Alasaksin kieli Itämeren ympäristössä

[Miisamaija]

Kysyisin alasaksin käytöstä asiasta tietäviltä. Ilmeisesti sitä käytettiin 1600- ja 1700-luvuilla, sitä ennen ja jälkeenkin Itämeren kaupan kielenä. Kuinka yleistä kyseisen kielen osaamien ja käyttö oli Ruotsi-Suomessa ja idempänä väestön keskuudessa? Jos esim. käytiin kauppaa Baltiassa ja muualla Euroopassa (ainakin pohjois-osassa), oliko yhteinen kieli alasaksi? Entä, ymmärsivätkö hollantilaiset ja muut euroopplaiset yleisesti alasaksia?

Ehkä yksinkertaistettuna, mitä kieltä Suomessa puhuttiin, arviolta kuinka moni, ja millä kielillä suomalaiset/Suomessa asuvat pärjäsivät silloin maailmalla? Kiitos jo etukäteen mahdollisille vastaajille.

[Leena Nikula]

Vastauksia voisit löytää Yle areenalta kuunneltavissa olevasta sarjasta Saksalainen Itämeri. Areenalta ja Elävästä arkistosta löytyy muitakin mielenkiintoisia historiaa valottavia ohjelmia.

[Pekka Hiltunen]

Kysyisin alasaksin käytöstä asiasta tietäviltä. Ilmeisesti sitä käytettiin 1600- ja 1700-luvuilla, sitä ennen ja jälkeenkin Itämeren kaupan kielenä. Kuinka yleistä kyseisen kielen osaamien ja käyttö oli Ruotsi-Suomessa ja idempänä väestön keskuudessa? Jos esim. käytiin kauppaa Baltiassa ja muualla Euroopassa (ainakin pohjois-osassa), oliko yhteinen kieli alasaksi? Entä, ymmärsivätkö hollantilaiset ja muut euroopplaiset yleisesti alasaksia?

Ehkä yksinkertaistettuna, mitä kieltä Suomessa puhuttiin, arviolta kuinka moni, ja millä kielillä suomalaiset/Suomessa asuvat pärjäsivät silloin maailmalla? Kiitos jo etukäteen mahdollisille vastaajille.

Alasaksan osalta kts. Wikipedia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alasaksa

Vielä 1600-l. alussa oli saksa Turun raatimiesten pääasiallinen kieli (vaikka asiakirjat tietenkin laadittiin ruotsiksi), jota jokseenkin kaikkien oletettiin ymmärtävän, ja puhtaasti suomenkielisille (ja kenties Turun Linnan ruotsia puhuneelle käskynhaltijalle) se kait sitten simultaanitulkattiin, samoin kuin mm. skoteille ja muille briteille, jos olivat joutuneet leivättömän pöydän äärelle - raatimiehiksi ei tietenkään "ummikkoja" voitu valita. 1600-1700 -luvuilla pärjättiin "maailmalla" siis saksalla, kun hollantia muistuttava alasaksan murre oli väistynyt Itämeren alueen kaupan kielenä Hansaliiton merkitryksen väistyessä - ja ennen Hansaa kat sitten solkotettiin friisiä ja kulloistakin paikallista kieltä sekaisin...

Itä-Suomalaisilla on ollut perinteisesti yhteydet Suomenlahden pohjukkaan, ja nyk. Pietarin paikalla sijaitsi Inkerinmaa, missä puhuttiin suomea. Balttien kanssa selvittiin varmaankin kantasuomeen nojautuen, mutta arvaisin, että Karjalan alueen älymystöllä oli hallussaan myös slaavilaista sanastoa. Lounais-Suomessa käytettiin kaupassa varmaankin ruotsia ja suomea sekaisin; aatelisto ja silloinen säätyläistö puhui käsittääkseni ruotsia. Muualle kuin Ruotsiin eli lähinnä Lyypekkiin ja Hampuriin tai Kööpenhaminaankin suuntautuvilla kauppamatkoilla käytettiin tietenkin saksaa. Kauppalaivojen päällikköjen komentokieli oli kai ensisijaisesti saksa, mutta miehistöstä riippuen saatettiin joutua komentoihin lisäämään englanninkieliset termit; suomalaisen miehistön kyseessä ollessa on voitu selvitä pelkällä ruotsillakin. Talonpoikaispurjehtijat puhuivat kotona ja merellä saaristolaismurretta, jossa joka toinen termi oli ruotsia, mutta Tukholmaan tultaessa oli varmaankin terminologiasta pudotettu enin osa suomalaisista sanoista pois...

Suomalaisella talonpojalla lienee talonpoikaispurjehduksia lukuunottamatta ollut vähemmän asiaa ulkomaille sotia lukuunottamatta; sotilaille varmaankin opetettiin ruotsinkieliset komentotermit. Pohjanmaa oli tietenkin oma entiteettinsä: ruotsia puhuttiin tai (ainakin ymmärrettiin tai osattiin tulkata) valtakunnassa Pohjanlahden molemmilla rannoilla, vaikkakin Pohjois-Ruotsissa ja Kaakkois-Norjassa ymmärrettiin ruotsin lisäksi savvoo.

PH

[Ragnvald]

Ruotsi (sekä Tanska) ovat niin lähellä Saksia että kanssakeskinen ymmärtäminen on aika helppoa. Keskiajalla ja sen jälkeenkin kielet olivat vielä huomattavasti lähempänä toisiaan kuin nykyään.
(Ala-)Saksi ei ole saksan murre vaan oma kieli, jossa on paljon eri murteita. Se on suoraa jatkoa Saksin kielelle jota jo puhuttiin ensimmäisen vuosituhannen aikana nykyisen Pohjois-Saksan alueella. Vanhemmissa 1900-luvun kirjoissa siitä käytetään nimitystä murre, joka se kuitenkaan ei ole.
Ne suomenkieliset merimiehet tai kauppiaat jotka tulivat kosketuksiin tätä kieltä puhuvien kanssa, osasivat mitä todennäköisemmin myös ruotsia käytännön syistä ja sen avulla ymmärsivät kyllä välttämättömimmät asiat ja varmaan oppivat myös vähän saksia. Baltiankin saksalaiset puhuivat saksia, kunnes 1700-luvulla saksan kieli otti voiton ja he vähitellen siirtyivät puhumaan (ylä-)saksaa. Saksin ääntäminen kuitenkin säilyi saksaa puhuttaessa. Esim. R-kirjainta ei äännetty nykyisen saksan kaltaisesti vaan muistuttaen suomen R:ää.