Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kaljalan talo Turun Kirkkokadulla
Mitä tiedätte Kaljalan (tai Kalialan) talosta Turun Kirkkokorttelin Kirkkokadulla?
Näistä ainakin suurin osa liittynee juuri tuohon taloon:
TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.
TRO 5.4.1647:
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.
Åbo Stads domb. 27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.
Kortistosta käy myös mielestäni ilmi, että Thomas Eriksson omisti (ainakin osittain) Kaljalan talon.
Åbo Stads domb. 2.4.1649 (Dahlströmin kortisto):
Herra Erick Falander (svenska kapellanen) on ostanut Kirkkokadun talon Thomas Erikssonilta.
Tähän liittyviä kortteja on enemmänkin.
Barbron (Pytty, alunperin Loimaalta) ja puoliso Eskil Suikin tiedetään asuneen Kirkkokorttelin Kirkkokadulla. Barbron tyttären poika Hans Bertilsson haki 14.12.1646 raastuvan oikeudessa puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä. Eli ilmeisesti siis he asuivat nimenomaan tässä Kaljalan talossa jossain vaiheessa. Mistä tämä talon nimi juontuu? Olisiko Tyrvään Kallialasta, sillä Turun Suikki-suku taisi olla sieltä myös?
Millainen summa oli 1140 kuparitaalaria tuohon aikaan?
Entä kuka on tämä Thomas Eriksson? Tämä liittyy toiseen ketjuun, johon kirjoitin kaikenlaista viime yönä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2189&page=2
virpinissila
05.08.15, 21:37
Kaljalan kaupat ja Pytyn suku kiinnostavat minuakin. Polveudun kahteenkin kertaan suvusta: talonpoikaisen linjan Lomaan Pytty-Tohna- Euran Viinikkala kautta, mutta ilmeisesti myös Suikin kautta. Veli Pekka Toropaisen artikkeli Pytyn suvusta avaa sukuyhteyksiä aika paljon ja on nyt luettavissa netissäkin https://utu.academia.edu/VeliPekkaToropainen Hän on loistava tuomiokirjojen kääntäjä.
Pari huomiota:
Kuten aina, löytyy kuitenkin jotakin uuttakin. Hakiessani aivan muuta löysin voudintileistä vahvistuksen siihen, että Barbro, Eskil Suikin leski, on kamarikirjuri (kamreeri) Sigfrid Sigfridinpojan anoppi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 KA 1520: 131
Samalla sitten tuli ongelmakin. Barbron sanotan olevan Michelintytär, ei Jönsintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1527: 5v. (vrt. Toropaisen artikkeli taulu 7). Lienee kuitenkin Pytyn sukua perintöjutuista päätellen.
Tässä pari linkkiä Kaljalan myyntiin liittyen. Kummassakin mainitaan Herra Johan (Nicolai) Mynämäen (ei Vehmaan) kirkkoherra, eli hän on Johannes Nicolai Wenno. Hänen vaimonsa (Brita) on nähtävästi näitä Kaljalan perillisiä eli Bertill Mårteninpojan ja Barbron tyttären tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304 KA Turun raastuvanoikeus 14.12.1646.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479382 KA Turun raastuvanoikeus 6.4.1647.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665 KA Turun raastuvanoikeus 5.9.1646. Liittyykö tämä hiukan aikaisempi juttu samaan talokauppaan, en tiedä. Toropainen on Genoksessa 3/2009: 112 tulkinnut jutun: ”Riiassa asuva Jakob Bertilinpoika valitti inspehtori Thomas Thomaksenpojan myyneen isänsä talon Turussa langolleen Mynämäen herra Johan Nicolaille.” Kaljalaahan ei kai missään vaiheessa myyty Wennolle?
Lisäselvityksiä suvusta siis kaivataan. Meitä Maria Wennon Tenlenius-jälkeläisiäkin on vaikka kuinka paljon.
Virpi Nissilä
virpinissila
05.08.15, 22:25
Tarkennus edelliseen: Wennon vaimo lienee Bertil Mårteninpojan tytär ja Barbron ja Eskil Suikin tyttären tytär.
Virpi Nissilä
Benedictus
06.08.15, 07:35
Pytty yhteyksissä pormestari Mårten Sigfridsson kertoo äitinsä olleen Anna Henriksdotter.
Hän perää äidinäitinsä perintöä Pytyltä.
Pormestarin isällä kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli hallussaan pormestari Michel Krankin tiloja Liedossa, mistä on päätelty, että olisivat vaimon perintöä.
Turussa vaikutti 1560-luvulla Henrik Krank niminen, josta ei ole tietoa oliko Michel Krankin setä vai veli.
Vaikuttaisi mielestäni, että Henrik Krank olisi ollut Barbro Pytyn 1. puoliso, jolloin Anna Henriksdotter olisi ollut Krank ja selittäisi Liedon tilat.
Toisaalta Anna olisi syntynyt jo 1560-luvulla, joten on voinut ostaa tiloja yhdessä Sigfrid Sigfridssonin kanssa.
Sigfrid Sigfridsson var på 1690-talet gift med Anna Henriksdotter, som blev mor till hans söner Mårten och Matts. Efter hennes död gifte han 1602 om sig med Elisabet Isaksdotter,6 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#6) dotter till Isak Henriksson av en frälsesläkt från Finskilä i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#7) Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638. Han försöker då återvinna Leiklax och Peräis hemman som hans styvmor hade fått i morgongåva. Då hon 1618 gifte om sig med ryttmästaren Hans Bagge gick dessa gårdar ur släkten och Mårten lyckades inte återbörda dem. Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.8 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#8) Åbo-historikerna uppger att Sigfrid skulle ha varit gift med en dotter till Åbo-borgaren Mickel Krank.9 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#9) Ruuth nämner namnet Barbara och tiden 1591-1604. Åtminstone tiden kan inte stämma. Det kunde möjligen ha varit ett gifte före äktenskapet med Anna Henriksdotter. Men det verkar troligare att förhastade slutsatser har dragits av att Sigfrid Sigfridsson uppträdde som ägare av Ketola och Vangio hemman i Lundo 1603 och 1606, vilka tidigare hade ägts av Mickel Krank.10 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#10)
http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm
Kuuluuko siis Barbro Pytty vanhempaan Pytty sukupolveen jos isän nimi onkin Michel?
virpinissila
06.08.15, 10:21
Jutuissa näyttää olevan ainakin kaksi pappia: Mynämäen Johan Nicolai Wenno ja herra Erik Vehmaalta. Lieneekö Turun hiippakunnan paimenmuistossa mainittu Ericus Johannis (k. 1634)? Mikä yhteys Vehmaan Erikillä on sukuun ja Thomas Erikinpoikaan?
Caloniuksen teksti edeltä ” TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.” Alkuperäisen tekstin mukaan Vehmaan Erik oli edesmennyt 1647. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479381
Turun hiippakunnan paimenmuiston mukaan Vehmaan Ericus Johanniksen leski Elin nai sittemmin Laitilan kirkkoherran Laurentius Sigfridin (k.1652/1653). Näiden poika puolestaan oli Johan Wennon tyttären Marian ensimmäinen mies ”Letalenus, Gabriel Laurentii”.
En nyt ole varma, mutta tuo lankouskäsitekin taisi vielä näihin aikoihin olla laajempi, kuin nykyään. Näiden sukulaisuuksien ja sukuverkostojen selvittäminen vaatisi ”suurennuslasityötä” alkuperäisteksteistä ja kiinnostaisi kovatikin. Minulla on työn alla kuitenkin artikkeliaineiston tarkistus, joten tämä jää nyt osaltani vähän epämääräiseksi sohimiseksi.
Virpi Nissilä
Kiitoksia näistä vastauksista kummallekin! Tosiaan kyseinen Vehmaan herra Erik saattaa olla tuo Ericus Johannis. Talonhaltijaluettelon mukaan hän olisi kuollut 1934 Vehmaalla.http://users.utu.fi/isoi/talot/vehmaa.htm
Itekin mietin, että lankouskäsite saattoi olla laajempi. Jos ajatellaan, että tämä Thomas Eriksson on Turun Thomas Bytti ja siten myös luultavasti samalla Loimaan Pesänsuon Thomas Eriksson, silloin tämä "lankous" saattaisi tulla siitä, että Pesänsuon Thomas Eriksson mainitaan Vähäperän Frans Pytyn vävynä vuonna 1654. Tuntuu kyllä olevan vähän kaukaa haettua.
Michel Pyttyyn en ole törmännyt Loimaalla enkä Turussa. Loimaan Pytyllä eli hieman myöhemmin ainakin yksi Michel.
virpinissila
06.08.15, 14:14
En oikein tiedä, mihin tätä Barbron tarinaa jatkaisi. Pantakoon nyt tähän ketjuun.
Niissä kahdessa tuomiokirjassa, jotka ovat V. P. Toropaisen artikkelin pohjana Barbron osalta, ei kummassakaan sanota hänen patronyymiaan. Nyt katsottuna artikkeli sisältää ainakin näiltä osin aika paljon tulkintaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846091 KA Loimaan (Loimijoen) käräjät 5.6.1628: 166v. Minusta vuoden 1593 ja 1619 perinnönsaajien keskinäisistä sukulaisuussuhteista ei paljoakaan sanota. Dorde, jonka T. sijoittaa Jönsin tyttäreksi, on minusta Jörenintytär. Ainoa nainen, jonka patronyymi tässä mainitaan. Hänen osaltaan taitaa olla kyse 1619 (fäderne)perintö.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846946 KA Loimaan (Loimijoen) käräjät 6.-8.9.1638: 275. Tässäkään ei mainita Barbron patronyymiä, mutta sisaruksia kyllä.
Pytyn jälkeläisistä ovat, mutta minusta ei ole ollenkaan selvää, että kyse olisi Jönsin lapsista, kuten V. P. Toropainen on tulkinnut. Onko kyse jonkun varhaisessa vaiheessa Turkuun menneen Michelin jälkeläisistä? Ajallisesti voisi esim. olla Jönsin veli. Vuonna 1592 kirjurin kirjoittamassa kuitissa (KA 1527: 5v.) lienee kyse Barbron (Barbaran) itse antamista tiedoista, kun se on kirjoitettu minä-muodossa. Voi tietysti silti olla kyse kirjurin virheestäkin patronyymin osalta.
Nimenottoperusteita näyttää olevan monia. Itse törmäsin raumalaiseen porvarissukuun, joka otti 1600-luvulla nimen ostamansa kaupunkitalon perusteella. Tapio Vähäkangas selvittää Danske-artikkelissa, kuinka Wennojen nimi kulkee vaimojen kautta jne. Harrastelijana en ole kylläkään asiantuntija.
Virpi Nissilä
Täytyy paremmalla ajalla perehtyä tämän Barbron vaiheisiin. Eivätkö Jöns ja Jöran ole usein vain saman nimen kaksi erilaista muotoa? Mielestäni olen törmännyt ainakin siihen käytäntöön.
virpinissila
06.08.15, 15:33
Eivät ole:
- Jöns, Johan, Juho
- Jöran, Yrjö
Joku muu voinee vielä tarkentaa...
V. N.
- Jöns, Johan, Juho
- Jöran, Yrjö
Oikeassa olet. Olen tainnut törmätä tapauksiin, joissa ei ole saatu selvää nimestä, onko Jöns vai Jöran, ja siksi on käytetty vähän kumpaakin muotoa.
Hannu Virttaalainen
06.08.15, 17:49
Eivät ole:
- Jöns, Johan, Juho
- Jöran, Yrjö
Joku muu voinee vielä tarkentaa...
V. N.
Minusta Turun Yliopiston historian tutkija ja sukututkija Toropainen tuntuu välillä sotkevan nämä nimet, mikä voi sotkea välillä kokemattoman sukututkijan, kuten minä, ajatuksia ..
Sitten ne kirjurit ja papitkin ovat joskus kirjanneet väärin nimiä mikä sotkee lisää.
Pytty on Toropaisen omia juuria ja kuten hän jossain mainitsee niin hyvin monen muunkin sukututkijan juuria tuntuu olevan, myös minun.
virpinissila
06.08.15, 20:08
Kaikille, niin kokeneille kuin kokemattomillekin, tulee epätarkkuuksia ja virheitä, ainakin kun on kyse 1500- ja 1600-lukujen vaihteesta. Epävarmuustekijöitä on paljon. Lisäksi aina tulee esiin uusia asiakirjoja, kuten nyt sattumalta nuo pari voudintilien tekstiä, ja joudutaan tarkastelemaan suhteet uudelleen.Kannataa aina kun mahdollista, katsoa alkuperäinen asiakirja, vaikka tulkinnan olisikin tehnyt auktoriteetti.
V.N.
Näinhän se on noiden vanhojen asiakirjojen tulkitsemisessa. Toropainenkin tuntuu kirjoittavan auki vain sillä hetkellä olennaiselta tuntuvan, koska usein alkuperäistä tekstiä on mielestäni tuplasti. Siinä saattaa joku tärkeä sana jäädä pois. No, en valita. ;) Itse saan selvää vain murto-osan noista alkuperäisistä.
Tässä tuli aiemmin esiin, kuinka porvari on ottanut talon nimen itselleen. Se ei ollut mitenkään harvinaista, vaikkakin erikoisempaa kuin pitäjissä, jossa se oli käytäntö. Tulihan nimi Caloniuskin siitä, kun Henric Pytti osti vuonna 1711 Jöran Kaloisen talon eteläisestä Aninkaisten korttelista ja muutti nimensä Kaloseksi. Pojat lähtivät opintielle ja muuttivat nimen latinalaiseen muotoon.
Tästä Kaljalan talosta vielä. Nämä omistajuudet menevät omituisesti. Tässä on joitakin Dahlströmin kortteja satunnaisessa järjestyksessä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994932
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994936
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994938
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994942
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994945
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994902
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994898
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994895
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994868
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994865
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994862
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994859
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994861
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994856
Minusta noiden mukaan joku Thomas Eriksson omisti Kaljalan talon ainakin noin vuodesta 1643 ja myi sen Erik Falanderille 1649. Kuinka sitten TRO 5.4.1647 väittää, että Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon?
Oliko tavallista tai edes mahdollista, että porvari omisti useamman kuin yhden talon samassa kaupungissa?
Benedictus
06.08.15, 23:23
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
Tässä lienee Paraisten Bläsnäsissä inspehtori Thomas Thomasson , joka lienee sama kuin Kaljalan ostaja.
Bläsnäsin omisti aiemmin Gevalteri Anders Eriksson, joka taasen näkyi Dirikkalan talossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665 KA Turun raastuvanoikeus 5.9.1646. Liittyykö tämä hiukan aikaisempi juttu samaan talokauppaan, en tiedä. Toropainen on Genoksessa 3/2009: 112 tulkinnut jutun: ”Riiassa asuva Jakob Bertilinpoika valitti inspehtori Thomas Thomaksenpojan myyneen isänsä talon Turussa langolleen Mynämäen herra Johan Nicolaille.” Kaljalaahan ei kai missään vaiheessa myyty Wennolle?
Tarkoittaakohan ylläoleva, että Thomas Thomasson myi talon omalle langolleen Vennolle vai Jacob Bertilssonin langolle?
Tuossa on SAY:n tekijälle tullut virhe, sillä oikea termi on gewaldigare Anders Eriksson.
Tämä Anders Eriksson näkyy Turussa 1631, kun Hämeenkyrön khr Henrikus Jacobi Finno perää häneltä Aninkaisten Stor Dirikkalasta vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosuuksia.
linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513
Kiinnostavaa, että mikä sukusuhde Anders Erikssonilla olisi Tyke-sukuun. toisaalta Rymättylän Alakylän Äärlässä näkyy Jacob Tyke.
bläsnäs.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203975
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325700
Voisivatko Thomas Eriksson ja Anders Eriksson olla veljeksiä?
Olimielenkiintoista havaita yhteys Thomas Thomasson Leijonbergin, jonka haltuun Bläsnäsin tila Erik Jakobssonin jälkeen joutui, jaZacharias Axelsson Haggegrenin välillä. He siis olivat siskopuolienpuolisoita
Tomas Tomasson, adlad Leijonberg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonberg_nr_606
http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presen....aspx?id=11148 (http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=11148)
Hannu Virttaalainen
07.08.15, 07:31
Kaikille, niin kokeneille kuin kokemattomillekin, tulee epätarkkuuksia ja virheitä, ainakin kun on kyse 1500- ja 1600-lukujen vaihteesta. Epävarmuustekijöitä on paljon. Lisäksi aina tulee esiin uusia asiakirjoja, kuten nyt sattumalta nuo pari voudintilien tekstiä, ja joudutaan tarkastelemaan suhteet uudelleen.Kannataa aina kun mahdollista, katsoa alkuperäinen asiakirja, vaikka tulkinnan olisikin tehnyt auktoriteetti.
V.N.
Kaikkea eivät myöskään auktoriteetitkaan kuten Toropainen, Suoja, Veikko Laakso tai Seppo Suvanto kirjoittamassaan millään ehdi tarkistaa alkuperäislähteistä van käyttävät esim. SAY:tä tai jotain muuta suhteellisen luetettavaa ei alkuperäislähdettä. Ongelma on että näin he vahvistavat viittaamansa lähteen mahdollisia virheitä. "Kyllä Laakso, Suvanto ja Toropainen ovat kaikki kirjoittaneet, että Virttaan Tätilä on syntynyt Virttaan Heikkilän jakaantumista eikä Mikolan". Vaan minusta he ovat vaan kaikki uskoneet SAY:a tai toisiaan. Onneksi kaikki em. kertovat omat lähteensä sekä alkuperäiset että muut.
Aina myös tehdään uusia löytöjä, Jos Suoja olisi tiennyt Huittisten kaksoishäistä, ei hän olisi niin paljon ihmetellyn Tuomolan isännän päätymistä Porvoon valtiopäiville. Kyllä Mälläisten Markulan jälkeläisen kuuluukin valtiopäiville päästä, hän olisi todennut ;)
Minä nyt olen tällainen tavallisempi Mälläisten Markulan jälkeläinen.
Saattoi mennä hieman ohi aiheesta ohi. Mutta kannattaa myös koko ajan muistaa, että pelkät nimet Kyrö, Kyröläinen, Pytty, Bytti, Kontti tai etunimet ja isännimet eivät vielä todista yhtään mitään vaan kyllä niiden lisäksi tarvitaan jotain muutakin. Kyröjä on muuallakin kuin Mellilän naapurissa nykyisellä Pöytyällä esim Hämeenkyrö Mouhijärven naapurissa ja Kyröjoki sekä Isokyrö vielä enemmän Pohjanmaalla.
Meillä ei aina auktoritteettaja kumarreta sillä jo Kalle Juhanpoika Liinoja, kirjoitti rovasti Hedbergille 'oppi-isälleen' Lönrothin virsikirjan uudistuksesta, joka ei häntä miellyttänyt "Lönrothkin voisi tehdä jotain hyödyllistä kuten kuokkia maata tai hakata hakoja ja jättää virret rauhaan" :D:
No hänkin oli kyllä Mälläisten Markulan jälkeläinen kuten isänsä virttaalainen serkku ...
Tässä lienee Paraisten Bläsnäsissä inspehtori Thomas Thomasson , joka lienee sama kuin Kaljalan ostaja...
Olimielenkiintoista havaita yhteys Thomas Thomasson Leijonbergin, jonka haltuun Bläsnäsin tila Erik Jakobssonin jälkeen joutui,...
Siis onko tämä inspehtori Leijonberg?
Voisivatko Thomas Eriksson ja Anders Eriksson olla veljeksiä?
Se tulee mieleen, kun kerran:
1) "...inspehtori Thomas Thomaksenpojan myyneen isänsä talon..."
2) Blasnäsissä on Anders Eriksson ja ilmeisesti nuorempi Thomas Thomasson
3) Näyttävät liittyvän vähän samoihin talokauppoihin.
Jaa-a... Näinhän tässä aina käy. Kun luulee olevansa ratkaisun äärellä, tuleekin entistä enemmän ongelmia. Tämä Kaljalan talohan siis kiinnostaa minua nyt siksi, kun tuo Thomas Eriksson saattaisi olla Thomas Bytti, Calonius-suvun esi-isä. Ikänsä puolesta tuo Thomas Thomasson voisi olla juuri ja juuri Thomas Bytin poika. Bytti kuoli 1659. Veikkaukseni on, että syntyi noin 1595, mutta saattaa olla mitä vain väliltä 1580-1610.
Löytyisipä edes jotain lähes täysin varmaa suoraan kirjoista kuten "Thomas Eriksson Bytti myi sukutalonsa ja muutti vaimonsa se-ja-se ja lastensa ne-ja-ne kanssa sinne-ja-tänne", mutta kun ei. Olis voinu vähän miettiä silloin aikoinaan, että kirjoittaisivat sekä isännimen että talonnimen/sukunimen samaan yhteyteen!
...Saattoi mennä hieman ohi aiheesta ohi. Mutta kannattaa myös koko ajan muistaa, että pelkät nimet Kyrö, Kyröläinen, Pytty, Bytti, Kontti tai etunimet ja isännimet eivät vielä todista yhtään mitään vaan kyllä niiden lisäksi tarvitaan jotain muutakin. Kyröjä on muuallakin kuin Mellilän naapurissa nykyisellä Pöytyällä esim Hämeenkyrö Mouhijärven naapurissa ja Kyröjoki sekä Isokyrö vielä enemmän Pohjanmaalla...
Juuri näin! Mutta kun ei suoraan löydy tietoa, ainoa keino on lähteä sohimaan sokkona pienien vihjeiden perässä. Olen tässä selvitellytkin noita Kyröjä ympäri Suomea. Niitähän kyllä löytyi jo tuolloin monesta paikkaa, kuten kerroit. Näyttää vain siltä, että mielenkiintoisella tavalla Loimaalla olivat yhteydessä Pytyt ja Kyröläiset, ja siihen samaan soppaan sekaantuivat sitten samoihin aikoihin yllättävällä tavalla Erik Thomasson "Florinus" ja joku mystinen Thomas Eriksson. Kuten jossain kerroin, mielestäni Jöran Grelsson Kyröläinen oli nimismiehen rättäri. Jöranin pojista tuli isäntiä eri taloihin, ja heidän vaiheistaankin tiedetään sitten jotain.
Pienenä anekdoottina. Ajoin teini-ikäisen poikani kanssa viime viikolla Järvenpäähän, kun sattumalta huomasin tieviitan, jonka mukaan vasemmalla olisi "Kyrölä". Sinne Sibeliuksen Ainolaan päin. Kerroin heti pojalle, että saatamme olla Kyröläisten sukua noin 1500-luvulta. Juuri kun sain kerrottua tämän, huomasin seuraavassa viitassa lukevan "Kinnari". Pytythän olivat Skinnareita, nahkureita. Muistaakseni muuallakin on ollut näin, että Kyrö ja Kinnari ovat vierekkäin. Ehkä Kyröläiset olivat kovia metsämiehiä, joilta Skinnarit saivat villieläinten nahat?
Hannu Virttaalainen
07.08.15, 18:20
Juuri näin! Mutta kun ei suoraan löydy tietoa, ainoa keino on lähteä sohimaan sokkona pienien vihjeiden perässä. Olen tässä selvitellytkin noita Kyröjä ympäri Suomea. Niitähän kyllä löytyi jo tuolloin monesta paikkaa, kuten kerroit. Näyttää vain siltä, että mielenkiintoisella tavalla Loimaalla olivat yhteydessä Pytyt ja Kyröläiset, ja siihen samaan soppaan sekaantuivat sitten samoihin aikoihin yllättävällä tavalla Erik Thomasson "Florinus" ja joku mystinen Thomas Eriksson. Kuten jossain kerroin, mielestäni Jöran Grelsson Kyröläinen oli nimismiehen rättäri. Jöranin pojista tuli isäntiä eri taloihin, ja heidän vaiheistaankin tiedetään sitten jotain.
Näitten Mellilän Kyröläisten todennäköisin lähtöpaikka Kyrö on naapurikylä Marttilan puolella, nykyään Pöytyää, välillä itsenäistä Karinaisten kuntaa. Ongelmia näitten Kyröläisten kanssa tulee, kun siirtyivät Turkuun. Selvitäpä mistä Kyrösta Matti tai Juha Kyröläinen tai Kyrö on Turkuun tullut. Nämä lisänimet isoäidin kotitalon, nykyisen asuintalon tai milloin mistäkin mukaan saadut tarttuivat välillä kantajiinsa kuin liima ja välillä niitä vaihdettiin jatkuvasti.
Olethan käynyt läpi myös Marttilaa näitä esi-isiäsi hakiessasi?
Ovat nämä Niinijoensuun nimismiehetkin, sekä Pietilästä että Kempistä, esipolviani. Siksi tämä kiinnostaa, kun pyöritään omien esipolvien ympärillä aika monen mainitsemasi henkilön kohdalla.
Benedictus
07.08.15, 22:14
Virpi Nissilä on aarre, kun jaksaa etsiä vanhoja käräjätietoja.
Tässä on kiinnostava pointti Virpi Nissilän viestissä:
Jutuissa näyttää olevan ainakin kaksi pappia: Mynämäen Johan Nicolai Wenno ja herra Erik Vehmaalta. Lieneekö Turun hiippakunnan paimenmuistossa mainittu Ericus Johannis (k. 1634)? Mikä yhteys Vehmaan Erikillä on sukuun ja Thomas Erikinpoikaan?
Caloniuksen teksti edeltä ” TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.” Alkuperäisen tekstin mukaan Vehmaan Erik oli edesmennyt 1647. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479381
Turun hiippakunnan paimenmuiston mukaan Vehmaan Ericus Johanniksen leski Elin nai sittemmin Laitilan kirkkoherran Laurentius Sigfridin (k.1652/1653). Näiden poika puolestaan oli Johan Wennon tyttären Marian ensimmäinen mies ”Letalenus, Gabriel Laurentii”.
Johan Nicolai Vennon vaimoksi on mainittu pormestari Bertil Mårtenssonin tytär.
Tuossa yllä mainitaan Vehmaan Ericus Johanniksen lesken Elinin naineen Laitilan khr Laurentius Sigfridin.
Lisäksi mainitaan, että Elinin ja Laurentius Sigfridin poika nai Johan Vennon tyttären Marian.
Tuon mukaan olisi siis Bertil Mårtenssonin tyttärentytär nainut serkkunsa, jos äiti Elin oli myös Bertil Mårtenssonin tytär.
-erityiosesti on huomattava, että juuri äidinperintö on toimitettu herra Erikille.
Serkku aviot olivat tuolloin hyvin harvinaisia, eli oliko herra Ericus Johannis perillinen eikä vaimonsa.
TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan, vaimonsa veljeltä? Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasson Leijonbergin hallussa, mutta hän (kumpi Hans vai Thomas?)oli jo toimittanut isänsä pormestari Bertill Mårtenssonin velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.
Onko niin , ettei Kyseessä olekaan Bertil Mårtenssonin vaimon perintö vaan jo aiempi vaimon äidin Barbro Bytyn perintö.
Heitän tähän täysin mielikuvitus ajatuksen:
Olisiko Barbro Bytti nainut:
1. Henrik Krankin=tytär Anna Henriksdotter.
2. Hans N. josta aviosta poika Simon Hansson, kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoli, sekä mahdollinen 2.veli.Ericus Johannis/Hansson.
3.Sigfrid kamreerin isä Sigfrid
4.Eskil Suikki, josta aviosta Suikit
Benedictus
08.08.15, 10:01
Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.
Ylläolevasta selviää, että pormestari Mårten Sigfridssonin ja veljensä kirjuri Mats Sigfridssonin huoltajina toimi pormestari Bertill Mårtensson, joka oli poikien äidin sisarenmies.
Tuleva Viipurin piispa Gabriel Petri Melartopaeus, jonka 1. vaimon suvusta ei ole selvyyttä. 2. vaimo on sattumaa kyllä Klöverbladin tytär, jonka sisko oli taasen Thomas Thomasson Leijonbergin vaimo.
Onko sattumaa, että poikien perintötaloa Tukholmassa oli myymässä myös Turun linnan räntmestari Thomas Hansson, joka kummakyllä mainitaan asujana tuossa Dirikkalan talossa, jota myi gevalteri Anders Eriksson.
Kysymys onkin: oliko räntmestari Thomas Hansson inspehtori Thomas Thomasson Leijonbergin isä ja mahdollisesti kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoli tai paremminkin isän puolison aiemman miehen Hansin poika.
Kamreeri Otten Klöfverblad 2. vaimo oli Elisabeth Hansdotter, avio 1597.
Otten Klöfverbladin tytär Sara Ottesdotter Klöfverblad nai inspektor Thomas Thomasson Leijonbergin, joka omisti Paraisten Bläsnäsin tilan Kivalteri Anders Erikssonin jälkeen.
Kivalteri Anders Eriksson mainitaan asujana Turun Dirikkalan talossa, jossa asui myös Turun linna räntmestare Thomas Hansson, joka periaatteessa voisi olla Thomas Thomasson Leijonbergin isä.
Kiinnostavaa on, että tämä Räntmestare Thomas Hansson myös oli välikätena, kun kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poikien perintöä selvitettiin Tukholmassa.
Vaikuttaisi, että räntmestare Thomas Hansson olisi ollut poikien setä, toisen Simon Hansson nimisen sedän lisäksi..
Ylläoleva panee ajattelemaan, että olisivatko Elisabeth, Thomas, Simon ja Erik Hansinlapset sisaruksia. Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äidin toisen puolison Hans N:n lapsia eli kamreerin sisaruspuolia. Äiti lienee asunut Tukholmassa, koska sieltä tuli tuo talo Sigfridin lapsille.
Lisä väria ajatukselle antaa se, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poikien toinen holhooja oli piispa Gabriel Melartopaeus, jonka 2.vaimo oli Emerentia Ottesson Klöfverblad
Kamreeri Otte Klöfverbladin avioitumisaikaan Sigfrid Sigfridsson taisi olla Suomen kamreeri.
Benedictus
08.08.15, 10:46
Tässä Virpi Nissilän vistit:
Kuten aina, löytyy kuitenkin jotakin uuttakin. Hakiessani aivan muuta löysin voudintileistä vahvistuksen siihen, että Barbro, Eskil Suikin leski, on kamarikirjuri (kamreeri) Sigfrid Sigfridinpojan anoppi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 KA 1520: 131
Samalla sitten tuli ongelmakin. Barbron sanotan olevan Michelintytär, ei Jönsintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1527: 5v. (vrt. Toropaisen artikkeli taulu 7). Lienee kuitenkin Pytyn sukua perintöjutuista päätellen.
Pytyn jälkeläisistä ovat, mutta minusta ei ole ollenkaan selvää, että kyse olisi Jönsin lapsista, kuten V. P. Toropainen on tulkinnut. Onko kyse jonkun varhaisessa vaiheessa Turkuun menneen Michelin jälkeläisistä? Ajallisesti voisi esim. olla Jönsin veli. Vuonna 1592 kirjurin kirjoittamassa kuitissa (KA 1527: 5v.) lienee kyse Barbron (Barbaran) itse antamista tiedoista, kun se on kirjoitettu minä-muodossa. Voi tietysti silti olla kyse kirjurin virheestäkin patronyymin osalta.
Olisiko mahdollista, että Barbro Michelsdotter kamreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi ja täten pormestari Mårten Sigfridssonin isoäiti olisikin Pytyn talon N.N. tyttären ja jonkun Michelin tytär.
Tällöin mennään taas Dirikkalan talonn, jossa mainitaan 1606 Her Michaelin leski, joka lienee khr Michael Stutaeuksen leski.
Tässä hyvin kiinnostava selvitys gevaldigare Anders Erikssonin perillisistä.
juttu Turun käräjillä 1635, jossa esiintyi kivalteri Anders Erikssonin perijät: vaimo Malin Hansdr, Peer Abrahamsson, Mickel Peersson ja Karin Eriksdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482773
Ylläolevan perusteella ei Anders Erikssonilla ollut omia lapsia, koska perijöissä ei ole Anderslapsia.
Voisiko päätellä, että Karin Eriksodotter olisi sisar, johtuen samasta isänimestä, Per Abrahamsson ja Michel Persson lienevät sisarenmiehiä, siis lankoja?
Tiedä silti, olihan ennen sukuisuus tosi mutkikasta.
Mikä kiinnostavaa, on se, että Anders Erikssonin vaimo oli Malin Hansdotter.
Koska Dirikkalan talossa asui 1619 Thomas Hansson Turun linnan räntmästare ja Dirikkala osan laittoi myyntiin kyseinen Anders Eriksson, lienee pääteltävissä, että Malin Hansdotter olisi ollut Thomas Hanssonin sisar.
Vielä kiinnostavammaksi seikka tulee, jos katsotaan Paraisten Bläsnäsin omistuksen siirtymistä, senjälkeen kun Anders Eriksson 1635 kuolee.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
-1639 näkyy Anders Erikssonin leski, siis Malin Hansdotter.
-1640 bookhållare Thomas Thomasson, joka on sama kuin Thomas Leijonberg
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonberg_nr_606
Onko liian helppoa ajatella, että Thomas Thomasson Leijonbergin isä oli tuo Thomas Hansson ja täti Malin Hansdotter?
Edellisessä viestissä arvellaan Thomas Hanssonia kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoleksi.
Onko tekstistä ymmärrettävä, että olivat velipuolia.
Kiinnostavaa, että löytyy maininta:
Tonkiessani muistiinpanojani löytyi v1609 huonekuntaluettelosta myös Dirikkala gårds Thomas Hansson räntmestar.
Ritva
Malin Hansdotterin veljeksi arvelemani Thomas Hansson on siis jo 1609 Dirikkalassa, hänet mainitaan 1698-20 Turun linnan räntmestariksi.
Vuonna 1606 tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski.
Ajalliesti saattaisi olla mahdollista, että Barbro Michelsdotterin isä olisi tuo Stutaeus ja äiti N.Pytty.
Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)
Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson
Föglön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.
Benedictus
09.08.15, 11:05
Vaikuttaisi, että tämä Thomas Erikssonin sukupiiri on melko laaja.
Aiemin tuotiin esille Erik Thomasson Niinijoen Pietilän isäntä, jonka vävy oli Erik Henriksson Spåra.
Toropaisen Spåra artikkelissa tulee esille Erik Spåran täti Malin Olofsdotter, jonka puolison kirjuri Michel Eskilssonin äiti mainitaan Anna Tykeksi, joka oli perinyt tilan Paraisten Domarbystä.
Tämä samainen Anna Tyke mainitaan Bläsnäsissä, sekä Michel Tyke. Heitä seuraa gevalteri Anders Eriksson.
Toropaisen Hakola artikkelissa mainitaan, että sisaren appi oli Eskil Tyke Turussa.
Asian tekee hankalaksi se, että oliko Anna Tyke, Tyke sukua kuten voisi olettaa ja Eskel tämän puoliso, koska usein jos vaimolla oli sukunimi niin tämä oli hänen oma nimensä ja vävy ottanut talon nimen.
Nyt on taas niin paljon uusia nimiä ja oletuksia, etten millään ehdi niitä tarkemmin miettimään. Ensi viikon olen Englannissa työmatkalla ja siellä olis illat vapaat, joten ehkäpä siellä ehtii rauhassa... ;)
Se, että ketään Thomas Erikssonia ei näy 1635 Anders Erikssonin perillisissä, mutta Karin Erikdsdr näkyy, hieman viittaa siihen suuntaan, että Thomas ja Anders eivät olisi veljeksiä.
Tuolla jokunen viesti taaksepäin oli käräjäkirjan kohta, jossa persoonapronominin kohde jää epäselväksi, on valitettavan yleinen ilmiö. Johtuneekohan siitä, että alkuperäinen tekstikin on tulkittavissa monella tapaa, vai onko käännös/tulkinta tehty vain liian leveästi... Tätä olen miettinyt muutamassa tapauksessa.
Tähän voisin pistää tarkemmin tämän yhden huomion Loimaan Thomas Erikssonista. Eikö olekin hieman erikoista, että joku Thomas Eriksson mainitaan vain yhtenä ainoana vuonna renkeineen ja piikoineen Niinijoensuun Pietilässä (nimismiehen talossa) vuonna 1651. Ei lainkaan merkintöjä muuten ja 1652 mainitaan Per Bengtsson ja sitten seuraakin Erik Henriksson Spåran nimismiesvuodet.
SAY, Loimijoki, Niinijoensuu, Pietilä (1620-1673):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021207
Ja tässä Pesänsuon Mattila 1620-1673:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015691
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021305
Uskon siis Turun Thomas Bytin asuttaneen/omistaneen/huolehtineen tuosta talosta noin 1634-1650. Pitäneen siis jonkinlaisena kauppakartanonaan. Sijaitsee sopivasti juuri ennen Vähäperän Pyttyä Turusta päin tultaessa. Thomas Eriksson mainitaan siellä viimeisen kerran 1650. Tai mainitaan punaisella vielä 1654, mutta se kai on käytännössä viittaus vain edelliseen isäntään. Nyt en muista ulkoa näiden värien merkitystä. Huom! 1634 ruskealla tekstillä Läntzman (mustalla tekstillä toisen linkin takana). Mitäköhän se tarkoittaa käytännössä?
Yksi pieni huomio vielä: Mattilan isännäksihän tuli Thomas Erikssonin jälkeen Mats Jöransson Kyröläinen. Kyröläisillähän oli sukuoikeus tähän taloon jo vuoden 1630 käräjäpäätöksen jälkeen. Joku Mats Jöransson mainitaan vuonna 1634 Niinijoensuun Pietilässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
(sama vuosi kun Mattilassa merkintä "nimismies" ja Thomas Eriksson tulee sinne isännäksi).
Väitän, että Mats Jöranssonin isä, Jöran Grelsson Kyröläinen, oli nimismiehen (kyyti)rättäri:
Niinijoensuun Kempissä mainitaan 1642-1643 Jöran Rättare, vaimo Maisa. Kempistähän tuli myös nimismies noihin aikoihin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018803
Täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019079
1637 Ländzmans folck: Jöran Rättare
Meillilän Kyröläisessä 1659 leski Maisa, tytär Petronella.
Myös aiemmin Kyröläisessa mainitaan Jöranin vaimoksi Maisa.
Tämä nyt ei enää niin liity Turun Kaljalan taloon, mutta kun nyt kerran tässä mietitään, kuka voisi olla tuo Turun Thomas Eriksson...
Benedictus
09.08.15, 16:15
Turun raastuvanoikeus 31.8.1629
Tuli oikeuden eteen Autuaan Kyrö -Jaakon poika, Martti Jaakonpoika ja kohdisti vaatimuksensa autuaan Henrik Hannunpojan, muinoisen linnankirjurin jälkeensä jättämää leskeä ja hänen poikaansa mestari Marttia vastaan jostain määrästä perintöä, joka on langennut hänelle ja hänen veljelleen/veljilleen perintönä vuonna 1594 heidän isänsä Kyrö -Jaakon jälkeen.
Tällöin todisti herra Martti, että hänen autuas isänsä oli elättänyt heitä seitsemän vuotta ja heidän nuorinta veljeään Olavia kolme vuotta, ennen kuin hän oli siirtänyt jonkin määrän perintöä itselleen. Ja toi mestari Martti esiin (Turun) maistraatin (pormestarin ja raadin) sinetöimän perinnönjakokirjan, joka on päivätty 27.3.1609, jossa ilmoitetaan, että he ovat arvioineet samaisen perinnönjaon, jolloin todettiin otetun huostaan mainitulta autuaalta Jaakko Kyröltä kultasormuksia, jotka painoivat 7 luotia, hopeaa 596 luotia, joista 311 luotia oli jonkin verran kullattuja, lyötyä rahaa 385 3/4 taalaria, kuningas Kustaan rahaa 850 markkaa, kuningas Eerikin rahaa 40 markkaa, tinaa 8 leiviskää 8 markkaa, messinkiä 3 leiviskää 14 markkaa, kuparia 8 leiviskää 6½ markkaa, jotka hopearahat ja muut parsellit on ositettu ja jaettu ensin Kyrö -Jaakon lasten kesken puoliksi heidän isänsä äidinperintönä. Ja on toinen puoli jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan edellä mainittujen Mikko Tyykin lasten ja kuuden Kyrö -Jaakon lapsen kesken. Ja kaiken sen, mikä on juossut Mikko Tyykin neljän lapsen hyväksi, ovat Boije Hake ja Jaakko Mikonpoika ottaneet haltuunsa.
Mutta se mikä lankesi Kyrö -Jaakon lapsille, niin isän- kuin äidinperintönäkin, on tullut ositettua ja jaettua kolmeen yhtä suureen osaan, joista yhden osan otti Boije Hake itselleen mukaanlukien kaksi lasta. Ja yhden osan otti Niilo Torkillinpoika itselleen mukaanlukien kaksi lastaan. Kolmannen osan otti Henrik Hannunpoika itselleen yhdessä Martti ja Matti Jaakonpojan kanssa, ja juoksee siitä arvioinnin mukaan sitä osuutta kohti, jonka hän on ottanut itselleen rahassa laskettuna, 303 taalaria 18 äyriä.
Sen jälkeen esitti mestari Martti Martti ja Matti Jaakonpoikien todistuskirjoituksen, joka on päivätty Turussa 3.2.1604, joka ilmoittaa, että he ovat jääneet velkaa autuaalle Henrik Hannunpojalle heidän muonituksestaan ja kartanoistaan, joita tämä oli rakentanut ja parantanut, 272 taalaria.
Sitten esitti mestari Martti todistuskirjoituksen, joka on päivätty Turussa 23.1.1602 ja on Martti ja Matti Jaakonpoikien omakätisesti allekirjoittama sekä autuaan Sipi Sipinpojan, muinoisen kamreerin, ja useitten hyvien miesten sineteillä sinetöitynä, joka ilmoittaa, että autuas Henrik Hannunpoika on jo sinä aikana pitänyt sekä Martti että Matti Jaakonpoikaa koulussa seitsemän vuotta ja heidän nuorempaa veljeään Olavia yli kolme vuotta vaatettaen ja muonittaen heidät. Ja tunnustavat he, että ovat kaikesta siitä jääneet velkaa ja ovat velvollisia siitä maksamaan. Lisäksi on Henrik Hannunpoika antanut Matti Jaakonpojalle erän rahaa sinä ensimmäisenä vuotena silloin, kun tämä matkasi Saksanmaalle, minkä hänen siitä annettu maksusitoumuksensa ilmoittaa.
Ja kuten voidaan todellakin nähdä, että Martti Jaakonpojalla ei ole mitään oikeutta vaatia perintöä autuaalta Henrik Hannunpojalta isänsä Kyrö -Jaakon jälkeen, julistettiin, että koska hänen veljensäkin tyytyy tähän, niin on hänen luovuttava turhasta moitteestaan Henrik Hannunpojan perillisiä vastaan.
Yllä on siis porvari Jacob Kyrön perinnönjako, jossa hänen 6 lastaan jaetaan kolmelle holhoojalle.
-miksi linnakirjuri Henrik Hanssonilla on 3 ei selviä.
Mårten Jacobsson ja Mats Jacobsson mainitaan, muttei muiden lasten nimiä.
Olisiko Anna Tyke yksi heistä.
Kiinnostavaa kyllä Bläsnäsin naapuritilalla näkyy Erik Jacobsson, voisiko olla Tyke ? Toisaalta myös aimmin Erik Michelsson.
Ajallisesti sopisiko Thomas Erikssonin isäksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
Benedictus
11.08.15, 07:53
TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.
TRO 5.4.1647:
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.
Åbo Stads domb. 27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.
Kortistosta käy myös mielestäni ilmi, että Thomas Eriksson omisti (ainakin osittain) Kaljalan talon.
Åbo Stads domb. 2.4.1649 (Dahlströmin kortisto):
Herra Erick Falander (svenska kapellanen) on ostanut Kirkkokadun talon Thomas Erikssonilta.
Tässä pari linkkiä Kaljalan myyntiin liittyen. Kummassakin mainitaan Herra Johan (Nicolai) Mynämäen (ei Vehmaan) kirkkoherra, eli hän on Johannes Nicolai Wenno. Hänen vaimonsa (Brita) on nähtävästi näitä Kaljalan perillisiä eli Bertill Mårteninpojan ja Barbron tyttären tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479304 KA Turun raastuvanoikeus 14.12.1646.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479382 KA Turun raastuvanoikeus 6.4.1647.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479665 KA Turun raastuvanoikeus 5.9.1646. Liittyykö tämä hiukan aikaisempi juttu samaan talokauppaan, en tiedä. Toropainen on Genoksessa 3/2009: 112 tulkinnut jutun: ”Riiassa asuva Jakob Bertilinpoika valitti inspehtori Thomas Thomaksenpojan myyneen isänsä talon Turussa langolleen Mynämäen herra Johan Nicolaille.” Kaljalaahan ei kai missään vaiheessa myyty Wennolle?
Turun raastuvanoikeus 5.9.1646.Jacob Bertilsson, inspehtori Leijonberg myynyt isän eli Bertil Mårtenssonin talon langolle Johan Wennolle.
Eli kyse ei voi olla Kaljalasta eikä siitä talosta, jonka Thomas Eriksson myy.
27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.
TRO 5.4.1647: Thomas Leijonberg ilmoittaa ostaneensa Kaljalan talon.
TRO 5.4.1647:Samassa oikeudessa Thomas Eriksson vaatii perintöä Hans Bertilssonilta.
Eli oli kolme taloa.
1. Isän talo = Johan Wennon talo
2. Kaljalan talo=Thomas Leijonberg
3. Thomas Erikssonin talo= Erik Falander+Horn
Benedictus
11.08.15, 07:54
Sorry, jäi maininnat, että oli lainukset Virpi Nissilältä ja Caloniukselta.
Vaikuttaisi, että tämä Thomas Erikssonin sukupiiri on melko laaja.
Aiemin tuotiin esille Erik Thomasson Niinijoen Pietilän isäntä, jonka vävy oli Erik Henriksson Spåra.
Toropaisen Spåra artikkelissa tulee esille Erik Spåran täti Malin Olofsdotter, jonka puolison kirjuri Michel Eskilssonin äiti mainitaan Anna Tykeksi, joka oli perinyt tilan Paraisten Domarbystä.
Tämä samainen Anna Tyke mainitaan Bläsnäsissä, sekä Michel Tyke. Heitä seuraa gevalteri Anders Eriksson.
Toropaisen Hakola artikkelissa mainitaan, että sisaren appi oli Eskil Tyke Turussa.
Asian tekee hankalaksi se, että oliko Anna Tyke, Tyke sukua kuten voisi olettaa ja Eskel tämän puoliso, koska usein jos vaimolla oli sukunimi niin tämä oli hänen oma nimensä ja vävy ottanut talon nimen.
Tällainen minulla on muistissa (varmaan kirjoittanut ylös jostain Toropaisen artikkelista):
RO 11/3 1646:
Rouva Anna Dykert valitti Gertrud Pytten puhuneen hänestä ja rouva Brita Munckista oikeudessa perättömiä
Onko Anna Dykert sama kuin Anna Tyke? Nyt en keksi, kuka on Gertrud Pytte. Thomas Bytin pojan Johan Pytin vaimo oli Gertrud, mutta se oli myöhemmin kuin tämä. Vuonna 1646 Johan Pytti oli vielä lapsi.
Benedictus
24.09.15, 08:03
Sigfrid Sigfridsson var på 1690-talet gift med Anna Henriksdotter, som blev mor till hans söner Mårten och Matts. Efter hennes död gifte han 1602 om sig med Elisabet Isaksdotter,6 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#6) dotter till Isak Henriksson av en frälsesläkt från Finskilä i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#7) Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638. Han försöker då återvinna Leiklax och Peräis hemman som hans styvmor hade fått i morgongåva. Då hon 1618 gifte om sig med ryttmästaren Hans Bagge gick dessa gårdar ur släkten och Mårten lyckades inte återbörda dem. Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.8 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#8) Åbo-historikerna uppger att Sigfrid skulle ha varit gift med en dotter till Åbo-borgaren Mickel Krank.9 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#9) Ruuth nämner namnet Barbara och tiden 1591-1604. Åtminstone tiden kan inte stämma. Det kunde möjligen ha varit ett gifte före äktenskapet med Anna Henriksdotter. Men det verkar troligare att förhastade slutsatser har dragits av att Sigfrid Sigfridsson uppträdde som ägare av Ketola och Vangio hemman i Lundo 1603 och 1606, vilka tidigare hade ägts av Mickel Krank.10 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#10)
Palaan vielä tähän Pytti ongelmaan.
Kuten Virpi Nissilä on todennut olisi voudintilien mukaan kamreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi ollut Barbro Michelsdotter ei Jönsdotter.
Kuten yllä mainitaan pormestari Mårten Sigfridssonin äiti olisi ollut Anna Henriksdotter.
Jos pidetään kiinni noista kahdesta faktasta, olisi Barbro Michelsdotter ollut aiemmin jonkun Henrikin vaimo.
Koska Mårten Sigfridsson mainitsee isänsä ja äitinsä ostaneen Leilaxin ja Peräisen yhdessä jo ainakin 1585, olisi Anna Henriksdotter ollut siloin jo naimaiässäeli syntynyt viimeistään 1570, jos oli 15 v. avioituessaan.
Tällöin Barbro Michelsdotter olisi syntynyt jo 1555, jos spekuloidaan lapsiavioilla.
Jos ajatellaan, että Barbro Michelsdotter olisi pormestari Michel Krankin tytär, mihin aikaan hän olisi voinut syntyä?
Onko niin, että Barbro Jönsdotter Pytty olikin Barbro Michelsdotterin äiti ja siten on kaksi Barbroa, jotka on sekoitettu toisiinsa.
Ehkäpä tämä löytö sopii parhaiten tähän ketjuun.
Erik Suikki!
Olen varmaan nähnyt hänen nimensä yhdessä kirjassa ja digitoiduissa alkuperäislähteissä moneen otteeseen, mutta en ole tajunnut asian merkittävyyttä enkä edes kirjoittanut mihinkään muistiin.
Tor Carpelan kirjoittaa kirjassaan "ÅBO I GENEALOGISKT HÄNSEENDE
1600- OCH BÖRJAN AF 1700-TALEN":
Rådmän
Voro från 1632 regelbundet 10, från år 1649 åter 9 till år 1654, då de blefvo 8.
Not. Tillträdesår Afgångsår
32 Sune Olofsson (1621) 1631
9 Erik Olofsson 1621 1629
- Anders Mattsson - 1624
33 Simon Härkä - 1630
34 Erik Viisas - 1621
- Matts Henriksson - 1632
35 Erik Salkow - 1624
36 Lars Pallikka - 1632
37 Lars Borgare -, 1635 1623,1654
38 Henrik Fråger - 1629
- Henrik Jörensson - 1623
39 Erik Mårtensson - 1624
40 Erik Suikki - 1624
Vuonna 1624 on raatimiehenä ilmeisesti ollut Erik Suikki. Erikoista, ettei hänestä tunnu olevan mitään mainintaa Suikki-sukua koskevissa artikkeleissa (esim. Toropainen). Tältäkään Suku Forumilta en löytänyt mitään. Ylioppilasmatrikkelista löytyy seuraava ihmettely:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=712
(1649) Lars Svicherus Laurentius Thomæ, Aboensis ...
T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 168 (Längd öfver borgmästare och rådmän, not 40, tämän mukaan isä olisi raatimies Erik(!) Suikki)
Dahlströmin kortistosta en löytänyt alustavalla haulla mitään. Nopeasti katsottuna löysin pari mainintaa digiarkistosta, minkä perusteella näyttää, että tämänniminen henkilö todellakin asui Turun Kirkkokorttelissa:
Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697860
1623
Erich Swijck --- 6 dlr(?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697868
1624
Erich Swick --- 1
Tämä tuntuisi näin alustavasti selittävän monta asiaa. Sopisi hyvin Thomas Bytin isäksi. Selittäisi, kuinka hän on voinut olla suhteellisen menestyksekäs kauppias jo 1630-luvulla. Suikki-sukua on Yliskallossa (Callon kylä), jonka arvellaan olevan Kalonen - Calonius -nimen alkuperä. Esi-isäni Henric Pytti/Calonen (Thomas Bytin pojanpoika) on haudattu Mouhijärvelle 1727. Y-DNA osumien isälinjoja vie sinne. Isälläni on pari erikoista autosomaali-DNA-osumaa, joiden selityksenä tuntuu olevan ainoastaan Mouhijärven Yliskallo.
Suikki selittäisi yhteyden Pyttyihin. Onko tämä Erik Suikin talo Kirkkokorttelissa sama kuin Eskill Suikin talo Kirkkokorttelin Kirkkokadulla? Onko Kirkkokorttelin talo, jota Thomas Eriksson myy 1647 myös sama talo? Isänsä talo? Onko tämä Thomas Eriksson Thomas Bytti, kuten olen arvellutkin? Keiden poika on raatimies Erik Suikki?
Tässä jotain esimerkkejä raatiin kuulumisesta:
TRO 1623 25/10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483577
Erich Suicki
TRO 1623 29/10
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483578
Rådhmän:
Erich Olofsson
Erich Wijsas
Erich Suicki
Laars Palicka
Hendrich Jörensson
Erik Suikin isännimeä en ole vielä nähnyt. Seuraavissa istunnoissa raatimiehinä näkyy Erik Mårtensson, mutta ei Suikkia, kuten vaikka tässä:
TRO 1624 29/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483582
Sitten mainitaan monesti myös Erik Salko, kuten täällä:
TRO 1623 12/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483574
Erich Salcko
Erik Salko ei kuitenkaan ole yllä mainittu Erik Mårtensson, koska täällä heidät mainitaan samassa yhteydessä:
TRO 1624 24/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483448
Mutta voiko Salko olla Suikki? Olen käsittänyt, että Salkoihin liittyy normaalia enemmän epävarmuuksia nimenkäytön suhteen. Joka tapauksessa alkuvuoden 1624 jälkeen ei mielestäni enää raatimiehinä mainita Mårtenssonia, Salkoa eikä Suikkia, mutta Olofsson mainitaan vielä vuoden parin ajan. Viisaskin jonkun aikaa näitä kolmea pidemmälle. Noin vuodesta 1626 eteenpäin raatimiehiä ei enää mainita ainakaan tuossa kirjassa (ja ainakaan niin selvästi, että nopeasti olisin huomannut).
Koska raastuvanoikeuden pöytäkirjat ovat säilyneet vuodesta 1623 eteenpäin eikä tästä Erik Suikista oikein mitään tiedetä, luultavasti hän on kuollut noin vuonna 1624.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.