Kersantti Jonas Herman ja Maria Lundman Askaisissa ja Etelä-Satakunnassa

[Mikko_V]

Tervehdys kaikille!
Olen aikaisemmin, n. 10-20 vuotta sitten harrastanut varsin ahkerasti sukututkimusta, mutta viimeiset noin 10 vuotta tämä harrastus on ollut vähäisemmällä. Omat esivanhemmat on kuitenkin jo aika hyvin selvitetty, mutta mieltä vaivaamaan jääneitä ongelmakohtia toki on, niin kuin varmaan kaikilla. Olen vasta aika hiljattain löytänyt tämän Suku Forumin, ja tämän viestiketjujen avulla olen jo päässyt monessa hankalassa kohdassa uudelleen eteenpäin. Ehkäpä siis olisi paikallaan kysellä muutaman muun ongelmatapauksen perään. Kovin paljoa niiden selviämiseen ei ehkä ole toivoa, mutta koskaan ei voi tietää ennen kuin kysyy. Ja jos nämä kiinnostavat joitakuita muitakin, niin yhteinen pähkäily on toki kiinnostavaa!

Aloitetaan isäni sukujuurista, jotka menevät Varsinais-Suomen läntiselle alueelle. Kainun Heikkilässä Askaisissa asui vuosina 1750-1770 rusthollarina palveluksesta eronnut kersantti Jonas Herman (+ 15.1.1770 Askainen) ja vaimonsa Maria Lundman (+ 23.7.1771 Askainen). Teoksen Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 mukaan Jonaksen virkatalot olivat Porin Preiviikin Paavola 1732-41, Harjavallan Vinnaisten Tuomola 1741-44 ja Kokemäen Hyrkölän Paavola 1744-49. Olen löytänyt Joonaksen Säkylän rippikirjoista vuosilta 1729-33. Maria on syntynyt 3.3.1706 Köyliössä, hänen vanhempansa olivat Köyliönkartanon tilanhoitaja Johan Lundman ja Magdalena Hausman. Johan Lundman on kuitenkin mainittu Kainun Heikkilässä 1704, ja hän lienee kuollut isovihan aikana. Isovihan jälkeen Kainun Heikkilässä tavataan tuo Magdalena Hausman (+ 1.12.1745 Askainen) uuden miehensä, välskäri Johan Haberentin kanssa.

Onkohan kukaan yrittänyt selvitellä Jonas Hermanin syntyperää? Entä onko kenelläkään tietoa tuosta Magdalena Hausmanista tai hänen suvustaan? Hausman on Suomessa aika epätavallinen nimi, olisiko Magdalena kotoisin jostain maamme rajojen ulkopuolelta?

terveisin
Mikko Veräjänkorva

[Pekka Hiltunen]

Hausman on Suomessa aika epätavallinen nimi, olisiko Magdalena kotoisin jostain maamme rajojen ulkopuolelta

En usko Hausmanin "ulkomaalaisuuteen". "Kersantti" (sergeant) oli alin upseerinarvo ja vastasi kait majoitusmestarin tai kortteerimestarin (joka neljänneksenmestariksikin on käännetty) arvoa, ja säätyasemat noudattelevat tässä nyt aika tarkasti tätä arvoa. Rusthollari luettiin talonpoikaistoissa jonkinlaiseksi "herraksi", koskapa kykeni hankkimaan kruunulta rustholli-nimisen yrityksen hoitaakseen - ja vieläpä piiat ja rengitkin isäntäväkeään palvelemaan.

Hausman-nimen etymologia voisi seutukunnankin perusteella olla johdettu jostain rannikkoseudulta esim. paremmin tunnetusta Havsman (Haweman)- tai Hawsman/Hafsman-nimestä - siis merimieheen tai kenties kalastajaan tai kruunun jousimiestä maavoimissa vastaavaan "botsmaniin" saaristossa.

Vertailun takia otan esiin toisen nimen, mimittäin porvari Housleruksen. Kyseessä oli Housulan talosta ollut, kauppiaan oppipojaksi ja sitä myötä porvariksi ryhtynyt henkilö ja suku, joka oli peräti kotoperäistä syntyä. Toinen esimerkki perin "ulkomaalaisesta" suvusta voisi olla Pohjanmaan Hoffrén-suku. Kyseessähän oli tunnetusti Hourulan talonpoika, joka kauppiaaksi ja sitten porvariksi ryhdyttyään otti ensin Hourenius-liikanimen, mutta kenties tämän herätettyä hilpeyttä siinä vaiheessa, kun jälkipolvea oli Turun Akatemian opiskelijoissa, muuttui nimi hiukan enemmän "ulkomaalaiseksi" eli u-kirjain korvattiin "ähvällä" - mikä niin latinassa kuin kreikassa ja hepreassakin oli luontevaa.

Lähtisin siis etsimään tätä Hausman-nimeäkin perin kotoisista piireistä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kainun Heikkilässä Askaisissa asui vuosina 1750-1770 rusthollarina palveluksesta eronnut kersantti Jonas Herman (+ 15.1.1770 Askainen)
Askaisissa kuollut Kainun Heikkilän Jonas Hermanin nimi viittaa paikalliseen Hermulan (iso- ja Vähähermula, aiemmin jopa "Hirmusis" tai "Hirmuinen") kylään, joka sijaitsi hallinnollisesti Vehmaalla, mutta ei kaukanakaan Askaisista. Näitten sukujen selvittämisessä kannattaa varmaankin selvittää - ainakin minun melestäni - ensisijaisesti nämä "Hermulat". En usko että välttämättä näin suurissa ja tunnetuissa taloissa olisi vedetty väärä arpa, mutta asujaimiston selvittäminen ei liene aivan mahdoton tehtävä 1700-luvun puolella. "Omia sotilaitani" olivat Hermuloissa m.m. Gunnemark-Giers ja Hertman -nimiset. Mahdollisesti Giers otti käyttäönsä alkuperäisen nimensä entisen ruotumiehen Gunnemarkin kuoltua. Giers-sukua taitaa löytyä mm. Euran rusthollareista.
Turun Seudun Sukututkijoilla on kosolti tietoa näistä suvuista ja kannattaa varmaankin tavoitella käsiinsä ensin "heftit" Esipolvitauluja 1-3, ja sen jälkeen kääntyä esim. Timo Vähä-Vallusen ym. puoleen, ettei turhaan ryhdy pakertamaan jo tutkitun tiedon toistamiseksi.
PH

[Pekka Hiltunen]

Timo Vähä-Vallusen ym.
Sorry, Timo, nimi tuli kyllä ihan vahingossa näin... Siis Vallunen (käytä hakuominaisuutta).
item

[tilivallu]

Pekka:
Hermula on tosiaan Vehmaalla, mutta Hirmuinen sen sijaan onkin Mietoisissa.

Jonas Hermanin syntyperästä en osaa sanoa mitään. Virkaurasta ja vaimon syntyperästä voisi ehkä päätellä, ettei olisi Askaisten suunnalta kotoisin ?

Jonaksen jälkipolvia olen hitusen tutkinut, hänen Mikoisten Härylästä oleva miniänsä on sekä isänsä että äitinsä kautta sukuani.

timo v

[Pekka Hiltunen]

Pekka:
Hermula on tosiaan Vehmaalla, mutta Hirmuinen sen sijaan onkin Mietoisissa.

No niinpä onkin!
HisKi:n mukaan on Herman-nimisiä pitkin Pohjanmaata; Lundmaneja enemmän etelärannikolla. Kaikkien jälkeläisten kummit ja vaiheet kun jaksaa selvittää, saattaa saada lisävihjeitä: ehkä joku lapsista on naitu lähtöpitäjään, ja rippikirjamerkinnät kannattaa selvittää tarkoin. Lundman esiintyy selvästi paitsi merimiehillä myös sotilasnimenä, Herman-nimeä näkyy olevan Pohjanmaalla myös kauppiaissa ja porvareissa. Alkupääomaa on rustholliin tarvittu ehkä 700-1000 taaleria, joten jonkinlainen vihje on tämäkin.
Vallusen Timon taulut löytyvät mainituista hefteistä eli kierrekansioista, joten niistä ei nyt tältä osin ole apua. Avioliitot solmittiin ainakin vanhimpien lasten osalta yleensä paikallisissa rusthollaripiireissä.
PH

[Mikko_V]

Kiitoksia jo tässä vaiheessa vastauksista! Eiväthän nämä nyt tietenkään selviä näin helposti, mutta ainakin saatiin aikaiseksi kiinnostavaa pohdintaa.