huurre

[valja]

Tietääkö joku Ilomantsissa asuvista Huurre suvusta.

[Tapani Kovalaine]

Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy kohta Henkilönimet (etusivulla). Sen kautta pääsee kohtaan Suomalaisia nimenmuutoksia. Löytyy tietoa, että 43 henkilöä, joilla on ollut neljätoista erilaista sukunimeä, on Virallisessa Lehdessä kuuluttanut saaneensa uuden sukunimen HUURRE. Suurin osa henkilöistä on ollut Huurinaisia. Vain yksi henkilö on nimeä muutettaessa asunut Ilomantsissa. Tämä Aleksandra Huurinainen asui 1906 Putkelan kylässä.

Tämän vuoden lankapuhelinluettelosta Ilomantsista löytyy Huurre sukunimellä vain yksi rivi. Niinpä on kysyjän lähdettävä selvittämään asiaa esimerkiksi Ilomantsin kirkkoherranvirastoista (evl ja ort). He saattavat tietää, onko Huurteen suvun ilomantsilaiset osat jo tutkittu. Nimenmuutosten luetteloa lukiessa tulee mieleen, että Pielisjärven pitäjään taitavat johtaa esipolvet Ilomantsin Huurre-nimisillä.

[elsamarjatta]

Olen syntynyt -54 Ilomantsin Kivilahden kylässä. Naapurissa asui Hannes Huurre ja toisessa hänen tyttärensä Aura, joka oli naimisissa Antti Ikosen kanssa, heillä oli useita lapsia, eräs kanssani samanikäinen poika Terho. Ymmärtääkseni olivat luterilaisia. Kirkonkirjoista pitäisi näillä tiedoilla päästä kiinni. Omissa tutkimuksissa en ole osunut Huurre-sukuun. Enkä näin ulkomuistista osaa heistä enempää kertoa. Tästä Hannes Huurresta käytettiin muistaakseni herastuomari-nimitystä (mitä se tarkoittanee!) ja oli jotenkin "arvovaltaisempi" henkilö. Ilomantsin Naarvassa asui puukkoseppä Lauri Huurre, joka oli sukulainen, olisiko ollut Auran veli.

[Juha]

Herastuomari on arvonimi, joka myönnetään käräjäoikeuden lautamiehelle tämän toimittua tehtävässä vähintään 10 vuoden ajan.

[Seppo Niinioja]

Herastuomari on arvonimi, joka myönnetään käräjäoikeuden lautamiehelle tämän toimittua tehtävässä vähintään 10 vuoden ajan.

Varmaan näin on nykyään. Netti on mestari unohtamaan historian. Käräjäoikeuksista kuitenkin säädettiin vasta 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla 354/1987 oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja sen perusteella annettu käräjäoikeuslaki 581/1993 tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993 (Lähteitä mm. FINLEX ja oma muisti. Kyllä aika menee äkkiä!). Käräjäoikeudet korvasivat edelliset alioikeudet, nimittäin maaseudun kihlakunnanoikeudet ja kaupunkien raastuvanoikeudet. Käräjäoikeuksista "valmistuneita" herastuomareita siis on voinut olla muutaman vuoden ajan, mutta herastuomari-nimitys on ollut paljon aikaisemmin käytössä. Muistan ihmetelleeni moista titteliä eräällä tutullamme lapsuudessani, mutta ei se mikään uutuus silloin 1940-1950-luvullakaan ollut. Omissa tutkimuksissa heitä on tullut sittemmin vastaan.

Lisää historiallista katsausta mahdollisesti seuraavassa kirjeessä. Tuomiokirjathan ovat sukututkijan aarreaitta. Vihdoin minulle selvisi myös, miksi titteli on herastuomari (ruots. häradsdomare), jota ei suinkaan pidä sekoittaa kihlakunnantuomariin (häradshövding).

Seppo Niinioja