Lauri Komulainen

[Marna]

Oletteko sattuneet törmäämään tähän tapaukseen?
Lauri Komulainen (s. 1750 Sotkamo) muutti Paltamoon rengiksi, avioitui siellä 1.4.1779 Liisa Ridell'in (s. 21.8.1760) kanssa ja saivat pojan Juhon (s. 9.11.1779). Asuivat lapsen syntyessä Vuottolahti nro 8 Väisälässä.
Lauri teloitettiin 5.3.1781 (Halshugg o. steglad). Minkälainen tapaus on kyseessä? Mikä rikos? Onko kirjallisuutta?

[Kimmo Kemppainen]

Rikos oli se, että ampui appensa metsässä.
Kimmo Kemppainen

Oletteko sattuneet törmäämään tähän tapaukseen?
Lauri Komulainen (s. 1750 Sotkamo) muutti Paltamoon rengiksi, avioitui siellä 1.4.1779 Liisa Ridell'in (s. 21.8.1760) kanssa ja saivat pojan Juhon (s. 9.11.1779). Asuivat lapsen syntyessä Vuottolahti nro 8 Väisälässä.
Lauri teloitettiin 5.3.1781 (Halshugg o. steglad). Minkälainen tapaus on kyseessä? Mikä rikos? Onko kirjallisuutta?

[Erkki A Tikkanen]

Kimmolla on ilmeisesti ehkä tuomiokirjasta löytynyt tarkempia tietoja asiasta? Valaisisitko ehkä enemmänkin asiaa?

[Marna]

Olisi todella kiva, jos Kimmo valaisisi asiaa enemmän.

[Kimmo Kemppainen]

Itse asiassa näistä hovioikeudelle alistetuista kovista rikoksista ei tahdo löytyä lainkaan mainintaa käräjäoikeuksista. Kaikki asiaa koskeva oikeudellinen materiaali lienee palanut Turun palossa? Riittävän kiero kainuulainen osaa katsoa juuri oikeasta paikasta ja tämän verran teonkuvausta löytyy.

Teksti kuuluu kokonaisuudessaan:

"Mågen dödat sin Svärfar medelst skott af Bösza; och warit derföre halhuggen och steglad. Giärningen, som skiedt i skogsmarcken, war dold, men Herrens heliga försyn yppade derwid omständigheter, som rögde saken, och twang miszgierningsman til bekännelse."

Kimmo Kemppainen

Kimmolla on ilmeisesti ehkä tuomiokirjasta löytynyt tarkempia tietoja asiasta? Valaisisitko ehkä enemmänkin asiaa?

[Kimmo Kemppainen]

No eipä kai sitä kivaa kelläkään nykyisin liikaa ole, joten olkoon:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7165881

Kimmo Kemppainen


Olisi todella kiva, jos Kimmo valaisisi asiaa enemmän.

[Marna]

Kiitos Kimmo. Aika taitavaa kieroutta jopa kainuulaiseltakin. Itse en onnistunut löytämään, vaikka samaan kieroon porukkaan kuulunkin, tosin tuon Laurin sukunimellä ja äidin kautta. :D:

[Erkki A Tikkanen]

Kimmo, kiitos linkistä. :)

[moelanen52]

Uudistalokkaan vävy Lauri Pekanpoika Komulainen (s. 1.7.1752 Sotkamo) murhasi appensa toukokuussa 1780. Tässä alioikeuden päätös tiivistettynä ja suuntaa-antavasti suomennettuna (Kajaani 27, Paltamon kesä- ja syyskäräjät 1780, sivut 18 – 26, 29 – 31, 94 – 96):

Uudistalokas Juho Ridell lähti Kontiolan talosta 24. toukokuuta 1780 kohti kotiaan ¼-peninkulman päähän, millä välillä hän hävisi. Häntä ryhdyttiin etsimään illalla 25. toukokuuta. Vainajan vävy Lauri Komulainen on näyttänyt naapureilleen järven rantaan rakennetut portaat, jotka johtaneet jäälle, sekä näyttänyt myös hiukan etäämpänä olevan jäällä olevan aukon luona olevan kepin. Tuosta aukosta Komulainen seuraavana aamuna nosti ylös Ridellin kirveen. Komulainen oli halunnut vakuuttaa muut siitä, että Ridell oli hukkunut jäihin ja että kyllä hänen ruumiinsa seuraavana kesänä löytyy. Mutta kun Ridellin ruumis sitten löytyi 30. toukokuuta Karjalan talon lähellä olevalta suolta nimeltä "Laitelanrämenranta Kontiolan ja Ridellin uudistilan väliltä", ja ruumiin kaulassa oli pyssyn luodin reikä, mikä selvästi osoitti hänen kuolleen ulkopuolisen väkivallan seurauksena.

Kun tietoon oli saatu Komulaisen outo käyttäytyminen, hänen aiemmat uhkauksensa ja tappelu Ridellin kanssa, oli hän joutunut vahvasti epäilyksenalaiseksi siitä, että oli surmannut appensa. Aluksi oli Komulainen kiistänyt syytteen, mutta lopulta tunnustanut, että kun Ridell oli 24. toukokuuta palaamassa uudistilalleen Kontiolan talosta, asettui Komulainen väijymään häntä, ja kun Ridell tuli polkua pitkin, ampui häntä luotipyssyllään kaulaan ja sitten hautasi ruumiin suohon. Sen lisäksi valmisti portaat järven rantaan ja vei kepin jäälle. Syytetyn tunnustusta vahvistaa se, että hänen mainitsemansa maitoastian kätköpaikka oli juuri se, mistä astia löytyi.

Näin ollen on Lauri Komulaisen todistettu murhanneen appensa Juho Ridellin, ja katsoo käräjäoikeus oikeaksi tuomita Lauri Komulaisen kuolemaan kaulan katkaisulla ja teilattavaksi (rikoskaari XIV luku 1. pykälä sekä XII kappale 1. pykälä). Päätös alistetaan hovioikeudelle, minkä tuomiota odottamaan Komulainen laitetaan Kajaanin vankilaan.

Hovioikeus piti tuomion voimassa ja Lauri Komulainen mestattiin 5. maaliskuuta 1781 Paltamon pitäjän mestauspaikalla. Karl Fredrik Strandberg oli pyövelin nimi. Hän asusteli Oulun kaupungin liepeillä. Ruotsin puolella syntynyt Strandberg - pyövelin poikia - oli kiertolaisia ja nähtävästi tattarien sukua. Mies oli ensimmäinen Oulun läänissä lääninpyövelin virkaa toimittanut ammattimies vuosina 1776-1782. Hänen kohtalokseen tuli hukkua Ängeslevän jokeen toukokuussa 1782.

Maksumääräyskonseptit, Oulun lääninhallitus lääninkonttori, vuodet 1769-1793 (Dd:1). 1781. Maksumääräys pyöveli Strandbergille Oulun lääninkonttorissa 19.3.1781 (s. 57 – 58).

[Kimmo Kemppainen]

Ok,
tuon täytynee olla peräisin mikrofilmaamattomista konseptituomiokirjoista, koska antamasi sivunumerointi ei sovi renovoidun tuomiokirjan folioihin.
Kimmo Kemppainen

Uudistalokkaan vävy Lauri Pekanpoika Komulainen (s. 1.7.1752 Sotkamo) murhasi appensa toukokuussa 1780. Tässä alioikeuden päätös tiivistettynä ja suuntaa-antavasti suomennettuna (Kajaani 27, Paltamon kesä- ja syyskäräjät 1780, sivut 18 – 26, 29 – 31, 94 – 96):

Uudistalokas Juho Ridell lähti Kontiolan talosta 24. toukokuuta 1780 kohti kotiaan ¼-peninkulman päähän, millä välillä hän hävisi. Häntä ryhdyttiin etsimään illalla 25. toukokuuta. Vainajan vävy Lauri Komulainen on näyttänyt naapureilleen järven rantaan rakennetut portaat, jotka johtaneet jäälle, sekä näyttänyt myös hiukan etäämpänä olevan jäällä olevan aukon luona olevan kepin. Tuosta aukosta Komulainen seuraavana aamuna nosti ylös Ridellin kirveen. Komulainen oli halunnut vakuuttaa muut siitä, että Ridell oli hukkunut jäihin ja että kyllä hänen ruumiinsa seuraavana kesänä löytyy. Mutta kun Ridellin ruumis sitten löytyi 30. toukokuuta Karjalan talon lähellä olevalta suolta nimeltä "Laitelanrämenranta Kontiolan ja Ridellin uudistilan väliltä", ja ruumiin kaulassa oli pyssyn luodin reikä, mikä selvästi osoitti hänen kuolleen ulkopuolisen väkivallan seurauksena.

Kun tietoon oli saatu Komulaisen outo käyttäytyminen, hänen aiemmat uhkauksensa ja tappelu Ridellin kanssa, oli hän joutunut vahvasti epäilyksenalaiseksi siitä, että oli surmannut appensa. Aluksi oli Komulainen kiistänyt syytteen, mutta lopulta tunnustanut, että kun Ridell oli 24. toukokuuta palaamassa uudistilalleen Kontiolan talosta, asettui Komulainen väijymään häntä, ja kun Ridell tuli polkua pitkin, ampui häntä luotipyssyllään kaulaan ja sitten hautasi ruumiin suohon. Sen lisäksi valmisti portaat järven rantaan ja vei kepin jäälle. Syytetyn tunnustusta vahvistaa se, että hänen mainitsemansa maitoastian kätköpaikka oli juuri se, mistä astia löytyi.

Näin ollen on Lauri Komulaisen todistettu murhanneen appensa Juho Ridellin, ja katsoo käräjäoikeus oikeaksi tuomita Lauri Komulaisen kuolemaan kaulan katkaisulla ja teilattavaksi (rikoskaari XIV luku 1. pykälä sekä XII kappale 1. pykälä). Päätös alistetaan hovioikeudelle, minkä tuomiota odottamaan Komulainen laitetaan Kajaanin vankilaan.

Hovioikeus piti tuomion voimassa ja Lauri Komulainen mestattiin 5. maaliskuuta 1781 Paltamon pitäjän mestauspaikalla. Karl Fredrik Strandberg oli pyövelin nimi. Hän asusteli Oulun kaupungin liepeillä. Ruotsin puolella syntynyt Strandberg - pyövelin poikia - oli kiertolaisia ja nähtävästi tattarien sukua. Mies oli ensimmäinen Oulun läänissä lääninpyövelin virkaa toimittanut ammattimies vuosina 1776-1782. Hänen kohtalokseen tuli hukkua Ängeslevän jokeen toukokuussa 1782.

Maksumääräyskonseptit, Oulun lääninhallitus lääninkonttori, vuodet 1769-1793 (Dd:1). 1781. Maksumääräys pyöveli Strandbergille Oulun lääninkonttorissa 19.3.1781 (s. 57 – 58).

[moelanen52]

Hyvä huomautus, minulta jäi mainitsematta, että kyse on tosiaan konseptituomiokirjoista, joita säilytetään Oulun maakunta-arkistosta.

Hovioikeuden päätöksen olen tavoittanut Vaasan hovioikeuden alistettujen asioiden päätöstaltioista. Päätöstaltioita ei löydy toistaiseksi vielä digitoituna KA:n verkkosivuilta, joten on tyytyminen mikrofilmeihin.

[Erkki A Tikkanen]

Hieno selvitys, kiitokset.

[Kimmo Kemppainen]

Hienoa, että olet onnistunut hankkimaan tuon konseptin, valitettavasti konseptituomiokirjoja on nykyisellään niin vaikeaa päästä tutkimaan. Yksi peruste mikrofilmata ne olisi varmaankin juuri tuo, että hoviin menneitä juttuja ei ole renovoituihin versioihin kirjattu.
Kimmo Kemppainen

Hyvä huomautus, minulta jäi mainitsematta, että kyse on tosiaan konseptituomiokirjoista, joita säilytetään Oulun maakunta-arkistosta.

Hovioikeuden päätöksen olen tavoittanut Vaasan hovioikeuden alistettujen asioiden päätöstaltioista. Päätöstaltioita ei löydy toistaiseksi vielä digitoituna KA:n verkkosivuilta, joten on tyytyminen mikrofilmeihin.