), Satalahti Sakari (33), Teppo Pekka (18) ja Perttula Erkki (19). Etunimet ovat isojaon maanmittausasiakirjoista. Uudempaan karttaan olen merkinnyt punaisen ympyrän hävinneen Perttulan talon paikalle. Perttulan sijainti antaa olettaa, että kysessä voi olla kohtalaisen vanha talonpaikka. Ranta on ollut joskus lähellä.
Veroluetteloita yms. tutkimalla löysin Perttula-nimen vuoden 1627 ruodutusluettelosta:"1/4 mnt Matti Perttula halvaantunut 80 v. ". Siitä taaksepäin veroluetteloita katsoen talonnimeä en löytänyt, mutta Matti Pertunpoika on mainittu vuosien 1606 ja 1607 maantarkastusasiakirjoissa 1/3 mnt tilan isäntänä. Sitä ennen hän esiintyy vain kymmenysveron maksajana vuodesta 1594 lähtien.
Jossain vaiheessä Perttula joutui kruunun haltuun ja mainitaan mm. vuosien 1642 ja 1644 autioluetteloissa 1/4 mnt:n kruununtilana isäntänään Simo Matinpoika.
Vuoden 1648 maakirjassa Perttula on kirjattu 1/2 manttaalin arvoiseksi ja vuonna 1677 3/4 mnt perintötilaksi isäntänä Simo Matinpoika Perttula.
Myöhemmin tila on jälleen joutunut kruunulle, mutta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918531
vuonna 1757 ostettu viimein perintötilaksi.
Kuinka pitkälle Matti Perttulan suku säilyi talossa 19, jolle annettiin 1700-luvun alussa numero 19, siinäpä selvitettävää!
Tapio Rekilä
s.peltonen
17.10.15, 06:18
Tervehdys Aleksander,
Tutkin omaa sukuani ja itsellä on huono käsitys kirkonkirjoista. Perimätiedon mukaan Perttulat muuttivat Haukiputaalle Etelä-Pohjanmaalta ja kaukaisin tiedetty sukulainen on Juho Juhanpoika Perttula (s.7.5.1829, k. 9.6.1883 Haukiputaalla, Kellon kylä, 19 Perttula).
Kuten Leena jo mainitsikin, 07.05.1829 syntynyt Juho Juhonpoika Perttula on syntyisin Kellon Vainion talosta. Juho Perttulan isälinja vaikuttaisi kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä asuneen Vainion talossa jo 1500-luvulta alkaen. Tosin isovihan jäljiltä Vainio ehti olla jonkin aikaa autiona ja tippui kruunutilaksi. Vainion taloa isovihaan saakka isännöinyt Matti Juhonpoika muutti Takun taloon vuonna 1723 (ja mahdollisesti ehti sitä ennen asua vähän aikaa Grekilän talossa). Matti Juhonpoika Vainion ja hänen ensimmäisen vaimonsa Anna Matintyttären poika, Jaakko Matinpoika, alkaa kuitenkin isännöidä Vainion taloa vuoden 1728 tietämiltä.
Kerrotaanko mainitsemassasi perimätiedossa, olivatko Etelä-Pohjanmaalta Haukiputaalle muuttaneet Perttulat juuri 07.05.1829 syntyneen Juho Juhonpoika Perttulan esivanhempia? Onko mahdollista, että perimätieto koskee joitain aikaisempia Perttulan asukkaita?
Laitan tähän muutamia linkkejä rippikirjoihin, joiden avulla voi käydä "kurkistamassa" Perttulan talon asukkaita ja päästä alkuun rippikirjojen kanssa tutuksi tulemisessa. Rippikirjan sivuja katsellessa saattaa syttyä innostus selailla enemmänkin rippikirjoja, esim. etsiä muissa taloissa asuneita esivanhempia.
Rippikirjoja voi katsella vaikkapa kansallisarkiston sivulta. Kellon talot sisältyvät Haukiputaan rippikirjoihin. Kun hakukenttään (http://digi.narc.fi/digi/search.ka) kirjoittaa "Haukiputaan seurakunnan arkisto" ja painaa Hae-painiketta, tulee esiin sivu, jossa on "Haukiputaan seurakunnan arkisto" linkki. Linkkiä painamalla avautuu sivu, jossa on linkkejä sarjoihin. Kun painaa linkkiä "Rippikirjat", avautuu sivu, jossa on rippikirjojen linkit; linkin tekstissä näkyy myös vuodet, joilta rippikirja on. Tällä hetkellä arkistosta löytyy Haukiputaan rippikirjat vuosilta 1731-1865. Yksittäisen rippikirjan linkkiä painamalla avautuu sivu, jossa on linkit kyseisen rippikirjan kullekin sivulle. Avaamalla yksittäisen sivun, pääsee rippikirjaa selaamaan sivu sivulta Edellinen ja Seuraava linkeillä.
Toinen vaihtoehto on katsella rippikirjoja SSHY:n sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm). Kun vasemmanpuoleiselta palkista painaa "Kirkonkirjat" linkkiä, avautuu sivu, josta voi valita paikkakunnan. Painamalla linkkiä "Haukipudas" avautuu sivu, jossa on linkit mm. rippikirjoihin. Tällä hetkellä ilman jäsentunnuksia Haukiputaan rippikirjat näkyvät vuosilta 1731-1885 ja jäsentunnuksilla vuosilta 1731-1900. Painamalla rippikirjan linkkiä avautuu sivu, jossa näkyy linkit rippikirjan sivuille. Kunkin linkin vieressä on useimmiten kuvaus sivun sisällöstä, esim. talon nimi. Sivulta on siksi helppo etsiä jotain tiettyä taloa.
Vuosien 1835-1841 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7315756) rippikirjassa Perttulan taloon ei vielä kirjata Juho Juhonpoika Perttulan perhettä; tuolloin taloon kirjataan vielä edelliset asukkaat Heikki Mikonpoika (Kurtti) ja Marketta Pekantytär Perttula (edellisen isännän tytär).
Vuodesta 1842 alkaen Perttulan taloon kirjataan Juho Antinpoika Vainio (Juho Juhonpoika Perttulan isä) perheineen. Vuosien 1742-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316006) rippikirjassa Juho Antinpojan mainitaan syntyneen Vainion talossa. Taloon kirjataan myös Juhon vaimo Valpuri Sakarintytär Suo (s.30.10.1808), sekä lapset Juho (s.07.05.1829), Saara (s.28.11.1831), Katariina Valpuri (s.20.05.1833), Marketta (s.08.05.1836), Sakari (s.17.06.1839) ja Jaakko (s.12.05.1844 +24.10.1844). Taloon ei kirjata Anna Maria tytärtä, joka syntyi 03.11.1841 ja menehtyi 07.10.1844; Anna Maria haudattiin kuitenkin jo Perttulan nimellä. Juho Antinpoika (s.23.09.1804) menehtyy 02.02.1845. Juhon leskivaimo lapsikatraansa kanssa jatkaa asumista Perttulan talossa.
Vuosien 1849-1855 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7316250) ja 1856-1865 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7320708) rippikirjoissa taloon kirjataan myös Juho Juhonpojan ensimmäinen vaimo Kaisa Liisa Matintytär Simppula (s.15.07.1819, vihitty 03.05.1850) sekä Juhon lapsia. Juho saa ensimmäisen vaimonsa kanssa lapset: Johannes (09.08.1851-01.05.1854), Matti (s.24.11.1852), Johannes (s.06.11.1854), Sakari Aleksander (s.02.06.1856), Jaakko Frans (s.16.09.1858), Heikki (s.01.12.1860), Maria Katarina (s.28.02.1863-28.07.1863) ja Herman (s.20.07.1865-17.11.1865).
Vuodesta 1857 alkaen Perttulan taloon kirjataan kanssa-asukkaaksi Jaakko Antinpoika Vainio (s.27.07.1808), joka on Juho Juhonpoika Perttulan isän pikkuveli. Juhon vaimo menehtyy 29.07.1865, yhdeksän päivää nuorimman lapsensa syntymän jälkeen. Kolme päivää myöhemmin menehtyy Juhon äiti. Neljä kuukautta myöhemmin menehtyy Juhon poika, nelikuinen Herman.
Vuosien 1866-1875 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1866-1875_mko100-111/120.htm) rippikirjassa taloon kirjataan kolme tuoretta vaimoa. Leskeksi jäänyt Juho Juhonpoika avioituu 21.05.1866 Brita Kaisa Antintytär Annalan (s.24.11.1832) kanssa. Juhon pikkuveli Sakari avioituu (25.09.1873?) hailuotolaisen Maria Paavontytär Yrjänän (s.19.02.1833) kanssa. Juhon vanhin elossa oleva poika, Matti, avioituu 25.06.1874 Maria Juhontytär Jukurin (s.08.02.1846) kanssa.
Juho saa toisen vaimonsa kanssa kaksi lasta: edesmenneen sisarpuolensa kaiman Maria Katariinan (s.02.08.1867) sekä äitinsä isän nimeä kantavan Antin (s.13.12.1869).
Vuosien 1876-1885 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1876-1885_mko112-126/135.htm) rippikirjassa Juho Juhonpoikaa ei enää kirjata Perttulan taloon. Tuolloin taloon kirjataan Juhon pikkuveli Sakari perheineen, Juhon isän pikkuveli Jaakko Antinpoika (joka menehtyy 11.06.1878) sekä kanssa-asukas Antti Mikonpoika Teppo vaimoineen. Tuolloin Juho Juhonpoika Perttula, vaimo Brita Kaisa, Matti poika perheineen sekä Juhon lapset Sakari Aleksander, Jaakko Frans, Heikki, Maria Katarina ja Antti kirjataan itsellisten (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1876-1885_mko112-126/328.htm) joukkoon. Juhon pojista kolme muuttaa Ouluun: Juho lokakuussa 1876, Jaakko Frans vuonna 1877 ja Heikki vuonna 1878. Juhon kaksivuotias pojanpoika, Jaakko Arvid Matinpoika, menehtyy 20.05.1883. Juho itse menehtyy 20 päivää pojanpoikansa jälkeen.
Vuosien 1886-1895 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6618&pnum=139) ja 1896-1900 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6619&pnum=77) rippikirjat näkyvät vain SSHY:n jäsentunnuksilla. Juho Juhonpoika Perttulan lapsista kaksi palaa Perttulan taloon vuoden 1886 tietämillä: Sakari Aleksander ja Jaakko Frans.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
s.peltonen
17.10.15, 07:06
Tervehdys Tapio,
Ohessa ote Kellon isojakokartasta 1700-luvun lopulta ja ote vuoden 1955 peruskartasta.
Suuret kiitokset kartoista!
Kuinka pitkälle Matti Perttulan suku säilyi talossa 19, jolle annettiin 1700-luvun alussa numero 19, siinäpä selvitettävää!
Tuo on mielenkiintoinen kysymys!
Joitain aukkokohtia asiaan on jäänyt; toivottavasti myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista löytyy jotain tarkempaa tietoa isovihan ajalta Liisa Pertuntytyttären vanhemmista. Mikäli Tapio, taikka joku muu, on löytänyt alla mainittuun jotain lisätietoa, taikka vastakkaista tietoa, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätiedoista.
Matti Pertunpoika Perttulan jäljet tuntuvat katoavan vuoden 1645 jälkeen. Matti Pertunpojan neljännesmanttaalin Perttulan talon isännöintiä vaikuttaa vuodesta 1647 jatkavan Erkki Klemetinpoika, ja talo jää autioksi jo vuonna 1649. Ei ole löytynyt tietoa siitä oliko Erkki Klemetinpoika talon vävy (vuonna 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164593) Matti Perunpojan talosta maksettiin henkirahaa tyttärestä ja vävystä), taikka jotain sukua Matti Pertunpojalle, taikka oliko Erkki ostanut talon. Neljännesmanttaalin Perttulan talon kirjataan henkikirjoihin ja kymmenysluetteloihin viimeisen kerran vuonna 1651 ja maakirjoihin viimeisen kerran vuonna 1652.
Vuoden 1651 kesäkäräjillä puolenmanttaalin Perttulan talon isäntä Simo Matinpoika, pyytää saada yhdistää autioituneen Matti Perttulan neljännesmanttaalin talon omaan taloonsa (KO a:7:300, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707344)). Simo kertoo, että Matin talo oli aikoinaan irtautettu Simon talosta; ja nyt Simo haluaa yhdistää Perttulan talot jälleen yhdeksi savuksi. Tämän jälkeen veroluetteloihin kirjataan vain yksi Perttulan talo; usein talo kirjataan 3/4 manttaalin talona; ja toisinaan yhdistelmä tilana, jossa puolimanttaalia on verotilaa ja neljännesmanttaali on kruununtilaa. Simo Matinpoika sopisi olemaan Matti Tuomaanpoika Perttulan poika; jutussa Mattia (Pertunpoika) ei mainita Simon isäksi; ja ruodutusluetteloissa Matti Tuomaanpojalle kirjataan poika Simo Matinpoika.
Matti Pertunpojan iäksi mainitaan vuoden 1627 ruodutusluettelossa 80 vuotta, vuoden 1630 (SVAR:ssa olevassa) ruodutusluettelossa 65 vuotta; ja vuoden 1633 ruodutusluettelossa ikämiestenlistalle kirjataan 63-vuotias Matti Pertunpoika. Matti Pertunpojalla saattaa olla poika poika Yrjö Matinpoika. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa 65-vuotiaan Matti Pertunpojan jälkeen kirjataan 32-vuotias Yrjö Matinpoika. Vuoden 1633 ruodutusluettelossa neljännesmanttaalin Perttulan talon "paikalle" kirjataan 25-vuotias Yrjö Matinpoika. En ole onnistunut löytämään tietoa siitä mitä tapahtui neljännesmanttaalin Perttulan talon asukkaille (Yrjö Matinpoika ja sittemmin Erkki Klemetinpoika). Vuoden 1648 nihtien luetteloon kirjataan kellolainen Erkki Klemetinpoika Perttunen; ei ole selvinnyt katkesiko Erkin elämä tuolle taipaleelle.
Perttulan talon vaiheet ennen vuoden 1606 maantarkastusta (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) on ainakin toistaiseksi jäänyt vaille vastausta. Samoin Perttula talojen jakamisen vaiheeseen on jäänyt avoimia kysymyksiä; manttaaliluvut eivät täsmää.
Matti Pertunpojan talo kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656824) maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin talo kirjataan vuodesta 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655598). Taloa ei mainita uudistilaksi, joten talon odottaisi löytyvän edellisistä maakirjoista jonkun muun nimellä; sopivaa taloa ei vain pistä silmään. Myöskään kymmenysluetteloista ei ennen vuotta 1594 tunnu löytyvän taloa, mikä sopisi taloon, mikä vuodesta 1594 alkaen kirjataan kymmenysluetteloista Matti Pertunpojan nimellä.
Matti Tuomaanpojan talo tulee pariskuntaluetteloihin vuodesta 1609 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2657695), kymmenysluetteloihin vuodesta 1611; vuoden 1624 maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin vuodesta 1627. Perttulan talot kirjataan veroluetteloihin useimmiten peräkkäin; lähelle Suomelan, Tepon, Lopakan ja Satalahden taloja. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon kirjataan peräkkäin Matti Pertunpoika ja Matti Tuomaanpoika; kummankin talouteen kirjataan vain isäntä; kummankaan taloon ei kirjata yli 15-vuotiaita poikia. Matti Pertunpojan talo kirjattiin vuoden 1606 maantarkastuskirjassa sekä vuosien 1607-1620 maakirjoissa kolmannesmanttaalin talona. Perttulan talon jakamisen jälkeen Matti Tuomaanpojan talon kooksi kirjataan puolimanttaalia ja Matti Pertunpojan talon kooksi kirjataan neljännesmanttaali. Ei ole selvinnyt, yhdistettiinkö jokin muu tila Perttulan taloihin tilan jakamisen yhteydessä. Ei ole selvinnyt, olisivatko Matti Pertunpoika lankoja taikka serkkuja taikka olisiko heidän välillään jokin muu sukulaisuus. Vuosien 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622056) ja 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146736) kymmenysluetteloihin Perttulan talon isännät kirjataan kokonimillä; neljännesmanttaali kirjataan Erkki Klemetinpoika Perttusen nimellä ja puolimanttaalia Simo Matinpoika Perttusen nimellä.
Vuoden 1627 maakirjassa neljännesmanttaalin Perttula vaikuttaa olevan kirjattuna nimellä Wähä Matti; lieneekö nimi pitänyt olla puolenmanttaalin Perttulan talolla? Vuoden 1631 maakirjaan neljännesmanttaalin Perttula kirjataan nimellä Perttula Matti; ja puolenmanttaalin Perttula nimellä Perttula Matti Wähä (Berthel Matz Wähä). Vuosien 1633-1634 maakirjoissa puolenmanttaalin Perttula vaikuttaa olevan kirjattuna nimellä Wähä Matti ja neljännesmanttaalin Perttula nimellä Iso Matti. Vuoden 1611 kymmenysluettelossa Matti Tuomaanpoika vaikuttaisi olevan kirjattuna nimellä Lill Mattz. Talojen manttaalilukujen perusteella nimien olisi olettanut olevan toisinpäin. Olisivatko nimet tulleet Mattien iän perusteella (puolenmanttaalin Perttulan isäntä Matti Tuomaanpoika oli ilmeisesti hieman nuorempi kuin neljännesmanttaalin Perttulan isäntä Matti Pertunpoika)?
Vuoden 1627 ruodutuksessa Matti Tuomaanpojan iäksi mainitaan 70 vuotta; tuolloin taloon kirjataan myös 30-vuotias poika Simo Matinpoika. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Matti Tuomaanpojan iäksi mainitaan 50 vuotta ja Simo Matinpojan iäksi 30 vuotta. Samaisen vuoden SVAR:ssa olevassa ruodutusluettelossa Matti Tuomaanpojan iäksi mainitaan 62 vuotta ja Simo Matinpojan iäksi 30 vuotta. Vuoden 1633 ruodutuksessa Matti Tuomaanpojan iäksi mainitaan 52 vuotta ja Simo Matinpojan iäksi 22 vuotta.
Matti Tuomaanpojan jälkipolvet luultavasti jatkavat Perttulan talossa isovihaan saakka; mahdollisesti vuoteen 1790 saakka. Puolenmanttaalin Perttulan talon isännyys vaikuttaa siirtyvän Simo Matinpojalle vuoden 1641 tietämillä; tuolloin henkikirjaan kirjataan Matti Tuomaanpoika, mutta karja- ja kylvöluetteloon kirjataan jo Simo Matinpoika. Seuraavasta vuodesta alkaen puolenmanttaalin Perttulan talo kirjataan Simo Matinpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa. Käräjäpöytäkirjoista ei ole löytynyt mainitaan siitä, että vuodesta 1642 Perttulan taloa isännöineen Simo Matinpojan isä olisi samaa taloa aiemmin isännöinyt Matti Tuomaanpoika. Matti Tuomaanpojalle kirjataan ruodutusluetteloissa poika Simo Matinpoika, joten Matti Tuomaanpoika tuntuisi todennäköiseltä isäkandidaatilta.
Simo Matinpojalla on ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: Lauri Simonpoika, Simo Simonpoika ja Marketta Simontytär; ehkäpä myös Helga Simontytär. Vuosien 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588146), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262008), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184221) ja 1679 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13538972) maakirjoissa vanhan (mahdollisesti jo edesmenneen) isännän nimen ohella mainitaan myös tuoreen isännän nimi. Tuolloin Perttulan talo kirjataan vain Simo Matinpojan nimellä; taloon ei kirjata "tuoreempaa" isäntää. Näin ollen Simon voidaan kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olettaa tuolloin olevan elossa.
Vuonna 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg) Perttulan talosta maksetaan henkirahaa emännästä, pojasta, pojan vaimosta ja kahdesta tyttärestä. Vuonna 1669 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg) henkirahaa maksetaan tyttärestä ja pojan vaimosta. Vuonna 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_013_Henki.jpg) henkirahaa maksetaan pojasta, tyttärestä ja vävystä. Vuoden 1673 ruodutusluetteloon Simo Perttulan talon kohdalla on kommentti, jonka mukaan poika Simo Simonpoika on nihtinä. Samaisen vuoden nihtiluetteloon kirjataan kellolainen Simo Simonpoika isänsä Simo Perttulan talon puolesta. Sotilaan laittaminen on ilmeisesti Perttulan talolle kova ponnistus. Talon verotuksellista kokoa lasketaan puoleenmanttaaliin. Talo mainitaan köyhäksi vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433092) tarkistusmaakirjassa.
Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_020_Henki.jpg) henkikirjassa Perttulan taloon kirjataan Simo Simonpoika ja sisar Marketta Simontytär sekä itsellinen Mikko Fransinpoika ja vaimo Helga Simontytär. Ei ole löytynyt mainitaan siitä olisiko Helga talon tyttäriä. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712) vuonna henkirahaa maksetaan vain Marketta Simontyttärestä. Simo avioituu vuoteen 1676 mennessä Brita Erkintyttären kanssa. Kyseisenä vuonna Perttulasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650473) maksetaan henkirahaa Simo Perttulasta, vaimo Brita Erkintyttärestä ja sisar Marketta Simontyttärestä. Vuosina 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648935), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645803) ja 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761758) henkirahaa maksetaan Simosta ja vaimo Brita Erkintyttärestä. Vuonna 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647394) henkirahaa maksetaan vain Brita Erkintyttärestä.
Noin 90-vuotias Matti Simonpoika Perttula mainitaan todistaja vuoden 1680 talvikäräjillä (KO a:24:89; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728128)). Vuoden 1682 talvikäräjillä Isak Laurinpoika Perttula penää isänsä pikkuveljeltä kellolaiselta Simo Simonpojalta oikeutta isänsä taloon (KO a:2:335, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685241)). Isakin isän mainitaan aikoinaan irtautuneen talosta. Isakin isänisäksi mainitaan Simo Laurinpoika, mutta ilmeisesti Simolle on päässyt pöytäkirjaan lipsahtamaan pojanpoikansa patronyymi. On ilmeistä, että Isakin isänisä on Perttulan talon vanhaisäntä Simo Matinpoika. Isakin isänisän mainitaan olevan elossa; Gabriel Tuomaanpoika ja lautamies Heikki Jaakonpoika (Rautio) nimetään Isakin isänisän länsäollessa jakamaan omaisuutta.
Simo Matinpoika Perttula (gubben) haudataan 07.01.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318784). Samaisen vuoden talvikäräjillä (22.01-24.01.1683) kellolainen Simo Perttula ja tämän isoveljen Laurin isän kerrotaan hiljattain menehtyneen (KO a:3:54, vasemmanpuoleisen sivun viimeinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685891)). Pitäjänkirjuri Gabriel Tuomaanpoika ja lautamies Heikki (Jaakonpoika) Rautio todistavat perinnönjakoa veljesten isän jäämistöön. Perttulan taloon kirjataan henkikirjoissa vuodesta 1683 alkaen Lauri Simonpoika Perttulan lapsia. Laurilla on ainakin seuraavat lapset: Isak Laurinpoika, Liisa Laurintytär, Anna Laurintytär, Pertti Laurinpoika, luultavasti myös Matti Laurinpoika ja ehkäpä myös Heikki Laurinpoika. 25.03.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318786) haudataan kellolainen Lauri Simonpoika Perttula.
Isak Laurinpoika Perttula vihitään Kirstin Juhontytär Satalahden kanssa 11.02.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318773). Pari saa Matti pojan 31.08.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318806). Haukiputaan kastekirjaan kirjataan 26.11.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318840) kellolaisen Isak Laurinpojan ja Kirstin Juhontytär Pertulan lapsi, jolle ei kastekirjassa mainita nimeä. Haukipudaan kuolleidenkirjassa on kirjattu 23.11.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318794) haudatuksi Isak Laurinpoika Perttulan lapsi, jota ei ehditty kastaa. Tässä lienee päivämäärissä pientä sekaannusta.
06.02.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318776) Perttulassa vietetään ilmeisesti tuplavihkiäisiä; tuolloin vihitään Matti Laurinpoika Perttula ja iiäläinen Karin Matintytär sekä Perttu Laurinpoika Perttula ja Marketta Pertuntytär. Matti Laurinpoika Perttula haudataan 24-vuotiaana 02.09.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318790). Perttu Laurinpojan lapsista kastekirjaan kirjataan Liisa (s.04.03.1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318812)) sekä Anna (s.15.10.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318837)). Haukiputaan kastekirjat puuttuvat 15.03.1692-09.11.1715. Pertulla saattaisi olla myös Marketta tytär.
Vuonna 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022161) Perttulan talosta maksetaan henkirahaa Isak Laurinpojasta ja sisar Liisa Laurintyttärestä. Vuosina 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905123)-1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956015) henkirahaa maksetaan Perttu Laurinpojasta, veljenvaimo Kirstinistä sekä Anna sisaresta. Vuosina 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983188)-1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968511) henkirahaa maksetaan Isak Laurinpojasta, vaimo Kirstinistä sekä veli Pertusta. Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768832) henkikirjassa taloon kirjataan Isak, vaimo Kirstin sekä veli Perttu. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Pertusta. Isakin mainitaan menehtyneen ja Kirsin vaimo mainitaan köyhäksi. Vuoden 1699 talvikäräjillä Perttu Laurinpoika Perttula kertoo tilityksestä edesmenneen Isak veljensä leskivaimolle Kirstin Juhontyttärelle (KO a:20:504; oikeanpuoleisen sivun viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697050)).
Vuoteen 1705 saakka Perttulan talon kirjaukset henkikirjoissa vaikuttavat selkeiltä. Vuosina 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772200)-1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774790) henkikirjaa kirjataan Perttu ja vaimo Marketta, mutta henkirahaa maksetaan vaimon Pertusta; vaimo mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi. Vuosina 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146939)-1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162310) henkikirjaan kirjataan vain Perttu; vaimo mainitaan raihnaiseksi, mutta vaimoa ei mainita nimeltä. Vuosina 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559811)-1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697583) henkikirjaan kirjataan vain Perttu. Vuonna 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886445) henkikirjaan kirjataan Perttu ja vaimo Marketta, mutta henkirahaa maksetaan vain Pertusta; vaimo mainitaan raihnaiseksi ja köyhäksi.
Vuosien 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695198), 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168955) ja 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921472)-1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963859) henkikirjoissa Perttulan talosta maksetaan henkirahaa Perttu Perttulasta sekä vaimo Liisasta. Vuosina 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987874)-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209701) henkirahaa maksetaan Perttu Perttulasta ja vaimosta, mutta tuolloin vaimoa ei mainita nimeltä. Kellon henkikirjat puutuvat vuosilta 1714-1723. Ketkä ovat Perttu ja vaimo Liisa? Arvailua ei helpota se, että isovihan jälkeen taloa emännöi Liisa Pertuntytär, jolla on vuoden 1706 tietämällä syntynyt poika Matti Pertunpoika. Rippikirjassa Liisa Pertuntyttären syntymäajaksi kirjataan marraskuu 1687, mikä menee aika lähelle Perttu Laurinpojan 04.03.1688 syntyneen Liisa tyttären syntymäaikaa. Tuon ajan rippikirjoihin kirjatuissa syntymäajoissa on usein pientä heittoa. Onko vuosien 1706-1713 rippikirjoin kirjattuna Perttu Laurinpoika, joka olisi avioitunut uudelleen Liisan kanssa? Vai onko kyseessä Perttu Laurinpojan tytär Liisa Pertuntytär, joka oli avioitunut jonkun Pertun kanssa? Vai onko vielä jokin kolmas vaihtoehto? Kun Perttu Laurinpojan vaimona oli Marketta Pertuntytär, niin pariskunnalle on saattanut syntyä Perttu niminen poikakin. Hieman pienempi määrä Perttuja olisi helpottanut pohdintaa.
29.08.1717 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319066) vihitään nuorimies Heikki Tuomaanpoika Teppola ja Marketta Pertuntytär Perttula.
Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520589) maakirjan mukaan Perttulan talo on ollut autiona vuodesta 1715 alkaen. Vuoden 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791970) henkikirjassa Perttula mainitaan autioksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922389) vuoden henkikirjassa Perttula mainitaan autioksi, mutta taloon kirjataan kuitenkin sotilaan leskivaimo Liisa, josta ei makseta henkirahaa. Voisiko mainittu Liisa olla Liisa Pertuntytär, joka myöhemmin avioituu Antti Puolakan kanssa? Vuosien 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314642)-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303700) henkikirjoissa Perttula mainitaan edelleen autioksi.
Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304627) maakirjaan Perttula kirjataan Matti Perttulan nimellä; talon mainitaan saaneen viisi vapaavuotta ja tulevan verolle vuonna 1732. Matti Pertunpoika Perttula vihittiin Marketta Erkintyttären kanssa 21.12.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319070). Vuosina 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920057)-1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900872) Perttulasta maksetaan henkirahaa Matti Perttulasta ja vaimo Marketasta. 05.12.1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319071) vihitään Antti Gabrielinpoika Puolakka ja leskivaimo Liisa (Elisabeth) Pertuntytär Perttula. Antti ja Liisa saavat 05.07.1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318896) Antti pojan. Vuonna 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975701) Perttulasta maksetaan henkirahaa Matista, vaimo Marketasta sekä isäpuoli Antista. Vuosina 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992933)-1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906773) taloon kirjataan Antti Perttula, poikapuoli Matti ja tämän vaimo Marketta; Matista ei kuitenkaan tuolloin makseta henkirahaa (lisäksi vuonna 1735 henkirahaa maksetaan piika Liisasta ja vuonna 1736 sotilaanvaimo Kertusta).
Antti Lopakka ja poikapuoli Matti Perttula jakavat Perttulan talon keskenään vuoden 1737 tietämillä. Vuoden 1733 kesäkäräjillä Matti Perttula kertoo talon jakamisesta itsensä ja isäpuolensa Antti Puolakan eli Perttulan kesken (KO a:56:672; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24679121)). Isäpuoli Antin kerrotaan tulleen Perttulaan siten, että hän avioitui Matin äidin kanssa. Vuoden 1738 talvikäräjillä on maininta samaisesta asiasta (KO a:58:481; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681581)). Vuosien 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983409)-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242249) henkikirjoihin kirjataan 3/4 manttaalin taloon Perttula Antti ja vaimo Liisa; ja talon 3/8 manttaalin osaan on kirjattuna poikapuoli Matti ja tämän vaimo Marketta. Vuonna 1742 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305472) Perttulaan kirjataan enää Antti ja vaimo Liisa sekä piika Anna ja renki Olli. Tuolloin Matti ja tämän Marketta vaimo kirjataan jo Haukiputaalla sijaitsevaan Kemiläisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13305470) taloon.
Vuoden 1740 kesäkäräjillä piika Anna Heikintytär Perttula penää isänsä veljentyttären Liisa Pertuntytär Perttulan mieheltä Antti Perttulalta osuuttaan Perttulan talosta (KO a:60:842, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24680266)). Viittaisiko tämä siihen, että Liisa olisi Perttu Laurinpoika Perttulan tytär ja Lauri Simonpoika Perttulalla olisi ollut Heikki poika? Mikäli Liisa olisi ollut Perttu Laurinpoika Perttulan uusi vaimo, niin olisi aika epätodennäköistä, että Liisan serkku penää oikeuttaan Perttulaan.
Vuosien 1732-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297560) rippikirjassa Perttulan taloon kirjataan mm. Antti ja vaimo Liisa sekä Matti ja vaimo Marketta. Matti ja Marketta kirjataan Perttulaan vuoteen 1740 saakka; seuraavasta vuodesta alkaen heidät kirjataan Haukiputaalla sijaitsevaan Kemilän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297487) eli Lassilan taloon. Antti, Liisa ja heidän poikansa Antti jatkavat asumista Perttulan talossa. Antti Antinpoika Perttula avioituu 14.02.1749 Liisa Matintytär Topin kanssa. Antti Antinpojan viimeinen rippikirjamerkintä Perttulan talosta on vuodelta 1767.
Vuosien 1749-1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297697), 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295848), 1765-1770 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295807) ja 1771-1776 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295994) rippikirjoissa taloon ensimmäisinä kirjataan Antti Gabrielinpoika ja tämän vaimo Liisa Pertuntytär. Lisäksi taloon kirjataan Antti pojan perhettä. Antin maallinen taival päättyy 23.01.1774; ja Liisa vaimo seuraa miestään 29.08.1775. Antti pojan leskivaimo menehtyy 02.11.1778.
Perttulan talon isännyyttä jatkaa Antti Gabrielinpojan ja Liisa Pertunttyttären pojantyttären (Marketta Antintytär Perttulan) mies, Erkki Gabrielinpoika Häli eli Takkinen. Vuosien 1777-1784 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296132) ja 1785-1789 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296340) rippikirjoissa talon isäntäpariksi mainitaan Erkki Gabrielinpoika ja vaimo Marketta Antintytär. Erkin perheen viimeiset kirjaukset Perttulan talosta ovat vuodelta 1786. Marketta vaimon sisarusten, Matti Antinpojan ja Brita Antintyttären, kirjaukset jatkuvat kyseisen vuoteen 1789 saakka.
Vuosien 1790-1797 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296505) rippikirjassa Perttulan taloon kirjataan jo uudet asukkaat, Martti Yrjönpoika (Tervonen) ja vaimo Valpuri Tuomaantytär (Rimpilä). Tämä perhe vaikuttaa asuneen Perttulan talossa vuoteen 1804 saakka.
Mikäli Liisa Pertuntytär (Antti Gabrielinpoika Puolakan vaimo, ja Matti Pertunpoika Perttusen äiti) oli Perttu Laurinpoika Perttulan tytär, niin Matti Tuomaanpoika Perttulan jälkipolvet vaikuttavat asuneen Perttulan taloa vuoden 1789 tietämille saakka (tätä pidän itse todennäköisimpänä vaihtoehtona).
Mikäli Liisa Pertuntytär oli Perttulan talon miniä; ja Matti Pertunpojan isä oli Perttulan talon poikia, niin siinä tapauksessa Matti Tuomaanpoika Perttulan jälkipolvet vaikuttavat asuneen Perttulan taloa vuoden 1741 tietämille.
Mikäli Liisa Pertuntytär ei ollut Perttulan talon tyttäriä eikä miniöitä, niin siinä tapauksessa Matti Tuomaanpoika Perttulan jälkipolvien asuminen Perttulan talossa lienee päättynyt isovihan tiimellyksessä.
Toki on mahdollista sekin, että on olemassa jokin neljäs vaihtoehto.
Kiusallisesti tuohon jää epävarmuutta isovihan ajoille; toivottavasti myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista löytyy asiaan lisätietoja. Kaikki lisätiedot sekä korjaukset otan kiitollisin mielin vastaan.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Matti Pertunpojan talo kirjataan vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656824) maantarkastuskirjaan ja maakirjoihin talo kirjataan vuodesta 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655598). Taloa ei mainita uudistilaksi, joten talon odottaisi löytyvän edellisistä maakirjoista jonkun muun nimellä; sopivaa taloa ei vain pistä silmään. Myöskään kymmenysluetteloista ei ennen vuotta 1594 tunnu löytyvän taloa, mikä sopisi taloon, mikä vuodesta 1594 alkaen kirjataan kymmenysluetteloista Matti Pertunpojan nimellä.
p
Tässä teoriaa Kellon Pertunpoikien talosta 1500-luvulla:
Ensinnäkin, Perttu-nimistä (Bertill) isäntää en löytänyt Kellon veroluetteloista 1500-luvulta, Pertunpoikiakin vain muutaman.
Kellon ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632569) ja toisessa kymmenysveroluettelossa sekä nokkaveroluetteloissa vuosilta 1548,1550 ja 1551 mainitaan Olavi Pertunpoika lähellä Jämsän talojen merkintää.
Vuoden 1552 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628875) nokkaveroluettelossa Olavi katoaa ja tilalle tulee Lassi Pertunpoika (1. rivi oikealla). Samalla vouti on muuttanut talojen kirjaamisjärjestystä, joten on vaikea sanoa onko kyseessä sama talo.
Joka tapauksessa Kellon ensimmäisestä maakirjasta v. 1556 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630106) löytyy Lassi Pertunpoika (Oikealla 5. rivi). Siitä lähtien Lassi Pertunpojan nimi säilyy maakirjoissa aina vuoteen 1579 saakka ja katoaa sitten. Kymmenysluetteloissa (ja myös v. 1571 hopeaveroluettelossa) hänen nimensä asettuu aina Jämsän talojen ja Inkisen Jussin talon välimaastoon.
Vuoden 1580 maakirjassa on Lassinpoikia tarjolla kaksi kappaletta, Niilo ja Tuomas. Niilo Lassinpoika on esiintynyt jo monessa aiemmassa maakirjassa. Tuomas Lassinpoika on uusi nimi, joten hän sopisi paremmin Lassi Pertunpojan talon perijäksi. Seuraavissa kymmenysluetteloissa Tuomaan nimi asettuu Inkisen ja Jämsän talojen välimaastoon vuoteen 1589 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665920)saakka (Vasemmalla toisena alhaalta oleva Kauppi Pekanpoika on Jämsiä, oikealla 2. rivissä on Tuomas Lassinpoika ja kolme riviä alempana Jussi Inkinen). Saman vuoden maakirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665673) toteaa Tuomaan paenneen vainolaisia. Vuoden 1591 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666988) maakirjasta voi lukea reunamerkinnästä, että Tuomaksen talo on ryssien polttama.
Parin vuoden päästä Tuomas kuitenkin jo maksaa kymmenyksiä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668801) ohralla (Oikealla, alin rivi) vaikka saman vuoden maakirjassa tila on merkitty autioksi.
Seuraavan vuoden kymmenyksistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662806) ei Tuomaan nimeä enää löydy, mutta silloin on näyttämölle ilmestynyt Matti Pertunpoika täsmälleen Tuomaan paikalle luettelossa.
Oheisesta kuvakaappauksesta, jossa on ”suomennettu” veroluetteloita vuosilta 1593 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668801) ja 1594 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662806) näkyy tilanne selkeästi, vaikka kirjaaminen eteneekin Perttulan tienoilla vuonna 1553 Hookanasta (Yrjö Antinpoika) Inkiseen päin ja vuonna 1554 päinvastaisessa järjestyksessä (Jämsän talot ruskealla pohjavärillä, Takkurannan Rautio punaisella). Matti Pertunpojan nimi tulee Tuomas Lassinpojan tilalle Niilo Joosepinpojan ja Lassi Jussinpojan väliin. Maakirjan 1593 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668509) mukaan nuo kolme taloa ovat autioina.
Edelläolevan perusteella voi mielestäni aika suurella todennäköisyydellä olettaa, että Matti Pertunpoika on entisen isännän Lassi Pertunpojan (nuorempi?) veli, joka ottaa Perttulaksi nimetyn talon isännyyden Tuomaan jälkeen.
Kommentteja kaivaten
Tapio Rekilä
Aleksander
18.10.15, 22:26
Tervehdys Aleksander,
Kerrotaanko mainitsemassasi perimätiedossa, olivatko Etelä-Pohjanmaalta Haukiputaalle muuttaneet Perttulat juuri 07.05.1829 syntyneen Juho Juhonpoika Perttulan esivanhempia? Onko mahdollista, että perimätieto koskee joitain aikaisempia Perttulan asukkaita?
sari p
On mahdollista että perimätieto voi koskea aikaisempia Perttulan asukkaita. Isoisä on muutaman kerran vain maininnut että Perttulat olisivat tulleet Etelä-Pohjanmaalta, eli ei mitään tarkkaa tietoa.
Kiitokset Peltoselle ja Tapiolle selvitystyöstä!
s.peltonen
19.10.15, 21:05
Tervehdys Tapio,
Suuret Kiitokset tiedoista!
Tässä teoriaa Kellon Pertunpoikien talosta 1500-luvulla:
Ensinnäkin, Perttu-nimistä (Bertill) isäntää en löytänyt Kellon veroluetteloista 1500-luvulta, Pertunpoikiakin vain muutaman.
Kellon ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632569) ja toisessa kymmenysveroluettelossa sekä nokkaveroluetteloissa vuosilta 1548,1550 ja 1551 mainitaan Olavi Pertunpoika lähellä Jämsän talojen merkintää.
Vuoden 1552 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628875) nokkaveroluettelossa Olavi katoaa ja tilalle tulee Lassi Pertunpoika (1. rivi oikealla). Samalla vouti on muuttanut talojen kirjaamisjärjestystä, joten on vaikea sanoa onko kyseessä sama talo.
Joka tapauksessa Kellon ensimmäisestä maakirjasta v. 1556 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630106) löytyy Lassi Pertunpoika (Oikealla 5. rivi). Siitä lähtien Lassi Pertunpojan nimi säilyy maakirjoissa aina vuoteen 1579 saakka ja katoaa sitten. Kymmenysluetteloissa (ja myös v. 1571 hopeaveroluettelossa) hänen nimensä asettuu aina Jämsän talojen ja Inkisen Jussin talon välimaastoon.
Vuoden 1580 maakirjassa on Lassinpoikia tarjolla kaksi kappaletta, Niilo ja Tuomas. Niilo Lassinpoika on esiintynyt jo monessa aiemmassa maakirjassa. Tuomas Lassinpoika on uusi nimi, joten hän sopisi paremmin Lassi Pertunpojan talon perijäksi. Seuraavissa kymmenysluetteloissa Tuomaan nimi asettuu Inkisen ja Jämsän talojen välimaastoon vuoteen 1589 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665920)saakka (Vasemmalla toisena alhaalta oleva Kauppi Pekanpoika on Jämsiä, oikealla 2. rivissä on Tuomas Lassinpoika ja kolme riviä alempana Jussi Inkinen). Saman vuoden maakirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665673) toteaa Tuomaan paenneen vainolaisia. Vuoden 1591 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666988) maakirjasta voi lukea reunamerkinnästä, että Tuomaksen talo on ryssien polttama.
Parin vuoden päästä Tuomas kuitenkin jo maksaa kymmenyksiä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668801) ohralla (Oikealla, alin rivi) vaikka saman vuoden maakirjassa tila on merkitty autioksi.
Seuraavan vuoden kymmenyksistä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662806) ei Tuomaan nimeä enää löydy, mutta silloin on näyttämölle ilmestynyt Matti Pertunpoika täsmälleen Tuomaan paikalle luettelossa.
Oheisesta kuvakaappauksesta, jossa on ”suomennettu” veroluetteloita vuosilta 1593 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668801) ja 1594 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662806) näkyy tilanne selkeästi, vaikka kirjaaminen eteneekin Perttulan tienoilla vuonna 1553 Hookanasta (Yrjö Antinpoika) Inkiseen päin ja vuonna 1554 päinvastaisessa järjestyksessä (Jämsän talot ruskealla pohjavärillä, Takkurannan Rautio punaisella). Matti Pertunpojan nimi tulee Tuomas Lassinpojan tilalle Niilo Joosepinpojan ja Lassi Jussinpojan väliin. Maakirjan 1593 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668509) mukaan nuo kolme taloa ovat autioina.
Edelläolevan perusteella voi mielestäni aika suurella todennäköisyydellä olettaa, että Matti Pertunpoika on entisen isännän Lassi Pertunpojan (nuorempi?) veli, joka ottaa Perttulaksi nimetyn talon isännyyden Tuomaan jälkeen.
Olet oikeassa; Olli Pertunpojan / Lauri Pertunpojan / Tuomas Laurinpojan talo sopisi Perttulan taloksi; siitä tulee ihan sievä jatkumo Perttulan talon myöhempiin kirjauksiin. Taloa on saattanut ennen vuotta 1547 asua joku Perttu (ehkäpä Olli Pertunpojan ja Lauri Pertunpojan isä), josta talo olisi saanut nimensä. Siirsin nyt "hukkatalojen" listalta tuon Olli Pertunpojan / Lauri Pertunpojan / Tuomas Laurinpojan talon varsinaiseen talolistaan Perttulan talon kohdalle. Sitä niin ilahtuupi joka kerta, kun jokin talo löytää tiensä pois "hukkatalojen" listalta.
Matti Tuomaanpoika Perttulan isä saattaisi olla Tuomas Laurinpoika, jonka nimellä talo kirjattiin vuosina 1580-1593.
Talossa on varmasti asunut paljon sellaisia henkilöitä, joiden nimeä ei koskaan ole kirjattu veroluetteloihin. Lauri Pertunpoika isännöi taloa jo vuodesta 1552. Matti Pertunpoika on vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan syntynyt 1547, mutta vuoden 1630 ruodutusluettelon mukaan vasta 1565 ja vuoden 1633 ruodutusluettelon mukaan vasta 1570. On toki mahdollista, että Lauri ja Matti olisivat veljeksiä, ehkäpä velipuolia. Toisaalta saattaisi olla niinkin, että Matti Tuomaanpoika Perttula ja Matti Pertunpoika Perttula olisivat olleet serkuksia. Lauri Pertunpojalla olisi saattanut olla poika Perttu Laurinpoika, jota ei olisi kirjattu veroluetteloihin (ehkä Perttu Laurinpoika menehtyi ennen vuotta 1580; taikka ehkä hänen terveytensä ei ollut paras mahdollinen niihin aikoihin, kun Lauri Pertunpoika lopetteli talon isännöintiä). Tämä hypoteettinen Perttu Laurinpoika saattaisi olla Matti Pertunpojan isä. Matti Pertunpojan isästä ei ehkä koskaan löydy tietoa. Luultavimmalta kuitenkin tuntuisi, että Matti Pertunpoika oli Perttulan talon poikia.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
s.peltonen
19.10.15, 21:07
Tervehdys Aleksander,
On mahdollista että perimätieto voi koskea aikaisempia Perttulan asukkaita. Isoisä on muutaman kerran vain maininnut että Perttulat olisivat tulleet Etelä-Pohjanmaalta, eli ei mitään tarkkaa tietoa.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Hei!
Tutkiskelen parhaillaan Kellon Takkurannan tilojen historiaa. Vainio on yksi niistä ja niinpä törmäsin Perttulaan muuttaneeseen Juho Antinpoikaan, eli edellä mainitun Juhon isään. Hän syntyi 23.9.1804 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/chwbj?fi+0065+kastetut+5941). Juho Antinpojan isä Antti Antinpoika Vainio kuoli 10.12.1825 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/cmcfp?fi+0065+haudatut+5226). Hänen perukirjansa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76968476) toiselta sivulta näkyy, että hän omisti Perttulasta puolet eli 1/8 manttaalia. Kolmas lainhuuto kaupasta on hankittu vuoden 1804 syyskäräjiltä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25557159). Netistä löytyy myös 2.2.1845 kuolleen Juho Antinpoika Vainiolan eli Perttulan perukirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77621225), jossa yhtenä perillisenä on tietysti Juho Juhonpoika.
Juho Juhonpoika Perttulan sukujuuret johtavat suoraa isälinjaa pitkin Vainiolan isäntään Jaakko Vainioon. Vainiola oli isonvihan jäljiltä autiona, mutta oli vielä säilynyt perintötilana, mikäli uskomme erästä luetteloa. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314017) Siitä käy ilmi, että naapuri Matti Takkua (Alunperin Vainio) on verotettu 2 1/2 heinähäkillisen ja viljan korjuusta perintötila Vainion mailta. Samalla hän sai verovähennystä, koska oli pitänyt huolta Vainion maantieosuudesta (1:08.00 + 2:00.00 - 0:10.16 = 2:29.08)
Vuoden 1728 henkikirjan mukaan Vainio oli saanut uuden isännän Jaakon ja se oli alentunutkruununtilaksi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920057). Jaakon patronyymiksi osoittautuu toisaalla Matinpoika. Hän on anonut tilan hallintaa varmaankin vuosien 1726-1727 aikana, joilta vuosilta ei ole säilynyt tuomiokirjojen varsinaisten asioiden pöytäkirjoja. Vuoden 1729 maakirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304627) kuitenkin ilmenee, että Jaakon hallinnoima Vainiola on saanut maaherra Esseniltä vahvistuksen 6 vuoden verovapaudesta.
Mistä Jaakko Matinpoika ilmestyi? Hän meni naimisiin (http://hiski.genealogia.fi/hiski/ci3dp?fi+0065+vihityt+264) Kaarina Vilpuntytär Ojalan kanssa (Rippikirjassa on sekoiltu Kaarinan, niinkuin monen muunkin vaimon patronyymissä). Ensimmäisen lapsen syntymämerkinnässä Jaakkoa sanotaan sotilaaksi (http://hiski.genealogia.fi/hiski/ci3dp?fi+0065+kastetut+902). Saattaa olla, että hän, niinkuin esi-isänikin, oli ollut koko isonvihan ajan sotaväessä.
Helposti voisi olettaa, että Jaakko olisi ollut edellä mainitun kirkkoväärti Matti Juhonpoika Vainio eli Takun poika. Ensimmäisestä rippikirjasta kuitenkin ilmenee, että Jaakko Matinpoika on syntynyt 25.6.1700 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/169.htm). Kirkkoväärti Matti on syntynyt 26.12.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), joten hän tuskin sopi isän rooliin vuonna 1700. Ratkaisu löytyy eräästä vuoden 1736 talvikäräjien oikeusjutusta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678208) (vasemmalla keskellä). Sen mukaan Juho (Matinpoika) Rautio oli Jaakko Vainion veli ("...Johan Rautio ... des broder Jacob Wajnio..."). Juho Matinpojan syntymäaika (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/94.htm) 9.8.1702 löytyy edellämainitusta rippikirjasta. Hän sai isonvihan jälkeen hallintaansa Raution (n:o 30, myöhemmin Perätalo) autiotilan. Vielä vuoden 1729 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304628) Rautio n:o 30 on kirjattu Tuomas Raution autiotilaksi vuodesta 1715 lähtien. Seuraavasta maakirjasta vuodelta 1737 ilmenee, että se päätettin vuonna 1731 panna verolle vasta vuonna 1738. Näyttää siltä, että Juho ei ole ottanut lisänimeään hallintaansa saaneesta talonnimestä, vaan hän oli Rautio jo ennestään.
Raution tiloja en ole vielä tarkemmin tutkinut, mutta pikaisesti vilkaisemalla veroluetteloita huomaan, että vuoden 1712 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518788) (toinen oikealla) sekä vuoden 1713 henkikirjassa, kymmenysluettelossa ja savuluettelossa Matti Lassinpoika mainitaan 1/2 manttaalin Raution (myöh. no: 26 eli Mäkelä) perintötilan isäntänä. Jos em. veljekset Jaakko ja Juho olivat hänen poikiaan, niin henkikirjaan merkittäväksi he olivat tuolloin vielä liian nuoria, ja seuraava henkikirja on vuodelta 1724. Vahvasti näyttää siltä, että Juho Juhonpoika Perttulan isälinja johtaa Takkurannan alkuasukkaisiin Rautioihin.
Tapio R.
Aleksander
01.07.23, 01:31
Hei!
Tutkiskelen parhaillaan Kellon Takkurannan tilojen historiaa. Vainio on yksi niistä ja niinpä törmäsin Perttulaan muuttaneeseen Juho Antinpoikaan, eli edellä mainitun Juhon isään. Hän syntyi 23.9.1804 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/chwbj?fi+0065+kastetut+5941). Juho Antinpojan isä Antti Antinpoika Vainio kuoli 10.12.1825 (http://hiski.genealogia.fi/hiski/cmcfp?fi+0065+haudatut+5226). Hänen perukirjansa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76968476) toiselta sivulta näkyy, että hän omisti Perttulasta puolet eli 1/8 manttaalia. Kolmas lainhuuto kaupasta on hankittu vuoden 1804 syyskäräjiltä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25557159). Netistä löytyy myös 2.2.1845 kuolleen Juho Antinpoika Vainiolan eli Perttulan perukirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77621225), jossa yhtenä perillisenä on tietysti Juho Juhonpoika.
Juho Juhonpoika Perttulan sukujuuret johtavat suoraa isälinjaa pitkin Vainiolan isäntään Jaakko Vainioon. Vainiola oli isonvihan jäljiltä autiona, mutta oli vielä säilynyt perintötilana, mikäli uskomme erästä luetteloa. (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314017) Siitä käy ilmi, että naapuri Matti Takkua (Alunperin Vainio) on verotettu 2 1/2 heinähäkillisen ja viljan korjuusta perintötila Vainion mailta. Samalla hän sai verovähennystä, koska oli pitänyt huolta Vainion maantieosuudesta (1:08.00 + 2:00.00 - 0:10.16 = 2:29.08)
Vuoden 1728 henkikirjan mukaan Vainio oli saanut uuden isännän Jaakon ja se oli alentunutkruununtilaksi (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920057). Jaakon patronyymiksi osoittautuu toisaalla Matinpoika. Hän on anonut tilan hallintaa varmaankin vuosien 1726-1727 aikana, joilta vuosilta ei ole säilynyt tuomiokirjojen varsinaisten asioiden pöytäkirjoja. Vuoden 1729 maakirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304627) kuitenkin ilmenee, että Jaakon hallinnoima Vainiola on saanut maaherra Esseniltä vahvistuksen 6 vuoden verovapaudesta.
Mistä Jaakko Matinpoika ilmestyi? Hän meni naimisiin (http://hiski.genealogia.fi/hiski/ci3dp?fi+0065+vihityt+264) Kaarina Vilpuntytär Ojalan kanssa (Rippikirjassa on sekoiltu Kaarinan, niinkuin monen muunkin vaimon patronyymissä). Ensimmäisen lapsen syntymämerkinnässä Jaakkoa sanotaan sotilaaksi (http://hiski.genealogia.fi/hiski/ci3dp?fi+0065+kastetut+902). Saattaa olla, että hän, niinkuin esi-isänikin, oli ollut koko isonvihan ajan sotaväessä.
Helposti voisi olettaa, että Jaakko olisi ollut edellä mainitun kirkkoväärti Matti Juhonpoika Vainio eli Takun poika. Ensimmäisestä rippikirjasta kuitenkin ilmenee, että Jaakko Matinpoika on syntynyt 25.6.1700 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/169.htm). Kirkkoväärti Matti on syntynyt 26.12.1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318810), joten hän tuskin sopi isän rooliin vuonna 1700. Ratkaisu löytyy eräästä vuoden 1736 talvikäräjien oikeusjutusta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24678208) (vasemmalla keskellä). Sen mukaan Juho (Matinpoika) Rautio oli Jaakko Vainion veli ("...Johan Rautio ... des broder Jacob Wajnio..."). Juho Matinpojan syntymäaika (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/94.htm) 9.8.1702 löytyy edellämainitusta rippikirjasta. Hän sai isonvihan jälkeen hallintaansa Raution (n:o 30, myöhemmin Perätalo) autiotilan. Vielä vuoden 1729 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304628) Rautio n:o 30 on kirjattu Tuomas Raution autiotilaksi vuodesta 1715 lähtien. Seuraavasta maakirjasta vuodelta 1737 ilmenee, että se päätettin vuonna 1731 panna verolle vasta vuonna 1738. Näyttää siltä, että Juho ei ole ottanut lisänimeään hallintaansa saaneesta talonnimestä, vaan hän oli Rautio jo ennestään.
Raution tiloja en ole vielä tarkemmin tutkinut, mutta pikaisesti vilkaisemalla veroluetteloita huomaan, että vuoden 1712 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518788) (toinen oikealla) sekä vuoden 1713 henkikirjassa, kymmenysluettelossa ja savuluettelossa Matti Lassinpoika mainitaan 1/2 manttaalin Raution (myöh. no: 26 eli Mäkelä) perintötilan isäntänä. Jos em. veljekset Jaakko ja Juho olivat hänen poikiaan, niin henkikirjaan merkittäväksi he olivat tuolloin vielä liian nuoria, ja seuraava henkikirja on vuodelta 1724. Vahvasti näyttää siltä, että Juho Juhonpoika Perttulan isälinja johtaa Takkurannan alkuasukkaisiin Rautioihin.
Tapio R.
Suuret kiitokset tästä tiedosta Tapsa! Hyvin mielenkiintoista :).
s.peltonen
01.07.23, 23:08
Tervehdys Tapio ja Aleksander,
Helposti voisi olettaa, että Jaakko olisi ollut edellä mainitun kirkkoväärti Matti Juhonpoika Vainio eli Takun poika.
Uskoisin, että Jaakko Matinpoika Vainion ja Juho Matinpoika Vainion eli Takun eli Raution isä on kirkkoväärti Matti Juhonpoika Vainio eli Takku.
Vuoden 1740 kesäkäräjillä (KO a:60:814 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401867905&aineistoId=652292557), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) kellolaisen Jaakko Vainion isäksi mainitaan Matti Takku.
Vuoden 1742 kesäkäräjillä (KO a:62:179 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6810073932&aineistoId=652456225), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) kellolaisen kruununtalon isännän Jaakko Vainion isäksi mainitaan Matti Juhonpoika.
Juho Matinpojasta käytetään Rautio lisänimeä vasta sen jälkeen, kun hän muuttaa Raution taloon; sitä ennen hänestä käytetään lisänimiä Vainio ja Takku. Juho vihitään lisänimellä Vainio, hänen neljä vanhinta lastaan kastetaan lisänimellä Takku ja nuorimmat lapset kastetaan lisänimellä Rautio.
Nuorimies Juho Matinpoika Vainio ja Anna Filipintytär Sassi vihitään (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675300&aineistoId=1243017706) helmikuussa 1723, molemmat Kellon kylästä.
Kellolaisen Juho Matinpoika Takun ja Anna Filipintyttären poika Mikko (s.24.11.1724 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674703&aineistoId=1243017706)) kastetaan 25.11.1724.
Kellolaisen Juho Matinpoika Takun ja Anna Filipintyttären poika Johannes (s.18.01.1727 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676101&aineistoId=1243017706)) kastetaan 22.01.1727. Juho Matinpoika Takun 15 viikon ikäinen poika (Johannes) haudataan 07.05.1727 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676365&aineistoId=1243017706).
Kellolaisen Juho Matinpoika Takun ja Anna Filipintyttären poika Jaakko (s.09.07.1728 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676108&aineistoId=1243017706)) kastetaan 14.07.1728. Jaakko pojan kummien joukossa on Liisa Matintytär Takku (lapsen isän sisar).
Kellolaisen Juho Matinpoika Takun ja Anna Filipintyttären tytär Brita (s.01.05.1731 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674856&aineistoId=1243017706)) kastetaan 02.05.1731. Juho Matinpoika Takun 15 viikon ikäinen tytär (Brita) haudataan 22.08.1731 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676335&aineistoId=1243017706).
Juho Matinpojan ja Anna Filipintyttären nuoremmat lapset kastetaan Rautiolan nimellä. Anna tyttären (s.11.09.1732 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675469&aineistoId=1243017706)) kummien joukossa on kirkkoväärti Matti Takku ja vaimo (lapsen isän isä Matti Juhonpoika Takku ja lapsen isän äitipuoli Brita Ollintytär). Liisa tyttären (s.15.09.1744 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675110&aineistoId=1243017706)) kummien joukossa on Juho Matinpojan sisarpuolista Simo Matinpoika Takku vaimoineen ja Pekka Matinpoika Takku.
Vuosien 1732-1748 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5921649852&aineistoId=1242406871) rippikirjassa Raution taloon kirjataan Juho Matinpojan ja Anna Filipintyttären lapsista myös 24.11.1724 syntynyt (Takun lisänimellä kastettu) Mikko Juhonpoika ja 09.07.1728 syntynyt (Takun lisänimellä kastettu) Jaakko Juhonpoika.
Vuoden 1724 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953775974&aineistoId=1596860431) henkikirjassa Takkujen yhdysviljelyksessä olevaan taloon kirjataan Matti Takku ja poika Juho (Matti Juhonpoika Vainio ylösotti Esko Takun sekä Juho Takun talon talvikäräjillä 1723). Samaiseen henkikirjaan Tuomas Raution ja Matti Vainion talot kirjataan autioina.
Vuoden 1725 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955682705&aineistoId=1596944092) henkikirjassa Takkujen taloon kirjataan Juho ja vaimo Anna, sekä "vanha" sairas isä Matti, josta ei makseta henkirahaa. Samaiseen henkikirjaan Tuomas Raution ja Matti Vainion talot kirjataan autioina.
Vuoden 1726 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5945656732&aineistoId=1597045979) henkikirjassa Takkujen yhdysviljelyksessä olevaan taloon kirjataan vain Juho ja vaimo Anna (muista talon asukkaista ei makseta tuolloin henkirahaa). Samaiseen henkikirjaan Tuomas Raution ja Matti Vainion talot kirjataan autioina.
Vuoden 1727 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5945669175&aineistoId=1597150462) henkikirjassa Takkujen taloon kirjataan Takku Juho, vaimo Anna, poika (veli) Jaakko ja isä Matti (isä Matti on ilmeisesti parantunut hyvin, koska hänestäkin maksetaan henkirahaa). Muista talon asukkaista, kuten Jaakko veljen vaimosta taikka äitipuolesta, ei tuolloin makseta henkirahaa, vaikka molemmat toki ikänsä puolesta olisivat "henkirahaiässä". Jaakko veli oli avioitunut 16.02.1725 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675319&aineistoId=1243017706) (tuolloin vihittiin kellolaiset Jaakko Matinpoika Vainio ja Karin Filipintytär Ojala). Samaiseen henkikirjaan Tuomas Raution ja Matti Vainion talot kirjataan autioina.
Vuodesta 1728 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955690757&aineistoId=1597268490) alkaen henkikirjoissa kirjataan taloille talonumerot. Tuolloin Takun (N:o 17, molemmat yhdysviljelyksessä olevat Takun talot ovat yhdellä talonumerolla) taloon kirjataan Takku Matti, poika Juho ja vaimo Anna sekä piika Karin (piika mainitaan sairaaksi, eikä hänestä makseta henkirahaa). Veli Jaakkoa ei enää kirjata Takun taloon. Samaisessa henkikirjassa Vainion taloon (N:o 20) kirjataan Jaakko Vainio ja vaimo Karin. Tuomas Raution talo (N:o 30) kirjataan edelleen autiona.
Vuoden 1729 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5954757516&aineistoId=1597419632) henkikirjassa Takkujen taloon kirjataan Takku Matti, poika Juho ja tämän vaimo Anna. Samaisessa henkikirjassa Vainion taloon kirjataan Jaakko ja vaimo Karin. Tuomas Raution talo kirjataan edelleen autioksi.
Vuoden 1730 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955785347&aineistoId=1597533253) henkikirjassa Takkujen taloon kirjataan Takku Matti, poika Juho ja tämän vaimo Anna, sekä tytär Liisa (Liisa tyttärestä ei makseta henkirahaa). Samaisessa henkikirjassa Vainion taloon kirjataan Jaakko ja vaimo Karin. Tuomas Raution talo kirjataan edelleen autioksi.
Vuoden 1731 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955634229&aineistoId=1597717232) henkikirjassa Takun talosta maksetaan henkirahaa Matti Takusta ja hänen vaimostaan Britasta. Avioliitto Britan ja Matin välillä oli solmittu yli vuosikymmen aiemmin, mutta syystä taikka toisesta Brita vaimosta alettiin maksaa henkirahaa vasta aiemmasta liitosta syntyneiden poikien muutettua omilleen. Samaisessa henkikirjassa Vainion taloon kirjataan Jaakko ja vaimo Karin. Ja samaisessa henkikirjassa Tuomas Raution taloon (N:o 30) kirjataan Rautio Juho ja vaimo Anna.
Matti Juhonpoika Vainion eli Raution ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Liisa tytär avioituu 23.12.1733 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675275&aineistoId=1243017706) Simo Laurinpoika Hälin kanssa. Liisa tyttären elämän taival taittuu kovin varhain. 21.08.1737 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675673&aineistoId=1243017706) haudataan kellolaisen sotilaan Simo Hälin 30-vuotias vaimo Liisa Matintytär. Liisan molemmat lapset, Maria ja Anna, haudattiin vuonna 1743 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922674739&aineistoId=1243017706). Liisan nuoremman tyttären, Annan (s.13.11.1736 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922675124&aineistoId=1243017706)), kummien joukossa on Juho Rautio (luultavasti Juho Matinpoika Vainio eli Takku eli Rautio) ja tämän vaimo. Liisa Matintytär Takku oli kummina Juho Matinpoika Takun ja Anna Filipintyttären pojalle Jaakolle (s.09.07.1728) sekä Jaakko Matinpoika Vainion ja Karin Filipintyttären pojalle Jaakolle (s.04.08.1730 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922676057&aineistoId=1243017706)).
Vuoden 1736 talvikäräjillä (KO a:55:73, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809942429&aineistoId=652033757)) kellolainen Matti Takku kertoo 27.03.1735 ja 10.01.1736 tehneensä poikiensa Jaakon ja Juhon kanssa kirjallisen perinnönjaon. Matti maksoi jo elinaikanaan ensimmäisestä avioliitostaan syntyneille pojilleen Jaakolle ja Juholle heidän isänpuoleisen perintöosuutensa. Jutussa mainitaan myös ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Liisa tytär. Jutussa mainitaan myös Matin nykyinen vaimo eli Jaakon ja Juhon äitipuoli Brita Ollintytär ("hwarmed des nuwarande hustru, deras stiufmoder Brita Olofsdotter och de med henne sammanaflade barn").
Samaisilla käräjillä (s.84, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809942444&aineistoId=652033757)) kellolainen Matti Juhonpoika Takku osoittaa (rouva Marketta Juhontyttären todistuksella) tyttärensä Liisa Matintyttären saaneen äitipuoleltaan Brita Ollintyttäreltä perinnöksi laskettavaa omaisuutta. Liisan puolisoksi jutussa mainitaan Simo Häli. Simo oli penännyt appiukoltaan Matti Takulta vaimonsa äidin, Anna Matintyttären, perintöä. Matti Takku kertoi antaneensa pojilleen (Jaakolle ja Juholle) summan, jossa oli mukana myös Liisa tyttären osuus. Matin mukaan Liisa tyttären tulisi hakea perintöosuuttaan veljiltään. Samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:55:580, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809943188&aineistoId=652033757)) jatketaan asian käsittelyä, jossa kantajina ovat Liisa Matintytär ja tämän puoliso sotilas Simo Hälli ja vastaajana Liisan isä kirkkoväärti Matti Takku. Kiista koski Liisa äidin Marketta Matintyttären jäämistöä.
-
Vainion talo oli tipahtaa kruununtilaksi jo 1690-luvun loppupuolella. Vuoden 1698 kesäkäräjillä (KO a:19:640, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401816022&aineistoId=650562344)) Simo Matinpoika Vainio kertoi vanhemman poikansa kanssa muuttaneen Haukiputaalle ja jättäneensä Kellossa sijaitsevan perintötalonsa autioksi. Simo Matinpojan nuorempi poika, Juho Simonpoika, pyysi saada talon itselleen ja lupasi maksaa kruununrästit. Haukiputaan vihkikirjan mukaan kellolaiset Juho Simonpoika Vainio ja Brita Erkintytär Rautio oli vihitty 14.06.1684 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603883&aineistoId=1243005602). Henkikirjoissa Juhon vaimon etunimenä on kuintekin Karin. Liisa tyttären ja Antti pojan kastetiedoissa Juhon vaimon nimeksi mainitaan Karin Erkintytär. Vaimon etunimi on mahdollisesti virheellisesti kirjattu vihkikirjaan. Juhon lapsista kastekirjasta löytyy Valpuri (s.20.07.1685 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603904&aineistoId=1243005602)), Matti (s.26.12.1686 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603907&aineistoId=1243005602)), Simo (s.25.02.1688 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603913&aineistoId=1243005602), haudattu 01.01.1689 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603820&aineistoId=1243005602)), Liisa (s.28.10.1689 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603847&aineistoId=1243005602)) ja Antti (s.11.11.1691 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922603769&aineistoId=1243005602)).
Juho Vainion Karin vaimosta maksetaan henkirahaa viimeisen kerran vuonna 1698 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953339334&aineistoId=1593624261). Seuraavan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953496444&aineistoId=1593732762) vuoden henkikirjassa Juhon vaimo mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi.
Juhosta maksetaan henkirahaa viimeisen kerran vuonna 1703 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5917379164&aineistoId=1594248127). Tuolloin henkirahaa maksetaan myös piika Annasta. Juhon vaimo mainitaan köyhäksi, vaimoa ei mainita henkikirjassa nimeltä.
Vuoden 1704 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923037820&aineistoId=1594414043) henkikirjassa Vainion taloon kirjataan Juho Vainio (mainitaan raihnaiseksi ja kerrotaan hänen lapsensa vaimoineen huolehtivan hänestä), poika Juho ja tämän vaimo Anna. Pojan nimi saattaa olla virheellisesti kirjattu. Juho poikaa ei löydy kastetiedoista, eikä vihkimisen jälkeen jää sellaista väliä, jossa Juho niminen poika olisi voinut syntyä. Kyseessä on luultavasti Matti poika, joka Anna vaimoineen kirjataan henkikirjoissa Vainion taloon seuraavasta vuodesta alkaen. Vuoden 1705 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922984166&aineistoId=1594586166) henkikirjassa Vainion talo kirjataan nimellä Juho Vainiola eli Matti, vaimo Anna. Vuosien 1706 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923079175&aineistoId=1594917698)-1712 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5926265681&aineistoId=1596242463) henkikirjoissa Vainion taloon kirjataan Matti Vainio ja vaimo Anna.
Vuonna 1713 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5539139085&aineistoId=1596511206) Vainion talosta maksetaan henkirahaa Matti Vainiosta, vaimosta (vaimon nimeä ei mainita) ja Antti veljestä (Antti sopisi olemaan marraskuussa 1691 syntynyt Antti Juhonpoika).
Vuoden 1723 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274342489&aineistoId=1596639291) maakirjan mukaan 2/3 manttaalin (joka verotuksellisesti oli vähennetty 1/3 manttaaliin) Vainion perintötila oli jäänyt autioksi vuonna 1715 (vaikka talo jäi verotuksellisesti autioksi, se on saattanut olla asuttuna vielä sen jälkeenkin).
Matti Juhonpoika Vainio avioitui varsin nuorena. Ehkäpä varhaisen avioitumisen syynä (tai osasyynä) oli vanhempien huono kunto; talo tarvitsi isännän ja emännän.
Mutta tuntuu epätodennäköiseltä, että Matti olisi avioitunut jo vuonna 1700.
Tuohon aikaan alin avioitumisikä (ilman erityislupaa) pojille taisi olla 15 vuotta ja tytöille 14 vuotta?
Henkikirjojen perusteella vaikuttaisi siltä, että Matti olisi mahdollisesti avioitunut vuosien 1703-1704 välisenä aikana.
Tuntuisi luultavalta, että Jaakon (Vainio) ja Juhon (Vainio eli Takku eli Rautio) syntymäajat on kirjattu alakanttiin rippikirjaan. Tuon ajan rippikirjoissa on aika paljon virheellisyyttä syntymäajoissa. Jaakon ja Juhon todellista syntymäaikaa ei pysty tarkistamaan, koska tuolta ajalta Haukiputaan kastetiedot puuttuvat.
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.