Onkohan Heikintyttäret sisaruksia?

[tellervoranta]

Iin Samuel Juhonpka Carlanderin vaimo Brita Heikintr on Kiimingistä, vihitty 28.10.1691.

Iin Mikko Koppelon vaimo on Liisa Heikintr Kontio Kiimingistä, vihitty 28.6.1690.

Alla linkit. Ovatkohan Brita ja Liisa sisaruksia? Ja tiedetäänkö se, jatkuiko heidän sukunsa.


https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389908&aytun=820870.KA&j=29

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389923&aytun=820870.KA&j=37

[Jouni Kaleva]

Niin, ja olisiko samaa sarjaa myös Beata Heikintr. Kontio, joka vih 16.12.1683 Hputaalla Halosen Mikon kanssa?

******

Samuel Juhonpk. Carlander.
Puoliso 28. lokakuuta 1691, Ii, Brita Heikintytär, lapset

Juho Samuelinpk., syntynyt 6. marraskuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii.
Simo Samuelinpk., syntynyt 9. elokuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii.
Samuel Samuelinpk., syntynyt 11. toukokuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii.
Heikki Samuelinpk., syntynyt 19. marraskuuta 1700, Ii,Pohjois-Ii.
******


Liisa Heikintr. Kontio, syntynyt noin 1657, Alakiiminki?, kuollut 1729, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1729, Ii (ikä kuollessa 72 vuotta vanha).
Puoliso 28. kesäkuuta 1690, Ii, Mikko Yrjönpk. Koppelo, syntynyt 1653, kuollut 1724, haudattu 2. helmikuuta 1724, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha), lapset

Antti Mikonpk., syntynyt 21. maaliskuuta 1691, Ii,Illinsaari.
Margareta Mikontr., syntynyt 2. joulukuuta 1693, Ii, kuollut 1715, Ii (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Puoliso 1713, Ii, Gabriel Gabrielinpk. Liedes (/ Koppelo/), syntynyt 1691, Ii, kuollut 27. joulukuuta 1758, Ii, haud 14. tammikuuta 1759, Ii (ikä kuollessa 67 vuotta vanha), Isäntä. (Näillä ei eloonjääneitä lapsia tiedossani)
Karin Mikontr., syntynyt 1. syyskuuta 1700, Ii,Ilinsaari, kuollut 29. syyskuuta 1700, Ii,Etelä-Ii.

[tellervoranta]

Laitan tähän linkin vuodelta 1664, koska esipolvitiedostoissani mainitaan, että Heikki Markuksenpoika Kontio olisi kuollut ennen tuota vuotta ja niin näyttääkin, että leski pitää taloa ainakin kymmenisen vuotta ennen Heikki Heikinpoikaa. Ja tästähän seuraa lasten syntymät ajoittumaan ennen vuotta 1664. Tämä talohan on siis numerolla 16/18 ja nimeltään Kontio eli Autio.(neljäs alhaalta). Isompi Savolaisten eli Kontioiden talo on siis Kontio eli Rasila.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617986

[tellervoranta]

Henrik Kontio. (Lapsi 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)). Henrik on kuollut ennen vuotta 1664 koska vaimo Walbor on läänintilitietojen mukaan elänyt leskenä vuosina 1664-1669 .

XI. 1049
Walborg Erkintr. (Lapsi 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)).
Lapsi:
Henrik Henrikinpka Kontio (Taulu 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)). lautamies Iin pitäjässä.
— Puoliso, vihitty 1.12.1680 Alakiiminki, Walborg Erikintr Kanniainen. Syntymäaika laskettu kuolinajasta 1647. Kuollut 90 vuotiaana 1737 Haukipudas. Haudattu haudattu kirkon alle 20.3.1737.

[tellervoranta]

Näitä Kontioita on melko lailla käsitelty aiemmin Halosen yhteydessä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28604&highlight=Markus+Kontio

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Pidän aika epätodennäköisenä sitä, että Samuel Juhonpoika Carlanderin kanssa avioitunut Brita Heikinytär olisi Heikki Kontion tytär. Saatan toki olla väärässäkin. Brita Heikintytär Kontio vaikuttaisi avioituneen vuoteen 1680 mennessä oululaisen Juho Antinpoika Longin kanssa. En ole selvittänyt menehtyikö heistä ensimmäisenä Brita vaiko Juho. Sitäkään en ole selvitellyt, olisiko Brita muuttanut takaisin Alakiiminkiin, mikäli Juho menehtyi ensin. Juho Antinpoika Longin kanssa avioituneesta Brita Heikintytär Kontiosta on tarkempaa tietoa Halosen viestiketun viestissä 59 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238587&postcount=59) ja viestissä 62 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238593&postcount=62).

Onko mahdollista, että Samuel Juhonpoika Carlanderin kanssa avioitunut Brita Heikinytär olisi ollut Heikki Puitin tytär? Vuosien 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676928) henkikirjoissa Puitin taloon kirjataan Erkki Heikinpoika Puitin sisar Brita. Vuonna 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037707) Brita sisarta ei enää kirjata Puitin taloon. Korostettakoon vielä, että Puitti on vain hatusta tempaistu hatara arvaus Britan kotitaloksi; en ole löytänyt mitään sellaista tietoa, mikä viittaisi Britan olevan Puitin tyttäriä. Alakiimingissä on useita Heikkejä, jotka ikänsä puolesta sopisivat Samuel Carlanderin kanssa avioituneen Britan isäksi.

Henrik Kontio. (Lapsi 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)). Henrik on kuollut ennen vuotta 1664 koska vaimo Walbor on läänintilitietojen mukaan elänyt leskenä vuosina 1664-1669 .

XI. 1049
Walborg Erkintr. (Lapsi 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)).
Lapsi:
Henrik Henrikinpka Kontio (Taulu 524 (http://suku.genealogia.fi/#ANC524)). lautamies Iin pitäjässä.
— Puoliso, vihitty 1.12.1680 Alakiiminki, Walborg Erikintr Kanniainen. Syntymäaika laskettu kuolinajasta 1647. Kuollut 90 vuotiaana 1737 Haukipudas. Haudattu haudattu kirkon alle 20.3.1737.

Mistä tulee tieto siitä, että Heikki Markuksenpoika Kontion vaimon nimi olisi ollut Valpuri? Uskoisin, että Heikki Markuksenpoika Kontion vaimo oli pohjois-iiläinen Karin Jaakontytär Huovila. Vuosien 1663-1676 välisenä aikana mainitaan useissa veroluetteloissa Heikki Kontion leskivaimo (joissakin luetteloissa hänet mainitaan Heikki Markuksenpojan leskivaimona), mutta niissä ei näyttäisi olevan mainittuna leskivaimon etunimeä. Vuoden 1682 maakirjaan päivitetään isäntien nimiä; tuolloin Heikki Kontion talo aletaan kirjata Heikki Kontion leskivaimon nimellä. Talo kirjataan maakirjoissa Heikki Kontion leskivaimon nimellä vuoteen 1690 saakka. Vuoden 1679 talvikäräjillä Heikki Kontion leskivaimo Karin Jaakontytär penää veljeltään Jaakko Jaakonpoika Huoviselta perintöosuuttaan isänsä ja äitinsä jäämistöstä. Karinista on tarkemmin Halosen viestiketun viestissä 53 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=238555&postcount=53).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[tellervoranta]

Iihin näyttää Puitin Heikin tyttäristä Valpuri avioituvan, mutta Brita Haukiputaan Puuperään.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6c0kpv?fi+0110+vihityt+192) 26.6.1698 Nårr Iiå Joh Jörss Palucka (el skn smed) p Valb Hindd Puittila Nederkiming
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6c0kpv?fi+0110+vihityt+195) 23.10.1698 Haukipudas Jac Josephss Puuperä p Brita Hindd Puitti Nederkiming

Jo toistakymmentä vuotta sitten olen käynyt kirjeenvaihtoa silloin Iissä asuvan Kontion sukua tarkkaan tutkineen henkilön kanssa ja tietoni ovat mahdollisesti sieltä. On vielä osa kirjeenvaihdosta jäljellä.

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Iihin näyttää Puitin Heikin tyttäristä Valpuri avioituvan, mutta Brita Haukiputaan Puuperään.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6c0kpv?fi+0110+vihityt+192) 26.6.1698 Nårr Iiå Joh Jörss Palucka (el skn smed) p Valb Hindd Puittila Nederkiming
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6c0kpv?fi+0110+vihityt+195) 23.10.1698 Haukipudas Jac Josephss Puuperä p Brita Hindd Puitti Nederkiming

Paljon Kiitoksia tiedosta!
Näin ollen Samuel Juhonpoika Carlanderin vaimo ei näyttäisi olevan Puitin tyttöjä.

Jo toistakymmentä vuotta sitten olen käynyt kirjeenvaihtoa silloin Iissä asuvan Kontion sukua tarkkaan tutkineen henkilön kanssa ja tietoni ovat mahdollisesti sieltä. On vielä osa kirjeenvaihdosta jäljellä.

Mikäli kirjeenvaihdosta löytyy jokin peruste sille, miksi Heikki Markuksenpoika Kontion vaimon nimeksi on uumoiltu Valpuria, niin olisin kiitollinen lähdeviitteen tiedosta. Silloin voisi lähteestä tarkistaa sanamuodon. Olisiko voinut käydä siten, että jossain lähteessä sanamuoto olisi ollut sellainen, että poika Heikki (Heikinpoika) Kontion vaimo Valpuri Erkintytär olisi saattanut virheellisesti vaikuttaa isä Heikki (Markuksenpoika) Kontion vaimolta?

Karin Jaakontytär mainitaan Heikki Kontion leskivaimoksi kahdessa jutussa vuoden 1679 talvikäräjillä (juttu 290 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724872) ja juttu 304 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724881)) ja yhdessä jutussa vuoden 1680 talvikäräjillä (juttu 246 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728103)). Vuoden 1679 talvikäräjillä Heikki Kontion leskivaimo Karin Jaakontytär penää veljeltään Jaakko Jaakonpoika Huoviselta osuuttaan vanhempiensa jäämistöstä. Vuoden 1681 kesäkäräjillä alakiiminkiläinen Heikki Kontio penää äitinsä perintöä pohjois-iiläiseltä Jaakko Jaakonpojalta (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684517)). Vuoden 1682 talvikäräjillä puidaan samaa perintöasiaa (oikeanpuoleisen sivun viimeiseltä riviltä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685251)); tuolloin Heikki Kontion äidiksi mainitaan Karin Jaakontytär ja Heikki Kontion äidin veljeksi mainitaan Jaakko Jaakonpoika.

Suuremmassa Kontion talossa ei vaikuta olevan Heikki Kontiota, jolla voisi vuonna 1682 olla aikuinen Heikki poika. Suuremmassa Kontion talossa asuva Heikki Markuksenpoika Kontio (Markus Simonpoika Kontion poika) tulee henkikirjoihin vasta vuodesta 1695 alkaen. Hän on liian nuori ollakseen Karin Jaakontytär Huovilan edesmennyt mies; ja hän on elossa vielä pitkään sen jälkeen, kun Karin Jaakontytär on mainittu Heikki Kontion leskivaimoksi. Vuoden 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647393) henkikirjassa pienempään Kontion taloon kirjataan Heikki Heikinpoika Kontio ja tämän vaimo Valpuri Erkintytär. Samaisena vuonna (sekä seuraavana vuonna) Heikki Kontio ajaa käräjillä äitinsä Karin Jaakontyttären puolesta perintöasiaa. Näin ollen Heikki Kontion leskivaimo ja tämän poika Heikki Heikinpoika Kontio vaikuttavat olevan Alakiimingin pienemmästä Kontion talosta. Heikki Heikinpoika Kontion isä ja Karin Jaakontytär Huovilan mies sopisi olemaan Heikki Markuksenpoika Kontio (Markus Ollinpoika Kontion poika).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[tellervoranta]

Hei :)
Löysin 12 vuotta sitten käydystä kirjeenvaihdosta vain osan ja siinä näyttää olevan Heikki Markuksenpoika Kontion vaimo Valpuri Erkintr kysymysmerkillä eli uusi tieto on varmaankin oikea.
Koska meillä on aivan älyttömästi kirjoja ja kansioita, paitsi itselläni, niin mieheni väitöskirjan vuoksi, niin viime vuonna poltin uunissa omissa kansioissani olevia papereita. Tästäkin suvusta olin jo aiemmin menettänyt tärkeimmän paperin eli Erkki Heikinpoika Luukela 1.Kontio ja vaimonsa kaikkien lasten tiedot kyseiseltä tutkijalta.(minulla ei ole kaikkia)

Iihin näyttää Kiimingistä menevän ennen "suurta rytinää" mm. Sorolaan Liisa Matintr Kaattari, Liedekseen Elina, Kurttiin Carin, ellen ole vväärässä.

Kiitos Sari kaikista tiedoista ja tutkimisen iloa.

[tellervoranta]

Piti oikein alkuperäisistä tarkistaa Iissä vihityissä 23.10.1698 Puttaalainen Jaakko Joosepinp. Puuperä kiiminkiläisen Valpuri Heikintr Puitin kanssa, koska Haukiputaan Asemakylän historiassa on 12 sivua Puuperän historiaa v.1635-1727 eikä tätä Jaakko Joosepinpoikaa ole mainittu.

https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369769&aytun=820954.KA&j=91

[JHissa]

Niin, ja olisiko samaa sarjaa myös Beata Heikintr. Kontio, joka vih 16.12.1683 Hputaalla Halosen Mikon kanssa?

******

Samuel Juhonpk. Carlander.
Puoliso 28. lokakuuta 1691, Ii, Brita Heikintytär, lapset
Juho Samuelinpk., syntynyt 6. marraskuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii.
Simo Samuelinpk., syntynyt 9. elokuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii.
Samuel Samuelinpk., syntynyt 11. toukokuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii.
Heikki Samuelinpk., syntynyt 19. marraskuuta 1700, Ii,Pohjois-Ii.******


Liisa Heikintr. Kontio, syntynyt noin 1657, Alakiiminki?, kuollut 1729, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1729, Ii (ikä kuollessa 72 vuotta vanha).
Puoliso 28. kesäkuuta 1690, Ii, Mikko Yrjönpk. Koppelo, syntynyt 1653, kuollut 1724, haudattu 2. helmikuuta 1724, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha), lapset
Antti Mikonpk., syntynyt 21. maaliskuuta 1691, Ii,Illinsaari.
Margareta Mikontr., syntynyt 2. joulukuuta 1693, Ii, kuollut 1715, Ii (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Puoliso 1713, Ii, Gabriel Gabrielinpk. Liedes (/ Koppelo/), syntynyt 1691, Ii, kuollut 27. joulukuuta 1758, Ii, haud 14. tammikuuta 1759, Ii (ikä kuollessa 67 vuotta vanha), Isäntä. (Näillä ei eloonjääneitä lapsia tiedossani)
Karin Mikontr., syntynyt 1. syyskuuta 1700, Ii,Ilinsaari, kuollut 29. syyskuuta 1700, Ii,Etelä-Ii.
Teuvan kappalaisen Simon Carlanderin U431 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U431) († ~1714) äiti haudataan Teuvalla 25.3.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23720739), joten olisikohan myöskin Samuel perheineen muuttanut veljensä perässä Teuvalle, sillä äiti Kristiina Knuutintytär Päkkilä oli muuttanut Iin rippikirjan 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389908) mukaan etelään.
En ole löytänyt porvari Juho Antinpoika Longista tietoja vuoden 1683 jälkeen, joten on mahdollista, että hänen vaimonsa Brita Heikintytär Kontio olisi mennyt uusiin naimisiin Samuel Carlanderin kanssa.

[tellervoranta]

Kiitos tiedosta :)
Olen nähnyt merkinnän, missä lukee, että Samuelin perhe muuttaa Teuvalle. Yritin tuosta rippikirjasta nähdä, pitikö paikkansa, vaan en havainnut siinä paikkakuntaa. muuhun en uskalla ottaa kantaa...

Teuvan kappalaisen Simon Carlanderin U431 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U431) († ~1714) äiti haudataan Teuvalla 25.3.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23720739), joten olisikohan myöskin Samuel perheineen muuttanut veljensä perässä Teuvalle, sillä äiti Kristiina Knuutintytär Päkkilä oli muuttanut Iin rippikirjan 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389908) mukaan etelään.
En ole löytänyt porvari Juho Antinpoika Longista tietoja vuoden 1683 jälkeen, joten on mahdollista, että hänen vaimonsa Brita Heikintytär Kontio olisi mennyt uusiin naimisiin Samuel Carlanderin kanssa.

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Piti oikein alkuperäisistä tarkistaa Iissä vihityissä 23.10.1698 Puttaalainen Jaakko Joosepinp. Puuperä kiiminkiläisen Valpuri Heikintr Puitin kanssa, koska Haukiputaan Asemakylän historiassa on 12 sivua Puuperän historiaa v.1635-1727 eikä tätä Jaakko Joosepinpoikaa ole mainittu.

Mainitaanko kyseisessä kirjassa Puuperän talon vävy Josef Erkinpoika ja tämän vaimo Kerttu Tuomaantytär Puuperä?
He vaikuttaisivat olevan Jaakko Josefinpojan vanhemmat.

Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja tämän lanko Josef Erkinpoika asuvat Puuperän taloa, kunnes vuoden 1684 tietämillä Josef irtautuu talosta. Maakirjoissa Puuperän talo kulkee koko ajan puolenmanttaalin talona. Vuosien 1677-1683 henkikirjoihin talo kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona, joista toiseen kirjataan Erkin perhe ja toiseen Josefin perhe. Vuodesta 1688 alkaen Puuperän talo kirjataan henkikirjoihin jälleen yhtenä puolenmanttaalin talona. Tuolloin taloon kirjataan enää Erkin perhe. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Josef Erkinpojan mainitaan tulleen Puuperään talon vävyksi ja hänen neljännesmanttaalin talonsa irtautetun Puuperän talosta (KO a:1:688, oikeanpuoleisen sivun viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684509)). Vuoden 1684 talvikäräjillä Erkki Puuperän mainitaan olevan Puuperän talon poikia ja talon perijä. Tuolloin Erkin langosta käytetään nimeä Jaakko Erkinpoika; Josefin etunimi on tuolloin ilmeisesti virheellisesti kirjattu pöytäkirjaan (KO a:4:229, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686651)). Vuoden 1698 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika penää isänsä perintöä Puuperän talosta äitinsä veljen Erkki Puuperän leskivaimolta Valpuri Martintyttäreltä (KO a:19:379, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695669)).

18.07.1697 haudattu 25-vuotias Matti Josefinpoika Puuperä saattaisi olla Jaakko Josefinpojan veli. Sisarukset Marketta Josefintytär Puuperä sekä Elina Josefintytär Puuperä saattaisivat olla Jaakko Josefinpojan sisaria. Marketta avioituu 23.04.1696 Matti Juhonpoika Maalismaan kanssa. Marketta jää leskeksi ja avioituu 13.12.1698 Juho Tuomaanpoika Kakon kanssa. Elina avioituu vuonna 1698 Antti Yrjönpoika Puhakan kanssa. Elina jää leskeksi ja avioituu 02.02.1723 Gabriel Juhonpoika Porrin kanssa.

--

Puuperän talo kirjataan Pertti Heikinpojan (s.n.1567) nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1595 alkaen, vuoden 1606 maantarkastuskirjassa ja maakirjoissa vuodesta 1607 alkaen. Pertillä on ainakin kaksi poikaa: Heikki Pertinpoika (s.n.1587) ja Markus Pertinpoika (s.n.1599). Vuoden 1644 talvikäräjillä Markus Pertinpoika pyytää saada ylösottaa Yrjö Mikonpojan (Sipola) neljännesmanttaalin autiotilan. Vuoden 1647 talvikäräjillä Heikki Pertinpoika pyytää saada ylösottaa Simo Arvinpojan (Luukela) kolmannesmanttaalin autiotalon.

Pertti Heikinpojan jälkeen Puuperän isännöintiä jatkanut Tuomas Pertinpoika saattaisi myöskin olla Pertti Heikinpojan poikia. Puuperän talo kirjataan Tuomas Pertinpoika Puuperän nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1647 alkaen, henkikirjoissa vuodesta 1650 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1651 alkaen. Tuomas Pertinpojan lapsia saattaisivat olla Kerttu Tuomaantytär (Josef Erkinpojan vaimo) ja Erkki Tuomaanpoika, joka käräjäpöytäkirjassa mainittiin Puuperän talon pojaksi ja talon perijäksi.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys JHissa,

Teuvan kappalaisen Simon Carlanderin U431 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U431) († ~1714) äiti haudataan Teuvalla 25.3.1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23720739), joten olisikohan myöskin Samuel perheineen muuttanut veljensä perässä Teuvalle, sillä äiti Kristiina Knuutintytär Päkkilä oli muuttanut Iin rippikirjan 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389908) mukaan etelään.

Paljon Kiitoksia tiedosta!

En ole löytänyt porvari Juho Antinpoika Longista tietoja vuoden 1683 jälkeen, joten on mahdollista, että hänen vaimonsa Brita Heikintytär Kontio olisi mennyt uusiin naimisiin Samuel Carlanderin kanssa.

Tuo on toki mahdollista. Pidän sitä kuitenkin epätodennäköisenä siitä syystä, että vihkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369763) Samuel Carlanderin vaimo mainitaan piiaksi. On toki mahdollista, että porvari Juho Long olisi kuollut ennen vaimoaan, ja että hänen leskivaimonsa olisi muuttanut Alakiiminkiin ja alkanut piikomaan jossain Alakiimingin talossa. Siinäkin tilanteessa olisi vihkikirjassa "piika" tittelin sijasta odottanut näkevänsä "porvari Juho Longin leskivaimo", taikka edes "leskivaimo".

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[tellervoranta]

Tuomas Pertinpojan jälkeen Erkki Tuomaanpka Puuperä, vo Vappu Martintr. Heillä lapset:
1) Jooseppi Erkinpka Puuperä, 1.vo Kristiina Tuomaantr 2.Greta Simontr Vehkaperä.
2) Simo Erkinpka Puuperä, joka avioituu Joosepin lesken Greta vehkaperän kanssa.
3)Erkki Erkinpka, jonka Anna-tyttären pso Erkki Heikinpka Kanniainen.(muut tytöt Maria ja Anna.)

Jooseppi ensin isäntänä lapsinaan Johannes s.1682, Heikki s.1684 ja tytär, jonka puoliso Matti.
Vuoden 1691 verotietojen mukaan isännäksi vaihtuu Simo Erkinpka ja lapset sitten Simonlapsia.

Terv. tellervo


Tervehdys Tellervo,



Mainitaanko kyseisessä kirjassa Puuperän talon vävy Josef Erkinpoika ja tämän vaimo Kerttu Tuomaantytär Puuperä?
He vaikuttaisivat olevan Jaakko Josefinpojan vanhemmat.

Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja tämän lanko Josef Erkinpoika asuvat Puuperän taloa, kunnes vuoden 1684 tietämillä Josef irtautuu talosta. Maakirjoissa Puuperän talo kulkee koko ajan puolenmanttaalin talona. Vuosien 1677-1683 henkikirjoihin talo kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona, joista toiseen kirjataan Erkin perhe ja toiseen Josefin perhe. Vuodesta 1688 alkaen Puuperän talo kirjataan henkikirjoihin jälleen yhtenä puolenmanttaalin talona. Tuolloin taloon kirjataan enää Erkin perhe. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Josef Erkinpojan mainitaan tulleen Puuperään talon vävyksi ja hänen neljännesmanttaalin talonsa irtautetun Puuperän talosta (KO a:1:688, oikeanpuoleisen sivun viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684509)). Vuoden 1684 talvikäräjillä Erkki Puuperän mainitaan olevan Puuperän talon poikia ja talon perijä. Tuolloin Erkin langosta käytetään nimeä Jaakko Erkinpoika; Josefin etunimi on tuolloin ilmeisesti virheellisesti kirjattu pöytäkirjaan (KO a:4:229, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686651)). Vuoden 1698 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika penää isänsä perintöä Puuperän talosta äitinsä veljen Erkki Puuperän leskivaimolta Valpuri Martintyttäreltä (KO a:19:379, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695669))

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Tuomas Pertinpojan jälkeen Erkki Tuomaanpka Puuperä, vo Vappu Martintr. Heillä lapset:
1) Jooseppi Erkinpka Puuperä, 1.vo Kristiina Tuomaantr 2.Greta Simontr Vehkaperä.
2) Simo Erkinpka Puuperä, joka avioituu Joosepin lesken Greta vehkaperän kanssa.
3)Erkki Erkinpka, jonka Anna-tyttären pso Erkki Heikinpka Kanniainen.(muut tytöt Maria ja Anna.)

Jooseppi ensin isäntänä lapsinaan Johannes s.1682, Heikki s.1684 ja tytär, jonka puoliso Matti.
Vuoden 1691 verotietojen mukaan isännäksi vaihtuu Simo Erkinpka ja lapset sitten Simonlapsia.

Kirjoittelen tähän arkistolähteisiin perustuvaa tietoa Puuperän talon asukkaista.

Josef Erkinpoika ei ole Erkki Tuomaanpoika Puuperän poika. Josef Erkinpoika on Erkki Tuomaanpojan lanko. Tämä käy selvästi esiin käräjäpöytäkirjoista.

Marketta Simontytär Vehkaperä ei vaikuta olleen avioliitossa Josef Erkinpojan kanssa. Marketta Simontytär kirjataan vuosien 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905123) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676934) henkikirjoissa Vehkaperän taloon Simo Simonpojan sisarena. Marketta Simontytär avioituu 30.11.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318778) Simo Erkinpoika Puuperän kanssa. Vihkikirjassa Marketta mainitaan piiaksi, ei leskivaimoksi. Vuoden 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931) henkikirjassa Markettaa ei vielä kirjata Puuperän taloon; tuolloin Puuperän taloon kirjataan Marketan tulevat appivanhemmat Erkki (Tuomaanpoika) ja tämän vaimo Valpuri (Martintytär). Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037709) henkikirjassa Marketta ei enää kirjata Vehkaperän taloon (tuolloin Vehkaperän taloon kirjataan Marketan veli Simo Simonpoika ja tämän vaimo Kirstin); tuolloin Marketta kirjataan jo Puuperän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037708) taloon Simo Erkinpojan vaimona.

Josef Erkinpoika Puuperä avioituu Kerttu (Gertrud) Tuomaantytär Puuperän kanssa ja muuttaa Puuperän taloon vävyksi; avioituminen tapahtuu ilmeisesti vuoteen 1669 mennessä. Vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) henkikirjassa Puuperän talo kirjataan vielä Tuomas Pertinpojan nimellä. Vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg) henkikirjassa Puuperän talo kirjataan jo Josef Erkinpojan nimellä. Vuoden 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) henkikirjaan Puuperän talo kirjataan Josef Puuperän nimellä. Vuoden 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13588126) maakirjassa (johon vanhan isännän nimen ohella kirjataan myös uuden isännän nimi) Tuomas Pertinpojan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Josef Erkinpoika. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg) henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Josef Puuperä ja tämän vaimo Kerttu Tuomaantytär, piika Dorde Markuksentytär, Erkki Tuomaanpoika ja tämän vaimo Valpuri Matintytär. Erkin vaimon patronyymi on luultavasti tuolloin virheellisesti kirjattu. Seuraavasta vuodesta alkaen Erkin vaimon nimeksi mainitaan Valpuri Martintytär. Samoin käräjäpöytäkirjoissa Erkin vaimosta käytetään patronyymiä Martintytär. Erkin vaimo on todennäköisesti Martti Tapaninpoika Näyhön tytär. Vuosien 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472) henkikirjoissa Puuperän taloon kirjataan Josef Puuperä ja tämän vaimo Kerttu Tuomaantytär sekä Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja tämän vaimo Valpuri Martintytär.

Vuosien 1674-1676 henkikirjoissa Erkki Tuomaanpoika Puuperä ja hänen vaimonsa Valpuri Martintytär kirjataan Puuperän taloon omana perhekuntanaan. Josefia ei mainita Erkin pojaksi; myöhemmistä käräjäpöytäkirjoista ilmenee Josefin olevan Erkin lanko. Josef tulee veroluetteloihin ennen lankoaan Erkki Tuomaanpoikaa. Josefista käytetään lisänimeä Puuperä siksi, että hän ajan tapojen mukaan saa lisänimensä asumastaan talosta; tässä tapauksessa lisänimi Puuperä tulee Josefille Puuperän talosta, johon hän tuli vävyksi.

Vuoteen 1676 saakka Puuperän talo kirjattiin veroluetteloihin yhtenä puolenmanttaalin talona. Vuosien 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648935)-1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022160) henkikirjoihin Puuperän talo kirjataan kahtena neljännesmanttaalin talona; toista neljännesmanttaali isännöi Puuperän talon oma poika Erkki Tuomaanpoika ja toista neljännestä isännöi Erkin sisaren mies Josef Erkinpoika. Josefin vaimo kirjataan henkikirjoihin viimeisen kerran vuonna 1677. Vuosien 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802)-1683 henkikirjoissa Josefin neljännesmanttaalin taloon kirjataan vain Josef. Ei ole selvinnyt menehtyikö Kerttu vuoden 1678 tietämillä, vai jätettiinkö hänet jostain muusta syystä kirjaamatta henkikirjaan.

Maakirjoihin Puuperän talo kirjataan koko ajan (myös vuosina 1677-1683 aikana) yhtenä puolenmanttaalin talona. Vuoden 1683 jälkeen Josef Puuperää ei enää veroluetteloissa kirjata Puuperän taloon. Erkki Tuomaanpojan lanko Josef Erkinpoika irtautuu Puuperän talosta vuoden 1684 tietämillä; tästä on maininta käräjäpöytäkirjoissa. Vuodesta 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905122) alkaen Puuperän taloon kirjataan enää Erkki (Tuomaanpoika) ja hänen vaimonsa Valpuri (Martintytär). Vuoden 1688 henkikirjassa Puuperän nimi vaikuttaisi olevan virheellisesti kirjattu Pusulaksi (Erich Pusula, h: Walb; Puuperän talo on kuitenkin listattuna "omalla paikallaan" Tuomas Tuomaanpoika Luukelan ja Mikko Tuomaanpoika Luukelan talojen välissä; Pusulan talo on kirjattuna listalla myöhemmin Heikki Pusulan nimellä). Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676931) vuodesta alkaen Puuperän talon nimi on jälleen kirjattu oikeellisesti.

Itse en ole onnistunut löytämään sellaista tietoa, että Erkki Tuomaanpoika Puuperällä olisi ollut Josef niminen poika. Ainoa Josef Erkinpoika Puuperä, josta olen löytänyt mainintoja on Erkki Tuomaanpoika Puuperän lanko Josef Erkinpoika Puuperä. On toki mahdollista, että myös Erkki Tuomaanpojalle olisi syntynyt Josef niminen poika. Mikäli Erkki Tuomaanpojalle syntyi Josef niminen poika, ja mikäli Josef sai elää aikuiseksi saakka, niin häntä ei kuitenkaan ole kirjattuna henkikirjoissa Puuperän taloon; en myöskään ole löytänyt hänestä mainintoja käräjäpöytäkirjoista. Ennen kuin rohkenisi olettaa, että Erkki Tuomaanpojalla oli Josef niminen poika, niin jotain mainintoja hänestä pitäisi löytää arkistolähteistä.

--

Josef Erkinpoika Puuperän lapsia löytyy Haukiputaan kastekirjasta Johannes (s.24.06.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318803)) ja Heikki (s.15.12.1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805)). Erkki (mahdollisesti Tuomaanpoika) Puuperän lapsista Haukiputaan kastekirjasta löytyy Anna (s.13.11.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318802)). 09.10.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318783) haudattu Erkki Puuperän pieni Maria tytär saattaisi myöskin olla Erkki Tuomaanpoika Puuperän lapsia. 04.10.1685 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318807) kastetaan Erkki Erkinpoika Puuperän tytär Karin. Ei ole selvinnyt, että olisiko kastekirjassa virheellinen kirjaus (joko virheellinen patronyymi taikka lisänimi). Erkki Erkinpoika Puuperää ei tunnu löytyvän veroluetteloista Puuperän taloon kirjattuna; eikä hänestä (ainakaan vielä) ole löytynyt mainintoja käräjäpöytäkirjoista. Erkki Erkinpoika Puuperästä en ole onnistunut löytämään muuta mainintaa kuin tuon Karin tyttären kastekirjauksen.

--

Tässä vielä nämä käräjäjutut, joista käy ilmi, että Josef Erkinpoika Puuperä tuli Puuperän taloon vävyksi.
Vuoden 1681 kesäkäräjillä (KO a:1:688, oikeanpuoleisen sivun viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684509)) Erkki Tuomaanpoika Puuperä kertoo, että Josef Erkinpoika Puuperän neljännesmanttaalin talo oli 10 vuotta aiemmin (käsittääkseni epävirallisesti) erotettu Puuperän talosta (lieneekö Puuperän talo tämän vuoksi ollut vuosien 1677-1683 henkikirjoissa kirjattuna kahtena neljännesmanttaalin talona). Josefin mainitaan tuleen Puuperän taloon vävyksi ("dömdes detta 1/4 mll Josep Pupäres andeels efter han mågh till gården att åthergå").

Vuoden 1684 talvikäräjillä Josefin nimi on kirjoitettu virheellisesti Jaakoksi (KO a:4:229, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686651)). Lieneekö nimi vaihtunut pöytäkirjan puhtaaksikirjoitusvaiheessa? Jutun kontekstista käy kuitenkin ilmi, että kyseessä on sama henkilö (Josef Erkinpoika), joka on vuosikausia asunut Puuperän taloa Erkki Tuomaanpojan kanssa. Erkin kerrotaan olevan Puuperän talon poikia ("hwilken Erich rätta arfwinge och son till detta hemmanet ähr"). Josef irtautuu Puuperän talosta ja Puuperän talo jää Erkille.

Josef Erkinpoika menehtyy vuoteen 1698 mennessä. Vuoden 1698 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika penää edesmenneen isänsä Josef Erkinpojan osuutta Puuperän talosta (KO a:19:379, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695669)). Jutussa Erkki Puuperä mainitaan Jaakko Josefinpojan äidin sisareksi, ja Erkin leskivaimon nimeksi mainitaan Valpuri Martintytär. Jaakko Josefinpojan äiti on ilmeisesti Kerttu Tuomaantytär Puuperä ja Jaakko Josefinpojan äidin veli on Erkki Tuomaanpoika Puuperä. Erkki Tuomaanpoika Puuperän leskivaimo Valpuri Martintytär on tuohon aikaan Puuperän talon vanha emäntä.

--

Vuoden 1689 henkikirjassa Puuperän taloon kirjattiin Erkki (Tuomaanpoika) Puuperä ja tämän vaimo Valpuri (Martintytär). Seuraavan vuoden henkikirjassa Puuperän taloon kirjattiin Simo Erkinpoika (Erkki Tuomaanpoika Puuperän poika) ja tämän vaimo Marketta (Simontytär Vehkaperä). Vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772892) henkikirjassa taloon kirjataan Valpuri Puuperä ja veljen vaimo Marketta. Ei ole selvinnyt onko kirjaus oikeellinen; eli onko taloon tuolloin kirjattuna Valpuri Erkintytär (Erkki Tuomaanpoika Puuperän tytär) ja tämän veljenvaimo Marketta (Simontytär Vehkaperä); vai onko kyseessä Valpuri Martintytär ja pojan vaimo Marketta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956014) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Valpuri (Martintytär) Puuperä ja pojan vaimo Marketta. Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983180) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968508) henkikirjoissa taloon kirjataan Simo (Erkinpoika) Puuperä ja tämä vaimo Marketta sekä äiti Valpuri; jälkimmäisessä henkikirjassa Valpuri äiti mainitaan iäkkääksi. Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768829) henkikirjassa taloon kirjataan Simo (Erkinpoika) Puuperä ja vaimo Marketta. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772192) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Simo (Erkinpoika) Puuperä ja vaimo Marketta. Simosta ei tuolloin enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan kuolleen.

Vuosien 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774786)-1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875319) henkikirjoissa taloon kirjataan Lauri Puuperä (eli Lauri Antinpoika Kaisto) ja tämän vaimo Valpuri (Erkintytär Puuperä). Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162308) henkikirjassa taloon kirjataan Lauri Puuperä (eli Lauri Antinpoika Kaisto), Heikki ja tämän vaimo Malin. Laurista ei makseta henkirahaa; hänen mainitaan muuttaneen Olhavaan. Lauri muutti perheineen Olhavalla sijaitsevaan Jaakko Jaakonpoika Sassin taloon. Vuoden 1702 talvikäräjillä Jaakko Jaakonpoika Sassi kertoo ottaneensa yhtiömiehekseen vaimonsa Brita Jaakontyttären serkun Lauri Antinpoika Kaiston (KO a:23:430, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533365)). Iin ensimmäisessä rippikirjassa (mikä on vuosilta 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389872)) Jaakko Sassin taloon kirjataan vuosina 1702-1703 Lauri Kaisto ja tämän vaimo. Heidän mainitaan tulleen Haukiputaalta vuonna 1702; ja vuonna 1703 heidän mainitaan muuttaneen Puuperän taloon.

Vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559710) henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Heikki Puuperä ja tämän vaimo Malin. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697581) vuoden henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Heikki (aiempi isäntä) eli Lauri (uudempi isäntä) Puuperä ja tämän vaimo Valpuri sekä käly ("swäg") Malin. Eli tuolloin Puuperän taloon on kirjattuna taloon palanneet Lauri Antinpoika Kaisto ja tämän vaimo Valpuri Erkintytär Puuperä. Se ei ole (ainakaan vielä) selvinnyt, että oliko vuosina 1702-1703 taloon kirjattu Heikki Puuperän talon poikia, vai oliko Heikin vaimo Malin Puuperän talon tyttäriä (eli oliko kyseessä Heikki Erkinpoika Puuperä ja tämä vaimo Malin, vaiko Heikki ja tämän vaimo Malin Erkintytär Puuperä). Kummassakin tapauksessa Malin olisi saatettu kirjata taloon kälynä.

Vuosien 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886443), 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695195), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971697) ja 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168952) henkikirjoissa Puuperän taloon kirjataan Lauri Puuperä (eli Lauri Antinpoika Kaisto) ja tämän vaimo Valpuri (Erkintytär Puuperä). Valpuri vaimosta ei makseta henkirahaa vuosilta 1706-1707; vuoden 1706 henkikirjassa Valpuri mainitaan köyhäksi ja raihnaiseksi, ja vuoden 1707 henkikirjassa hänet mainitaan raihnaiseksi. Vuonna 1708 henkirahaa maksetaan jälleen sekä Laurista että Valpurista.

Vuoden 1705 talvikäräjillä Lauri Antinpoika Puuperä kertoo huolehtineensa appiukkonsa Erkki Puuperän talosta vuodesta 1698 alkaen (KO a:26:74, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534381)). Appiukko ja tämän Simo poika olivat menehtyneet 6-7 vuotta sitten ja anoppi Valpuri Martintytär oli menehtynyt viime syksynä. Simolta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta (kaksi poikaa ja yksi tytär). Alaikäisten lasten asioiden hoitajana toimivat lasten isän serkku lautamies Matti Näyhö ja naapuri Jaakko Haapalahti. Kellossa sijaitsevaa Näyhön taloa isännöivä Matti Laurinpoika Näyhö toimi lautamiehenä vuosina 1696-1712. Seuraavista käräjäjutuista ilmenee, että Matti Laurinpoika Näyhön äidin sisar oli Liisa Martintytär ja että Liisa Martintyttären mies oli Sigfrid Laurinpoika ja että Sigfrid Laurinpojan lanko oli Lauri Martinpoika: Iin kesäkäräjät 12-15.07.1669 Ii (KO a:12:317, oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713740)), Iin kesäkäräjät 05-07.07.1670 Ii (KO a:12:437, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713990)), Iin talvikäräjät 16-18.03.1680 (KO a:24:72, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728088)) ja Iin talvikäräjät 12.02,14-15.02.1681 (KO a:1:69, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684029)). Näyhön talo kirjataan veroluetteloissa Martti Tapaninpoika Näyhön (s.n.1593) nimellä vuosina 1641-1652, Martti Näyhön leskivaimon nimellä vuosina 1652-1660, Sigfrid Laurinpojan nimellä vuosina 1663-1673 ja Matti Laurinpojan nimellä vuosina 1674-1707. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että Erkki Tuomaanpoika Puuperän vaimon Valpuri Martintyttären isä olisi todennäköisesti Martti Tapaninpoika Näyhö. Lautamies Matti Laurinpojan isä Lauri Martinpoika ja Tuomas Erkinpoika Puuperän vaimo Valpuri Martintytär ovat todennäköisesti sisaruksia. Tätä kautta tulisi käräjäpöytäkirjassa mainittu serkkuus lautamies Matti Näyhön ja Simo Erkinpoika Puuperän välille.

Vuoden 1710 talvikäräjillä Lauri Antinpoika Puuperä pyytää saada Etelä-Iissä sijaitsevan Antti Sääväläisen neljännesmanttaalin talon (KO a:31:71, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24571926)). Lauri Antinpoika Kaisto ja hänen vaimonsa Valpuri Erkintytär Puuperä muuttavat Puuperän talosta Etelä-Iin Illinsaaressa sijaitsevaan Säävälän taloon (josta käytetään myös nimiä Tenu, Tehnu ja Hemmilä). Vuodesta 1710 alkaen Lauri kirjataan henkikirjoissa Säävälän taloon.

Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921470) henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Lauri (aiempi isäntä) eli Erkki Simonpoika Puuperä (uudempi isäntä). Vuosien 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963856) ja 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987871) henkikirjoissa taloon kirjataan Erkki Simonpoika Puuperä ja tämän vaimo Anna. Vuoden 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209699) henkikirjassa Puuperän taloon kirjataan Erkki Puuperä ja vaimo; tuolloin vaimon etunimi on jätetty mainitsematta. Vuosilta 1714-1723 Iin pitäjän henkikirjat puuttuvat.

Erkki Puuperän vaimo haudataan isovihan tuoksinnassa vuonna 1716 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319089). Leskimies Erkki Simonpoika Puuperä vihitään 04.06.1718 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319067) Erkki Oravaisen leskivaimon Lisa Jaakontytär Haapalahden kanssa. Erkki Simonpoika Puuperä muuttaa vuoden 1722 tietämillä Kellossa sijaitsevaan Satalahden taloon. Tästä on mainintoja mm. seuraavilla käräjillä: Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38:41, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614549)), Iin talvikäräjät 19.01.1722 (KO a:38:55, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614563)), Iin talvikäräjät 11.03.1723 (KO a:39:1326, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622399)) ja Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42:994, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661060)).

Simo Simonpoika Puuperä ryhtyy ilmeisesti sotilaaksi ja menehtyy vuoteen 1723 mennessä. Vuoden 1723 kesäkäräjillä (KO a:39:2016, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622758)) ja vuoden 1724 talvikäräjillä (KO a:40:875, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24621012)) Liisa Simontytär Puuperä penää edesmenneen veljensä Simo Simonpojan rästiin jäänyttä sotilaspestin maksua Samuel Hekkalalta. Vuoden 1705 käräjillä mainitut edesmenneen Simo Erkinpoika Puuperän alaikäiset lapset (kaksi poikaa ja yksi tytär) saattaisivat siis olla: Erkki Simonpoika, Simo Simonpoika ja Liisa Simontytär.

Vuosina 1723-1730 Puuperän taloa isännöi Daniel Keckman. Tästä on mainintoja mm. seuraavilla käräjillä: Iin kesäkäräjät 03.07.1723 (KO a:39:1957, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622729)), Iin kesäkäräjät 03-04,06-08.1724 (KO a:40:1174, oikeanpuoleiselta sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24621186)) ja Iin talvikäräjät 27.03-01.04.1728 (KO a:42:1057, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24661173)).

Vuodesta 1731 alkaen henkikirjoissa Puuperän taloon kirjataan Erkki Puuperä (eli Erkki Sigfridinpoika Timonen) ja tämä vaimo Karin (Tapanintytär). Vuoden 1732 talvikäräjillä Daniel Keckman kertoo myyneensä Puuperän talon Erkki Sigfridinpoika Timoselle (KO a:46:402, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24665657)).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Tulipahan asiaa tuostakin vinkkelistä eli anguluksesta joskus vuosia sitten tutkittua, vaan enpä ole mitään tietoa löytänyt tuosta Samuelista sen jälkeen, kun Iistä lähti.
Kimmo Kemppainen

olisikohan myöskin Samuel perheineen muuttanut veljensä perässä Teuvalle

[tellervoranta]

Strastjuite! Perttusen sivuiltahan minä tämän äkkäsin :eek:

brofogd Johan Simonsson Carlander 1635 död 1702 hu Chirstin Knutsdr Packilä 1635 (s Simon Johansson Carlander 1661) s Samuel Johansson Carlander hu Brita Henriksdr fr NedKimingi (VL 28.10.1691 Ii) (perhe till Teuva ? )

[tellervoranta]

Vielä Haukiputaan Asemakylän historian otsikkoon Puuperän tila.
Tässä on siis seuraavat otsikot: Puuperän tilan historiaa 1635-1727, Timoset Puuperän omistajiksi, Ukkola-Haloset Puuperän isäntinä 1790-1806, Takku-suku Puuperän asukkaiksi, Säätyläisiä Puuperän asukkaiksi 1850-luvulla, Sarkkiset Puuperän omistajina, Puuperä 1900-luvulla, Puuperän tila jaetaan neljäksi erilliseksi tilaksi 1920, Juho ja Saara Lyydia Puuperä ja vielä Saara Lyydia Puuperän tarina.
Itselläkin on jokin juuri Puuperään.

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Tellervo,



Kirjoittelen tähän arkistolähteisiin perustuvaa tietoa Puuperän talon asukkaista.




--



Josef Erkinpoika menehtyy vuoteen 1698 mennessä. Vuoden 1698 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika penää edesmenneen isänsä Josef Erkinpojan osuutta Puuperän talosta (KO a:19:379, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695669)). Jutussa Erkki Puuperä mainitaan Jaakko Josefinpojan äidin sisareksi, ja Erkin leskivaimon nimeksi mainitaan Valpuri Martintytär. Jaakko Josefinpojan äiti on ilmeisesti Kerttu Tuomaantytär Puuperä ja Jaakko Josefinpojan äidin veli on Erkki Tuomaanpoika Puuperä. Erkki Tuomaanpoika Puuperän leskivaimo Valpuri Martintytär on tuohon aikaan Puuperän talon vanha emäntä.


Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Sari

Kiitos mahtavasta Puuperä-paketista!

Tuon Jaakko Josefinpojan epäilen päätyneen Iihin suntioksi.

Jacob Josephson Puuperä oli kummina Iissä 1.11.1688 Simon Brusilan Henrik-pojan kastajaisissa. Muina kummeina mm. lukkari Erkki Erkinpoika.

Suntio (kyrckiovächtare, spögubbe) Jaakko Josefinpoika (Björn) haudattiin 23.8.1696 Iissä. Suntioksi tämän jälkeen tuli ilmeisesti Matti Jakku, jonka (nimetön) vaimo ja Heikki- poika mainitaan vuosien 1700- 1706 rippikirjassa. Hänen jälkeensä tuli suntioksi eräs Jaakko, jonka vaimon nimi oli Brita. Heidät mainitaan vuosien 1700-1706 (lukkarilassa) ja 1707-1713 (itsellisissä) rippikirjassa, mutta kummastakaan ei ole enempää tietoja. Tämä Jaakko kävi viimeksi ripillä 15.3.1708 ja sitten rippikirjassa hänet mainitaan kuolleeksi.

Iissä 27.5.1699 on vahvistettu Josef Simonpk. Siuruan 4.5.1699 syntyneen kaksospoika Simon kaste ja ensimmäiseksi kummiksi on tullut "Kyrckowähtare Jacob Josephss." (Jaakko Josefinpk. Björn oli tässä vaiheessa jo vainaja). Tämä voisi olla sukuaan Puuperä, vihitty Iissä 1698 kiiminkiläisen Brita Heikintr. Puitin kanssa. En tiedä jäikö pariskunnalta lapsia.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Tuon Jaakko Josefinpojan epäilen päätyneen Iihin suntioksi.

Jacob Josephson Puuperä oli kummina Iissä 1.11.1688 Simon Brusilan Henrik-pojan kastajaisissa. Muina kummeina mm. lukkari Erkki Erkinpoika.

Suntio (kyrckiovächtare, spögubbe) Jaakko Josefinpoika (Björn) haudattiin 23.8.1696 Iissä. Suntioksi tämän jälkeen tuli ilmeisesti Matti Jakku, jonka (nimetön) vaimo ja Heikki- poika mainitaan vuosien 1700- 1706 rippikirjassa. Hänen jälkeensä tuli suntioksi eräs Jaakko, jonka vaimon nimi oli Brita. Heidät mainitaan vuosien 1700-1706 (lukkarilassa) ja 1707-1713 (itsellisissä) rippikirjassa, mutta kummastakaan ei ole enempää tietoja. Tämä Jaakko kävi viimeksi ripillä 15.3.1708 ja sitten rippikirjassa hänet mainitaan kuolleeksi.

Iissä 27.5.1699 on vahvistettu Josef Simonpk. Siuruan 4.5.1699 syntyneen kaksospoika Simon kaste ja ensimmäiseksi kummiksi on tullut "Kyrckowähtare Jacob Josephss." (Jaakko Josefinpk. Björn oli tässä vaiheessa jo vainaja). Tämä voisi olla sukuaan Puuperä, vihitty Iissä 1698 kiiminkiläisen Brita Heikintr. Puitin kanssa. En tiedä jäikö pariskunnalta lapsia.

Suuret Kiitokset tiedoista!

Suntiona vuosina 1699-1708 ollut Jaakko sopisi hyvin olemaan Jaakko Josefinpoika Puuperä; sekä patronyymi että vaimon etunimi täsmäävät.

Kuka on se Jaakko Josefinpoika, joka asuu Pohjois-Iin Paason talossa vuosina 1697-1698?
Mikäli hän olisi Jaakko Josefinpoika Puuperä, niin voisiko silloin vihkitiedossa (23.10.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369769)) Jaakon kotipaikkana olla Haukipudas? Jaakko Josefinpoika muuttaa ilmeisesti pois Paason talosta kesään 1698 mennessä. Mikäli hän olisi Jaakko Josefinpoika Puuperä, niin olisiko hän siinä välissä asunut hetken Haukiputaalla?

Vuoden 1697 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika kertoo haluavansa ylösottaa Pohjois-Iissä sijaitsevan puolenmanttaalin talon, jota aiemmin asui Heikki Matinpoika Paaso (KO a:18:393, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694628)). Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768820) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Heikki Paaso ja hänen vaimonsa Brita, mutta heistä ei makseta enää henkirahaa Paason talosta; heidän mainitaan lähteneen talosta. Samaisen vuoden savuluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768901) Paason talo kirjataan jo Jaakko Josefinpoika Paason nimellä. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Heikki Paaso ja isäntä Jaakko Josefinpoika. Heikistä ei tuolloin enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan vaimonsa kanssa lähteneen talosta. Jaakon asustelu Paason talossa jää ilmeisesti varsin lyhytaikaiseksi. Vuoden 1698 kesäkäräjillä Yrjö Matinpoika Kälkäjä (Leskelä) pyytää saada ylösottaa samaisen Paason talon (KO a:19:658, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695933)). Tuolloin ei Jaakon lyhytaikaista asumista Paasolla edes mainita.

Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774772) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Jaakko Josefinpoika sekä Yrjö Matinpoika Paaso ja tämän vaimo Liisa. Jaakosta ei tuolloin enää makseta henkirahaa Paason talosta. Hänen kohdallaan on kommentti, josta en saa selvää. Kommentti saattaisi alkaa "skrif" ja toisella rivillä saattaisi ehkä olla "der Iiå"? Voisiko ensimmäisellä rivillä aukeaman taiteeseen jäädä piiloon "i Sö"? Voisiko kommentti olla "skrifz i Söder Iiå"? En saa kommentista selvää, joten aivan hakuammuntaa tämä on. Samaisena vuonna Etelä-Iin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774777) listan toiseksi viimeiseksi kirjataan kirkonvartija (suntio) Jaakko. Voisiko tämä olla sama Jaakko, joka kirjattiin Paason taloon muualle kirjattuna? Kirkonvartija Jaakolle ei mainita vaimoa vuoden 1699 henkikirjassa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että kirkonvartija Jaakko saattaisi olla Jaakko Josefinpoika Puuperä. Kirkonvartija Jaakolla saattoi olla vaimo, mutta vaimosta ei vain jostain syystä maksettu henkirahaa.

Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146929) henkikirjassa Jaakkoa ei enää kirjata Paason taloon. Samaisessa henkikirjassa Etelä-Iin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146932) listan loppupuolelle on kirjattuna kirkonvartija Jaakko. Hänestä ei ole maksettu henkirahaa; hänen kohdallaan on kommentti, jonka mukaan hän on kirjattuna kirkkoherran taloon. Kirkkoherran taloon on kirjattuna vain yksi Jaakko, ja hänet on mainittu rengiksi. Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875315) henkikirjassa Valtarin talosta maksetaan henkirahaa enää renki Mikosta. Aika vähän henkikirjoista löytyi tietoa Jaakosta.

--

Korjailen tässä samalla pari kirjuutuserehdystä, jotka olivat päässeet lipsahtamaan aiempaan viestiin.

Jutussa Erkki Puuperä mainitaan Jaakko Josefinpojan äidin sisareksi

Se taitaa kuitenkin olla niin, että miespuolisia sisaruksia kutsutaan veljiksi...
Tässä olisi pitänyt lukea:
Jutussa Erkki Puuperä mainitaan Jaakko Josefinpojan äidin veljeksi

Vuoden 1705 talvikäräjillä Lauri Antinpoika Puuperä kertoo huolehtineensa appiukkonsa Erkki Puuperän talosta vuodesta 1698 alkaen (KO a:26:74, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534381)). Appiukko ja tämän Simo poika olivat menehtyneet 6-7 vuotta sitten ja anoppi Valpuri Martintytär oli menehtynyt viime syksynä. Simolta oli jäänyt kolme alaikäistä lasta (kaksi poikaa ja yksi tytär). Alaikäisten lasten asioiden hoitajana toimivat lasten isän serkku lautamies Matti Näyhö ja naapuri Jaakko Haapalahti. Kellossa sijaitsevaa Näyhön taloa isännöivä Matti Laurinpoika Näyhö toimi lautamiehenä vuosina 1696-1712. Seuraavista käräjäjutuista ilmenee, että Matti Laurinpoika Näyhön äidin sisar oli Liisa Martintytär ja että Liisa Martintyttären mies oli Sigfrid Laurinpoika ja että Sigfrid Laurinpojan lanko oli Lauri Martinpoika: Iin kesäkäräjät 12-15.07.1669 Ii (KO a:12:317, oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713740)), Iin kesäkäräjät 05-07.07.1670 Ii (KO a:12:437, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713990)), Iin talvikäräjät 16-18.03.1680 (KO a:24:72, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728088)) ja Iin talvikäräjät 12.02,14-15.02.1681 (KO a:1:69, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684029)). Näyhön talo kirjataan veroluetteloissa Martti Tapaninpoika Näyhön (s.n.1593) nimellä vuosina 1641-1652, Martti Näyhön leskivaimon nimellä vuosina 1652-1660, Sigfrid Laurinpojan nimellä vuosina 1663-1673 ja Matti Laurinpojan nimellä vuosina 1674-1707. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että Erkki Tuomaanpoika Puuperän vaimon Valpuri Martintyttären isä olisi todennäköisesti Martti Tapaninpoika Näyhö. Lautamies Matti Laurinpojan isä Lauri Martinpoika ja Tuomas Erkinpoika Puuperän vaimo Valpuri Martintytär ovat todennäköisesti sisaruksia. Tätä kautta tulisi käräjäpöytäkirjassa mainittu serkkuus lautamies Matti Näyhön ja Simo Erkinpoika Puuperän välille.

Tarkennetaan tätä vielä siten, että joko lautamies Matti Laurinpoika Näyhön isä on Erkki Tuomaanpoika Puuperän vaimon veli (mikäli käräjäpöytäkirjan kirjaus oli virheellinen), taikka vaihtoehtoisesti lautamies Matti Laurinpoika Näyhön äiti on Erkki Tuomaanpoika Puuperän vaimon sisar (mikäli käräjäpöytäkirjan kirjaus oli oikeellinen). Liisa Martintytär on käräjäjuttujen perusteella Näyhön talon tyttäriä, ja hänen miehensä Sigfrid Laurinpoika tuli Näyhön taloon vävyksi. Käräjäpöytäkirjojen perusteella Lauri Martinpoika on Näyhön talon omia poikia. Vuoden 1681 talvikäräjillä Liisa Martintytär mainittiin Matti Laurinpoika Näyhön äidinsisareksi (jutussa mainittiin myös Liisan poikapuoli Mikko Sigfridinpoika). Mikäli vuoden 1681 talvikäräjien sanamuoto on kirjattu oikeellisesti, niin siinä tapauksessa lautamies Matti Laurinpoika Näyhön äiti (eikä isä) ja Tuomas Erkinpoika Puuperän vaimo Valpuri Martintytär ovat todennäköisesti sisaruksia. Siinä tapauksessa lautamies Matti Laurinpojan äiti on Martti Näyhön tytär ja Matin isä on Lauri, jonka patronyymi ei ole tiedossa. Lauri nimisestä Näyhön vävystä en ole onnistunut löytämään mainintoja. Mikäli käräjäpöytäkirjan kirjaus oli virheellinen (mikäli siinä olisi pitänyt lukea, että Liisa Martintytär on Matti Laurinpoika Näyhön isänsisar), niin siinä tapauksessa lautamies Matti Laurinpoika Näyhö olisi Lauri Martinpoika Näyhön poika.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset tiedoista!

Suntiona vuosina 1699-1708 ollut Jaakko sopisi hyvin olemaan Jaakko Josefinpoika Puuperä; sekä patronyymi että vaimon etunimi täsmäävät.

Kuka on se Jaakko Josefinpoika, joka asuu Pohjois-Iin Paason talossa vuosina 1697-1698?
Mikäli hän olisi Jaakko Josefinpoika Puuperä, niin voisiko silloin vihkitiedossa (23.10.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369769)) Jaakon kotipaikkana olla Haukipudas? Jaakko Josefinpoika muuttaa ilmeisesti pois Paason talosta kesään 1698 mennessä. Mikäli hän olisi Jaakko Josefinpoika Puuperä, niin olisiko hän siinä välissä asunut hetken Haukiputaalla?

Vuoden 1697 talvikäräjillä Jaakko Josefinpoika kertoo haluavansa ylösottaa Pohjois-Iissä sijaitsevan puolenmanttaalin talon, jota aiemmin asui Heikki Matinpoika Paaso (KO a:18:393, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694628)). Vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768820) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Heikki Paaso ja hänen vaimonsa Brita, mutta heistä ei makseta enää henkirahaa Paason talosta; heidän mainitaan lähteneen talosta. Samaisen vuoden savuluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768901) Paason talo kirjataan jo Jaakko Josefinpoika Paason nimellä. Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772165) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Heikki Paaso ja isäntä Jaakko Josefinpoika. Heikistä ei tuolloin enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan vaimonsa kanssa lähteneen talosta. Jaakon asustelu Paason talossa jää ilmeisesti varsin lyhytaikaiseksi. Vuoden 1698 kesäkäräjillä Yrjö Matinpoika Kälkäjä (Leskelä) pyytää saada ylösottaa samaisen Paason talon (KO a:19:658, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695933)). Tuolloin ei Jaakon lyhytaikaista asumista Paasolla edes mainita.

Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774772) henkikirjassa Paason taloon kirjataan Jaakko Josefinpoika sekä Yrjö Matinpoika Paaso ja tämän vaimo Liisa. Jaakosta ei tuolloin enää makseta henkirahaa Paason talosta. Hänen kohdallaan on kommentti, josta en saa selvää. Kommentti saattaisi alkaa "skrif" ja toisella rivillä saattaisi ehkä olla "der Iiå"? Voisiko ensimmäisellä rivillä aukeaman taiteeseen jäädä piiloon "i Sö"? Voisiko kommentti olla "skrifz i Söder Iiå"? En saa kommentista selvää, joten aivan hakuammuntaa tämä on. Samaisena vuonna Etelä-Iin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774777) listan toiseksi viimeiseksi kirjataan kirkonvartija (suntio) Jaakko. Voisiko tämä olla sama Jaakko, joka kirjattiin Paason taloon muualle kirjattuna? Kirkonvartija Jaakolle ei mainita vaimoa vuoden 1699 henkikirjassa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että kirkonvartija Jaakko saattaisi olla Jaakko Josefinpoika Puuperä. Kirkonvartija Jaakolla saattoi olla vaimo, mutta vaimosta ei vain jostain syystä maksettu henkirahaa.

Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146929) henkikirjassa Jaakkoa ei enää kirjata Paason taloon. Samaisessa henkikirjassa Etelä-Iin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146932) listan loppupuolelle on kirjattuna kirkonvartija Jaakko. Hänestä ei ole maksettu henkirahaa; hänen kohdallaan on kommentti, jonka mukaan hän on kirjattuna kirkkoherran taloon. Kirkkoherran taloon on kirjattuna vain yksi Jaakko, ja hänet on mainittu rengiksi. Vuoden 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875315) henkikirjassa Valtarin talosta maksetaan henkirahaa enää renki Mikosta. Aika vähän henkikirjoista löytyi tietoa Jaakosta.


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Tässäpä taisi ollakin kirkonvartijan lyhyt elämä kuvattuna. En pidä ristiriitaisena sitä, että vihkimerkinnässä lukee "ifrån Haukipudas" vaikka juuri sillä hetkellä jo asuikin Paason talossa. Oli kuitenkin syntyisin, kotoisin Hputaalta. Enemmän ihmettelen, että siinä Paason talon ylösottamista koskevassa tuomiossa on ainoastaan Jacob Josephsson, ilman lisänimeä tai paikkakuntaa. Ikäänkuin olisi niin merkittävä henkilö, ellei suorastaan säätyläinen, että ei mitään täsmennyksiä tarvittu. Tulkintasi "skrifz i Söder Iiå" vaikuttaa myös järkevältä ja loogiselta.

Kaiketi hyvissä toiveissa yritettiin Paason talon pitoa ja siinä epäonnistumisen jälkeen kirkonvartijan paikalle ja lukkarin/papin luokse asumaan. Olisikohan terveys ollut heikko jo tuolloin. Lapsia en näe syntyneen. Myöskään kastekummiksi ei enää 1700-1701 Jaakkoa ole otettu.

[Jouni Kaleva]

Josef Erkinpojan ja Kerttu Puuperän lapsia on lisäksi:

Margareta Josefintr. Puuperä, vih. 23.4.1696 Pirttitörmälle Matti Juhonpk. Maalismaan kanssa. Vihkiminen tapahtui par vk kaksosten Juhon ja Brita syntymän jälkeen. Matti kuoli jo 1697. Leski Margareta vihittiin toiseen avioon toisen lesken, Juho Tuomaanpk. Kakon kanssa 13.12.1698. Kakon talossa RK 1707-13 anoppina mainitaankin Gertrud (joka sokea, blind). http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm
Gertrudin viimeinen rippimerkintä helmikuussa 1714. Kuolleissa 1716 Gertrud Puuperä.

Margareta leskeytyi toiseen kertaan Juho Kakosta 1736. Margareta kuolee Kakon leskiemäntänä 17.2.1755 87 v. iässä, eli synt. n. 1667.

[Jouni Kaleva]

Lisätään vielä Puuperän sisarussarjaan Elin Josefintr. Puuperä. Hänet vih. 1698 Pudasjärvelle Antti Puhakan kanssa (vihkimerk. vain "Pijg Elin"). Useissa pariskunnan lasten kastemerkinnöissä tulee äidin koko nimi esiin. Perustelen kytkentää tähän perheeseen vielä lisää, ellette usko :D:

Elin leskeytyi Antti Puhakasta 1718 ja meni toiseen avioon Pirttitörmälle 2.2.1723 Gabriel Juhonpk. Lallin (Pori) kanssa. Elin on kuollessaan 13.1.1761 "79v1kk2vk" eli synt. n. 1681.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset tiedoista!

Josef Erkinpojan ja Kerttu Puuperän lapsia on lisäksi:

Margareta Josefintr. Puuperä, vih. 23.4.1696 Pirttitörmälle Matti Juhonpk. Maalismaan kanssa. Vihkiminen tapahtui par vk kaksosten Juhon ja Brita syntymän jälkeen. Matti kuoli jo 1697. Leski Margareta vihittiin toiseen avioon toisen lesken, Juho Tuomaanpk. Kakon kanssa 13.12.1698. Kakon talossa RK 1707-13 anoppina mainitaankin Gertrud (joka sokea, blind). http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm

Gertrudin viimeinen rippimerkintä helmikuussa 1714. Kuolleissa 1716 Gertrud Puuperä.

Margareta leskeytyi toiseen kertaan Juho Kakosta 1736. Margareta kuolee Kakon leskiemäntänä 17.2.1755 87 v. iässä, eli synt. n. 1667.

Kakon taloon vuodesta 1707 kirjattu anoppi Kerttu sopii olemaan Kerttu Tuomaantytär Puuperä. Kerttu Puuperän mies Josef Erkinpoika oli elossa vielä vuoden 1684 talvikäräjien aikaan ja edesmennyt vuoden 1698 talvikäräjien aikaan. Siitä en ole löytänyt tietoa, että missä Josefin perhekunta asui Puuperän talosta irtautumisen jälkeen. Siitäkään en ole löytänyt tietoa, että solmiko Kerttu toista avioliittoa Josefin kuoleman jälkeen. Kerttu jätettiin jostain syystä kirjaamatta vuosien 1678-1683 henkikirjoissa Puuperän taloon; lieneekö syynä ollut terveydentila taikka heikko taloudellinen tilanne. Se, että elossa olevaa vaimoa ei kirjattu henkikirjoihin, ei ole poikkeuksellista. Kun vaimon kirjaukset puuttuvat henkikirjasta, niin joskus samainen vaimo mainitaan elossa olevana käräjillä vuosikausia myöhemmin (häntä ei vain jostain syystä ole kirjattu henkikirjaan, vaikka ikänsä puolesta olisi vielä "henkiraha-iässä"), joskus syyksi selviää vaimon menehtyminen (käräjiltä löytyy maininta vaimon menehtymisestä taikka aviomies avioituu leskimiehenä uudelleen), ja toisinaan jää epäselväksi onko vaimo henkikirjakirjauksien päättyessä elossa vaiko ei. Tässä tapauksessa Kerttu Tuomaantyttären voisi henkikirjakirjausten puuttumisesta huolimatta olettaa olevan elossa, koska Kerttu kirjataan Kakon taloon anoppina vuosina 1707-1714, ja koska Kerttu haudataan Puuperän nimellä.

Pudasjärven Puitit (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761) ketjussa (viestistä 94 alkaen) pohdimme Juho Tuomaanpoika Kakon taloon kirjattua anoppi Markettaa vuosien 1700-1706 rippikirjassa. Juho Kakon ensimmäinen vaimo Karin Laurintytär Koistinen haudattiin 07.11.1697. Kuokan / Kuhan talossa asuneen Lauri Koistisen vaimon nimi on vuosien 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg)-1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) henkikirjojen mukaan Karin Grellintytär. Puitin ketjuun laitoit tietoa Lauri Koistin leskivaimosta: vuosien 1700-1706 rippikirjassa Lauri Koistin leskivaimo kirjataan ensin Käyrän (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389891) taloon ja sitten itsellisiin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389950); ja vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390143) rippikirjassa itsellisiin kirjataan Lauri Koistin leskivaimo Karin (vuosina 1707-1709; vuoden 1709 kohdalla oleva kommentti kertoo hänen menehtyneen).

Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389982) rippikirjassa Juho Tuomaanpoika Kakon taloon kirjataan anoppi Marketta. Mikäli Marketan nimi on oikeellisesti kirjattu ja mikäli hän oli Juhon edesmenneen vaimon Karin Laurintytär Koistisen äiti, niin Karinin isä on joku Lauri Koistinen, josta ei ole löytynyt mitään tietoja (Lauri Koistisen poika Lauri Laurinpoika tuntuu liian nuorelta olemaan Karinin isä). Koska vuosina 1700-1706 Juho Kakon vaimona on jo Marketta Josefintytär Puuperä ja anoppi Marketalta on rippikirjakirjauksia Kakon taloon kaikilta vuosilta aikavälillä 1700-1706 ja anoppi Kertulta on rippikirjakirjauksia Kakon talosta kaikilta vuosilta aikavälillä 1707-1714, tulee kiusaus ajatella, että anopin nimi on virheellisesti kirjattuna vuosien 1700-1706 rippikirjaan (eli että anoppi Kerttu olisi epähuomiossa tullut kirjatuksi rippikirjaan tyttärensä nimellä). Mikäli Kakon anopin nimen vuosien 1700-1706 rippikirjassa olisi pitänyt olla Kerttu, niin siinä tapauksessa Juho Kakon ensimmäisen vaimon vanhemmat saattaisivat olla Lauri Koistinen ja tämän vaimo Karin Grellintytär. Arvailun puolelle tämä toki menee.

Lisätään vielä Puuperän sisarussarjaan Elin Josefintr. Puuperä. Hänet vih. 1698 Pudasjärvelle Antti Puhakan kanssa (vihkimerk. vain "Pijg Elin"). Useissa pariskunnan lasten kastemerkinnöissä tulee äidin koko nimi esiin. Perustelen kytkentää tähän perheeseen vielä lisää, ellette usko :D:

Elin leskeytyi Antti Puhakasta 1718 ja meni toiseen avioon Pirttitörmälle 2.2.1723 Gabriel Juhonpk. Lallin (Pori) kanssa. Elin on kuollessaan 13.1.1761 "79v1kk2vk" eli synt. n. 1681.

Uskon toki :) Ja vaikuttaa siltä, että Iin käräjät ovat kanssamme samoilla linjoilla. Vuoden 1730 talvikäräjillä pohjois-iiläinen renki Antti Antinpoika Puhakan serkuksi mainitaan Jaakko Kakko, ja Antin äidiksi mainitaan Elina Josefintytär (KO a:44:704, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659965)). Antti on ilmeisesti 26.03.1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492680) Antti Yrjönpoika Puhakalle ja Elina Josefintytät Puuperälle syntynyt Antti poika. On ilmeistä, että Antti Antinpoika Puhakan ja Jaakko (Juhonpoika) Kakon serkkuus tulee heidän äitiensä (Elina Josefintytär Puuperä ja Marketta Josefintytär Puuperä) kautta.

Josef Erkinpojan ja Kerttu Tuomaantytär Puuperän lapsia sopisi olemaan myös Iissä 18.07.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369849) haudattu 25-vuotias renki Matti Josefinpoika. Haukiputaan kastekirjasta löytyy kastetiedot kahdelle Josef Puuperän lapselle: Josef Erkinpoika Puuperän poika Johannes (s.24.06.1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318803)) ja Josef Puuperän poika Heikki (s.15.12.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805)). Johanneksesta ja Heikistä en ole löytänyt muuta tietoa kuin kastetiedot.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[tellervoranta]

Olisiko mahdollista antaa Karin Jaakontytär Huovilalle minkäänlaista elinaikahaarukkaa ;)

[s.peltonen]

Tervehdys Tellervo,

Olisiko mahdollista antaa Karin Jaakontytär Huovilalle minkäänlaista elinaikahaarukkaa ;)

Karinin syntymäajasta taikka kuolinajasta en ole löytänyt tietoa. Karin on elossa vuoden 1680 talvikäräjien aikaan (16.03-18.03.1680), jolloin hän on käräjillä vastaajana. Vuoden 1682 talvikäräjillä (Heikki pojan ajaessa äitinsä perintöasiaa) ei Karinia mainita edesmenneeksi, joten hän on mahdollisesti (vaikkakaan ei varmuudella) tuolloin vielä elossa. Kuolinkirjasta ei ole löytynyt sellaista kirjausta, jonka tunnistaisi Karin Jaakontytär Huovilan hautaustiedoksi. Joko Karin menehtyi keväällä 1680 taikka sinä aikana, jolta Haukiputaan hautaustiedot puuttuvat, taikka Karinin hautaustieto ei vain ole osunut silmään, taikka Karinin hautaustieto on jäänyt kirjaamatta Haukiputaan kuolinkirjaan taikka Karin on haudattu johonkin muualle kuin Hautaputaalle. Vuoden 1682 talvikäräjillä Heikki Heikinpoika Kontio kertoo 09.02.1681 allekirjoitetusta perinnönjaosta (KO a:2:363, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685267)). Vuoden 1698 kesäkäräjillä mainitaan 29.12.1681 päivätty perinnönjako edesmenneen Heikki Kontion jälkeen (KO a:19:685, vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien viimeinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695959)). Se, että edesmenneen Heikki Kontion perinnönjako tuodaan esiin näinkin myöhän hieman kummastuttaa. Olisiko leskivaimo Karin kuollut noihin aikoihin? Taikka olisiko leskivaimo Karin kuollut keväällä 1680 (juuri ennen kuin Haukiputaan kuolinkirjat alkava) ja olisiko perinnönjako siksi tehty 1681?

Karinin syntymäaikaan voi hakea karkeaa alarajaa hänen isänsä syntymäajan perusteella. Karinin isä, Jaakko Ollinpoika Huovila, on eri ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuosien 1574-1587 välisenä aikana. Karinin sisaruksista kaksi löytyy Iin kuolinkirjasta, Jaakko Jaakonpoika (n.1620-11.04.1697) ja Juho Jaakonpoika (n.1622-01.03.1696). Veljeksistä vanhin, Antti Jaakonpoika, oli jo edesmennyt, kun Karinin isä kertoi tekemästään testamentista vuoden 1663 kesäkäräjillä (KO a:11:264, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711741)). Testamentissa ei mainita, onko Karin vanhempi vai nuorempi kuin vanhin veljensä. Testamentissa mainitaan (edesmenneen) pojan lapset, mutta heitä ei mainita nimeltä (yksi ilmeisesti on oululainen Karin Antintytär, joka penää perintöoikeuttaan vuoden 1678 kesäkäräjillä; KO a:19:153, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723975)). Karin Jaakontytär Huovilan veljen, Simo Jaakonpojan, syntymä- taikka kuolinaikaa en ole löytänyt. Karinin veli, Hannu Jaakonpoika, muuttaa Kelloon appiukkonsa Esko Jaakonpoika Kiutun taloon. Vuoden 1663 talvikäräjillä Hannun mainitaan olleen appiukkonsa talossa 11 vuotta (KO a:11:223, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711659)). Vuoden 1669 tietämillä Hannu muuttaa Kellossa sijaitsevaan Grekilän taloon. Vuoden 1687 kesäkäräjillä Hannusta käytetään nimeä Hannu Jaakonpoika Huovinen ("Hans Jacobson Huofwinen på Grekilä hemman", KO a:7:333, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688643)). Hannu Jaakonpoika Huovila Kiuttu Grekilän syntymä- taikka kuolinaikaa en ole löytänyt.

Karinin isä, Jaakko Ollinpoika Huovila, toimi Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1626-1667. Jaakon tiedetään olevan elossa vielä vuonna 1667, koska silloin hän oli käräjillä lautamiehenä. Samaisen vuonna Huovisen talo kirjataan henkikirjaan vielä Jaakko Ollinpoika Huovilan nimellä. Vuoden 1669 henkikirjaan Huovilan talo kirjattiin jo Jaakko Jaakonpojan nimellä. Jaakko Ollinpoika on ilmeisesti menehtynyt vuosien 1667-1673 välisenä aikana, sillä vuoden 1673 talvikäräjillä mainitaan Jaakko Ollinpojan leskivaimo Valpuri Simontytär ja poika Jaakko Jaakonpoika (KO a:13:218, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715296)). Jaakko Ollinpojan leskivaimo saattaisi ehkä olla Pirttitörmän Päkkilän talon tyttäriä. Vuoden 1674 kesäkäräjillä pirttitörmäläinen Pekka Sigfridinpoika Päkkilä ja pohjois-iiläinen Jaakko Ollinpojan leskivaimo Valpuri Simontytär kiistelevät niitystä; käsittääkseni Valpuri kertoo saaneensa niityn Pekan talosta perintönä 40 vuotta sitten (KO a:13:569, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716014)).

Jaakko Ollinpoika Huovilan isä, Olli Erkinpoika, kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1583 ja maakirjoihin vuodesta 1585. Huovisen talo kirjataan Olli Erkinpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1618 saakka, ja lisäksi vuoden 1619 kymmenysluettelossa ja vuoden 1620 toisessa maakirjassa. Talo kirjataan Jaakko Ollinpojan nimellä vuoden 1619 maakirjassa (johon tuli päivitettyjä isäntien nimiä), vuoden 1620 kymmenysluettelossa ja toisessa maakirjassa, sekä vuodesta 1621 alkaen kaikissa veroluetteloissa. Huovisen talo kirjataan yhtenä kokomanttaalin talona vielä vuoden 1627 maakirjassa. Talo jaetaan Jaakko Ollinpojan ja hänen pikkuveljensä Heikki Ollinpojan kesken kahdeksi puolenmanttaalin taloksi. Talo kirjataan maakirjoihin kahtena puolenmanttaalin talona vuodesta 1631 alkaen. Sisarussarjaan kuuluu ainakin yksi sisar. Vuoden 1651 kesäkäräjillä oululainen Heikki Sigfridinpoika penää äidinäitinsä perintöä veljeltä pohjois-iiläiseltä Heikki Ollinpojalta. Tuolloin Heikki Ollinpojan äidin nimeksi mainitaan Marketta Laurintytär (KO a:7:303, vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707350)). Marketta saattaisi olla myös Jaakko Ollinpojan äiti (Heikki ja Jaakko mainitaan käräjäjutuissa aina veljeksinä, ei velipuolina).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Pekka Paavola]

Niin, ja olisiko samaa sarjaa myös Beata Heikintr. Kontio, joka vih 16.12.1683 Hputaalla Halosen Mikon kanssa?

******

Samuel Juhonpk. Carlander.
Puoliso 28. lokakuuta 1691, Ii, Brita Heikintytär, lapset
Juho Samuelinpk., syntynyt 6. marraskuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii.
Simo Samuelinpk., syntynyt 9. elokuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii.
Samuel Samuelinpk., syntynyt 11. toukokuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii.
Heikki Samuelinpk., syntynyt 19. marraskuuta 1700, Ii,Pohjois-Ii.******




Liisa Heikintr. Kontio, syntynyt noin 1657, Alakiiminki?, kuollut 1729, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1729, Ii (ikä kuollessa 72 vuotta vanha).
Puoliso 28. kesäkuuta 1690, Ii, Mikko Yrjönpk. Koppelo, syntynyt 1653, kuollut 1724, haudattu 2. helmikuuta 1724, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha), lapset
Antti Mikonpk., syntynyt 21. maaliskuuta 1691, Ii,Illinsaari.
Margareta Mikontr., syntynyt 2. joulukuuta 1693, Ii, kuollut 1715, Ii (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Puoliso 1713, Ii, Gabriel Gabrielinpk. Liedes (/ Koppelo/), syntynyt 1691, Ii, kuollut 27. joulukuuta 1758, Ii, haud 14. tammikuuta 1759, Ii (ikä kuollessa 67 vuotta vanha), Isäntä. (Näillä ei eloonjääneitä lapsia tiedossani)
Karin Mikontr., syntynyt 1. syyskuuta 1700, Ii,Ilinsaari, kuollut 29. syyskuuta 1700, Ii,Etelä-Ii.


Onkohan tämä samaan liittyvä: Tapani Tapaninp Leskelä. Syntynyt 17.11.1690 Ylikiimingissä. Teksti Kiimingin Kanniainen/Pontoon siirtyi v 1740 Asui vanhuusvuosinaan poikansa Kustaan luona Iin Tannilassa. Kuollut vanhuuuteen 10.04.1773 Iin Tannilan Koppelossa. Kysymyksessä vaimoni sukua.

-Pekka Paavola-

[Jouni Kaleva]

Uskon toki :) Ja vaikuttaa siltä, että Iin käräjät ovat kanssamme samoilla linjoilla. Vuoden 1730 talvikäräjillä pohjois-iiläinen renki Antti Antinpoika Puhakan serkuksi mainitaan Jaakko Kakko, ja Antin äidiksi mainitaan Elina Josefintytär (KO a:44:704, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659965)). Antti on ilmeisesti 26.03.1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492680) Antti Yrjönpoika Puhakalle ja Elina Josefintytät Puuperälle syntynyt Antti poika. On ilmeistä, että Antti Antinpoika Puhakan ja Jaakko (Juhonpoika) Kakon serkkuus tulee heidän äitiensä (Elina Josefintytär Puuperä ja Marketta Josefintytär Puuperä) kautta.


Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

Juuri tämä oli todistuskappaleeni. Tässä jutussa Jaakko Kakko oli 1724 värvännyt serkkunsa (syskonebarn), Antti Antinpk. Puhakan talonsa puolesta sotilaaksi ja pestirahakin oli maksettu. Nyt, 1730 Antti oli tullut katumapäälle ja halusi purkaa pestin sillä perusteella, että oli ollut alaikäinen (olisi pitänyt olla 16v). Oikeudessa pohdittiin Antin syntymävuotta. Pudasjärven khra Bartold Ervasti oli kirjoittanut Iin pitäjänkirjuri Johan Antellille, että Antti on nyt 20 v, mutta ei kertonut synt.aikaa (!). Todistaja Brita Bertilintr. tiesi, että Antti on 20 ja hieman yli. Antin äiti Elin Josefintr. kertoi, että Antti tänä syksynä täyttää 20.

Oikeus ei oikein luottanut näihin ja juttua lykättiin. Kun tiedossamme on tuo tarkka synt.aika, niin voimme todeta, että Antti oli 16v ottaessaan pestirahan, joten asiaa ei voinut perua.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista, antamiesi tietojen ansiosta tuo käräjäjuttu aukesi minulle nyt paljon paremmin!

Juuri tämä oli todistuskappaleeni. Tässä jutussa Jaakko Kakko oli 1724 värvännyt serkkunsa (syskonebarn), Antti Antinpk. Puhakan talonsa puolesta sotilaaksi ja pestirahakin oli maksettu. Nyt, 1730 Antti oli tullut katumapäälle ja halusi purkaa pestin sillä perusteella, että oli ollut alaikäinen (olisi pitänyt olla 16v).

Hyvä yritys Antilta :)

Oikeudessa pohdittiin Antin syntymävuotta. Pudasjärven khra Bartold Ervasti oli kirjoittanut Iin pitäjänkirjuri Johan Antellille, että Antti on nyt 20 v, mutta ei kertonut synt.aikaa (!). Todistaja Brita Bertilintr. tiesi, että Antti on 20 ja hieman yli. Antin äiti Elin Josefintr. kertoi, että Antti tänä syksynä täyttää 20.

Oikeus ei oikein luottanut näihin ja juttua lykättiin. Kun tiedossamme on tuo tarkka synt.aika, niin voimme todeta, että Antti oli 16v ottaessaan pestirahan, joten asiaa ei voinut perua.

Antti taisi maaliskuussa 1724 täyttää 16 vuotta. En oikein osannut löytää käräjäjutusta sitä, että mainittiinko siinä päivä, jolloin Antti solmi sopimuksen sotilaanpestistä. Mikäli jutussa mainitaan päivämäärä, niin en saa sitä nyt osumaan silmääni. Mikäli sopimus olisi solmittu ennen maaliskuun 26. päivää, niin olisiko silloin Antti katsottu alaikäiseksi? Vai riittikö se, että samana vuonna täytti 16 vuotta?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tässä vielä hieman tarkennusta aiempaan viestiini Huovilan taloon liittyen.

Vuoden 1651 kesäkäräjillä oululainen Heikki Sigfridinpoika penää äidinäitinsä perintöä veljeltä pohjois-iiläiseltä Heikki Ollinpojalta. Tuolloin Heikki Ollinpojan äidin nimeksi mainitaan Marketta Laurintytär (KO a:7:303, vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707350)). Marketta saattaisi olla myös Jaakko Ollinpojan äiti (Heikki ja Jaakko mainitaan käräjäjutuissa aina veljeksinä, ei velipuolina).

Vuoden 1654 talvikäräjillä Jaakko Ollinpojan äidin nimeksi mainitaan Marketta (KO a:8:193, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708352)). Jaakon äiti on ollut elossa vuonna 1617, koska laamannin 24.01.1617 päivätyssä kirjeessä Laitakarin kalastus on vahvistettu kuulumaan Jaakko Ollinpojan äidille Marketalle ja tämän kumppaneille. Heikki Ollinpoika on syntynyt 1500-luvun lopussa (ruodutusluetteloiden perusteella Heikki on Jaakko veljeään n.6-15 vuotta nuorempi). Näin ollen myös Jaakko Ollinpoika Huovilan äiti on Marketta Laurintytär.

Ja tässä vielä muutama käräjäjuttu, jotka antavat vahvistusta siihen, miltä asia veroluetteloiden valossa näyttäisi olevankin; eli että Olli Erkinpoika Huovila on Jaakko Ollinpoika Huovilan isä, ja että Heikki Ollinpoika on Jaakko Ollinpojan veli. Vuoden 1673 talvikäräjillä Olli Erkinpoika mainitaan Jaakko Jaakonpoika Huovilan isänisäksi (KO a:13:220, oikeanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715300)). Jaakko Ollinpoika ja Heikki Ollinpoika mainitaan veljeksiksi mm. vuoden 1634 talvikäräjillä (KO a:3:31, oikeanpuoleisen sivun neljäs kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704599)) ja vuoden 1649 kesäkäräjillä (KO a:6:448, vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706595)). Vuoden 1627 talvikäräjillä Tuomas Heikinpoika Olhava (ilmeisesti olhavalainen lautamies Tuomas Heikinpoika Tolonen) nimetään arvioimaan perinnönjako iiläisen Jaakko Ollinpojan ja tämän sisarusten kesken (KO a:1:37, Iin käräjien toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703793)). Kyseessä saattaisi olla Huovilan talon perinnönjako. Huovilan talo jaettiin kahdeksi puolenmanttaalin taloksi ilmeisesti samoihin aikoihin, taikka pian tuon jälkeen.

Seuraavat kaksi käräjäjuttua, joissa mainitaan sukulaisuuksia, saattaisivat liittyä Huovilan taloon, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Vuoden 1666 talvikäräjillä mainitaan Brita Ollintytär sekä Jaakko Ollinpoika tämän veli Elias Ollinpoika (KO a:11:873, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712947)). Vuoden 1668 talvikäräjillä Juho Niilonpoika penää Marketta ja Anna Eliaantytärten valtuuttamana perintöä etelä-iiläiseltä Jaakko Jaakonpojalta (KO a:12:125, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713339)). Mikäli ymmärsin oikein (saatoinpa hyvin ymmärtää väärinkin), niin perinnönjako on ollut miltei 50 vuotta aiemmin ja Jaakko vastaa, ettei asiasta ollut puhetta hänen isänsä aikana (sanamuoto viittaisi siihen, että Jaakon isä ei ehkä ole enää elossa). Etelä-iiläinen Jaakko Jaakonpoika ei sovi Huovilan taloon. Mutta, mutta... Etelä-Iissä ei tuohon aikaan vaikuta olevan Jaakko Jaakonpoika nimistä isäntää. Tuolloin suuressa Iin kylässä (Pohjois-Ii ja Etelä-Ii) ei Jaakko Jaakonpoika Huovilan lisäksi tunnu olevan muita Jaakko Jaakonpoika nimisiä isäntiä (Huovilan isännyys siirtyi vuosien 1667-1669 välisenä aikana Jaakko Ollinpojalta tämän Jaakko pojalle). Ja kaksi vuotta aiemmin (vuonna 1666) käräjillä mainittiin Jaakko Ollinpoika ja tämän veli Elias Ollinpoika. Vuoden 1666 jutussa mainitaan Olofwinwainio. Vaikuttaisi siltä, että Huovilasta käytetään 1680-luvulla pari kertaa nimeä Olavila (Jaakko Jaakonpojan Huovilan lasten kastekirjauksissa). Olisikohan vuoden 1668 käräjäpöytäkirjassa pitänyt lukea pohjois-iiläinen Jaakko Jaakonpoika? Mikäli olisi ja mikäli kyseessä on Huovilan Jaakko Ollinpoika (1666 käräjäjutussa) ja Jaakko Jaakonpoika (1668 käräjäjutussa), niin se rajaisi Jaakko Ollinpojan kuolinaikaa vuosien 1667-1668 väliin. Siinä tapauksessa Jaakko Ollinpojalla ja Heikki Ollinpojalla vaikuttaisi olevan veli nimeltä Elias Ollinpoika.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

Antti taisi maaliskuussa 1724 täyttää 16 vuotta. En oikein osannut löytää käräjäjutusta sitä, että mainittiinko siinä päivä, jolloin Antti solmi sopimuksen sotilaanpestistä. Mikäli jutussa mainitaan päivämäärä, niin en saa sitä nyt osumaan silmääni. Mikäli sopimus olisi solmittu ennen maaliskuun 26. päivää, niin olisiko silloin Antti katsottu alaikäiseksi? Vai riittikö se, että samana vuonna täytti 16 vuotta?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Ei ollut spesifiä päivämäärää. Todistaja, lautamies Matti Leskelä ilmoitti, mutta ei antanut valaehtoista todistusta, että kyseessä oli vuosi 1724. Itse vain räknäilin, että Antilla on voinut ollakin perustetta väitteelleen, että alaikäisenä pestattiin. Antin vaade ei kuitenkaan mennyt läpi, kts alla, siispä oli todettu, että ei ollut alaikäinen. Muuten kerrotaan, että pestirahana oli Antin moster antanut ensin kaksi 15-äyrin palasta ja myöhemmin karoliinin. Samaa todistaa Matti Leskelä ja käy esiin, että sama moster on Kakon matmoder.
Asia siis lykättiin, kunnes saadaan kirkonkirjoista selko Antin synt.ajasta.

Selko kait oli saatu, kun 1730 kesäkäräjillä juttu tuli toisen kerran esiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24660068
sivulta 903 alkava juttu. Olin lukevinani, että Antin tulisi hankkia tilalleen toinen mies Kakon talon puolesta, ellei itse lähde. Ja onko, että Antti voi lähteä Siiran talon sotilaaksi?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Ei ollut spesifiä päivämäärää. Todistaja, lautamies Matti Leskelä ilmoitti, mutta ei antanut valaehtoista todistusta, että kyseessä oli vuosi 1724. Itse vain räknäilin, että Antilla on voinut ollakin perustetta väitteelleen, että alaikäisenä pestattiin. Antin vaade ei kuitenkaan mennyt läpi, kts alla, siispä oli todettu, että ei ollut alaikäinen. Muuten kerrotaan, että pestirahana oli Antin moster antanut ensin kaksi 15-äyrin palasta ja myöhemmin karoliinin. Samaa todistaa Matti Leskelä ja käy esiin, että sama moster on Kakon matmoder.
Asia siis lykättiin, kunnes saadaan kirkonkirjoista selko Antin synt.ajasta.

Selko kait oli saatu, kun 1730 kesäkäräjillä juttu tuli toisen kerran esiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24660068
sivulta 903 alkava juttu. Olin lukevinani, että Antin tulisi hankkia tilalleen toinen mies Kakon talon puolesta, ellei itse lähde. Ja onko, että Antti voi lähteä Siiran talon sotilaaksi?

En ymmärtänyt käräjäjutun tekstistä riittävästi, että olisin saanut selvää mitä Olli Siirasta sanottiin. Mainittiinko jutussa, että Olli Siira ei ollut palkannut Antti sotilaaksi, vaikka Siira kasvattanut ja vaatettanut (födt och klädt) Anttia tämän ollessa alaikäinen? Ja mainittiinko jutussa, että Siira olisi näin ollen ollut ensisijalla pestaamaan Antin? Mainittu Olli Siira saattaisi olla Olli Josefinpoika Siira, joka oli avioliitossa Liisa Yrjöntytär Puhakan kanssa. Ehkäpä Olli oli vaimonsa veljen menehtymisen jälkeen koettanut huolehtia tämän Antti pojasta?

Mikäli Antti lähti sotilaaksi, niin pesti ei ilmeisesti ollut kovinkaan pitkä. Antista tulee ensin Tapani Kukon syytinkimies ja sitten hänestä näyttäisi tulevan Laurilan (Laurila eli Päkkilä) talon isäntä. Mikäli tein tässä virheellisiä tulkintoja, niin olen erittäin kiitollinen kaikista tiedoista.

Vuoden 1734 talvikäräjillä Tapani Kukko (lautamies Tapani Matinpoika Pusula Päkkilä Kukko) kertoo olevansa lapseton ja edellisenä syksynä adoptoineensa lapsekseen ja perillisekseen nuoren rengin, Antti Antinpoika Puhakan (KO a:50:558, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24667510)). Vuosien 1731-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390358) rippikirjassa Lauri Niilonpojan ja tämän Dorde (Matintytär) vaimon mainitaan muuttaneen Olhavalla sijaitsevaan Piukkulan taloon. Vuoden 1735 talvikäräjillä olhavalainen Lauri Niilonpoika Tauriainen kertoo edellisenä vuonna ylösottaneensa Piukkulan talon (KO a:53:126, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24677288)). Rippikirjassa Lauri Niilonpoika kirjattiin Kukon taloon renkinä. Vuosien 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992922)-1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895164) henkikirjoissa Lauri kuitenkin kirjattiin Kukon taloon syytinkimiehenä. Vuosien 1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668676), 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657736) ja 1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906759) henkikirjoissa Antti (Antinpoika Puhakka) kirjataan Kukon taloon syytinkimiehenä. Tapani Kukko haudataan 09.11.1735. Liekö Tapanin menehtyminen vaikuttanut siihen, että syytinkimies Antti Puhakka muutti Laurilan taloon? Kukon talon uudeksi isännäksi tulee Tapani Kukon leskivaimon Liisa Simontyttären pojanpoika Juho Simonpoika. Vuoden 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983395) henkikirjassa Kukon taloon kirjataan Tapani Kukon sokea leskivaimo Liisa, poika Juho Simonpoika, äiti Brita ja renki Juho.

Rippikirjassa Antille on vain yksi kirjaus Kukon talosta (17.10.1736). Antin mainitaan muuttaneen Laurilan eli Päkkilän taloon. Kun Antti 06.03.1737 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/22.htm) vihitään Heikki Jaakonpoika Kauppila Laurila Päkkilän leskivaimon Anna Jaakontytär Kyröläisen kanssa, käytetään Antista nimeä Antti Päkkilä. Antti ehkä muutti Laurilan taloon jo ennen avioitumistaan Annan kanssa, koska hänestä vihkikirjassa käytetään lisänimeä Päkkilä?

Henkikirjat olen Iin seurakunnan alueelta käynyt järjestelmällisesti läpi vain vuoteen 1713 saakka (ja tuolloin Laurila on vielä autiona). Koetin äsken etsiä henkikirjoista Antti Antinpoika Puhakkaa Laurilan talosta, ja vasta nyt minulle selvisi mikä talo Laurila on. Kirjoittelen tähän muutaman sanasen Laurilan talosta. Laurilan talo tulee rippikirjoihin vuodesta 1731. Rippikirjoissa Laurilan talo kirjataan Pirttitörmälle, mutta henkikirjoissa se kirjataan Pohjois-Iihin. Kun Laurilan talo tulee rippikirjaan, se kirjataan Päkkilän talon "paikalle" (Rajalan talojen jälkeen), ja Päkkilän talo kirjataan tuolloin Pirttitörmän viimeiseksi taloksi. Laurila näyttää olevan sama talo, mikä kirjattiin yli sadan vuoden ajan Pohjois-Iin listalle 2/3 manttaalin autiotilana Lauri Matinpoika Päkkilän nimellä. Laurila nimen talo luultavasti sai Lauri Matinpojan etunimestä. Lauri Matinpoika kirjattiin kymmenysluetteloihin vuodesta 1603 alkaen. Kymmenysluetteloissa Matin talo vaikuttaa olevan kirjattuna Pirttitörmän talojen joukkoon. Maakirjoissa Laurin talo kuitenkin kirjataan Pohjois-Iihin. Laurin talo kirjataan 2/3 manttaalin uudistilana vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656818) maantarkastusluetteloon (saattaisi olla Ottesonin vuoden 1608 maantarkastus). Tuohon aikaan Raasakan kylän talot vielä "heiluvat kylästä toiseen"; tässä luettelossa Matti Ollinpojan (Jakku) alkaa vakiintumaan Pirttitörmälle; Pohjois-Iihin vakiintuvat Tuomas Erkinpoika (Kukko) ja Lauri Matinpojan uudistila sekä Pirttitörmälle myöhemmin vakiintuvat Simo Niilonpoika (Päkkilä) ja Lauri (Heikinpoika) Pulkkinen kirjataan Pohjois-Iin listan loppuun; ja Pirttitörmälle myöhemmin vakiintuva Paavo Antinpoika (Rajala) kirjataan Etelä-Iin ensimmäiseksi taloksi.

Kauaa ei Lauri uudistilaansa asustele. Hänet kirjataan vielä vuoden 1609 pariskuntaluetteloon. Hänen tilansa kirjataan autioksi jo vuoden 1610 maakirjassa. Kymmenysluetteloihin Laurin kirjataan viimeisen kerran vuonna 1611; Laurin talo kirjataan tuolloin Lauri Pulkkisen ja Simo Niilonpojan (Päkkilän) talojen väliin. Lauri ilmeisesti lähti Oulun kaupunkiin porvariksi. Vuosien 1614-1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638710) maakirjassa Laurin talo mainitaan autioksi ja hänen kohdallaan on kommentti "ähr borgare i Ulå". Vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641322) maakirjassa Laurin kohdalla on kommentti "halfwer kommit till Ulå stad". Vuosien 1620 autiotilaluetteloissa (4937a:25 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646441) ja 4937a:51 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646491)) talon mainitaan olevan autiona ja Simo Niilonpojan (Päkkilä) viljelevän sitä (oman talonsa ohella). Samaisen vuoden autiotilaluettelossa (4936:122 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646096)) Heikki Simonpojan (mahdollisesti Päkkilä) mainitaan ylösottaneen Laurin pitkään autiona olleen talon ja saaneen siihen kaksi vapaavuotta. Talo kirjata Heikki Simonpojan nimellä vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646110) toisessa maakirjassa. Mutta talo kirjataan tämän jälkeen edelleen autiona. Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650525) maantarkastuskirjassa Pirttitörmälle kirjataan ensin Heikki Simonpojan (Päkkilä) talo ja sen jälkeen Lauri Matinpojan talo Pekka Simonpojan (Päkkilä) nimellä; talon kohdalla on kommentti, jonka mukaan Lauri Matinpojan autiota tilaa viljelevät Pekka Simonpoika ja Heikki Simonpoika. Koska Laurin talo ehdittiin kirjata vuoden 1606 maantarkastusluetteloon, se ei katoa veroluetteloista; se kirjataan vuodesta toiseen autiona Pohjois-Iin listalle. Talo kirjataan autiona vielä vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520456) maakirjassa. (Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304599) maakirjassa se kirjataan jo Heikin nimellä). Laurilan talon perustaja, Lauri Matinpoika, saattaa olla Matti Simonpoika Päkkilän poikia (varmistusta tähän ei kuitenkaan ole löytynyt käräjäpöytäkirjoista; en myöskäään ole koettanut Lauria löytää Oulun veroluetteloista). Pekka Simonpoika Päkkilän veli Matti Simonpoika ja tämän poika Juho Matinpoika asuvat Oulussa viimeistään vuonna 1643. Ehkäpä vuoden 1610 tietämillä Ouluun porvariksi lähtenyt Lauri Matinpoika ja Oulussa (viimeistään vuonna 1643) asuva Juho Matinpoika Päkkilä olisivat veljeksiä? Pirttitörmäläisen Pekka Simonpoika Päkkilän ja hänen oululaisen veljensä Matti Simonpoika Päkkilän välisestä perintöriidasta on mainintoja seuraavilla käräjillä (jutuissa mainitaan myös Pekka Simonpoika Päkkilän edesmennyt poika Simo Pekanpoika): Ii kesäkäräjät 17.07.1643 Ii (KO a:5:219, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705218)), Iin talvikäräjät 08.03.1644 Ii (KO a:5:305, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705591)), Iin talvikäräjät 08.02.1648 Ii (KO a:6:293, vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706278)), Iin kesäkäräjät 16-17.07.1650 Ii (KO a:7:63, oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706832)) ja Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7:305, vasemmanpuolisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354)).

Päkkilän kokomanttaalin talo jaetaan 1620-luvun loppupuolella kahdeksi puolenmanttaalin taloksi Pekka Simonpoika Päkkilän ja hänen veljensä Heikki Simonpoika Päkkilän kesken. Päkkilä kirjataan vuoden 1627 maakirjaan vielä kokomanttaalin talona; ja vuoden 1631 maakirjaan se kirjataan kahtena puolenmanttaalin talona. Sigfrid Pekanpoika, joka isäntä Pekka Simonpojan kanssa isännöi Päkkilän toista puolenmanttaalin tilaa, liittää setänsä Heikki Simonpojan talon takaisin omaan taloonsa; ja Päkkilästä tulee jälleen kokomanttaalin talo (tästä on mainitan vuoden 1652 talvikäkäräjillä; KO a:7:481, vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707686)). Lauri Matinpoika Päkkilän 2/3 manttaalin talo sen sijaan pysyy autiona.

Simo Niilonpoika Päkkilä kirjattiin kymmenysluetteloihin vuodesta 1574 ja maakirjoihin vuodesta 1575. Päkkilän talo kirjattiin Simo Niilonpojan nimellä veroluetteloissa vuoteen 1618 saakka, ja lisäksi vielä vuoden 1619 kymmenysluettelossa. Simo Niilonpoika on luultavasti elossa vielä vuonna 1618, sillä hänet kirjataan kyseisen vuoden ruodutusluetteloon; tuolloin Simon talossa mainitaan isännän lisäksi olevan kaksi yli 15-vuotiasta poikaa ja yksi renki. Simo Niilonpoika sopisi olemaan Matti Simonpojan, Pekka Simonpojan ja Heikki Simonpojan isä. Päkkilä kirjataan Pekka Simonpojan (n.1573-1652) nimellä vuoden 1619 maakirjassa sekä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1620-1651. Pekalla vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat lapset: Nuutti (s.n.1606), Sigfrid (s.n.1613), Simo ja Juho. Päkkilä kirjataan Sigfrid Pekanpojan nimellä henkikirjoissa vuodesta 1652 alkaen ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1653 alkaen. Sigfridillä vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat lapset: Pekka (n.1636-02.02.1697), Jaakko (+22.05.1687), Karin, Susanna, Valpuri, Kristiina ja Brita (n.1666-21.06.1696). Henkikirjoissa Päkkilä kirjataan Pekka Sigfridinpojan nimellä vuodesta 1664 alkaen. Pekalla saattaisi olla ainakin seuraavat lapset: Pekka (+n.1711), Liisa, Karin, Beata, Marketta (+n.1704), Brita (s.16.01.1681), Simo (n.1687-21.06.1696) ja Filip (s.01.05.1688); ja ehkäpä myös Heikki poika.

Pekka Sigfridinpoika Päkkilän kuoltua (02.02.1697) hänen poikansa Pekka Pekanpoika isännöi Päkkilää pienen aikaa. Pekka avioitui 24.11.1699 lautamies Antti Sigfridinpoika Saarela Maalismaan tyttären, Britan, kanssa. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774777) henkikirjassa Päkkilän taloon kirjataan Pekka Päkkilä ja Beata sisar. Vuonna 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146932) Päkkilästä ei makseta henkirahaa; Pekan mainitaan sisarensa kanssa muuttaneen Maalismaan taloon. Tuolloin Maalismaan taloon kirjataan Antti Maalismaan ja tämän Anna vaimon lisäksi vävy Pekka ja tämän vaimo Brita. Pekan jätettyä Päkkilän talon autioksi, tippuu kokomanttaalin Päkilän talo kruununtilaksi. Vuoden 1702 kesäkäräjillä Antti Sigfridinpoika Maalismaa kertoo, että hän lupaa vävylleen Pekka Pekanpoika Päkkilälle yhtä suuren perintöosuuden kuin omalle Heikki pojalleenkin (KO a:23:560, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533433)).

Antti Sigfridinpoika Maalismaa innostuu ylösottamaan vävynsä autioksi jättämän Päkkilän talon; tästä on mainintoja seuraavilla käräjillä: Iin talvikäräjät 28.02-01.03.1700 (KO a:21:541, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698329)), Iin talvikäräjät 27.02-01.03.1702 (KO a:23:396, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533348)) ja Iin talvikäräjät 06.03-07.03.1703 (KO a:24:303, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531294)). Vuoden 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162304) henkikirjassa Päkkilä mainitaan autioksi. Tuolloin Maalismaan taloon kirjataan Pekka Maalismaa (eli Pekka Pekanpoika Päkkilä) ja tämän Brita vaimo. Vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559708) henkikirjassa Pekka Maalismaan talosta ei makseta ei makseta henkirahaa; Pekan mainitaan olevan kirjattuna Päkkilän taloon. Tuolloin Päkkilän talosta maksetaan henkirahaa Pekasta ja hänen Brita vaimostaan. Antti Sigfridinpoika Maalismaan jätettyä talonsa autioksi, sitä jo vuoden 1704 talvikäräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532140) pyytää saada ylöstottaa toisen Maalismaan talon isäntä Pekka Laurinpoika Koisti Saarela Maalismaa. Antin jättämää Maalismaan taloa kuitenkin vuosina 1705-1708 asuu Juho Tuomaanpoika ja tämän Liisa vaimo. Vuoden 1710 henkikirjassa Juho Tuomaanpojan kerrotaan lähteneen talosta. Ja vuoden 1711 henkikirjassa (Antti Sigfridinpoika Maalismaan aiemmin asuman) talon kerrotaan yhdistyneen toiseen Saarelan (eli Maalismaan) taloon.

Rippikirjoissa asiat kirjoitetaan usein pienellä viiveellä. Minulle ei oikein ole auennut se, että missä tapauksessa henkilö siirretään uuteen taloon kesken rippikirjan, ja missä tapauksessa henkilö jätetään roikkumaan vanhaan taloon rippikirjan päättymiseen saakka. Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389969) rippikirjassa Antti Saarelan (eli Antti Sigfridinpoika Maalismaan) taloon kirjataan rippikirjan loppuun (vuoteen 1706 saakka) Antti ja tämän Anna (Josefintytär) vaimo, Brita tytär (ilman puolisoa), Heikki poika, renki Heikki Matinpoika, Karin tytär, ja lisäksi vuodesta 1704 alkaen taloon kirjataan renki Heikin vaimo Valpuri. Vaikka Pekka Päkkilän ja Brita Saarela Maalismaan avioliitto solmittiin jo marraskuussa 1699, kirjataan Pekka Päkkilä (ilman vaimoa) Päkkilän taloon vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389960) rippikirjassa. Tuolloin Päkkilän taloon kirjataan Pekan lisäksi Beata sisar (vuoteen 1702 saakka), Marketta sisar, Brita sisar, sukulainen (frände) Jaakko (vuoteen 1702 saakka) ja poika Heikki (vuosina 1702-1703). Kuka on taloon kirjattu poika Heikki? Onko hän Jaakon poika? Onko hän Pekan veli, joka olisi kirjattuna taloon poikana? Pekalla itsellään tuskin on sen ikäistä poikaa, joka olisi tuolloin kirjattu rippikirjaan. Kuka on sukulainen Jaakko? Voisiko hän olla Pekan edesmenneen Jaakko sedän 21.07.1683 syntynyt Jaakko poika? Jaakon mainitaan menneen Josef Siuruan taloon. Vuonna 1702 Josef Siuruan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389989) taloon kirjataan renki Jaakko, jonka mainitaan lähteneen sotilaaksi vuoden 1703 tietämillä. Josef (Simonpoika) Siuruan vaimo on Karin Pekantytär Päkkilä.

Tässä poiminnat Päkkilän talosta vuosien 1704-1713 henkikirjoista (vuosilta 1714-1723 ei Iin pitäjästä ole henkikirjoja):
1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697578): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, syytinkipoika Heikki
1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886438): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, syytinkipoika Heikki, veli Heikki
1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695189): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, poikapuoli Heikki, veli Heikki, renki Heikki Matinpoika
1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12972254): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, lanko Heikki, palkattu sotilas Heikki
1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168948): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, lanko Heikki, renki Heikki (lähtenyt sotilaaksi)
1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921466): Pekka Päkkilä, vaimo Brita, lanko Heikki, vaimo Brita
1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963853): Pekka Päkkilä (kuollut), vaimo Brita, lanko Heikki, vaimo Brita
1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987868): Pekka Päkkilän leskivaimo, lanko Heikki, vaimo Brita, renki Heikki
1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209696): Heikki Päkkilä ja vaimo, renki Heikki

Vuosina 1704 ja 1705 mainittu syytinkipoika Heikki sekä vuoden 1706 henkikirjassa mainittu poikapuoli Heikki saattaisi ehkä olla Pekan lanko, Heikki Antinpoika Saarela Maalismaa. Mutta kuka on vuosien 1705-1706 henkikirjoissa mainittu Heikki veli? Onko Pekalla veli, jonka nimi on Heikki? Onko kyseessä sama Heikki, joka kirjattiin rippikirjassa vuosina 1702-1703 Päkkilän taloon pojaksi?

Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390106) rippikirjassa Päkkilän taloon kirjataan Antti Päkkilä (eli Antti Sigfridinpoika Saarela Maalismaa) ja tämän vaimo Anna (viimeinen kirjaus on 08.03.1709, hänen mainitaan kuolleen), poika Heikki, vävy Pekka (viimeinen kirjaus on 26.12.1710, hänen mainitaan kuolleen) ja tämän vaimo Brita, tytär Karin, sotilaan vaimo Valpuri, pojan vaimo Brita Jaakontytär (vuodesta 1709) sekä renki Heikki Heikinpoika Sipola.

Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390223) rippikirjassa Antti Päkkilän (eli Antti Sigfridinpoika Saarela Maalismaa) viimeinen kirjaus on 12.02.1714; hänen mainitaan kuolleen. Heikki pojan viimeinen kirjaus on 30.05.1714. Heikin vaimolle, Britalle, on 30.05.1714 kirjauksen jälkeen yllättäen vielä yksi kirjaus: 13.04.1718. Olisikohan tämä kirjaus pitänyt tulla jollekin muulle henkilölle? Kuolinkirjassa on 1716 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/12.htm) mainittu haudatuksi pirttitörmäläinen 36-vuotias Heikki Päkkilä ja tämän 34-vuotias vaimo Brita Jaakontytär. Brita Antintytär Päkkilän hautaustieto vuodelta 1716 on alempana samaisella sivulla; lieneekö hän Pekka Pekanpoika Päkkilän leskivaimo (Britan ja tämän Anna sisaren viimeinen rippikirjakirjaus Päkkilän talosta on 06.06.1714)? Samaisella kuolinkirjan sivulla on Pirttitörmältä kirjattuna 11-vuotias Juho Pekanpoika Päkkilä, 6-vuotias Anna Pekantytär Päkkilä, 5-vuotias Brita Pekantytär Päkkilä ja 4-vuotias Matti Pekanpoika Päkkilä.

--

Vuodesta 1717 alkaen Päkkilän taloon rippikirjassa kirjataan Heikki Kauppila, vuodesta 1718 alkaen Antti Pekanpoika ja vuodesta 1719 alkaen emäntä Anna. Tästä kolmikkoa on käsitelty useammassakin eri keskusteluketjussa. Nuorimies Heikki Jaakonpoika Päkkilä avioituu 05.07.1719 Yrjö Matinpoika Jakun leskivaimon Anna Jaakontytär Kyröläisen kanssa. Nuorimies Antti Pekanpoika Päkkilä avioituu 19.06.1720 Liisa Heikintytär Kestilän (ilmeisesti Heikki Klemetinpoika Kyröläinen Kestilän tytär) kanssa. Vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390299) rippikirjassa Päkkilän taloon kirjataan Heikki Päkkilä ja tämän vaimo Anna, lanko Antti ja tämän vaimo Liisa, piika Brita sekä Karin Josefintytär Siurua. Vuoden 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791965) henkikirjassa Päkkilän taloon kirjataan Heikki, veli Antti ja emäntä Liisa. Vuosien 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922383) ja 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314635) henkikirjoissa taloon kirjataan Heikki, vaimo Liisa ja veli Heikki. Vuodesta 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303691) alkaen Päkkilän taloon kirjataan Antti ja vaimo Liisa (Päkkilä kirjataan henkikirjoihin kokomanttaalin talona, vaikkakin sen verotuksellinen koko on pienennetty puoleen manttaaliin); vuodesta 1727 alkaen Heikki kirjataan jo Laurilan taloon. Henkikirjojen kirjaukset ovat usein aika huolettomia. Kun Päkkilän talon yhteydessä on jo valmiiksi epävarmuutta siitä, mitä Heikin ja Antin lankous tarkoittaa, niin henkikirjassa mainittujen sukulaisuuksien tulkitseminen menee hankalaksi. Onko henkikirjaan kirjattu Heikki Jaakonpoika, ja kirjattu tämän vaimoksi Antti Pekanpojan vaimo Liisa ja kirjattu veljeksi Antti Pekanpoika?

Vuoden 1721 kesäkäräjillä oululainen porvari penää pirttitörmäläiseltä talonpojalta (bonden) Antti Päkkilältä korvausta viinipannusta, jonka Antin isän veli Heikki Päkkilä oli päästänyt joutumaan vihollisen käsiin (KO a:37:157, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584458)). Antti mainitaan setänsä Heikki Päkkilän perintötalon lähimmäksi perijäksi ja Antin mainitaan isännöivän setänsä taloa ja muuta omaisuutta ("och som Anders Päckilä som närmaste arfwinge des faderbroders Henrich Päckiläs bördeheman och anner des ägendom besitter"). Päkkilä mainitaan tässä perintötilaksi, vaikka Päkkilä oli tippunut kruununtilaksi jo vuosia sitten (vuoden 1723 maakirjassa Päkkilä mainitaan edelleen kruununtilaksi). Kuka on Antin isän veli Heikki Päkkilä? Mieleen tulee kaksi vaihtoa. Mikäli jutussa sukulaisuus (isän veli) oli oikeellisesti kirjattu, niin siinä tapauksessa Pekka Pekanpoika Päkkilällä oli ilmeisesti Heikki Pekanpoika niminen veli. Ja Pekan isän kuoltua perintötalon ajateltiin siirtyneen tämän Heikki veljelle. Toinen vaihtoehto olisi se, että jutussa olisi pitänyt lukea "äidin veli" ja Heikki Päkkilä tarkoittaisi Heikki Antinpoika Saarela Maalismaa Päkkilää. Se, että Antti Pekanpoika Päkkilästä käytetään pitkään rippikirjoissa patronyymiä Heikinpoika (Antin vihkitiedossa ja lasten kastetiedoissa Antin patronyyminä on Pekanpoika, ja rippikirjoissakin patronyymi on myöhemmin korjattu) saattaisi johtua siitä, että Pekka Pekanpoika Päkkilä menehtyi vuoden 1711 tietämillä. Tuolloin Antti oli vasta nuori poikanen. Antti on mahdollisesti asunut isänsä kuoleman jälkeen Päkkilän talossa, ja patronyymi Heikinpoika on saattanut lipsahtaa Antille hänen äitinsä veljen, Päkkilän isäntä Heikki Antinpoika Saarela Maalismaa Päkkilän, mukaan.

Vuoden 1721 kesäkärjillä Antti Pekanpoika ja Heikki Jaakonpoika Pirttitörmän Päkkilän talosta kertovat eriyttävänsä taloutensa (KO a:37:198, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584479)). Vuoden 1725 talvikäräjillä käsitellään Päkkilän talon katselmusta ja Heikki Jaakonpoika Päkkilää (KO a:41:1410, vasemmanpuoleisella sivulla oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624525)). Vuoden 1729 talvikäräjillä vahvistetaan Antti (Pekanpoika) Päkkilän ja Heikki (Jaakonpoika) Laurilan välillä tehty jako (KO a:43:522, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24659017)).

--

Vuodesta 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390399) alkaen Päkkilän taloon rippikirjoissa kirjataan enää Antin perhekunta. Heikin perhekunta kirjataan vuodesta 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390390) alkaen Laurilan taloon. Vielä vuoden 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314634) henkikirjassa Pohjois-Iihin kirjattu 2/3 manttaalin (Lauri Matinpoika) Päkkilän eli Laurilan talo mainitaan vanhaksi autiotaloksi. Heikki kirjataan henkikirjoissa Laurilan taloon vuodesta 1726 alkaen.

Tässä Laurilan talon kirjaukset vuosien 1727-1740 henkikirjoista (vuonna 1727 Laurila kirjataan Pohjois-Iin listan loppupuolelle; vuodesta 1728 alkaen Laurila kirjataan Pohjois-Iin listalla vero-/kruunutila - manttaaliluku järjestyksen mukaiselle paikalle, Paakkolan ja Paason talojen väliin):
1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303689): 2/3 Päckilä Hendrich, dreng Påhl, pigan Carin
1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920049): 2/3 Päckilä Hendrich, hust Anna
1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900864): 2/3 Päckilä Hend, hust Anna
1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975667): 2/3 Päckilä Hendrich, hust Anna
1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992922): 2/3 Päckilä Hendrich, hust Anna
1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692529): 2/3 Päckilä Hindrich, hustru Anna, pigan Carin
1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895164): 2/3 Päckilä Hendrich, hustro Anna, dreng Thomas, hust Brita
1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668676): 2/3 Päckilä Hendrich, hustru Anna, dreng Olof
1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10657737): 2/3 Päckilä Hendrich, hustru Anna
1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12906760): 2/3 Päckilä Hindrich, hustru Anna
1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10983396): 2/3 Päckilä Hendrichs änkan Anna, huusbonde Anders, syst Dorde (äger 4 små barn utfattig)
1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12829978): 2/3 Päckilä Anders, hustru Anna, pijgan Anna
1739 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12230097): 2/3 Päckilä Anders, hustru Anna pigan Anna
1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12242237): 2/3 Päckilä Anders, hustru Anna, swåger Olof, hustru Anna

Vuoden 1737 henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Päkkilän leskivaimo Anna, isäntä Antti (ilmeisesti Antti Antinpoika Puhakka) ja sisar Dorde. Dorde on ilmeisesti edesmenneen Heikki Jaakonpojan sisar (eikä uuden isännän sisar), sillä Dordella mainitaan olevan neljä pientä lasta. Dorde sopisi olemaan Dorde Jaakontytär Kauppila, joka avioitui 25.01.1729 pudasjärveläisen Paavo Ollinpoika Timosen kanssa. Vuoden 1740 henkikirjassa taloon kirjataan lanko Olli ja tämän vaimo Anna. He sopisivat olemaan Olli Juhonpoika Saarela ja Anna Antintytär Puhakka.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Hei Sari

Jälleen häkellyttävän paljon tietoa Laurila-Päkkilä-linjalta. Tuhannet kiitokset. En ole kaikkia ehtinyt sulatella, mutta selviää minulle uutena varmuutena esim. tuo Antti Pekan/Heikinpojan sitoutuminen tähän taloon.

Olli Siiran asiassa tulkintasi vaikuttaa oikealta ja loogiselta.

Kun nyt päästiin 1500-luvun Päkkilöihin, niin montako Päkkilää Iissä (Pohjois-Iissä) silloin oikein olikaan? Kun tämä puheena olevan talon ehkä vanhimmaksi isännäksi osoittautuu Simon Niilonpoika, niin voisiko hänen aikalaisensa Pohjois-Iin Sigfrid Niilonpoika Päkkilä olla veli?

Ja mitä mieltä olet Pohjois-Iin Sigfrid Jaakonpojasta, joka on mm. väenottoluettelossa 1618, ruodutuksessa 1627 ½ mantt. talossa ikäloppuna ja maakirjassa 1633 ½ mantt. talossa "oförmågen". Maakirjassa 1637 on sitten Matti Sigfridinpoika (Paakkari) 1/4 mantt. talossa. Onko poika? Olisiko tämä Paakkarin talo ollut myös alkuaan (pienempi) Päkkilä, eli yhteensä kolmas Päkkilä Iissä?

[Jouni Kaleva]

Tässä vielä hieman tarkennusta aiempaan viestiini Huovilan taloon liittyen.

Vuoden 1654 talvikäräjillä Jaakko Ollinpojan äidin nimeksi mainitaan Marketta (KO a:8:193, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708352)). Jaakon äiti on ollut elossa vuonna 1617, koska laamannin 24.01.1617 päivätyssä kirjeessä Laitakarin kalastus on vahvistettu kuulumaan Jaakko Ollinpojan äidille Marketalle ja tämän kumppaneille. Heikki Ollinpoika on syntynyt 1500-luvun lopussa (ruodutusluetteloiden perusteella Heikki on Jaakko veljeään n.6-15 vuotta nuorempi). Näin ollen myös Jaakko Ollinpoika Huovilan äiti on Marketta Laurintytär.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Tämä on pelkän spekuloinnin tasolla, mutta kuitenkin: Marketta Laurintytär mahtuisi olemaan elinvuosiensa perusteella khra Lauri Matinpoika Raumannuksen tytär. Marketalla on mm. pojat Jaakko ja Elias, kuten oli Raumannuksellakin.

[Jouni Kaleva]

Pekka Simonpoika Päkkilän veli Matti Simonpoika ja tämän poika Juho Matinpoika asuvat Oulussa viimeistään vuonna 1643. Ehkäpä vuoden 1610 tietämillä Ouluun porvariksi lähtenyt Lauri Matinpoika ja Oulussa (viimeistään vuonna 1643) asuva Juho Matinpoika Päkkilä olisivat veljeksiä? Pirttitörmäläisen Pekka Simonpoika Päkkilän ja hänen oululaisen veljensä Matti Simonpoika Päkkilän välisestä perintöriidasta on mainintoja seuraavilla käräjillä (jutuissa mainitaan myös Pekka Simonpoika Päkkilän edesmennyt poika Simo Pekanpoika): Ii kesäkäräjät 17.07.1643 Ii (KO a:5:219, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705218)), Iin talvikäräjät 08.03.1644 Ii (KO a:5:305, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705591)), Iin talvikäräjät 08.02.1648 Ii (KO a:6:293, vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706278)), Iin kesäkäräjät 16-17.07.1650 Ii (KO a:7:63, oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706832)) ja Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7:305, vasemmanpuolisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354)).


Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

Eikös näin ollen kyseessä sopisi olemaan Sursillien varhaisiin vaiheisiin liittyvä sukulaisuus: Juho Matinpk. Päkkilän vaimo olisi Brita Hannuntytär, Oulun porvarin Hannu Laurinpojan tytär.

Grand old Arvi Ilmoniemi on kirjoittanut tästä jo 1962:

http://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_18.htm "Tuomiokirjojenkin mukaan oli Juho (Matinp.) Päkkilän vaimo Brita Hannuntytär; esim. Peitzius edustaa siis tässä kohdassa alkuperäistä laitosta."

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset viestistä!

Kun nyt päästiin 1500-luvun Päkkilöihin, niin montako Päkkilää Iissä (Pohjois-Iissä) silloin oikein olikaan? Kun tämä puheena olevan talon ehkä vanhimmaksi isännäksi osoittautuu Simon Niilonpoika, niin voisiko hänen aikalaisensa Pohjois-Iin Sigfrid Niilonpoika Päkkilä olla veli?

Ja mitä mieltä olet Pohjois-Iin Sigfrid Jaakonpojasta, joka on mm. väenottoluettelossa 1618, ruodutuksessa 1627 ½ mantt. talossa ikäloppuna ja maakirjassa 1633 ½ mantt. talossa "oförmågen". Maakirjassa 1637 on sitten Matti Sigfridinpoika (Paakkari) 1/4 mantt. talossa. Onko poika? Olisiko tämä Paakkarin talo ollut myös alkuaan (pienempi) Päkkilä, eli yhteensä kolmas Päkkilä Iissä?

Paakkarin talon en uskoisi olleen Päkkilän taloja (tästä alempana hieman tarkemmin). Simo Niilonpoika Päkkilä sopisi olemaan Niilo Jönsinpoika Päkkilän poika ja Sigfrid Niilonpoika Päkkilän veli; tälle ei kuitenkaan ole löytynyt vahvistusta käräjäpöytäkirjosta.

Iin ensimmäisessä veroluettelossa (mikä on vuodelta 1547) vaikuttaisi olevan kaksi Päkkilän taloa (jotka molemmat kirjataan Pohjois-Iin talojen joukkoon). Vuoteen 1573 saakka Päkkilän taloja vaikuttaa olevan kaksi, ja vuodesta 1574 alkaen Päkkilän taloja vaikuttaisi olevan ainakin kolme, mahdollisesti neljä.

Vuoden 1547 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632567) veroluetteloon (suuren Iin kylän talot alkavat oikeanpuoleisen sivun alusta) Tuomas Ollinpojan (Leisto) talon jälkeen kirjataan Jöns Pekanpojan (Päkkilä) ja Niilo Jönsinpojan (Päkkilä) talot. Vuoden 1550 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628374) nokkaveroluettelossa nimet on sievästi kirjoitettuna ja patronyymeistä saa helpommin selvää; tuolloin suureen Iin kylään kirjataan ensimmäisinä Tomas Olsn (Tuomas Ollinpoika Leisto), Jons Psn (Jöns Pekanpoika Päkkilä) ja Nils Iönsn (Niilo Jönsinpoika Päkilä). Päkkilän talot kirjataan ensimmäisen kerran lisänimellä vuoden 1552 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2628871) nokkaveroluetteloon (Tuomas Leiston nimellä kirjatun talon jälkeen on kirjattuna Jöns Speki ja Nils Speki). Vuosina 1547-1551 suuren Iin kylän listaan kirjattiin ensimmäisenä Pohjois-Iin talot. Vuosien 1552-1554 veroluetteloissa suuren Iin kylään kirjataan ensin Etelä-Iin talot, sitten Karhunsaaren talot ja vasta sen jälkeen Pohjois-Iin talot. Leisto ja Päkkilä talot ovat listausjärjestyksen muuttumisesta huolimatta helposti tunnistettavissa luettelosta. Päkkilän talot kirjataan toisinaan veroluetteloon patronyymillä ja toisinaan lisänimellä (muodoissa Specki, Speck, Peck, Peckij ja Peckile). Vuoden 1564 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639051) kymmenysluettelossa Päkkilän nimi on kirjattuna jo meille tutummassa muodossa (Peckilen Jos, Peckile Nils; tuolloin Leiston talo on kirjattuna Päkkilän talojen väliin). Vuoden 1573 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648212) kymmenysluetteloon Leiston talojen jälkeen (tuolloin Leiston talo on jo halkaistu kahdeksi taloksi) kirjataan kaksi Päkkilän taloa: Jons Peckij ja Sigffrid Peckij. Vuoden 1574 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648654) kymmenysluetteloon Päkkilän taloja tulee lisää; tuolloin Leiston talojen jälkeen kirjataan: Jons Peck, Frans Nilsn, Siffred Peck ja Simon Peck.

--

Jöns Pekanpoika Päkkilän talo vaikuttaa olevan veroluetteloissa vuosina 1547-1581. Jönsin talo ei veromarkoissa mitattuna ole erityisen suuri (vuosina 1557-1558 kaksi veromarkkaa, vuonna 1559 kolme veromarkkaa, vuonna 1560 kolme ja puoli veromarkkaa, ja vuosina 1562-1579 neljä veromarkkaa). Jöns Pekanpoika kirjataan maakirjoihin viimeisen kerran vuonna 1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669277) (Jons Pedsn; neljä veromarkkaa, kolme nokkaa ja neljä lehmää) ja kymmenysluetteloihin vuonna 1581 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670723) (Ions Peck). Ei ole selvinnyt mitä tälle talolle tapahtuu. Sitä ei kirjata maakirjaan autioksi, joten joku sen isännöintiä luultavasti jatkaa, taikka se yhdistyy johonkin muuhun taloon. Mutta ei vain silmään osu mikä talo tämä voisi jatkossa olla taikka mihin taloon tämä olisi yhdistynyt. Vuoden 1582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671367) kymmenysluettelosta Jöns Pekanpojan talo vaikuttaa vain "kadonneen". Samoin vuoden 1580 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669787) maakirjasta Jöns Pekanpojan talo vaikuttaa "kadonneen". Vuosien 1579-1580 välillä maakirjoissa tapahtui listausjärjestyksen muutosta ja talojen veromarkkalukuihinkin tuli muutoksia (vuoden 1580 maakirjassa esim. Veijolan talo nousi suuren Iin kylän ensimmäiseksi taloksi, juuri ennen Leiston taloja); sekin hankaloittaa Jöns Pekanpojan talon paikantamista (joko uuden isännän hakemista taikka talon yhdistymistä johonkin muuhun taloon).

--

Niilo Jönsinpoika Päkkilän talo vaikuttaisi oleva se talo, joka myöhemmin on Pohjois-Iin kokomanttaalin Päkkilän talona. Niilon talo on aika suuri talo. Niilo toimii lautamiehenä Iin käräjillä vuosina 1543-1566 (ei kuitenkaan kaikilla käräjillä). Talo kirjataan Niilo Jönsinpojan nimellä vuosina 1547-1566 (1566 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641036) maakirja: Nilis Jönsn; 1566 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641278) kymmenysluettelo: Nils Peck). Vuodesta 1567 alkaen taloa kirjataan Sigfrid Niilonpojan nimellä niin maakirjoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641891) (Siffer Nilson) kuin kymmenysluetteloissakin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642120) (Siffred Nilsn). Sigfridin isä saattaisi olla talon edellinen isäntä Niilo Jönsinpoika, mutta tähän ei ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Sigfrid Niilonpoika toimii Iin käräjien lautamiehenä vuosina 1575-1580. Talo kirjataan Sigfridin nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1624 saakka; lisäksi talo kirjataan Sigfridin nimellä vuoden 1627 maakirjassa ja vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloissa. Vuoden 1624 maantarkastuskirjaan kirjataan sellaisten isäntien nimiä, joiden voi aika hyvällä todennäköisyydellä olevan tuolloin elossa; niinpä Sigfridin voisi kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olettaa olevan elossa vuonna 1624. Vuoden 1627 maakirjaan ja vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloihin talot vaikuttaa olevan kirjattuna vanhojen isäntien nimellä, joten niiden perusteella ei Sigfridin elossa olosta rohkene päätellä oikein mitään. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Sigfrid Niilonpojan taloon kirjattiin isännän ohella kaksi yli 15-vuotista tyttären poikaa (tuolloin luettelossa mainitaan nimeltä vain isäntä). Lieneekö mainitut tyttären pojat olleet Frans Nuutinpoika ja Paavo Antinpoika?

Vuosien 1626, 1627 ja 1635 karja- ja kylvöluetteloissa talo kirjataan Paavo Antinpojan (s.n.1597) nimellä. Paavo on ilmeisesti Sigfrid Niilonpoika Päkkilän tyttärenpoika. Paavo Antinpoika mainitaan edesmenneeksi vuoden 1642 kesäkäräjillä. Vuoden 1635 karja- ja kylvöluetteloon talot vaikutetaan kirjattavan vanhan isännän nimellä; joten kyseisen luettelon perusteella ei Paavon talossa asumisesta ei rohkene kovinkaan paljoa päätellä. Talo kirjataan Nuutti Jaakonpojan nimellä maakirjoissa vuodesta 1633 alkaen ja kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1637 alkaen.

Nimismies Sigfrid Martinpoika Korvala ostaa Päkkilän talon vuonna 1632 Paavo Antinpojalta, joka oli perinyt talon äitinsä edesmenneeltä isältä Sigfrid Päkkilältä. Kauppaan saatiin vahvistus 27.01.1634 ja laamannin vahvistus 15.07.1634. Nimismies antoi Päkkilän talon vävylleen Nuutti Jaakonpojalle ilmeisesti varsin pian talon oston jälkeen. Paavo Antinpojan velipuoli Frans Nuutinpoika koetti sodasta palattuaan riitauttaa Päkkilän talon kaupan, mutta talon kauppa jäi voimaan. Päkkilän talon kaupasta on mainintoja mm. seuraavilla käräjillä: Iin syyskäräjät 1633 (KO a:2:148, vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704445)), Iin talvikäräjät 1634 (KO a:3:32, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601)), Iin talvikäräjät 1638 (KO a:4:136, vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667897)), Iin kesäkäräjät 1641 (KO a:5:58, oikeanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705202)), Iin kesäkäräjät 1642 (KO a:5:129, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705248)), Iin talvikäräjät 1649 Ii (KO a:6:425, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706546)) ja Iin talvikäräjät 1652 Ii (KO a:7:482, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707688)).

Päkkilän talon ja Kukon talon välillä käyty pitkäaikainen kiista on mielenkiintoinen. Vuoden 1654 kesäkäräjillä pohjois-iiläinen Nuutti Jaakonpoika Päkkilä kertoo appiukkonsa ostaneen Tuomas Erkinpoika Kukolta tontin nimeltä Päkkilä (KO a:8:246, oikeanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708459)). Asiassa protestoivat veljekset Pentti (Jönsinpoika) Kukko ja Matti (Jönsinpoika) Kukko. Jutussa Tuomas Erkinpoika mainitaan Pentin ja Matin isäksi; tässä on sukulaisuussuhteissa ilmeisesti "hieman oikaistu". Vuoden 1681 kesäkäräjillä Tuomas Erkinpoika Kukon mainitaan olleen lapseton ja ottaneen syytinkimiehekseen simolaisen Jönsin; Pentti ja Matti mainitaan syytinkimies Jönsin pojiksi (KO a:1:698, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684519)). Tuolloin käräjillä vastakkain ovat Gabriel Nuutinpoika Päkkilä (Nuutti Jaakonpoika Päkkilän poika) ja Juho Matinpoika Kukko (Matti Jönsinpoika Kukon poika) sekä Juho Jaakonpoika Kukko (Pentti Jönsinpoika Kukon vävy). Nuutti Jaakonpoika Päkkilän appiukko nimismies Sigfrid Martinpoika Korvala osti Päkkilän talon Paavo Antinpoika Päkkilältä (Sigfrid Päkkilän tyttärenpojalta). Minkä Päkkilä nimisen tontin nimismies Korvala sitten oli ostanut Tuomas Erkinpoika Kukolta? Olisiko Jöns Pekanpoika Päkkilän talo voinut ajautua Erkki Tuomaanpoika Kukolle ja olisiko Päkkilän ja Kukon talojen välisessä kiistassa kyse siitä? Arvailun puolelle tämä toki menee.

--

Frans Niilonpojan talo tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1574 ja maakirjoihin vuodesta 1576. Frans kirjataan veroluetteloihin aina patronyymillä, joten ei ole varmaa onko Fransin talosta käytetty nimeä Päkkilä; Fransin talo kuitenkin kirjataan "Päkkilän talojen joukkoon". Frans Niilonpojan talo saattaisi olla se talo, mikä myöhemmin kulkee nimellä Virkkula. Kymmenysluetteloissa Fransin talo kirjataan koko ajan Pohjois-Iihin. Maakirjoissa on sen sijaan alkuun pientä "heiluntaa". Ei ole selvinnyt, että olisiko Fransilla alkuun ollut talo Etelä-Iissä taikka Pirttitörmällä ja olisiko hän vuoden 1577 tietämillä muuttanut Pohjois-Iihin. Frans Niilonpojan talo kirjataan maakirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633322). Tuolloin maakirjassa vaikuttaa Matti Pekanpojan (Pernu) ja Heikki Ollinpojan (Kestilä) talojen väliin olevan yllättäen kirjattuna Simo Niilonpojan (Päkkilä) talo ja Frans Niilonpojan talo, jonka mainitaan autioituneen vuonna 1576. Ei ole selvinnyt, miksi Niilonpoikien talot on kirjattuna Etelä-Iin talojen väliin. Vuoden 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650023) maakirjassa Matti Pekanpojan (Pernu) ja Heikki Ollinpojan (Kestilä) talojen väliin vaikuttaa olevan kirjattuna Simo Niilonpojan talo ja Frans Niilonpojan autiotalo. Samaisessa luettelossa Frans Niilonpojan asuttu talo kirjataan heti Jöns Pekanpojan (Päkkilä) ja Sigfrid Niilonpojan (Päkkilä) talojen jälkeen. Vuoden 1578 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633457) maakirjassa Simo Niilonpojan talo kirjataan Matti Pekanpojan (Pernu) ja Heikki Ollinpojan (Kestilä) talojen väliin, Frans Niilonpojan autiotalo kirjataan suuren Iin kylän viimeiseksi taloksi ja Frans Niilonpojan asuttu talo kirjataan heti Jöns Pekanpojan (Päkkilä) ja Sigfrid Niilonpojan (Päkkilä) talojen jälkeen. Vuoden 1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669279) maakirjassa Matti Pekanpojan (Pernu) ja Heikki Ollinpojan (Kestilä) talojen väliin vaikuttaa olevan kirjattuna Simo Niilonpojan talo ja Frans Niilonpojan autiotalo; samaisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669277) maakirjassa Frans Niilonpojan asuttu talo kirjataan heti Jöns Pekanpojan (Päkkilä) ja Sigfrid Niilonpojan (Päkkilä) talojen jälkeen. Vuodesta 1580 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669787) alkaen maakirjoihin ei enää kirjata Frans Niilonpojan autiotaloa; Frans Niilonpojan asuttu talo kirjataan Sigfrid Niilonpojan (Päkkilän) talon jälkeen. Tuolloin Simo Niilonpojan talo kirjataan maakirjoissa suuren Iin kylän listalla Pirttitörmän talojen joukkoon.

Frans Niilonpojan talo kirjataan Fransin nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1589 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665916) saakka ja maakirjoissa vuoteen 1592 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667792) saakka. Vuoden 1590 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666696) kymmenysluettelossa talo kirjataan Heikki Fransinpojan nimellä ja vuoden 1591 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667393) kymmenysluettelossa Elina leskivaimon nimellä. Vuosien 1592 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668146)-1601 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659380) kymmenysluetteloissa ja vuosien 1593 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668505)-1601 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659010) maakirjoissa talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Heikki Fransinpojan nimellä (vuoden 1593 maakirjaan tulee jälleen listausjärjestyksen muutoksia). Vuodesta 1602 alkaen talo vaikuttaa olevan kirjattuna Jöns Fransinpojan nimellä. Vuosien 1602 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659815)-1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653125) maakirjoihin Jöns Fransinpojan talo kirjataan autiona; tuolloin Pohjois-Iin listan alkuun kirjataan ensimmäisiksi Yrjö Mikonpoika (Leisto), Sigfrid Niilonpoika (Päkkilä), Tuomas Niilonpoika (Leisto) ja Jöns Fransinpoika. Vuodesta 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654494) alkaen Jöns Fransinpojan talo kirjataan maakirjoihin jälleen asuttuna. Talo kirjataan veroluetteloissa Jöns Fransinpojan nimellä vuoteen 1610 saakka, ja lisäksi maakirjoissa vuoteen 1618 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643755) saakka (Jönsin talo kirjataan maakirjoihin puolenmanttaalin talona). Vuodesta 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645008) alkaen talo kirjataan maakirjoissa Tuomas Heikinpojan nimellä (tuolloin vielä puolenmanttaalin talona). Muissa veroluetteloissa kirjaaminen Tuomas Heikinpojan nimellä alkaa jo aiemmin. Vuoden 1609 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658055) kymmenysluettelossa talo kirjattiin vielä Jöns Fransinpojan nimellä. Talo vaikuttaa puuttuvan vuosien 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633689) ja 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651660) kymmenysluetteloista. Vuodesta 1612 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652262) alkaen talo vaikuttaa kymmenysluetteloissa olevan kirjattuna Tuomas Heikinpojan nimellä. Vuoden 1620 maakirjoihin (4935:45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645916) ja 4936:91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646110)) Heikki Tuomaanpojan talo on kirjattuna vielä puolenmanttaalin talona. Heikki Tuomaanpoika kasvattaa talonsa kokoa ilmeisesti yhdistämällä taloonsa muita taloja. Vuodesta 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653236) alkaen Heikki Tuomaanpojan talo kirjataan maakirjoissa 3/4 manttaalin talona. Talo kirjataan kokomanttaalin talona ruodutusluetteloissa vuodeta 1640 alkaen, henkikirjoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645255) ja kymmenysluetteloissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622053) vuodesta 1647 alkaen ja maakirjoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286009) vuodesta 1648 alkaen. Talo kirjataan Virkkusen nimellä ensimmäisen kerran vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylvöluettelossa.

Heikki Tuomaanpoika vaikuttaa ennen muuttoaan Pohjois-Iihin asuneen Etelä-Iihin (mahdollisesti Karhusaaren taloja) kirjatussa Virkkulan talossa. Kyseinen talo vaikuttaa olevan kirjattuna vuosina 1547-1579 Olli Antinpoika Virkkusen nimellä, vuosina 1585-1595 Mikko Ollinpoika Virkkusen nimellä, vuosina 1598-1601 Paavo Mikonpojan nimellä ja vuodesta 1606 alkaen Heikki Tuomaanpojan nimellä. Vuoden 1612 tietämiltä talo jää autioksi; tuolloin Heikki Tuomaanpoika muuttaa Pohjois-Iihin. Vuodesta 1606 alkaen talo kirjataan kolmannesmanttaalin talona. Vuoden 1674 kesäkäräjillä Paavo Virkkusen vanhemmiksi mainitaan Tuomas Heikinpoika ja Klaara Mikontytär (KO a:13:572, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716020)). Sellainen on käynyt mielessä, että voisiko Tuomaan vaimon Klaara Mikontyttären isä olla Mikko Ollinpoika Virkkunen; olisikohan Tuomas Heikinpoika tullut aikoinaan Mikko Ollinpoika Virkkusen taloon vävyksi? Vuoden 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651317) maakirjassa Etelä-Iihin (Karhunsaaren talojen joukkoon) kirjattua Heikki Tuomaanpojan kolmannesmanttaalin taloa ei vielä mainita autioksi. Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637492) maakirjassa talo mainitaan autioksi. Vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646098) autiotalojen tarkistusluettelon kirjataan Heikki Tuomaanpojan kolmannesmanttaalin talo; Heikin mainitaan muuttaneen Jöns Fransinpojan puolenmanttaalin taloon (samma Hendrich besitter nu Jöns Franzson hemma som är 1/2); talon mainitaan tulevan 3/4 manttaalin verolle (tarkoittako tämä sitä, että Heikin aiemmin asuma talo liitettiin neljännesmanttaalista Jöns Fransinpojan taloon?). Vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652384) autiotilaluettelossa Pohjois-Iihin kirjataan Heikki Tuomaanpojan autio kolmannesmanttaalin talo (liekö kirjaus siirtynyt Etelä-Iistä Pohjois-Iihin siksi, että Karhunsaaren talojen kirjaaminen alkaa noihin aikoihin siirtyä Etelä-Iistä Pohjois-Iihin?). Vuodesta 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653248) alkaen Heikki Tuomaanpojan autiotalon kooksi kirjataan enää kuudennesmanttaali (olisiko neljännesmanttaali talosta yhdistynyt Heikin Pohjois-Iissä sijaitsevaan Virkkulan taloon?).

Vuoden 1650 kesäkäräjillä (KO a:7:58, Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706821)) ja vuoden 1651 talvikäräjillä (KO a:7:217, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706950)) Heikki Tuomaanpoika Virkkunen kertoo ostaneensa naapuriltaan Pertti (Eskonpoika) Sidza?:lta tämän puolenmanttaalin talon. Jutuissa mainitaan myös Heikki Tuomaanpoika Virkkusen poika, Juho Heikinpoika, joka on muuttanut Liminkaan. Virkkusen taloon liitetyistä Mikko Simonpoika Virkkusen talosta ja Pertti (Eskonpoika) Sidza?:n (tai Sijdala?) talosta (jossa aiemmin asui myös Nuutti Eskonpoika) on mainintoja mm. seuraavilla käräjillä: Iin kesäkäräjät 1657 (KO a:10:116, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710067)), Iin kesäkäräjät 12-15.07.1669 Ii (KO a:12:318, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713742)) ja Iin talvikäräjät 12-14.02.1678 (KO a:19:71, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723768)). Tuomas Heikinpojan sukulainen Antti Laurinpoika (onko Sorola?) oli ostanut torpan Paavo Mikonpoika ja Simo Mikonpoika Virkkuselta, ja Antti Laurinpoika oli myynyt samaisen torpan Tuomas Heikinpojalle.

--

Simo Niilonpoika Päkkilän talo tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1574 ja maakirjoihin vuodesta 1575. Simo Niilonpoika saattaisi olla Niilo Jönsinpoika Päkkilän poika ja Sigfrid Niilonpoika Päkkilän veli; asialle ei kuitenkaan ole löytynyt vahvistusta käräjäpöytäkirjoista. Luultavasti Simo Niilonpojan talo sijaitsi jo alkujaan Pirttitörmällä, vaikkakin se veroluetteloissa kirjataan alkuun aika luovasti. Vuosien 1574-1576 kymmenysluetteloissa Simo Niilonpojan talo kirjataan Päkkilän talojen joukkoon (Pohjois-Iin talojen joukkoon). Vuoden 1577 kymmenysluettelossa Simo Niilonpojan talo kirjataan Pirttitörmälle. Vuosien 1577-1592 kymmenysluetteloissa Tuomas Erkinpojan (ilmeisesti Kukko), Simo Niilonpojan (Päkkilä) ja Paavo Antinpojan (Rajala) talot kirjataan peräkkäin. Vuoden 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671971) kymmenysluetteloon kirjataan Raasakan kylä. Tuolloin Raasakan kylään kirjataan Simo Niilonpojan, Tuomas Erkinpojan ja Paavo Rajalan talot. Heikki Pulkkisen talo tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1589 ja se näyttäisi myöskin sijoittuvat Raasakan kylän talojen joukkoon. Raasakan kylän talot "hakevat paikkaansa", ne kirjataan toisinaan Pirttitörmän talojen joukkoon, toisinaan suureen Iin kylään, toisinaan Karjalankylään ja toisinaan Kälkäjän kylään. Vuodesta 1593 alkaen Paavo Rajalan talo vaikuttaa kymmenysluetteloissa vakiintuvan Pirttitömän talojen joukkoon; tuolloin Tuomas Erkinpojan, Simo Niilonpojan ja Heikki Pulkkisen talot kirjataan Pohjois-Iin listan loppuun. Seuraavasta vuodesta alkaen myös Simo Niilonpojan talo kirjataan kymmenysluetteloissa Pirttitörmän talojen joukkoon. Vuodesta 1595 alkaen myös Heikki Pulkkisen talo kirjataan kymmenysluetteloissa Pirttitörmälle. Tuomas Erkinpojan talo asettuu kymmenysluetteloissa Pohjois-Iin listan loppupuolelle. Vuosien 1576-1579 maakirjoissa Paavo Rajalan talo kirjataan Pirttitörmälle ja Simo Niilonpojan talo kirjataan Iin listalle Etelä-Iin talojen joukkoon. Vuosien 1580-1584 maakirjoissa Simo Niilonpojan ja Paavo Antinpojan talot kirjataan Pirttitörmän talojen joukkoon. Raasakan kylän talot sijoittuvat eri veroluetteloissa eri kyliin. Vuodesta 1619 alkaen maakirjoissa Simo Niilonpoika Päkkilän talo kirjataan Pekka Simonpojan nimellä. 1620-luvulla Pekka Simonpoika Päkkilän talo vakiintuu maakirjoissa Pirttitörmälle.

Kun talot saavat manttaaliluvut (vuoden 1606 maantarkastuskirja, mikä luultavasti on Ottesonin vuoden 1608 maantarkastus), mainitaan Simo Niilonpoika Päkkilän talo kokomanttaalin taloksi. Päkkilän kokomanttaalin talo jaetaan 1620-luvun loppupuolella kahdeksi puolenmanttaalin taloksi Pekka Simonpoika Päkkilän ja hänen veljensä Heikki Simonpoika Päkkilän kesken. Talot yhdistyvät jälleen yhdeksi kokomanttaalin taloksi 1640-luvun loppupuolella.

--

Lauri Matinpoika Päkkilän talo (josta myöhemmin käytetään nimeä Laurila eli Päkkilä) tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1603 ja maakirjoihin vuodesta 1607. Se mainitaan uudistilaksi vuoden 1606 maantarkastuskirjassa. Laurin talo jää autioksi vuoden 1610 tietämillä. Sitä viljelee oman talonsa ohella Simo Niilonpoika Päkkilä sekä tämän pojat Pekka Simonpoika ja Heikki Simonpoika. Talo jää kokonaan autioksi ilmeisesti 1620-luvulla. Talo on autiona noin sata vuotta. Se kirjataan autiona vielä vuoden 1726 henkikirjaan. Vuodesta 1727 alkaen talo kirjataan henkikirjoihin Heikki Jaakonpojan (Kauppila Päkkilä) nimellä.

----

Paakkarin talo vaikuttaisi olevan se talo, joka tulee uudistilana vuoden 1560 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2635276) maakirjaan Kauppi (Jaakko) Paavonpojan nimellä. Tämä talo on saatettu irtauttaa Sigfrid Paavonpojan talosta (suuri talo, jota vuosina 1547-1552 mahdollisesti isännöi Paavo Erkinpoika ja vuosina 1556-1583 Sigfrid Paavonpoika; tämän talo jatko on epävarma; talo saattaa olla Sidza:n talo, joka myöhemmin yhdistyy Heikki Tuomaanpoika Virkkusen taloon). Jaakko Paavonpojan uudistila kirjataan Jaakko (Kauppi) Paavonpojan nimellä vuoden 1560 maakirjassa, vuosina 1562-1574 kaikissa veroluetteloissa ja vielä vuoden 1575 maakirjassa. Talo vaikuttaisi olevan kirjattuna leskivaimo Karinin nimellä vuoden 1575 kymmenysluettelossa, vuosien 1576-1579 kaikissa veroluetteloissa ja vielä vuosien 1580 ja 1582 kymmenysluetteloissa. Vuosien 1580-1590 veroluetteloissa talo kirjataan toisinaan Tuomas Jaakonpojan ja toisinaan Tuomas Antinpojan nimellä. Ehkä talossa asui kaksi Tuomasta (ehkäpä poika ja vävy?), taikka sitten sama Tuomas (ehkä Jaakko Paavonpojan poikapuoli?) kirjattiin toisinaan omalla patronyymillä ja toisinaan patronyymi oli johdettu edellisen isännän nimestä. Vuosien 1590-1598 veroluetteloissa talo kirjattiin Tuomas Jaakonpojan nimellä. Vuoden 1599 kymmenysluetteloon talo kirjataan Heikki Jaakonpojan nimellä ja vuoden 1600 kymmenysluetteloon Birgit leskivaimon nimellä. Vuodesta 1601 alkaen talo kirjataan kymmenysluetteloihin Sigfrid Jaakonpojan (Kaupinpojan) nimellä. Vuosien 1599-1601 maakirjoihin talo kirjataan Sigfrid Jaakonpojan nimellä ja vuosien 1602-1605 maakirjoihin talo kirjataan Simo Jaakonpojan nimellä. Vuodesta 1606 alkaen talo kirjataan Sigfrid Jaakonpojan (s.n.1570) nimellä kaikissa veroluetteloissa. Talo kirjataan ensimmäisen kerran Paakkarin nimellä (Packar Sigfred) vuoden 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653106) karja- ja kylväluettelossa. Vuoden 1635 tietämillä Paakkarin isännyys siirtyy Matti Sigfridinpojalle (s.n.1605), joka saattaisi olla Sigfrid Jaakonpoika Paakkarin poika. Matti Sigfridinpoika Paakkarin vaimo on Dorde Heikintytär Virkkunen. Matilla ja Dordella on ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: korpraali Olli Matinpoika, Marketta, Helga, Annika, Karin ja Valpuri (KO a:8:151, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689114)).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Tämä on pelkän spekuloinnin tasolla, mutta kuitenkin: Marketta Laurintytär mahtuisi olemaan elinvuosiensa perusteella khra Lauri Matinpoika Raumannuksen tytär. Marketalla on mm. pojat Jaakko ja Elias, kuten oli Raumannuksellakin.

Suuret Kiitokset kommentista!
Noin saattaisi hyvinkin olla. Elias ei tuohon aikaan ole kovinkaan yleinen nimi Iin pitäjässä. Ja aika toimeliaalta leskivaimo Marketta Laurintytär vaikuttaa.

Jospa vielä kävisi onnenkantamoinen ja Elias Ollinpoika ja/tai hänen tyttärensä löytyisivät jostakin; jospa sitä kautta löytyisi jotain lisätietoa.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Eikös näin ollen kyseessä sopisi olemaan Sursillien varhaisiin vaiheisiin liittyvä sukulaisuus: Juho Matinpk. Päkkilän vaimo olisi Brita Hannuntytär, Oulun porvarin Hannu Laurinpojan tytär.

Grand old Arvi Ilmoniemi on kirjoittanut tästä jo 1962:

http://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_18.htm "Tuomiokirjojenkin mukaan oli Juho (Matinp.) Päkkilän vaimo Brita Hannuntytär; esim. Peitzius edustaa siis tässä kohdassa alkuperäistä laitosta."

Paljon Kiitoksia tiedosta; erittäin hyvä huomio!
Tämä pirttitörmältä lähtöisin oleva Juho Matinpoika Päkkilä sopisi olemaan jutussa mainittu Brita Hannuntyttären mies. Häätyypi jossain vaiheessa lueskella Oulun kaupungin käräjäpöytäkirjoja; ehkä sieltä löytyisi jotain Juhosta ja Britasta.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Pekka Paavola]

Asiaa vähän vain sivuten :). Missä päin Pirttitörmä sijaitsee/sijaitsi Iin tai Yli-Iin alueella. Paikka moneen sukuun liittyvä, joten hyvin vanha asuinpaikka ja siksi mua kiinnostaa

Terv .Pekka Paavola

[tellervoranta]

Hei :). eiköhän se ole sama kuin Jakkukylä. Lainaan: v.1547 ruokaverotilien mukaan Pirttitörmän kylässä oli kaksi verollista tilaa: Jöns Jönssön (Jussila) ja Anders Olsson (Jakku).

Asiaa vähän vain sivuten :). Missä päin Pirttitörmä sijaitsee/sijaitsi Iin tai Yli-Iin alueella. Paikka moneen sukuun liittyvä, joten hyvin vanha asuinpaikka ja siksi mua kiinnostaa

Terv .Pekka Paavola

[Pekka Paavola]

Hei :). eiköhän se ole sama kuin Jakkukylä. Lainaan: v.1547 ruokaverotilien mukaan Pirttitörmän kylässä oli kaksi verollista tilaa: Jöns Jönssön (Jussila) ja Anders Olsson (Jakku).


Kiitos Telle. Nyt vielä tarkennus Jakkukylä/Karjalan kylän rajaa, vaikka tää esi-isäni ei kuulu aluperin tähän keskusteluun: Simon Andersson Kälkäjä
s.10.10.1745Hpudas
k. 1.5.1809 Ii Karjala


Tuon Simon isä oli Haukiputaan Jämsiä ja äiti Haapalahtia. Käsittääkseni juuri Kälkäjä on Jakkukylän ja Karjalankylän rajalla.?


Terv. Pekka Paavola

[Jouni Kaleva]

Kiitos Telle. Nyt vielä tarkennus Jakkukylä/Karjalan kylän rajaa, vaikka tää esi-isäni ei kuulu aluperin tähän keskusteluun: Simon Andersson Kälkäjä
s.10.10.1745Hpudas
k. 1.5.1809 Ii Karjala


Tuon Simon isä oli Haukiputaan Jämsiä ja äiti Haapalahtia. Käsittääkseni juuri Kälkäjä on Jakkukylän ja Karjalankylän rajalla.?


Terv. Pekka Paavola

1600-luvulla kirjattiin ihan erikseen Kälkäjän kyläkin. Nykyinen Kälkäjän talo löytyy peruskartasta Jakkukylän ja Karjalankylän puolivälistä, tien 851 varrelta, laita Eniroon osoite Karjalantie 1084, Oulu.

[Pekka Paavola]

1600-luvulla kirjattiin ihan erikseen Kälkäjän kyläkin. Nykyinen Kälkäjän talo löytyy peruskartasta Jakkukylän ja Karjalankylän puolivälistä, tien 851 varrelta, laita Eniroon osoite Karjalantie 1084, Oulu.


Tässä Jouninkin mainitsema Kälkäjä

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=292&map.y=179&e=437699&n=7244124&scale=80000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi&tool=merkitse&lang=fi

Terv. Pekka Paavola

[tellervoranta-allikko]

Tämä Brita Heikintytär Kiimingistä saattaisi olla myös sukunimeltään Huru. Brita Heikintytär Huru on 27.10.1689 syntyneen Tuomas Heikinpka Hurun ja Karin Johanintyttären lapsen Karin kummina.
Muut kummit: Hr Simon Pecklinius, Jacob Hends Huru, Kurkelaises? hustru Elin, Karin Hend.dr Huru.

Niin, ja olisiko samaa sarjaa myös Beata Heikintr. Kontio, joka vih 16.12.1683 Hputaalla Halosen Mikon kanssa?

******

Samuel Juhonpk. Carlander.
Puoliso 28. lokakuuta 1691, Ii, Brita Heikintytär, lapset

Juho Samuelinpk., syntynyt 6. marraskuuta 1693, Ii,Pohjois-Ii.
Simo Samuelinpk., syntynyt 9. elokuuta 1695, Ii,Pohjois-Ii.
Samuel Samuelinpk., syntynyt 11. toukokuuta 1699, Ii,Pohjois-Ii.
Heikki Samuelinpk., syntynyt 19. marraskuuta 1700, Ii,Pohjois-Ii.
******


Liisa Heikintr. Kontio, syntynyt noin 1657, Alakiiminki?, kuollut 1729, Ii, haudattu 2. helmikuuta 1729, Ii (ikä kuollessa 72 vuotta vanha).
Puoliso 28. kesäkuuta 1690, Ii, Mikko Yrjönpk. Koppelo, syntynyt 1653, kuollut 1724, haudattu 2. helmikuuta 1724, Ii (ikä kuollessa 71 vuotta vanha), lapset

Antti Mikonpk., syntynyt 21. maaliskuuta 1691, Ii,Illinsaari.
Margareta Mikontr., syntynyt 2. joulukuuta 1693, Ii, kuollut 1715, Ii (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Puoliso 1713, Ii, Gabriel Gabrielinpk. Liedes (/ Koppelo/), syntynyt 1691, Ii, kuollut 27. joulukuuta 1758, Ii, haud 14. tammikuuta 1759, Ii (ikä kuollessa 67 vuotta vanha), Isäntä. (Näillä ei eloonjääneitä lapsia tiedossani)
Karin Mikontr., syntynyt 1. syyskuuta 1700, Ii,Ilinsaari, kuollut 29. syyskuuta 1700, Ii,Etelä-Ii.