Kuolemaan liittyvää tilastointia!

[einontytar]

Hei!

Minua kiinnosti sattuneista syistä tietää, kuinka moni suvussani on kuollut alle 50-vuotiaana ja sain jonkinlaisen tilastoinnin tehtyä omista esipolvistani. Kysyisin, onko mitään pääteltävissä siitä, että koostamastani aineistosta 27 % on kuollut alle 50-vuotiaana, ja noista alle 50-vuotiaana kuolleista noin puolet on kuollut alle 20-vuotiaana.

Jos ajatellaan, että suvussa olisi ollut jokin äkillistä kuolemaa aiheuttava tekijä, niin mikä mahdollisuus tällä olisi ilmetä kuolinsyymerkinnöissä.
Näitä minulla ei ole tiedossani.

Aineistoa pitää vielä analysoida, sillä siinähän on sekä isän että äidin puolen suku ja miten nuo jakautuu kullekin puolelle vaatii oman aikansa selvittää. Mutta siis ihan yleisellä tasolla haluaisin tietää, onko tuo 27 % mielestänne iso vai pieni, merkittävä vai ei merkittävä?

[Kimmo Kemppainen]

Ei, tuosta ei voi päätellä yhtään mitään, tuollaista tilastointia ei kannata tehdä. Keskimääräinen elinikä on vaihdellut ajankohdan ja paikan mukaan.

Äkkikuolemia voit kyllä etsiä, kuolinsyy voisi olla vaikkapa bråddöd, slag (nuorella) tai funnits död på marken.
Kimmo Kemppainen



Hei!

Kysyisin, onko mitään pääteltävissä siitä, että koostamastani aineistosta 27 % on kuollut alle 50-vuotiaana, ja noista alle 50-vuotiaana kuolleista noin puolet on kuollut alle 20-vuotiaana.

Jos ajatellaan, että suvussa olisi ollut jokin äkillistä kuolemaa aiheuttava tekijä, niin mikä mahdollisuus tällä olisi ilmetä kuolinsyymerkinnöissä.
Näitä minulla ei ole tiedossani.

[raimoensio]

Edellä vastattu on varmasti totta ja aineisto on liian pieni.

Tilastollisessa vuosikirjassa (1984) on sivulla 59 tilastoa vuotta nuorempana kuolleista lääneittäin.

Jaksolla 1871-1880 vuotta nuorempana kuoli koko maassa 16,66 % ja erityisesti pelkästään kaupungeissa prosentti oli 20,27 ja läänettäin vaihteli 13,97%:sta 19,82 %:iin.
Näihin lukuihin nähden sinun 27% alle 50 vuotiaina tuntuu pieneltä mutta pienessä joukossa hyvin mahdollista.

[Jouni Kaleva]

Hei!

Minua kiinnosti sattuneista syistä tietää, kuinka moni suvussani on kuollut alle 50-vuotiaana ja sain jonkinlaisen tilastoinnin tehtyä omista esipolvistani. Kysyisin, onko mitään pääteltävissä siitä, että koostamastani aineistosta 27 % on kuollut alle 50-vuotiaana, ja noista alle 50-vuotiaana kuolleista noin puolet on kuollut alle 20-vuotiaana.



Mikä tarkkaan ottaen on aineistosi? Onko se kirjaimellisesti omat esipolvesi, siis vain esi-isät, esiäidit, mutta ei näiden sisaruksia tai muita lapsia, kuin Sinuun johtava juonto? Jos noin on, niin jokaisella aineistossasi on ollut vähintään yksi lapsi. Ja näistä 13,5% (0,27 x 0,50 = 0,135) kuollut alle 20-vuotiaana (siis saatuaan lapsen sitä ennen). Onhan tuo mahdollista, varsinkin jos mennään vuosisatoja taaksepäin.

[einontytar]

Mikä tarkkaan ottaen on aineistosi? Onko se kirjaimellisesti omat esipolvesi, siis vain esi-isät, esiäidit, mutta ei näiden sisaruksia tai muita lapsia, kuin Sinuun johtava juonto? .

Aivan, esi-isät ja esiäidit, ei näiden sisaruksia eikä serkuslinjoja.
Aineisto on 1500-luvulta nykyaikaan!

Kiitos vastauksista. Täytyy tutkia, jos saisi selville noita kuolinsyitä. Ymmärrän kyllä, että aiempina vuosisatoina kuolleisuus oli erilaista raskas työ ja nälänhädät yms. Muutamia huomioita listalta kuitenkin nousi esiin, jotka mietityttävät.

Oli listalla yksi satavuotiaskin, mikä yllätti. :)

[Jouni Kaleva]

Aivan, esi-isät ja esiäidit, ei näiden sisaruksia eikä serkuslinjoja.
Aineisto on 1500-luvulta nykyaikaan!

Kiitos vastauksista. Täytyy tutkia, jos saisi selville noita kuolinsyitä. Ymmärrän kyllä, että aiempina vuosisatoina kuolleisuus oli erilaista raskas työ ja nälänhädät yms. Muutamia huomioita listalta kuitenkin nousi esiin, jotka mietityttävät.

Oli listalla yksi satavuotiaskin, mikä yllätti. :)

Veikkaanpa, että valtaosa alle 20-vuotiaina kuolleista olisivat naisia, jotka kuolleet synnytyskomplikaatioihin.

[Kimmo Kemppainen]

Niin, nuorillakin ihmisillä on "miljoona" mahdollista kuolinsyytä tapaturmista lähtien. Esivanhemmillasi ei lisäksi ole ollut välttämättä keskenään mitään yhdistävää tekijää, vasta sinun synnyttyäsi he jälkikäteen muodostivat joukon "einontyttären esivanhemmat". Tästä syystä heidän kuolinikiensä keskiarvo ei siis kerro oikein mitään muuta kuin sen, minkä ikäisiksi esivanhempasi ovat eläneet. Eikä tämäkään tieto ole oikein informatiivinen.

Lapsikuolleisuuskin tietysti puuttuu suorien esivanhempiesi kuolinikäkeskiarvosta, eikä eri aikoina ja paikoissa eläneille ihmisille ole muutoinkaan mahdollista löytää vertailuun mitään yleistä eliniän keskiarvoa.
Kimmo Kemppainen



Aivan, esi-isät ja esiäidit, ei näiden sisaruksia eikä serkuslinjoja.
Aineisto on 1500-luvulta nykyaikaan!

Kiitos vastauksista. Täytyy tutkia, jos saisi selville noita kuolinsyitä. Ymmärrän kyllä, että aiempina vuosisatoina kuolleisuus oli erilaista raskas työ ja nälänhädät yms. Muutamia huomioita listalta kuitenkin nousi esiin, jotka mietityttävät.

Oli listalla yksi satavuotiaskin, mikä yllätti. :)

[einontytar]

.Veikkaanpa, että valtaosa alle 20-vuotiaina kuolleista olisivat naisia, jotka kuolleet synnytyskomplikaatioihin.

Yleisestikö?

Minun aineistossa suurin osa alle 20-vuotiaina kuolleista oli 0-13 vuotiaita, yksi 16-vuotias. Tyttöjä ja poikia suurin piirtein fifty fifty.

[Jouni Kaleva]

.

Yleisestikö?

Minun aineistossa suurin osa alle 20-vuotiaina kuolleista oli 0-13 vuotiaita, yksi 16-vuotias. Tyttöjä ja poikia suurin piirtein fifty fifty.

Äsken totesimme, että aineistossasi olisi vain esi-isät, esiäidit, mutta ei näiden sisaruksia tai muita lapsia, kuin Sinuun johtava juonto. Siis ei pitänyt sisältää lainkaan sellaisia lapsia, jotka eivät jatkaneet sukua Sinuun päin.

[einontytar]

Lista on siis koottu tauluista, jotka etenevät ä, äi, ää jne periaatteella. Listaus sisältää siis päähenkilön lisäksi puolison ja perheen lapset,
esim. ää puolisoineen ja sisaruksineen, mutta ei sisarusten lapsia.
Anteeksi aiempi virheellisyys!

Tiedän, että ainakin yksi henkilö (esivanhemman toinen puoliso) listalla ei ole sidoksissa minuun, joten täytyy tehdä korjauksia ja tarkistaa, onko näitä kakkospuolisoita useampia.

Ymmärsin tuon minuun johtavan juonnon siis hieman puutteellisesti. Mutta minua kiinnostaakin tässä tuo mahdollinen suvussa esiintyvä äkkikuolemia aiheuttava tekijä, joka voi esiintyä, myös muissa linjoissa kuin juuri minuun johtavassa.

Kiitos ymmärryksen lisäämisestä.

[eeva häkkinen]

Laskeskelin joskus vuosia sitten listoiltani muutaman suvun kuolinikien keskiarvoja. Lista tarkoittaa tässä henkilöluetteloa kantaisän niistä mieskantaisista jälkeläisistä, joiden syntymä- ja kuolinajat tunnetaan ainakin vuoden tarkkuudella luotettavista lähteistä (ei esim. pappien arvauksista). Lapsikuolleisuuden eliminoin ottamalla mukaan vain vähintään 18-vuotiaksi eläneet, eli tulos on pikemminkin eliniän odote 18-vuotiaana. Ymmärrettävästi nuorimmat olivat syntyneet 1800-luvun loppupuolella. Tuloksia oli näköjään tallella koneessani vain yhdestä suvusta ja niissäkin kuolinajat yltävät korkeintaan 1900-luvun alkupuolelle, tässä kuitenkin tulokset:
miehet 54,3 (N = 125)
naiset 51,2 (N = 91)
Lapsina kuolleiden mukaanottaminen pudottaisi keskiarvoa merkittävästi. Otoskoko on näissä ihan liian pieni, jotta mitään johtopäätöksiä voisi tehdä, ja tuskinpa mahdolliset pitkäikäisyyteen vaikuttavat geenitkään miesjohtoa pitkin periytyvät, mutta muutamien vuosien eroja näkyi eri sukujen välillä.

[Kataja]

minua kiinnostaakin tässä tuo mahdollinen suvussa esiintyvä äkkikuolemia aiheuttava tekijä, joka voi esiintyä, myös muissa linjoissa kuin juuri minuun johtavassa.



Nuo tutkimasi henkilöthän eivät siis (enimmäkseen) ole sukua keskenään, vaikka ovat sukua sinulle. Tutkiminen antaa siis vain yleistä historiallista tietoa, ei jonkin suvun tietoa. Lisäksi, henkilöiden kuolinikiä puuttuu paljon, mutta arvioida niitä voi jonkin verran muiden asiakirjojen avulla.
Äkkikuolema ei useinkaan ole perinnöllinen. Yksi näkökulma ilmenee tuoreehkossa tutkimuksessa, joka vaikuttaa hyvin tehdyltä:
http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=6642673
"Oulun yliopiston tutkimusryhmä tutki yli 2700 äkkiseltään sydämenpysähdykseen kuolleen vainajan ruumiinavaustietoja. Tutkimukseen sisällytettiin myös vainajien sairaalatietoja sekä omaisten haastatteluja. Tutkittavat kuolemantapaukset olivat tapahtuneet 1998 ja 2007 välillä.
--- Niillä vainajilla, jotka olivat kuolleet 40-59 vuoden iässä, alkoholi aiheutti 26 prosenttia kuolemista. Yli 60-vuotiaina kuolleilla ylipaino oli kuolinsyynä 23 prosentilla."
Alkoholia käytettiin ennenkin, runsaastikin. Ja huonoina aikoina syynä varmaan oli pikemminkin alipaino ja vitamiinien puutteet kuin ylipaino. Lääkityksenä käytettiin monenlaisia myrkyllisiä rohtoja ja muita aineita. Suolaa käytettiin joinakin aikoina liikaa, mikä rasitti elimistöä ja aiheutti valitettavia "äkkikuolemia".

Jos etsii jotain selittävää tekijää tietyn perheen lapsikuolleisuudelle, yksi sellainen voi olla - tavallaan perinnöllinen - rhesus-tekijä. Jos perheen vauvat kuolivat yksi toisensa jälkeen, kyseessä saattoi olla puolisoiden veriryhmien yhteensopimattomuus.
Marjatta

[einontytar]

Äkkikuolema ei sinänsä ole perinnöllinen, mutta minulla on taustalla ajatus mahdollisesta äkkikuolemia aiheuttavasta (äkkikuolemiiin siis olemassa riski) geneettisestä sairaudesta.

Kiitos kaikista näkökohdista, ne ovat selkiyttäneet omaakin ajattelua, joka joskus saattaa mennä vikaraiteille.

[Kataja]

Äkkikuolema ei sinänsä ole perinnöllinen, mutta minulla on taustalla ajatus mahdollisesta äkkikuolemia aiheuttavasta (äkkikuolemiiin siis olemassa riski) geneettisestä sairaudesta.


Hups! en lukenut kysymystä tarpeeksi tarkkaavaisesti, ja muutenkin vastaukseni oli hätäinen. Kun väitin, että esivanhemmat eivät ole sukua keskenään, ajattelin sukukaavion vaakasuoria tasoja. Tietenkin toiseen suuntaan muodostuu sukulaisuussuhdelinjoja (jotka eivät ole sukua toisten linjojen kanssa, ellei ole esipolvikatoa).
Mutta onko mitenkään informatiivista äkkikuoleman kannalta laskea pienestä esipolvijoukosta ikätilastoa, jossa on mukana ne, joiden ilmoitetaan kuolleen keuhkotautiin, punatautiin, pilkkukuumeeseen, vanhuuteen, tulipalossa, kaatuneen sodassa, puukotettu, tapettu, mestattu... JOS ajattelee saavansa vastauksen, eikö nämä pitäisi poissulkea ja keskittyä selittämättömiin kuolemiin ja katsoa, miten ne sijoittuvat kaaviossa?
Marjatta

[einontytar]

Jos nyt oikein muistan, niin esiolvikatoa kyllä esiintyy.

Juu. Halusinkin ensin saada selville kuinka moni on kuollut nuorena ja seuraavaksi työn alle tulisikin selvittää ne kuolinsyy-, niiden esiinkaivaminen ei mikään helppo tehtävä olekaan, ainkaan minun taidoilla.

[Pekka Hiltunen]

Jos nyt oikein muistan, niin esiolvikatoa kyllä esiintyy.

Juu. Halusinkin ensin saada selville kuinka moni on kuollut nuorena ja seuraavaksi työn alle tulisikin selvittää ne kuolinsyy-, niiden esiinkaivaminen ei mikään helppo tehtävä olekaan, ainkaan minun taidoilla.

N.s. lastentaudit eli kurkkumätä, hinkuyskä, tulirokko, tuhkarokko, vihurirokko, vesirokko ja sikotauti tappoivat - mm. isorokon lisäksi huonon immunologian perinneet yksilöt lapsina, joten monina nälkävuosina jälkeenjäänyt väki oli edellistä vahvempaa. Tapahtui siis biologista valintaa eli immunologista evoluutiota. Mitä immunologiaan tulee, niin evoluution kannalta on neuroimmunologia varmaankin keskeisessä asemassa, mutta tämä on aiheen sivuavaa pohdintoa. Kapeat lantiot yhdistettynä tooiselta vanhemalta eli isältä perittyyn isoon kalloon oli tietenkin vaimolle tappava kombinaatio. Isorokkorokotusta toteutettiin kai jo 1800-l. alussa ja tauti saatiin aika pitkälle kitketyksi suomalaisväestöstä. Kuolinsyydiagnostiikka perustuu yksinomaan oireisiin, sillä ruumiinavauksia ei tehty ja papin kokemusksesta riippui se, että mitä juolahti mieleen kuolinsyy-riville piirrettäväksi.

Tilastojen tekeminen 1500-luvulle ulottuen on suoraan sanottuna ajan haaskausta: parempi keino on mennä oman asuinkunnan terveyskeskukseen ja esittää ne pulmat jotka askarruttavat mieltä. Esim. n.s. Hakkaraisten tauti selvinnee tavallisessa EKG:ssa, jonka nykyään yleensä tulkitsee tietokone. Tiettyyn syöpään on voinut kuolla väkeä 1500-l. ja vielä 1600-luvullakin, mutta sitten tulivat nälkävuodet, jotka lopettivat tuskat ja virheelliset geenit.
PH

[villimies]

Jos käytettävissä ei ole syntymäaikatietoa, vaan iänmääritys perustuu kuolleiden luettelossa mainittuun ikään, suhtautuisin tähän varauksella. Harvoin tuntuvat kaikki pitävän paikkaansa. Joskus näissä ikämaininnoissa on ollut heittoa jopa kymmenen vuotta tai ylikin.
T: Sami K.