Antti Järvenpää
13.09.15, 21:54
Kun katsoo tätä nykyistä kansainvaellusta tulee mieleen suomalaisten muutot niin Ruotsiin kuin USA:n. Luultavasti myös maan sisäiset asutusliikeet ovat noudattaneet hiukan samankaltaista kaavaa.
Kun katsoo tilastoja, ihmetellään nyt, miksi Suomeen tulee paljon Irakilaisia ja hyvin vähän Syyrialaisia. Aikoinaan suomalaiset amerikkaan menijät menivät aika samoille alueille ja jopa paikkakunnille. Kun itselläni on jonkin verran amerikansuomalaisia sukulaisia, on siellä kulkiessa ihmetellyt, kuinka asukkaiden lähtöalue euroopasta saataa vaihdella hyvinkin pikku kaupungeittain.
Toisaalta itseäni lähellä on myös Pohjois-Karjalan asutukseen liittyvät kysymykset, vaikka omat juureni eivät ole siellä. Joka tapauksessa olen melko vakuuttunut, että Pohjois-Karjalaa on asutettu samankaltaisesti. Samalle kylälle tulleet vaikuttavat samoilta suunnilta tulleita, jota vahvistaa nykyinen geenitutkimus ja toisaalta perinnöllisten tautien tutkimustulokset.
Selitys lienee kaikissa näissä se, että sosiaaliset siteet ovat hyvin voimakkaita ja että tukeutumalla läheisiin tai tuttuihin, on olo ollut vähintäänkin turvallisempi, vaikka nykykielen kotouttaminen uuteen ympäristöön ehkä kärsii.
Vielä kun pohtii evakoiden asuttamista, niin siinäkin toistuu sama kaava. Ehkä silloin ei niinkään ajateltu sosiaalisia suhteita vaan hallinnollisia kysymyksiä, mutta lopputulema oli se, että Kannaksen ja Laatokan-Karjalan kylät ikään kuin sijoitettiin vanhan Suomen kartalle.
En tiedä mitä käyttöä tällä pohdinnalla olisi sukutukimuksen kannalta, mutta ehkä sen verran, että jos saa selville muuttoalueen yhdenkin perheen, toisia ehkäpä kannattaisi etsiä samalta muuttosuunnalta.
Kun katsoo tilastoja, ihmetellään nyt, miksi Suomeen tulee paljon Irakilaisia ja hyvin vähän Syyrialaisia. Aikoinaan suomalaiset amerikkaan menijät menivät aika samoille alueille ja jopa paikkakunnille. Kun itselläni on jonkin verran amerikansuomalaisia sukulaisia, on siellä kulkiessa ihmetellyt, kuinka asukkaiden lähtöalue euroopasta saataa vaihdella hyvinkin pikku kaupungeittain.
Toisaalta itseäni lähellä on myös Pohjois-Karjalan asutukseen liittyvät kysymykset, vaikka omat juureni eivät ole siellä. Joka tapauksessa olen melko vakuuttunut, että Pohjois-Karjalaa on asutettu samankaltaisesti. Samalle kylälle tulleet vaikuttavat samoilta suunnilta tulleita, jota vahvistaa nykyinen geenitutkimus ja toisaalta perinnöllisten tautien tutkimustulokset.
Selitys lienee kaikissa näissä se, että sosiaaliset siteet ovat hyvin voimakkaita ja että tukeutumalla läheisiin tai tuttuihin, on olo ollut vähintäänkin turvallisempi, vaikka nykykielen kotouttaminen uuteen ympäristöön ehkä kärsii.
Vielä kun pohtii evakoiden asuttamista, niin siinäkin toistuu sama kaava. Ehkä silloin ei niinkään ajateltu sosiaalisia suhteita vaan hallinnollisia kysymyksiä, mutta lopputulema oli se, että Kannaksen ja Laatokan-Karjalan kylät ikään kuin sijoitettiin vanhan Suomen kartalle.
En tiedä mitä käyttöä tällä pohdinnalla olisi sukutukimuksen kannalta, mutta ehkä sen verran, että jos saa selville muuttoalueen yhdenkin perheen, toisia ehkäpä kannattaisi etsiä samalta muuttosuunnalta.