Thomas Parlinin järkyttävä kohtalo

[Miisamaija]

Onkohan joku tutkinut Venäjän armeijassa olleita Manttaalimiehiä? Tuomas Parlinin kohtalo kosketti, mutta samalla ihailen hänen sitkeyttään. Tuomaksen elämänvaiheet orjuudessa ja sen jälkeen mietityttävät.
Lainauksia:
Manttaalimies oli venäläismiehityksen ajan 1713-1721 sotaväenotossa käytetty termi, yksi mies otettiin jokaista manttaalia kohti. Enemmistö oli lapsia jotka vietiin Pohjanmaalta, lähinä Inkerinmaalle. Tuomas Parlin vietiin orjaksi Raahesta, hän oli syntynyt v.1697 ja oli orjaksi joutuessaan n.17-vuotias. Onnistui pakenemaan ja hänestä tuli 1718 Viipurin Koiviston lukkari, myöhemmin hän siirtyi lukkariksi Pyhäjärvelle.
Lähde: Sukuhakuri, haku:Parlin

Onko joku perehtynyt Parlineihin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9356471
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1953&pnum=143
-Mitä Thomaksen pojat tekivät Tukholmassa -ehkä opiskelemassa? Adam muuttaa Kärsämäelle, Thomaksesta ei ole tietoa.
http://www.genealogia.fi/genos-old/22/22_25.htm

[Miisamaija]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9356471
"Sokne Klockaren
Thomas Thomaeson
Parlin, född efter des
Faders död i Brahestad, blef
fången af Ryssen d: 21.12.1744
då fick et .... Handtslag
på wänstra rebenet, at
han deraf hade mäst al-
tid Känning, war ock bör-
jan til sista Krämporna,
Sedan han räddat sig med
flyckt, blef 1718 Klockare
i Björckö wid Wiborg,
efter Hemkomsten deri-
från 1724 antogs til
Klockare i Pyhäjärwi,
och 1753 transportertas (?)
til Moder Kyrckian. War
god Barna Lärare. Ha-
de til slut bröstsjuka, blod-
störtning och andtäppa."
-Lukija: TerhiA, Sukuhakurissa

[Lukkari]

Hei! Olen jonkin verran perehtynyt Parlineihin koska he kuuluvat esi-isiini.
Thomas Parlin, (nimi johdettu ilmeisesti Parhalahdesta joka on Pyhäjoen puolella lähellä Raahen rajaa. Thomashan syntyi isänsä kuoleman jälkeen ja koki kovan kohtalon kuten edelläkin käy ilmi. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli huomattavasti miestään vanhempi ja kuolikin Pyhäjärvelle muuton jälkeen.
Vaimon ensiimmäisestä miehestä on hieman hataria tietoja, kaatuiko vai katosiko sotaretkellä?
Lukkarin toinen vaimohan oli ruotsalaista syntyperää ja he saivat kaksi poikaa Thomaksen ja Adamin jotka lähtivät Ruotsiin opiskelemaan. Mikäli olen oikein ymmärtänyt poikien äiti asui vielä tuolloin Pyhäjoella emäseurakunnassa jonne perhe oli muuttanut Pyhäjärveltä ja jossa isä Thomas kuoli 1763.
Isänsä kaima Thomas Thomasson on minulta kateissa, liekö jäänyt Ruotsiin?
Adam Thomasson tuli aikanaan Kärsämäelle lukkariksi ja meni naimisiin raahelaisen Maria Nordbergin kanssa. Lukkari Adamin tytär Lisa Brita s.1792 tuli emännäksi Haapaveden Karsikkaalle Haaraniemen taloon.
Haaraniemen suku oli muuttanut Sievistä jossa suvun "kantaisä" Carl joka oli mukana Armfeltin joukoissa Norjan tuntureilla Kaarle XII aikoina asui.
Henric ja Brita Lisa (tai lisa Brita) Haaraniemi saivat mm. pojan Johan Adamin s.1820 jonka vaimo tuli Pidisjärveltä (Nivalasta).
He saivat tytär-voittoisen lapsisarjan joista Greta vihittiin Juho Haanpään kanssa ja he olivat kirjailija Pentin isovanhemmat.
Anna nimisestä tyttärestä tuli iso-isäni äiti ja joku tytöistä naitiin Haapajärvellekin.
Myöhemmin muu perhe muutti Pulkkilan (tuohon aikaan) Leskelän kylään.
Terv. L

[Miisamaija]

Kiitos vastauksesta, samat esivanhemmat meillä on.
Adam Parlinilla ja Maria Nordbergilla on kaksitoista lasta Hiskin mukaan, osa kuoli lapsina.
Maria Christina, Lisa Britan sisar, on oma esiäitini. Maria Christina oli naimisissa Joonas Joonaanpoika Ojalehdon s. 1778 kanssa. Heidän poikansa Adam Joonaanpoika Ojalehto s.1822 ovat puolisonsa Kreetta Kaisa Laurintytär Huikarin s.1823 kanssa äitini isoisän Fransin vanhemmat. Ihmeellistä on, että Frans lähti 15-vuotiaana Karjalaan, jonne asettui asumaan eli suunta oli se, missä Thomas oli aikaisemmin ollut. Niin se maailma heittelee ihmisiä. Agneta- sisar on mainittu yllä Genos -kirjoituksessa. Adamilla ja Marialla on paljon jälkeläisiä. Ovatkohan muut linjoilla? Täytyy olla tarkkana tässä kirjoittaessa, koska samat nimet toistuvat useasti.

Jos haluaa selvittää Adamin ja Thomaksen Tukholmassaoloa, kannattaa ilmeisesti aluksi käydä läpi Tukholman suomalaisen seurakunnan kirjoja. Silloiset seurakunnat ovat hieman eri kuin nyt. Thomasta kannattaisi jäljittää Viipurin suunnalta, ellei joku ole jo tehnyt sitä. Katsotaan, milloin minulta onnistuu, uusia mielenkiintoisia sukupolkuja avautuu jatkuvasti. Huomaan, että Pohjanmaalla on tehty aktiivisesti sukututkimusta ja sukutietoa saatu hienosti tallennnettua kirjoihin ja kansiin tai nettiin.
/terv. R

[Miisamaija]

Suuri Pohjan Sota 1700-1721
Kostianvirran jälkeen venäläiset pääsivät etenemään Pohjanmaalle saakka. Isossakyrössä Napuen luona 19. helmikuuta 1714 Armfeltin armeija joutui saarroksiin ja menetti yli puolet vahvuudestaan. Venäläiset etenivät Vaasaan ja polttivat Pietarsaaren kaupungin, Raahea kohti perääntyvät Armfeltin armeijan rippeet polttivat Kokkolan sataman. Venäläiset perääntyivät kuitenkin ennen kelirikkoa takaisin Ylä-Satakuntaan, Kangasalan tienoille. Pietari Suuri sovelsi taas poltetun maan taktiikkaa. Estääkseen Ruotsin armeijan huollon hän määräsi kasakat hävittämään ennen poistumistaan 10 peninkulman verran Pohjanmaata. Miehet tapettiin ja lapset ja naiset vietiin orjiksi Venäjälle, 8000–9000 ihmistä surmattiin tai vietiin pois.[23][
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_Pohjan_sota



Manttaalimiehiä otettiin 1565 miestä
Näistä palasi takaisin 443

Matti J Kankaanpää: Ison vihan aika Suomessa, 26.7.2013
http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/3/fid/690/