Kreku - Grekilä (Punåi)

[Outika]

Etsiskelen Antti Eliaksenpoika Flygtin (1733) vaimon Brita Niilontytär Krekun (1743) taustoja. Luulisin, että Britan isä oli laivaniemeläinen Niilo Henrikinpoika Kreku (1714) ja äitinsä Kukkolasta tullut Kerttu Henrikintytär Pesu.

Krekuja edelleen Hans Kreku Kemin seurakunnasta (Ilmola) ja vaimonsa Carin, joka kuoli 1709 ja Hans vihittiin vielä Anna Henrikintytär Pekkalan kanssa. En tiedä kummalle vaimolle Niilo on syntynyt, epäilen Carinia. SAY kertoo tuosta Ilmolan Grekilästä, että sitä olisi kutsuttu myös Punåiksi. Talossa asui Henrik Grelssinpoika ja vaimo Anna, joita epäilen Hansin vanhemmiksi. Henrik Grelssinpoikaa edelsi talossa isäntänä Grels Laurinpoika Punåi (v:sta 1640 alkavat merkinnät).

Löysin Huittisista parikin kohdetta, jotka nyt jäivät mietityttämään koska Huittisten Keikyän neljänneksen alueella Ala-Satakunnan hallintopitäjässä oli sekä Punåin että Grekilän talot.

Huittisissa oli Keikyän neljänneksessä Gregolan eli Grekilän talo, jota asui Greger Gregerinpoika jo 1466 ja edelleen 1549 luvulla Markus Niilonpoika ja luultavasti hänen poikansa Clemet Markuksenpoika ja hänen jälkeensä tilalla jatkoi vuodesta 1575 Morten Klemetinpoika, joskin tila on kirjattu autioksi vuoteen 1594 eli 18 vuoden ajan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Kunnes tilalle on kirjattuna Clemet Markuksenpoika sekä Grels Tervaportti, Mårten Gregilärf ja Tönne Jöreninpoika. Clemet Markuksenpoika vannoi puhdistusvalan Tervaportin Sipi Fransinpojan puolesta vuonna 1557 kun Sipiä syytettiin Esko Torkkelin lyömisestä. Sipi oli Tervaportin lampuoti Fransin poika. Lauri i Gregola eli Reikola (vrt Grels) asui tilaa vv 1607 – 1634 ja tila on autiona vuodesta 1634. Grekolan naapurina oli myhemmin 1600 luvulla (oliko ehkä Grekilästä erotettu?) Tervaportti eli Jöns Grelsinpoika Kurckin ja Axell Kurckin rälssi 1600 luvun alkupuolella. Lauri Morteninpoika Gregola saattoi olla toinen vaihtoehto Ilmolan Punoin eli Gregilän talon isännän isän, Grels Laurinpojan isäksi (SAY Huittinen Grekilä[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)). Lauri Morteninpojan isä oli Grekoilan talossa isäntänä toiminut Mårten Rekoila eli Gregilä. Grekilän naapurina oli Tervaportti eli Pesäkivi, piispantila, joka vuonna 1547 peruutettiin kruunulle ja vuonna 1558 läänitettiin laamanni Jöns Knuutinpojalle. Joskus tuosta tilasta käytettiin Jaakkolan nimeä (Ala-Satakunnan kihlakunta, Huittisten hallintopitäjä, Keikyän neljännes[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3)).
_______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Grekilä 1540 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605943
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Grekilä 1600 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343283
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf


Huittisissa mainitaan 1500 luvun puolivälissä Vampulan neljänneksessä Punolan eli Huittisten Pinnakosken talo, jota asui Hendrick Punoj. Huittisen Punolassa asui Henric Punoij, Clemet Punoi sekä Thomas Pinnakoski (SAY Huittinen, Vampulan neljännes 1540[1] (http://suku.genealogia.fi/newthread.php?do=newthread&f=9#_ftn1)). Vuonna 1600 Punåilassa asui Bertil Matinpoika Punnoi sekä Lasse Clemetinpoika, joka häviää Punåilasta (SAY, Huittinen 1600[2] (http://suku.genealogia.fi/newthread.php?do=newthread&f=9#_ftn2)).
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/newthread.php?do=newthread&f=9#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605930
[2] (http://suku.genealogia.fi/newthread.php?do=newthread&f=9#_ftnref2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343372

[Outika]

Jatkan vielä arvailuja koska huomasin Anbytarforumilla keskustelun ja ehdotetun sukutaulu -kuvan koskien Memoi - Mämmi sukua. (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/246659.html?1257712012)Mämmi on sukua (oletettavasti) toisessa sukuhaarassa ja on kiinnostanut jo aiemmin. Mämmien esi-isänä mainitaan Koivukylässä jo vuosina 1606 - 1608 oleskellut Matti Laurinpoika Pynnöy, joka muutti Turtolaan ja perusti Mämmilän.

Kysymys liittyy edellisten lisäksi siihen, saattoikohan tämä Turtolaan asettautunut Matti Laurinpoika olla Kemin Ilmolan Grekilän ent. Punoin Grels Laurinpojan veli.

[Miika]

En tiedä onko tämän enää ajankohtainen, mutta itselläni on seuraavia tietoja...

Matti Laurinpoika (Matss Larsson) Mämmi (ent. Pynnöy)
s. 1580 Rautalampi, Pohjois-Savo, Finland
k. 1634 Mämmi, Turtola, Övertorneå, Sweden

Erik Kousko:
"He was received at the Torne Valley in connection with the building of a church in Enontekis 1607, and founded since the farm Mämmilä in Turtola . He came in the tradition of Rautalampi in Savolaks, but it is possible that he was of the family Buonyj from the Kola Peninsula." Tähän joku jatkaa, "It is rather the fact that there is a place called Pynnöi on the Kola Peninsula that has led to this theory."

(toisenkäden lähde, luotettavuus?)

Puheena olevan Matti Laurinpoika olisi tosiaan perustanut Mämmilän. Vaimonsa olisi ollut NN Finne Narkaus, s. ?, k. 1667 (Överkalix, Sweden).

Matti Laurinpojan isä on ollut ehkäpä Lars Pynnöy Rautalammelta Savosta, s. 1530. Tämän isä olisi Jöns Pynnöy niin ikään Rautalammelta, s. 1500. Tämä mahdollinen savolaisuus alkuperäalueena olisi ristiriidassa sekä Grekilän kanssa että ym. Kuolan niemimaan kanssa.

Kerro ihmeessä jos jotain selviää. Kyse on itsellänikin suorista esivanhemmista.

[Markku Pelttari]

Tuo omituiselta kuulostava nimi Pynnöy ja paikannimi Rautalampi toivat mieleen, että saattaapa olla kyse sukunimestä Pynnönen eli savolaisittain Pynnöin. Heitähän Rautalammilla näyttää olevan kirkonkirjoissa paljonkin. Muodossa Pynnöin kirkonkirjoissakin ja naiset tietenkin Pynnöttäriä.

[Miika]

Hieno oivallus! Asiaa pitää ilman muuta tutkailla enemmän.

[Sylkan]

Mats Larsson Mämmin vaimosta ei tiedetä mitään koska semmoista lähdettä ei ole löytynyt. NN Finne Narkaus pitäisi olla Mats nimisen pojan vaimo, mutta oliko hän Mats Larssonin poika? Lähdettä ei vaan löydy.

[Outika]

Mats Mämminen mainitaan Kemijokivarren Koivukylässä ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1613, jolloin neljännesmantaalin tila oli autiona. Vuoden 1616 kymmenysluettelossa Mats Mämminen mainitaan ja taas maakirjassa 1617 Madz Mämmine neljännesmantaalin tila autiona, kymmenysluettelossa vuodelta 1620 Madz Mömmi, vuoden 1621 kymmenyksissä ei mainintaa, vaan vasta tilikirjassa 1624 maininta Mats Mämmine, ja ilmeisesti tila autiona, vuoteen 1627, jonka jälkeen merkinnät loppuvat.