Brochius-Brockman

[Hela]

Äidistä äitiin menevän sukulinjani 7. polvessa tulee vastaan Oriveden siltavouti Johan Carlsson Brochman (synt. rippikirjan mukaan 1695, kuoli Orivedellä 8.3.1782). Hänen syntyperästään ei ole tarkempaa tietoa, mutta hän näyttää olevan identtinen sen Johan Carlsson Brochiuksen kanssa, jonka My Heritage-sukupuu mainitsee Pien-Savon tuomarin Carl Carlsson Brochiuksen ja Kristina Jakobsdotter Walsteniuksen poikana. Brochiuksen ilmoitetaan kuolleen syksyllä 1699 ja leski avioitui uudelleen Raahen pormestarin Gabriel Henriksson Corten kanssa. My Heritagen mukaan heillä oli poika Johan (s. 1696) ja ”2 muuta lasta”. Toinen sukututkimusohjelma Family Search tuntee pojat Jakob Carlsson Brochius ja Carl Carlsson Brochius, mutta ei Johania. Minua kiinnostaisi tietää, kumpi on luotettavampi.

Ohjelmat eivät ilmoita, mistä tiedot lapsista on saatu. Netissä olevista kirkonkirjoista ei löydy tästä perheestä muuta kuin merkintä Raahen kuolleitten luettelossa: ”Ehreborna och dygdesamma matrona fru Christina Wallstenia” kuoli 24.6.1727 64 vuoden ja 5 päivän iässä. Adjektiivi ”jalosyntyinen” ja arvonimi rouva tarkoittavat että vainajalla oli aatelista taustaa äitinsä Elisabet Klöfversköldin kautta. Aatelittomia naisia alettiin sanoa rouviksi vasta 1800-luvulla.

Ehkä joku toinen on jo aiemmin saanut selville Brochius-suvun jatkumisen nimellä Brochman (myöh. yleensä Brockman), vaikka en ole mitään sellaista huomannut. Ainakin ”Sursillin suvussa” sukulinjat päättyvät edelleen nimeen Brochius. Latinalaisen –ius-päätteen poisjääminen oli yleinen ilmiö sukujen muuttuessa ei-papillisiksi ja ei-akateemisiksi (Flachsenius - Flachsén, Wanochius-Wanoch ym.). Brochiusten täytyi nimen rakenteen takia löytää vähän epätavallisempi vastine. Nimen vartalo säilyi kuitenkin näissä muutoksissa yleensä ennallaan (esim. Lignipaeus-Lignberg).

Henrik Impola

[Erkki A Tikkanen]

Johan Carlsson Brochius syntyi Sulkavalla 25.11.1696 em. vanhemmille, mutta sama lähde kertoo hänen kuolleen ennen 1700. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei muuta tietoa, ellei hän sitten kuollut todellakin ennen 1700. Myös Carl Carlsson mainitaan ilman syntymä- tai kuolintietoja. Ei muita lapsia.
Sulkavan rippikirjoja kun ei ole säilynyt tuolta ajalta, ei voi sieltä sen kummemmin tarkistaa.

[Kimmo Kemppainen]

Äreboren ja matrona eivät tuona ajankohtana viittaa aateluuteen toisin kuin välboren.

Äreborenista ks. esim:
http://runeberg.org/svetym/1306.html

Matrona esiintyy talonemännänkin tittelinä (harvinaisena) jo 1600-luvulla.
Kimmo Kemppainen

”Ehreborna och dygdesamma matrona fru Christina Wallstenia” kuoli 24.6.1727 64 vuoden ja 5 päivän iässä. Adjektiivi ”jalosyntyinen” ja arvonimi rouva tarkoittavat että vainajalla oli aatelista taustaa äitinsä Elisabet Klöfversköldin kautta. Aatelittomia naisia alettiin sanoa rouviksi vasta 1800-luvulla.

Henrik Impola

[Timo W]

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kl%C3%B6fverskj%C3%B6ld_nr_579


http://runeberg.org/frfinl/0248.html


(1642) Jakob Wallenius, myöhemmin Walstenius Jacobus Johannis, Loimijokiensis 266. Vht: Loimaan kirkkoherra Johan (Johannes Petri, † 1658) ja Anna Johansdotter Limingius. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 9.11.1642. Respondentti 18.4.1649, pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 19.11.1651, pr. Axel Kempe 168. Turun hovioikeuden auskultantti 1651. — Turun hovioikeuden notaari 1654, sihteeri 1672, aatelittomien luokan asessori 1684, ero 1685. Piikkiön ja Halikon kihlakuntien tuomiokunnan tuomari 1689, ero s.v. ‡ Turussa 6.11.1694.
Pso: 1657 Elisabet Aronsdotter Klöfverskjöld († 1693).

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=266




sl. 1677 Karl Brochius Carolus Caroli, Aboensis 2564. * noin 1665. Vht: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (yo 1653/54, † 1678) ja Barbro Andersdotter Salamontanus tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa sl. 1677 [Brochius] Carol. Junior Aboens _ 133. Turun hovioikeuden auskultantti (1684). — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri (1686), varaviskaali 1693. Piikkiön ja Halikon tuomiokunnan vt. tuomari 1695. Pien-Savon tuomiokunnan tuomari s.v. Omisti Rantasalmen Kupialan. † Leppävirralla pian syyskäräjien (23.–25.8.) jälkeen 1699.
Pso: 1688 Kristina Jakobsdotter Walstenius tämän 1. avioliitossa († 1727).


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2564

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6azmms?fi+0511+kastetut+307



1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007. Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 Brochius Car. Laur. [Patricii Aboens. _ 50]. — Turun raastuvanoikeuden notaari 1662, kaupunginsihteeri 1671. † 1678.
Pso: 1664 Barbro Andersdotter Salamontanus tämän 1. avioliitossa.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007

[Timo W]

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6azlte?fi+0437+kastetut+409

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6azlte?fi+0437+kastetut+475


http://hiski.genealogia.fi/hiski/6azlte?fi+0437+kastetut+636

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6azlte?fi+0437+kastetut+738

[Hela]

Äreboren ja matrona eivät tuona ajankohtana viittaa aateluuteen toisin kuin välboren.

Huomautus on paikallaan, on syytä olla tarkka näissä ilmauksissa. Mutta ei tarkoitukseni ollutkaan viitata aateluuteen vaan äidinpuoleiseen aatelistaustaan, joka noteerattiin tarkkaan. Sanalle äreboren ei ole eksaktia suomenkielistä vastinetta, nopea käännökseni ”jalosyntyinen” oli kyllä vähän harhaanjohtava.

Rouvatitteliä ei tässä tapauksessa olisi voitu ollenkaan käyttää, jollei äiti olisi ollut aatelinen. Se oli aatelistonkin piirissä yleistynyt vasta 1600-luvulla, sitä ennen se oli varattu vain ”herrojen” eli ritarien ja valtaneuvosten puolisoille.

H. I.

[Hela]

Kiitokset vastanneille, erityisesti Erkki A. Tikkaselle, samalla selvennyspyyntö. Johan Carlsson Brochiuksen syntymä löytyi helposti, mutta tietoa hänen kuolemastaan en löytänyt, en myöskään mitään merkintää Carl Carlssonista, vaikka kävin niin tarkkaan kuin pystyin läpi sen vähän mitä digihakemistossa on Sulkavan kirkonkirjoista 1690-luvulta.

Kuolintieto on erityisen tärkeä, sillä jos se pitää paikkansa, teoriani sukulinjasta Brochius-Brochman luhistuu. Jää jäljelle vain omituinen yhteensattuma: samaan aikaan syntyneet Johan Carlsson Brochius ja Johan Carlsson Brochman olivat aivan eri henkilöitä.

Jatkan kuitenkin toistaiseksi spekulointiani: seppä ja myöhemmin porvari Carl Brochman Uudessakaarlepyyssä, jolle syntyi lapsia vv. 1753-1760, saattaa olla tuomari Carl Brochiuksen poika tai ehkä luultavimmin pojanpoika. Eräs Erik Brochman Raahessa sopisi ajallisesti pormestari Corten poikapuoleksi. Tiedän hänestä vain sen että hänen vaimonsa Lisa Sovelia kuoli Raahessa 8.2.1780 85-vuotiaana. Nykyisessä toipilasasemassani joudun tekemään tutkimusta lähinnä netin avulla, en voi täysin käyttää hyväksi edes omaa kirjastoani ja omia muistiinpanojani.

H. I.

[Hela]

Sursillin suvun taulu 696 selittää ainakin osittain mistä on kysymys. Family Searchista on saatu tieto jostakin asiakirjasta vuodelta 1700, jonka mukaan Carl Brochiukselta jäi pojat Jakob ja Carl. Tauluun on sitten lisätty My Heritagen tieto Sulkavan kastekirjasta, että hänellä oli myös poika Johan, synt. 25.11.1696, ja on päätelty että tämän Johanin on täytynyt kuolla ennen vuotta 1700, koska häntä ei mainita tuossa Family Searchin asiakirjassa. Tämä päättely ei siis perustu mihinkään kuolinmerkintään. Vastakkain on kaksi ristiriitaista tietoa: 1) Carl Brochiukselta jäi pojat Jakob ja Carl, ja 2) häneltä jäi poika Johan (s. 1696) ja ”2 muuta lasta”.

Oriveden Säynäjoelle ilmestyy 1730-luvun alussa, jolloin kartano siirtyy nimismies Ollenqvistin perikunnalta luutnantti Bernt Adrian Klickille, Johan Carlsson Brochman (s. 1695), joka lienee ollut tämän aatelisen kartanonherran henkilökohtaisessa palveluksessa, koska häntä ei merkitty henkikirjoihin. Jossain vaiheessa hänet valittiin Oriveden siltavoudiksi. Jos hän oli Carl Brochiuksen poika, niin hän on siinä ominaisuudessa toistaiseksi ainoa todellinen. Tiedot Carlista ovat vielä epävarmoja ja Jakob Brochiuksesta tai Brochmanista ei löydy mitään mainintoja.

On mahdollista että ”Jakob” tuossa tuntemattomassa asiakirjassa itse asiassa tarkoittaa Johania. Vai olisiko niin että sitovaa asiakirjaakaan ei ole ollut olemassa vaan ainoastaan Family Searchiin tehtyjä todistamattomia kirjauksia?

H. I.

[JHissa]

Sursillin suvun taulu 696 selittää ainakin osittain mistä on kysymys. Family Searchista on saatu tieto jostakin asiakirjasta vuodelta 1700, jonka mukaan Carl Brochiukselta jäi pojat Jakob ja Carl. Tauluun on sitten lisätty My Heritagen tieto Sulkavan kastekirjasta, että hänellä oli myös poika Johan, synt. 25.11.1696, ja on päätelty että tämän Johanin on täytynyt kuolla ennen vuotta 1700, koska häntä ei mainita tuossa Family Searchin asiakirjassa. Tämä päättely ei siis perustu mihinkään kuolinmerkintään. Vastakkain on kaksi ristiriitaista tietoa: 1) Carl Brochiukselta jäi pojat Jakob ja Carl, ja 2) häneltä jäi poika Johan (s. 1696) ja ”2 muuta lasta”.

Oriveden Säynäjoelle ilmestyy 1730-luvun alussa, jolloin kartano siirtyy nimismies Ollenqvistin perikunnalta luutnantti Bernt Adrian Klickille, Johan Carlsson Brochman (s. 1695), joka lienee ollut tämän aatelisen kartanonherran henkilökohtaisessa palveluksessa, koska häntä ei merkitty henkikirjoihin. Jossain vaiheessa hänet valittiin Oriveden siltavoudiksi. Jos hän oli Carl Brochiuksen poika, niin hän on siinä ominaisuudessa toistaiseksi ainoa todellinen. Tiedot Carlista ovat vielä epävarmoja ja Jakob Brochiuksesta tai Brochmanista ei löydy mitään mainintoja.

On mahdollista että ”Jakob” tuossa tuntemattomassa asiakirjassa itse asiassa tarkoittaa Johania. Vai olisiko niin että sitovaa asiakirjaakaan ei ole ollut olemassa vaan ainoastaan Family Searchiin tehtyjä todistamattomia kirjauksia?

H. I.
Rantasalmen käräjät 9.–12.3.1700 s. 159
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24170185
Sahl: Heredzhöfdingens Carl Brochii Effterlåtne Enckia Ehreborne och dygdesamme Matrona Christina Walstenia ... sinnat att begifwa sigh i det heliga Echtenskapz ståndet ... will afwitra sina barn, tillseijandes dess twenne Söner Jacob och Carl ... för deres Fädernes arf i ett för alt Etthundra Rjkz Dal:r åth hwardera

Pojista Carl Brochius toimi Viipurin läänin jalkaväkirykmentin korpraalina 1720, jolloin mainitaan 20-vuotiaaksi (Gävle 19.9.1720), mutta sai eron jo 13.10.1721. Tämän jälkeen hän esiintyy Raahen pormestari Gabriel Corten poikana Raahen henkikirjoissa vuoteen 1729
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12901101
yhdessä velipuolensa Henrik Corten kanssa. Henrik Corte esiintyy myös seuraavissa Raahen henkikirjoissa aina vuoteen 1731
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13234597
ja seuraavassa 1732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12917262
talo on autio. Henrik Corte, s. 23.9.1700 Rantasalmi, kuoli Ruotsin puolella 25.5.1737 Hölö, ikä 36 v
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0006773_00027#?c=&m=&s=&cv=26&xywh=0%2C-179%2C5948%2C3908