Juhani Aataminpoika | Hollola (Asikkala), Vesivehmaa

[Sami Lehtonen]

Terve!

Mahtaako kukaan olla tutkinut subjektissa mainitun kaidalta tieltä poikenneen miehen sukujuuria? Niille, jotka eivät tiedä, mistä puhutaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika

Vanhemmat lienevät Aatami Aataminpoika (s.n.1802) ja Eva Greta Aatamintytär (s.25.8.1803). Aatami Aataminpojan kohtalosta en tiedä mitään, Eva Greta kuoli Aatamin kädestä loka-marraskuussa 1849.

Perhe löytyy ainakin rippikirjan sivulta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hollola/rippikirja_1818-1828_tk294_rk24a/21.htm

Juhani Aataminpoikaan verrattuna Matti Haapoja oli pikkutekijä. Liekö sitten ero pohojalaasessa ja hämäläisessä suhtautumisessa asiaan, että Juhanista ei koskaan luotu legendaa. Liekö edes lapsia peloteltu kerpeikkarilla.

[kkylakos]

Moi,

Miestä tutkineen Teemu Keskisarjan kirja ilmestyy syksyllä. Saa nähdä onko sukututkimus ollut osana analyysiä. Keskisarja on ainakin muistaakseni ollut joskus SSS:lle luennoimassa.

Keskisarjan artikkeli Juhanista oli tuoreessa Tiede-lehdessä. Lukaisin sen läpi, mutta en muista missä määrin perhettä esiteltiin. Blogiini poimin vain murhapaikat (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2008/05/sarjamurhaaja-vm-1849.html).

[Erkki Kiuru]

Teemu Keskisarjan tulevan kirjan lisäksi aihetta on tutkittu runsaasti jo aikaisemmin. Itsekin katselin tämän asikkalalaisen "kuuluisuuden" vaiheita Wellamo-opiston kevätnäyttelyyn tänä keväänä. Tosin Vesivehmaan kylä oli tuolloin vielä Hollolan pitäjää.

Johanin (s.31.7.1826, Hollola synt.) isä oli Adam Adams. s. 4.11.1802 (Hollola synt.) ja äiti Eva Gretha Adamsdr. s. 25.8.1803 (HisKi). Suomen Kansallisbiografia osa 4 tuntee myös Juhani Aatamin pojan, valitettavasti siinä on mainittu hänen äidikseen piika Maria Johanneksentytär, joka tieto on siis virheellinen.

Em. kevätnäyttelyä varten sain Sirkka Laineen muistiinpanot ja niistä muutamia tietoja Johanista:
-isä Adam pestautui Nastolaan Ahtialan kylän talon sotilaaksi 12.11.1827 (Hollola RK) ja palveli nimellä Ahlbäck Kaartin Tark'ampujapataljoonassa. Hän palasi takaisin vuonna 1830 ja teki myöhemmin itsemurhan.
-äiti Eva Gretha oli reservisotamiehen tytär Hollolan Järventaan kylästä. Eva avioitui Aleksanteri Bohmin kanssa Heinolan pitäjän Hujansaloon 26.12.1836 (HisKi). Evalla oli myös avioton lapsi Gustaf Adolf s. 14.12.1834 (HisKi), Gustaf kuoli n. kuukauden ikäisenä.
-Johan asui Evan vanhempien luona Järventakana. Hollola LK 1818-1829 mainitsee Johanista "vandrande 1828", ehkä hän oli vain äidin vanhempien luona ;-)
-Johan ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa, hänhän joutui kerjäämään Hujansalosta jopa naapuripitäjiin saakka. Myöhemmin hän oli renkinä Vesivehmaalla Upolan talossa vuonna 1843 sekä muissakin taloissa kunnes 1845 oli renkinä Eskolan talossa Vesivehmaalla. Täällä hän joutui keväällä 1846 kiinni hevosvarkaudesta, sai raipparangaistuksen 37 paria, julkisen kirkonkirouksen ja Hämeenlinnaan kuritushuonerangaistukseen. Täältä vapauduttuaan 1848 hän palasi Eskolan taloon Vesivehmaalle. Vuonna 1849 alkoivat sitten vaiheet, jotka ovat tekivät hänestä "kuuluisuuden".

Johan sai elinkautisen vankeustuomion umpeen muurattuun vankiselliin Viaporiin, jossa hän kuoli syyskuussa vuonna 1854.

Johanista käytettiin myöhemmin kansanperinteessä kutsumanimiä Keperkeikkari ja Kerpeikkari, nimitys tullee sanasta skarprättare, teloittaja.

Johanin tarina elää vielä vahvasti Lammin, Padasjoen, Luopioisten ym. seudulla. Luopioisten Kuohijoen kesäteatteri on esittänyt vuosina 2004 ja 2005 "Kerpeikkari" ja "Kerpeikkarin kosto"-nimiset näytelmät.

Lähteitä:
-Kaijus Ervasti, tiedot Suomen Kansallisbiografiassa
-Suometar 14.12.1849
-Veikko Peippola, Lammin kotiseutulehti 1970
-Juhani Karvonen, Keski-Häme 5.1.2005
-Nina-Carita Liljedahl, Sydän-Hämeen Lehti 26.7.2004
-Pekka Kosonen, Kukkian Kesä 1987
-J.K. Hokka, Padasjoen Sanomat 30.12.1970
-Hollolan käräjät 1.-2.10.1849

Kansallisbiografian mainitsemia lähteitä:
-J. Heinonen, Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1983
-R. Rainio Kansanrunoustieteen laitos 1954 (painamaton)
-V. Virtanen, Uusi Vankeinhoito 11-12/1934

[Sami Lehtonen]

Kiitos Erkki!

Oma kiinnostukseni Juhani Aataminpoikaan heräsi AP Sarjannon "Balladi Juhani Aataminpojasta" -kappaleen myötä. Tutustumisen arvoinen artisti muuten - taitaa olla kotoisin Hausjärveltä ja käynyt kouluja Hämeenlinnassa.

Tuossa balladissa itse asiassa kerrotaan Juhanin olevan Asikkalan Vesivehmaalta, joka tietenkin nyt on tosi, mutta tuolloin se kuului vielä Hollolaan - siksi laitoin otsikkoon ensin Hollolan ja vielä sulkuihin tuon Asikkalan.
Itse nopeasti katselin Eva Gretan esipolvia ja näyttäisi siltä, että Eva Gretan vanhemmat olisivat olleet Adam Bengtinpoika ja Margareta Erikintytär Järvenperästä ja Adam Bengtinpojan taas Bengt Eliaanpoika ja Katarina Andersintytär Pyhäniemen Ylöstalossa. Molemmat Adam ja Bengt olivat renkejä. Tästä taaksepäin en sitten katsonutkaan. Ei varmaan kyllä olisi päässytkään, kun Hollolan rippikirjoja ei tuota aikaisemmalta ajalta ole.