Tamppimylly

[AnttiYR]

Eräällä esi-isälläni oli koskessa 1800-luvulla tamppimylly. Samassa koskessa oli muitakin myllyjä. Tämän esi-isän siskon miehellä (värjäri, maanviljelijä) oli myös samassa koskessa tamppimylly.
Mikä oli tamppimylly? Vetikö vesiratas jotain (tamppia) edestakaiseen liikkeeseen, vai mikä oli periaate?
Samassa koskessa oli myös jauhomylly, mikä oletettavasti oli vesirattaan pyörittämä kivimylly.

Tamppimyllystä kiinnostuneena Antti

[Tillander]

Hei
Hankalia nämä vanhat asiat kun niistä ei ole tehty kirjoituksia sähköiseen muotoon. Otavan iso tietosanakirja, 1964, kertoo kuitenkin:
Tamppi: ... Vanhanaikainen survin- eli petkelmylly jota käytettiin mm lumppumassa muokkaamiseen paperitehtaasa; Vanhanaikainen vanutuslaitos (vasaravanutin).
Veikkaisin, että kyseessä on jälkimmäinen. Tamppi on lainasana ruotsin sanasta stamp.

terveisin

[Essimi]

Hakukoneet löytävät paljon osumia. Niiden perusteella tamppimylly pääasiassa viittaa verkatehtaisiin ja veran valmistusmenetelmiin. Siis villan käsittelyyn.

[AnttiYR]

Kiitos vastauksista
Olen kiinnostunut kuitenkin voiman ulosoton periaatteesta, sillä luulen, että nimi viittaa siihen.
Tamppi on myös aisojen hevosen valjaisiin kiinnityslaite, esimerkiksi nahkaa.
Verbi tampata: Mattoja tampataan ja heiniä tampataan kun niitä tiivistetään polkemalla j.n.e.
Ehkäpä voima saatiin ulos työntävänä ja vetävänä liikeenä, jota voitiin sitten käyttää esimerkiksi värjäämisessä, sahauksessa (justeeri) j.ne. hyväksi.

Terveisin Antti

[Tillander]

Hei Antti
Otavan tietosanakirjan lisäksi olen löytänyt mainintoja Nordisk Familjebok (1957, artikkeli Krossning = murskaus) sekä Nationalencyklopedin (CD, 2000). Niiden mukaan on "stampverk" laite, jossa vaakasuora pyörivä akseli nostaa vuorollaan useita painoja, jotka sitten omalla painollaan putoavat käsiteltävän aineen päälle. Nämä painot eli petkeleet voivat olla metallia tai metallilla päällystettyä puuta. Konetta käytettiin 1600 luvun loppuun saakka paperiteollisuudessa lumpun hienontamiseen. Myös malmin hienontamiseen on sellaisia käytetty.
Oman käsitykseni mukaan (johon minulla ei ole lähteitä) olisi 1800-luvun Suomessa kyse villaa sisältävien tekstiilien vanuttamisesta.
Koska laite jäljittelee ihmisen tai eläimen polkemista on se saanut ruotsinkielisen nimensä verbistä "stampa" = polkea (kovasti) jalalla (muitakin merkityksiä on).
Nordisk Familjebokissa on kuva "stampverk"-koneesta, mutta se on selvästi seissyt teollisuuskiinteistössä eilä joen rannalla.
terveisin

[Tillander]

Hei taas
Tässä vielä pari linkkiä, tosin ruotsiksi - kukaan ei liene wikipediaan tehnyt suomennosta saranvanuttimesta (tai sitä ei ole linkitetty tähän).
Toisessa linkissä on kuva tamppimyllyn pienoismallista.

[Leo Suomaa]

Padasjoen Arrakosken kylässä on edelleen Tamppitarha-niminen paikka. Arrakoskella oli 100-150 vuotta sitten mm saha, rautaruukki ja öljynpuristamo. Alla mainitusta teoksesta voisi löytyä selitystä Tamppitarhalle:
Böök (1934) Vierun ja Tamppitarhan rautaruukit sekä Vierun öljytehdas

[AnttiYR]

Kiitos Michael ja Leo

Terveisin Antti

[Tillander]

Huomaan, että linkit eivät tulleetkaan mukaan edelliseen viestiini. Uusi yritys:
http://www.ulander.com/ljustorp/Temadagar/Temadag2005.html
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vadmalsstamp

terveisin

[Essimi]

Tässä pieni kuvaus Littoisten verkatehtaan (http://elma.elka.fi/ArkHistory/B007.DOC) tamppimyllyn toimintaperiaatteesta, jos se jotain lisävalaistusta asiaan tuo:

"Littoisten tamppimylly käynnistyi vuonna 1740. Tyypiltään se oli vasaratamppi, jossa vesipyörä hammasrattaan avulla kohotti vasarat ilmaan. Pudotessa vasarat takoivat kaukaloon mytistettyä raakaverkaa tarvittavaan kokoon."

[Leo Suomaa]

K.V Kaukovalta, Hämeen läänin historia I, sivu 503:

"Tamppimyllyjä oli siis vain vähän: Vuohiniemi Hattulan pitäjän Katinalan kylässä, Teuro Tuuloksen Teuron kylässä, Hinkaloinen Rengon Muurilassa ja Tuomisto Hämeenlinnan maaseurakunnan Vuorentakana.1 Niissä vanutettiin verkaa ympäristön tarpeeksi."

Lähdeviite:
"1 Läänin karttaa varten maanmittaushallituksen arkistossa olevat, varsin yksityiskohtaiset myllyluettelot vuodelta 1845 kaikista läänin myllyistä."

[AnttiYR]

Kiitokset kaikille mielenkiinnosta!

Tämä esi-isäni tamppimylly oli Nenättömänkoskessa Kurikassa. Nenättömänluoma on pieni Kyrönjoen sivujoki.
KYRÖÖNJOKI - MEIRÄN JOKI teoksesta sivulta 232 löytyy Nenättömänkosken katselmus vuodelta 1863. Siinä on lueteltu silloiset myllyt ja myllynpaikat. (Kartan mukaan ensimmäinen sijaitsi suurin piirtein nykyisen padon kohdalla [tai oli ainakin vielä 1960-luvulla] ja ne olivat yläjuoksulta päin):
1. Jaakko Koiviston (Latva-Koiviston) tamppimylly
2. Värjäri Johan Grönrosin (Latva-Koiviston vävy) tamppimylly
3. Panttilan jauhomylly
4. Fabian Koiviston (Keski-Koiviston) vanha mylly
5. Korven vanhan myllynpaikan tammi (Korpi Ilmajoella n. 8 km päässä a.o paikasta)
6. Fabian Koiviston (Keski-Koiviston) vanha, uudistettu mylly
7. Aiotun uuden myllyn paikan paikka. Tämä Hagmannin mylly siirtyi !870-luvun alkupuolella Gustaf Wasastjernan (Törnävän ruukin patruunan) omistukseen Tämä rakensi siihen suuremman myllyn ja omistajiksi tuli myös "Kauhavan ruma vallesmanni" Adolf Häglund.

(Tämän kohdalla oli sitten luoman toisella puolella mylly, joka oli toiminnassa 1960-luvulle asti. Ylhäältä padolta oli siihen putki, joka pyöritti luultavasti Fransis turbiinia ja tämä edelleen jauhomyllyä. Muistaakseni kokonaisputouskorkeus oli n. 18 m)
(Koivistot luoman läheisyydessä Ilmajoelle päin ja Panttialat luoman toisella puolella)

Suluissa olevat huomautukset ovat minun tekemiä

Terveisin Antti

[Pekka Hiltunen]

Tässä pieni kuvaus Littoisten verkatehtaan (http://elma.elka.fi/ArkHistory/B007.DOC) tamppimyllyn toimintaperiaatteesta, jos se jotain lisävalaistusta asiaan tuo:

"Littoisten tamppimylly käynnistyi vuonna 1740. Tyypiltään se oli vasaratamppi, jossa vesipyörä hammasrattaan avulla kohotti vasarat ilmaan. Pudotessa vasarat takoivat kaukaloon mytistettyä raakaverkaa tarvittavaan kokoon."

Tässä on varmaankin Koskelaisen "Littoisten verkatehtaan historiasta" poimnittua tietoa.

Veranvanuttaja (ruots. kädesvalckare) oli siis ammatti. Valkkari asui usein kosken vaiheilla, missä oli sivurakennus lipeänkeittämistä varten: koivuntuhkalipeää sekoitettiin veteen ja tamppivasarat hakkasivat verkaa (villakangasta) tai sarkaa (pellavakangasta) lipeävedessä olevassa kaukalossa, jolloin vaate kutistui, tuli tiiviiksi ja paremmin lämpöä eristäväksi sekä iholle miellyttävämmäksi. Valcket tai Valcken -nimisiä taloja yleensä tapaa koskipitäjissä kirkonkirjoissa ja mm. Nousiaisissa on Hirvijoen kosken partaan vaiheilla jokea myötäilevällä maantiellä Kulolassa edelleen tienviitta, jossa lukee "Valcket".

Valkkarit hankkivat usein lisätuloja sadonkorjuun aikaan pyörittämällä laitoksessaan eli manufaktuurissa myllynkiviä samalla akselilla, jota muulloin käytettiin vanuttamon voimansiirtoon.

Profiilikuvassani on Ruotsista aikoinaan Littoisiin tulleen esi-isäni pojan ja hänenkin poikansa pyörittämän valkin kalustoa tarkasteltavana. Kuvaa klikkaamalla näkyy etualalla hiukan suuren lipeäpadan reunaa, padassa on jokin puuesine. Jäljellä olevissä 1700-luvun rakennuksissa on myllyn osia ja pellavaloukuttimia. Kyseessä oli vasaratamppi, mutta esim. Koskelaisen kirjassa kuvataan muitakin valkkityyppejä, joita on saatettu käyttää suuremmissa virroissa - ainakin itse kuvittelisin vasaratampin tulleen suosituksi erityisesti pienemmissä joissa ja puroissa.

PH

[AnttiYR]

Lisättäköön tähän vielä, että 7. myllyn rakentamisen ehtoihin vaadittiin rakennettavaksi kouru kalannousua varten. Näin siis vuonna 1863.

Terveisin Antti

[Minna Perälä]

Padasjoen Arrakosken rautaruukissa tamppitarhassa joessa/koskessa oli vesipyörät, jotka antoivat voiman naulapajan isoille vasaroille. Sepät olivat ruotsinkielisiä, joten verbi "stampa". Suullisena lähteenä tamppitarhan naapuri H.H. Naulapaja (näppipaja) oli toiminnassa 1800-luvun lopulla.

[Pekka Hiltunen]

Padasjoen Arrakosken rautaruukissa tamppitarhassa joessa/koskessa oli vesipyörät, jotka antoivat voiman naulapajan isoille vasaroille. Sepät olivat ruotsinkielisiä, joten verbi "stampa". Suullisena lähteenä tamppitarhan naapuri H.H. Naulapaja (näppipaja) oli toiminnassa 1800-luvun lopulla.
Suullinen lähde on tässä nyt erehtynyt. Kuten edellä ilmenee, on ruukin tienoon nimitys "tamppitarha" historiallinen: samalla paikalla on näköjään toiminut vanuttajan vasaratamppi vuosisataa tai pariakin aiemmin. Samoin on Turun Aurajoen Halistenkosken partaalla vanutukseen viittaava kujannimi. Ruukkien vallattua kosket ilmaantui samanaikaisesti tuulimyllyjä niin, että niitä oli joka kylässä ja mäessä, ja suurimmilla taloilla oli oma myllynsä. Kyllä tamppaaminen nimenomaisesti on veranvanutuksen terminologiaa. Veranvanuttajan manufaktuuria kutsuttiin yksinkertaisesti tampiksi (stamp) jo 1600-luvulla niin Suomessa kuin emämaa Ruotsissakin. 1800-luvulla veranvanutus ja kudontakin teollistui ja syntyi verkatehtaita. "Turum Pumpulaki" sijaitsi ensin Aurajoen alajuoksulla Barkerinpuiston kohdalla ja vesi imettiin höyryvoimalla joesta. Vasarasepät tuotiin Ruotsiin 1500-1600 -lukujen taitteen vaiheilla js Itämaahan perustettiin rautaruukkeja vasta tämän jälkeen.
PH

[Minna Perälä]

Tamppimylly-sanaa ei mainita lukemissani Arrakosken kirjallisissa lähteissä, ei myöskään tekstiiliteollisuutta. Googlettelin tamppaamisen ja raudan tuotannon yhteydestä ja löysin esim. seuraavia linkkejä.


Åryd 1690: 1 liten stampkvarn “till att stöta järnslagg uti”
http://www.lansstyrelsen.se/kronoberg/Sv/samhallsplanering-och-kulturmiljo/kulturmiljoprogram/vaxjo/Pages/aryd.aspx


1857 höyryvasara, tamppivasara:

Pag.94 börjar beskrivningen om förfarandet att frambringa smidigt järn och stål direkte ur malmen samt derpå Moreaus portativa ugn för kolning af ved, torg med mera, varefter följer redogörelse för vad erpositionen hade att framvisa i bruks- och bergsmekanik, såsom ånghammare och stamphammare, turbiner, blåsmasdyiner m. m. Skada att inga ritningar åtföljer dessa intressanta och rikhaltiga arbete, som så väl förtjenar att läsas av var och en som -- för -- järnhandteringen
http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/page.jsp?issue_id=kb:170759&sequence_number=3&recordNumber=&totalRecordNumber=


tamppivasara SAOB-sanakirjassa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
– (5 c – e) STAMP-HAMMARE.
[jfr t. stampfhammer]
[STAMP-HAMMARE.ssg 1]
1) hammare (se hammare, sbst.² 1–2 a) avsedd för "stampning". LIND (1749). MÖLLER (1790).
[STAMP-HAMMARE.ssg 2]
2) hammare (se hammare, sbst.² 2 a, b) för utförande av "stampning"; jfr -verk. DALIN (1854).

Kuvia spikhammare, joita Arrakosken tamppitarhassa naulasepän pajassa ilmeisesti oli. :)
https://www.google.fi/search?q=spikhammare&hl=en&rlz=1I7ADFA_fiFI420&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIguuQiNG6xwIVyJQsCh3lHQXz&biw=1408&bih=711&dpr=0.9#imgrc=_

[Maaret Eloranta]

Eräällä esi-isälläni oli koskessa 1800-luvulla tamppimylly. Samassa koskessa oli muitakin myllyjä. Tämän esi-isän siskon miehellä (värjäri, maanviljelijä) oli myös samassa koskessa tamppimylly.
Tamppimyllystä kiinnostuneena Antti

Siskon mies kun oli värjäri, niin melko varmasti ainakin hänen tamppimyllyssään käsiteltiin villakangasta, todennäköisemmin karkeaa sarkaa kuin hienoa verkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarka_%28kangas%29

Sarkamyllyjä eli sarkatampeja on ollut pystyssä pitkin Suomea ihan runsaasti vielä valokuvattavaksi asti, kuten näkyy museioden kuva-arkistoista.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/selaa?freetextSearch=SArkatamppi&action=search

Itse huovutusta harrastaneena ymmärrän hyvin, että ihan käsipelillä ei kukaan pysty kovin isoa määrää villakangasta vanuttamaan....

Maare

[Pekka Hiltunen]

Tamppimylly-sanaa ei mainita lukemissani Arrakosken kirjallisissa lähteissä, ei myöskään tekstiiliteollisuutta. Googlettelin tamppaamisen ja raudan tuotannon yhteydestä ja löysin esim. seuraavia linkkejä.


Åryd 1690: 1 liten stampkvarn “till att stöta järnslagg uti”
http://www.lansstyrelsen.se/kronoberg/Sv/samhallsplanering-och-kulturmiljo/kulturmiljoprogram/vaxjo/Pages/aryd.aspx


1857 höyryvasara, tamppivasara:

Pag.94 börjar beskrivningen om förfarandet att frambringa smidigt järn och stål direkte ur malmen samt derpå Moreaus portativa ugn för kolning af ved, torg med mera, varefter följer redogörelse för vad erpositionen hade att framvisa i bruks- och bergsmekanik, såsom ånghammare och stamphammare, turbiner, blåsmasdyiner m. m. Skada att inga ritningar åtföljer dessa intressanta och rikhaltiga arbete, som så väl förtjenar att läsas av var och en som -- för -- järnhandteringen
http://magasin.kb.se:8080/searchinterface/page.jsp?issue_id=kb:170759&sequence_number=3&recordNumber=&totalRecordNumber=


tamppivasara SAOB-sanakirjassa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
– (5 c – e) STAMP-HAMMARE.
[jfr t. stampfhammer]
[STAMP-HAMMARE.ssg 1]
1) hammare (se hammare, sbst.² 1–2 a) avsedd för "stampning". LIND (1749). MÖLLER (1790).
[STAMP-HAMMARE.ssg 2]
2) hammare (se hammare, sbst.² 2 a, b) för utförande av "stampning"; jfr -verk. DALIN (1854).

Kuvia spikhammare, joita Arrakosken tamppitarhassa naulasepän pajassa ilmeisesti oli. :)
https://www.google.fi/search?q=spikhammare&hl=en&rlz=1I7ADFA_fiFI420&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMIguuQiNG6xwIVyJQsCh3lHQXz&biw=1408&bih=711&dpr=0.9#imgrc=_
Vielä kerran: kyseessä on noin 300 v aikaero. Kannattaa lukea: Koskelainen: "Littoisten Verkatehtaan historia" - tai FM Timo Havian "Kaarinan historia", jossa hän siteeraa Koskelaista, mutta ikävä kyllä kertaa myös Koskelaisen virheet, joista olen muistaakseni huomauttanut henk. koht. tuntemaani Naantalin lukion historianopettajaa, liittyen valkkarimestari Sven Larsson Ahrnbergia koskeviin henkilöhistoriallisiin tietoihin, kuten hänen koulutukseensa Huddingen tampissa 1740-luvulla ennen ryhtymistään kaartinsotilaaksi ja tulemistaan Esaias Wechterin tukholmalaisesta krouvista palkkaamana Littoisten tampin vanuttajaksi. Asiaan voidaan palata sitten, kun keskustelija ovat tiutustuneet koskien käyttöön ennen Kiirunan malmion löytymistä ja valloonien rantautumista suomenkin puolelle kuningatar Kristinan hallitusaikana.
Ysrtävällisesti, mutta ilmman hymiöitä yms.
PH

[Pekka Hiltunen]

Vielä kerran: kyseessä on noin 300 v aikaero. Kannattaa lukea: Koskelainen: "Littoisten Verkatehtaan historia" - tai FM Timo Havian "Kaarinan historia", jossa hän siteeraa Koskelaista, mutta ikävä kyllä kertaa myös Koskelaisen virheet, joista olen muistaakseni huomauttanut henk. koht. tuntemaani Naantalin lukion historianopettajaa, liittyen valkkarimestari Sven Larsson Ahrnbergia koskeviin henkilöhistoriallisiin tietoihin, kuten hänen koulutukseensa Huddingen tampissa 1740-luvulla ennen ryhtymistään kaartinsotilaaksi ja tulemistaan Esaias Wechterin tukholmalaisesta krouvista palkkaamana Littoisten tampin vanuttajaksi. Asiaan voidaan palata sitten, kun keskustelija ovat tiutustuneet koskien käyttöön ennen Kiirunan malmion löytymistä ja valloonien rantautumista suomenkin puolelle kuningatar Kristinan hallitusaikana.
Ysrtävällisesti, mutta ilmman hymiöitä yms.
PH
"Valkning


https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Waulking_18th_century_engraving.jpg/250px-Waulking_18th_century_engraving.jpg (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Waulking_18th_century_engraving.jpg)



Valkning i Skottland (https://sv.wikipedia.org/wiki/Skottland) ca. 1770.


Valkning kallas för appreteringsprocess, i syfte att göra ylletyger (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ylle) tätare och starkare.
Valkning sker företrädesvis av vävda (https://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4v) tyger (https://sv.wikipedia.org/wiki/Tyg), men även trikå (https://sv.wikipedia.org/wiki/Trik%C3%A5) (stickad vara) kan valkas. Processen är känd sen antiken (https://sv.wikipedia.org/wiki/Antiken) och bygger på ullens (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ull) förmåga till filtning, särskilt i vått och fuktigt tillstånd. I äldre tider användes vatten och jäst (https://sv.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4st) urin (https://sv.wikipedia.org/wiki/Urin), i nyare tid ljummen såplösning (https://sv.wikipedia.org/wiki/S%C3%A5pa) för att fukta ullen. Tyget får löpa mellan valsar och bearbetas i både längdriktning och tvärled.
Metoden är densamma som vid tovning (https://sv.wikipedia.org/wiki/Tovning), skillnaden är att man valkar tyger men tovar ull som varken är spunnen, vävd eller stickad.
Tweed (https://sv.wikipedia.org/wiki/Tweed) valkas i 5 minuter, ruggat (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ruggning_%28textil%29) damulstertyg (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ulster) i 30-40 minuter och kommisskläde (https://sv.wikipedia.org/wiki/Kommiss) i 5 timmar."





"STAMPA
5) (numera i sht i skildring av ä. förh.) krossa l. mosa l. uppmjuka l. (krossa l. mosa o.) sammanröra l. i annat syfte bearbeta (ngt) l. stöta med stavliknande redskap o. d. (särsk. mortelstöt l. klubba) l. i maskinell inrättning (stamp o. d.) med verksam(ma) del(ar) som liknar redskapet; stöta (ngt); stundom äv. allmännare, liktydigt med: krossa osv.; äv.: valka (se b) l. stansa (se d) l. stämpla (se e); jfr 1 j (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=STAMPA#1.j&formtype=enkel&normalisering=sokid) o. 4. Stampa malm; jfr BOKA v.¹ (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=BOKA.v1&formtype=enkel&normalisering=sokid) b. Stampa säd (nästan bl. om ä. förh.), krossa (l. mala) säd gm stötning i mortel l. dyl. G1R 11: 382 1537; med avs. på lera till tegel); jfr 4 slutet. Ähr någon bäfwelse (dvs. hjärtklappning) kommin af köld eller någott annatt .. tagh Hareskarn och stampa thett wål smått sedhan slå thett i wijn eller ööl, och sijla thett .. drick thett sedan, thett hielper. OMARTINI Läk. 25 (c. 1600). Fint stampadt, eller malet, pulwer eller Stybbe af rena Björkkol (är) ensamt .. tillräckeligt för Järnets förwandling till Stål. RINMAN JärnH 970 (1782). Förutan andra besvärliga syslor, blef det (hustruns) .. skyldighet, at jämte Trälarne och det öfriga Husfolket af Qvinnokönet, stampa eller mala all den säd som til uppehälle tarfvades. 2VittAH 4: 21 (1795). En machin till hampas stampning, för att göra henne mjuk och tjenlig att spinnas. PASCH ÅrsbVetA 1837, s. 33. Vid benstampen stampades och förmaldes för gårdens behof 3,443 kg. benmjöl. LAHT 1886, s. 296. Vi klifva in i en fiskarstuga. Där står den rodnande fiskarflickan och stampar en bastant Bröt. TurÅ 1908, s. 265. Dessa gryn (till korngrynsgröt) voro ej i hast framställda, ty först måste sädeskornen 'stampas', för att skalen skulle avskiljas, därefter skulle de 'dryftas' och sållas. Hembygden(Hfors) 1913, s. 12 (1910). Brådskande hon byker tvätten, står och stampar våta kläder / vid den breda bryggans ända. COLLINDER Kalev. 134 (1948). jfr AV-, HOP- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=HOP-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid), SAMMAN- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=SAMMAN-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid), SÖNDER- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=S%C3%96NDER-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid), UT-STAMPA o. O-, RÅ-STAMPAD (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=R%C3%85-STAMPAD&formtype=enkel&normalisering=sokid). – särsk.
[STAMPA.v2 5.a]
a) (i fackspr.) med avs. på kalk: slå (se KALK, sbst.² 2 c. α); nästan bl. i p. pf. i adjektivisk anv., i uttr. stampad kalk, slagen kalk. TNCPubl. 14: 91 (1951). Därs. 42: 101 (1969). [STAMPA.v2 5.b]
b) med stötredskap o. dyl. l. i stampverk valka (kläde) l. (utan vävning) åstadkomma (filt) l. filta (ngt) l. (i bad) bereda (hudar l. papper); med avs. på kläde l. (ngt av) filt äv. allmännare: valka resp. filta; äv. i fråga om valkning l. filtning medelst trampning men utan speciell tanke på valknings- resp. filtningssättet (jfr 1 j (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=STAMPA#1.j&formtype=enkel&normalisering=sokid)). VRP 1674, s. 64. I Stampen otta dagar för Sigfridij marknat då dhe warit där att stampa skijn. Därs. 1695, s. 169. Vid stampningen (av vadmal) afgår 2 alnar för hvafi tjog .. Boråsaren säljer sedan detta stampade vallmaret uppe i landet. BARCUEUS LandtHall. 89 (1773). Nu införes til staden .. väfwnad at blekas, manglas, walkas, stampas, öfwerskäras, färgas eller tryckas; tå må ej fordras tull eller accis, utan sätte ägaren therföre dubbel pant. Landtullstadga 1776, s. 49. Desse män, i Utskottet tänkte, at den på stampadt linne läseliga lagen verkade i vist fall rätt föga. LILJESTRÅLE ÅmVetA 1798, s. 28. Stampa .. papper. WESTE FörslSAOB (c. 1817). HIRSCH LbGarfv. 236 1898; med avs. på hudar). Flickhatt .. av stampad filt. KatalÅhlénHolm 37: 32 (1918). Då man läm- nade vävar till stampen (på 1850-talet), måste alltid bo- märket vara insytt i väven. Det stampades nämligen .. flera vävar samtidigt. Gruddbo 554 (1938). NordTextilteknTerm. 92 (1974). jfr IN-STAMPA (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=IN-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid) o. O-STAMPAD. [STAMPA.v2 5.c]
c) (†) gm bearbetning med stamp o. d. forma l. driva (metall); jfr d, e. Ett Dusin .. stampade Fingerringar. LdVBl. 1822, nr 29, s. 3. Mjuka tunna stålstänger stampas eller drifvas först under hejare till de önskade formerna och poleras sedan. JernkA 1882, 1: 350. (Aluminiumbronsen) har en guldlik färg, antager stark glans samt förändras knappt i luften, är mycket smidig och låter stampa sig lika väl som 20 karats guld. SkandTTandläk. 1887, s. 24. jfr UPP-STAMPA. [STAMPA.v2 5.d]
d) (numera knappast br.) hugga l. slå (hål) med stans l. stamp l. huggjärn o. d., stansa (hål); äv. stansa ut (myntplatta o. d.). Enn stamp (varmed) stampes holl påå stedenn. VästmHandl. 1550: 13, Räkensk. 2, s. 12. Nålämnena .. afdelas .. på midten, hvilket äfven kallas halfveras, så att ett dubbelt antal uppstår, hvarefter ögonen stampas. ENEBERG Karmarsch 2: 664 (1882). Ur (nysilver-)plåtarne stampas .. ämnen, som genom pressning vidare bearbetas till olika föremål. JernkA 1878, s. 124. För att få rifjernet hvasst, måste hålen stampas öfver hårdt ändträ. Slöjdaren 1883, nr 8, s. 1. Nu stampas hålet vid skidans midt, sedan denna blifvit korrekt afvägd. SCHRÖDER Skid. 9 (1900). Stampa hål i ngt. Cannelin (1939). jfr PÅ- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=P%C3%85-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid), UPP-, UT-STAMPA. [STAMPA.v2 5.e]
e) (numera föga br.) med stamp l. stämpel o. d. trycka in märke l. ornament o. d. i (ngt); äv. med märke osv. ss. obj.: med stamp l. stämpel o. d. trycka in; i sht i den särsk. förb. STAMPA IN (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=STAMPA%20IN&formtype=enkel&normalisering=sokid) o. ssgrna IN- (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=IN-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid), PÅ-STAMPA (http://g3.spraakdata.gu.se/cgi-bin/osa/indexsok.cgi?string=P%C3%85-STAMPA&formtype=enkel&normalisering=sokid). En stampade ut (knapp-)hufvu- det ur flata messing skifvan .. en gjorde den kullrig, en skurade den till att mottaga stampningen, som förrättades af en annan (osv.). FERRNER ResEur. 249 (1760). Med en af dessa (trä-)formar stampade .. (uppfinnaren av chiaros- curotekniken för gravyr) hufvuddragen af sina figurer, och de mörkaste skuggorna; med den andre utmärkte han fördrifningen; och de delar af papperet lämnades hvite, som borde synas upphöjde. Journalisten 1: 715 (1791). Det lägre liggande planet (runt kanten på ett brödbräde) om- kring (de snidade, upphöjda) bokstäfverna kan antingen hackas .. eller ock medels ett derför afsedt jern stampas. Slöjoaren 1883, nr 4 s. 1. [STAMPA.v2 5.f]
f) (i vissa trakter, bygdemålsfärgat) bildl., ss. benämning på lek i uttr. stampa salt, mala salt (se MALA, v. 1 c). TILLHAGEN (o. DENCKER) SvFolklek. 1: 143 (1949). [STAMPA.v2 5.g]
g) om (stamp l. stampar i) stampverk; äv. utan obj., liktydigt med: gå l. arbeta (jfr 7. Där stampade (ben-)stampen tomning dag ut och dag in. LJUNGQUIST MörkSmål. 45 (1921). Den gamla benstampen vilade sina trötta bjälkar, som dagarna i ända stampade benknotor till mjöl. Ansikten 76 (1932). [STAMPA.v2 6]"
(Wikipedia)
item

[Wilhelmiina]

Kirjassa Ulla Heino: Ahlaisten historia, sivulla 190 kerrotaan mm seuraavaa:
Rusthollin ratasmylly. Myllyn yhteydessä oli tamppilaitos ryynien valmistamista varten. Sen arvioitiin tuottavan vuodessa 8tn ryynejä. Myllyn veroksi määrättiin 4 3/4 kappaa viljaa,tamppilaitoksen 2 kappaa. Ja kyseessä n. vuosi 1845 eteenpäin.

Sama kirja, sivulla 194:Myllyyn oli lisäksi liitetty tamppilaitos ja veran vanuttamo.
Lieneekö tästä mitään apua, mutta laitan tuon kuitenkin tänne joukon jatkoksi.

[Pekka Hiltunen]

Kirjassa Ulla Heino: Ahlaisten historia, sivulla 190 kerrotaan mm seuraavaa:
Rusthollin ratasmylly. Myllyn yhteydessä oli tamppilaitos ryynien valmistamista varten. Sen arvioitiin tuottavan vuodessa 8tn ryynejä. Myllyn veroksi määrättiin 4 3/4 kappaa viljaa,tamppilaitoksen 2 kappaa. Ja kyseessä n. vuosi 1845 eteenpäin.

Sama kirja, sivulla 194:Myllyyn oli lisäksi liitetty tamppilaitos ja veran vanuttamo.
Lieneekö tästä mitään apua, mutta laitan tuon kuitenkin tänne joukon jatkoksi.
Juu, tamppi-nimitys juontuu edelleen 1500-1600 -lukujen ajoilta, sillä jo silloin täytyi pellavavaate tampata, jotta siitä saatiin sovelias materiaali esim. neitojen ja rouvienkin aluspöksyihin ja muuhunkin vaatetukseen. En tiedä, kuinka tässä historiankirjoittaja on kuvitellut voivansa tampata jyviä valkkarin vasararalla, kun yleensä voima-akseli valjastettiin myllynkivien pyörittämiseen syksyisin. 1800-luvulla olivat rattaat jo rautaa ja verat ja saratkin vanutettiin taajamissa eli kaupungeissa erityisissä verkatehtaissa. Kirjoituksesta ilmenee kuitenkin kielen eläminen ja evoluutio ja ennen kaikkien hyvin tuntema tamppaamiseen liittyvä sanasto on palvelut uudessa merkityksessä.
PH

[Wilhelmiina]

Teksti myllystä ei ollut historiankirjoittajan omasta päästä, vaan osa pidemmästä kokonaisuudesta. Joka kyllä viittasi vanhoihin olemassa oleviin asiakirjoihin. Rusthollin arkistossa niitä lienee edelleen tallella. Tuskin ovat hävittäneet suvun historiaa.

[Maaret Eloranta]

Tässä on varmaankin Koskelaisen "Littoisten verkatehtaan historiasta" poimnittua tietoa.
...tai sarkaa (pellavakangasta) PH

Outo tieto minun mielestäni, että sarka voisi olla pellavaa, kyllä se minun kokemuksenin ja yleisimpien lähteiden mukaan on villakangasta. Olisipa vilu tullut sotilaillekin, jos tanakan ja lämpoisen sarkatakin sijaan olisivat saaneet pellavaisen nutun.
esim.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarka_%28kangas%29

Maare

[Wilhelmiina]

Laitan linkin mielenkiintoiseen myllyjuttuun, jonka löysin vahingossa. Siitä ilmenee mm. että kyllä ryynejäkin on tehty ennenmuinoin. Mylly on vaan ollut erilainen kuin vanutuslaitehärveli. Yhteinen nimitys näille ainakin länsi-Suomessa on ollut tamppimylly. Siihen miten mikäkin vempele toimi en osaa sanoa yhtikäs mitään.
Käykää lukemassa koko teksti jos kiinnostaa. Ei sitä koskaan tiedä minkä lieveilmiön se aiheuttaa. Itselleni se aiheutti sen,että löysin erään kateissa olleen etäsukulaisen.:) Mutkan kautta,mutta kuitenkin. Hänellä oli ollut kokonaista 1/4 osuus erääseen myllyyn. Tässä linkki yllämainitsemaani historiikkiin, olkaapa hyvät. http://www.aurajoki.net/Pdf/muistojen_myllyt.pdf

[Pekka Hiltunen]

Laitan linkin mielenkiintoiseen myllyjuttuun, jonka löysin vahingossa. Siitä ilmenee mm. että kyllä ryynejäkin on tehty ennenmuinoin. Mylly on vaan ollut erilainen kuin vanutuslaitehärveli. Yhteinen nimitys näille ainakin länsi-Suomessa on ollut tamppimylly. Siihen miten mikäkin vempele toimi en osaa sanoa yhtikäs mitään.
Käykää lukemassa koko teksti jos kiinnostaa. Ei sitä koskaan tiedä minkä lieveilmiön se aiheuttaa. Itselleni se aiheutti sen,että löysin erään kateissa olleen etäsukulaisen.:) Mutkan kautta,mutta kuitenkin. Hänellä oli ollut kokonaista 1/4 osuus erääseen myllyyn. Tässä linkki yllämainitsemaani historiikkiin, olkaapa hyvät. http://www.aurajoki.net/Pdf/muistojen_myllyt.pdf
Kiitokset mielenkiintoisesta linkistä. Siinä todettiin, että verkatamppi perustettiin 1500-luvun lopulla Kustaa I:n hallinnon toimesta. Tamppi-nimitys tulee siis siitä samoin kuin Valkkarinpolku /-kuja Halisten kosken pohjoispuolella; viljaa jauhettiin kahden pyöreän ja litteän kiven välissä, ja ylempää kiveä pyöritettiin kosken partaalle kaivetun puron vesipyörän voimansiirtoakselin avulla. Alimmaisen kiven uurteet johdativat valmiin jauhon laariin tai säkkiin. Myllynkiviä hakkasivat ammattilaiset mm. Säkylässä, mistä niitä kuljetettiin suurempiin taajamiin ja koskiin. Verkatehtaitten syrjäytettyä tampit on vasaroita eli puutukkeja tietenkin voitu käyttää vaikka ohragryynien valmistamiseen. 1800-luvulla on myös viljan jauhaminen helpottunut ja kosket vapautuneet muuhun tarkoitukseen, kuten sähköntuotantoon tuulimyllyjen yleistyttyä ja esim. Halistenkosken vaiheilla on mm. Kaarinan (nyk. Pyhän Katariinan) kirkkomailla saattanut olla useampiakin tuulimyllyjä - Nummenmäen Kuuvuoren tuulista puhumattakaan.
PH