Äpärä ja ante nuptias

[Seija Randell]

Selailin juuri Kiikalan syntyneitten luetteloa vuodelta 1900. Samalla sivulla oli lapsi, jossa suluissa "ante nuptias" (ennen avioliittoa) ja äidiksi merkitty kihlattu morsian. Silloisen lain mukaan lapsesta siis tuli aviolapsi, kun vanhemmat avioituivat keskenään. Ei mitään epäselvää eikä epätavallistakaan.
Minua kiinnostaa se, miten täsmällisesti on erotettu, kummasta on kyse. Jälkikäteen kun on vaikea tietää, onko oltu kihloissa vai ei lapsen syntyessä. Tiedän tapauksen, jossa olen nähnyt tuon "ante nuptias"-merkinnän, mutta kumminkin vuosikymmeniä myöhemmin tarkka perukirjan tekijä merkitsi lapsen vain äidin lapseksi. Tästä sitten syntyi mielipahaa ja täysin aiheetonta keskinäistä riitaa. Tässä oli tosin poikkeuksellinen tilanne sikäli, että miehen ensimmäisen vaimon kuollessa tämä (sittemmin) toinen vaimo jo odotti lasta. Suruaika kai oli aika oleellinen eikä kai kihloissakaan voinut olla. Tietääkseni mies oli kertonut papille olevansa lapsen isä, mutta sitä ei ilmeisesti ollut mihinkään dokumentoitu, jos tuo perunkirjoittaja oikein toimi. Lukuisissa aiemmissa perunkirjoituksissa lasta pidettiin isänsä lapsena.
Mistähän tässä on kysymys ? Kuinka paljon käytäntö ja tavat vaihtelevat eri seurakunnissa ?

[Tapani Kovalaine]

... Mistähän tässä on kysymys ? Kuinka paljon käytäntö ja tavat vaihtelevat eri seurakunnissa ?
Tässä on kysymys oikeastaan siitä asiasta, josta vuonna 1969 tein opinnäytetyön siviilioikeuden professori Aulis Aarniolle, jonka kysymys kuului: Kuinka paljon käytäntö ja tavat perukirjojen vahvistamisessa poikkeavat perintökaaren säännöksistä?

Poimin arkistoista 600 perukirjaa ja vertasin niistä ilmeneviä tietoja laissa selvästi sanoittuhin perukirjan sisältövaatimuksiin. Huh, huh. Laki on erikseen ja käytäntö erikseen. Lakimieslehdessä on artikkeli, jossa sitten kerrotaan eroavuusprosentteja. Osakasluetteloissa virheitä oli vähiten.

Ante nuptias merkintää ei saisi eikä saa merkitä lapsen kohdalle, jollei hänen isänsä ja äitinsä solmi avioliittoa. Lapsi on avioton tai vanhahtavasti äpärä, jos vanhemmat eivät avioidu.

Käräjävahtimestari Pielavedellä kutsui erään kerran virkatodistusta mukaellen todistajan sisään: "Seuraavana sisään Antti Nuptias Oskari Mutilainen..." :)

Työelämässä eräs tehtäväni 1990-luvulla oli perukirjojen vahvistaminen. Eräässä perukirjassa oli osakkaina kaksi poikaa, joiden ikäero oli kaksi viikkoa. Pojista vanhempi oli avioton ja nuorempi avioliitossa syntynyt. Mistään virheestä ei ollut kyse vaan poikien isä oli ollut nuorena aktiivinen.

Lehtolapsi, jalkalapsi, tunnustettu ja avioton lapsi ovat eri sarjaa kuin perheeseen otettu ja papille tunnustettu ante nuptias. Jos eläkkeellä olevan leskikirkkoherran taloudenhoitajalle sattuu syntymään avioton tytär, niin taloudenhoitaja sai saman summan perinnöjaossa kun kirkkoherran lapset. Näin kerrotaan tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa, prof. Pentti Laasonen: Kadonnut isoäiti...

[Seija Randell]

Kovasti kiitos vastauksesta. Mielenkiintoinen opinnäytetyö ollut. Tässä tapauksessa oli ilmeisesti käynyt niin, että nuori juristi lain mukaan noudatti dokumenttien tietoja ja osakasluettelon kirjaus perustui sukuselvitykseen, jossa yksi lapsi oli "vaimon ennen avioliittoa". Aiemmista perukirjoista poikkeava menettely sitten tuli yllätyksenä kaikille.
Ehkä turha pohdiskella, kun ei ole käytettävissä kaikkia asiakirjoja. Perhe sitten muutti toiseen pitäjään ja siellä lapsi on merkitty aviottomaksi. Nämä merkinnät olen nähnyt. Eräässä ammattilaisen tekemässä sukukirjassa on kuitenkin tuo "ante nuptias"-merkintä, ja epäilen sen olevan peräisin syntymäseurakunnan tiedoista, kastemerkinnästä tai rippikirjasta. Perheessä ei ole epäilystä, etteikö lapsi olisi isänsä lapsi. Ja yhdennäköisyyttä kyllä on.
Ehkä pitäisi pyytää kastetiedot. Syntymästä on yli sata vuotta.