Eskill Matssonin voutisuku

[Benedictus]

Aloitan uuden ketjun, josko yhdessä saisimme tolkun Eskill Mattson nimisen voudin ja hänen sukunsa toiminnasta ja vaikutuksesta.

yritän koota tähän ketjuun tietoa Eskill Matssonista ja hänen perhekunnastaan.
Porukka on vain niin sekainen ja sisältää monia tiloja ja niiden omistuksia, että kaikki tuntuu sekoavan kun yrittää selvittää tietoa.

Kyseessä oleva vouti Eskill Matsson oli Satakunnan ja Vehmaan voutina ja monissa viroissa.
Kyseessä on eräs 1600-luvun merkittävimpiä voutisukuja Länsi-Suomessa, siksi arvelen sen selvittämisen avaavan monta solmua tutkijoille.

HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA LI.
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla.
Julkaissut Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1958. Suomen laamannit, kihlakunnantuomarit, alilaamannit ja lainlukijat 1523-1680. Elämäkerrallinen henkilöluettelo Teoksesta kopioinut ja muotoillut 10.2.2002 Ossian Mesterton

Lainaus:
. http://www.mesterton.net/sinetit/II.23.jpgEskel Matinpoika. Vehmaan vouti 1604-06, 1609, 1620-22, Ylä-Satakunnan 1614-22. Halikon lainlukija 1611, Piikkiön 1613-17, Maskun 1617, 1620, Vehmaan 1617. Omisti Kalannin Villilän. Elossa 1634. Sin. II: 23.
Almquist,Den civila lokalförvaltningen IV, s. 54. RVA: Turun hovioikeus K. M:lle 22. 3. 1634, Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 1. - Eräs Eskel Matinpoika oli 1590-91 Klaus Bielken kartanovoutina Sundholmassa. VA: 1507: 46, 1520: 78v.Uusikirkko-Laitila, Willilä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823
-Eskill Matssonia eikä sukua näy

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304
-Eskill Matsson 1630 viimeksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801
1600-19 fougte Eskill Matsson, 2 hu eli taloa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1374347
-ei Eskiliä

Laitila, Laustis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681
-Eskill Matsson 70 vuotta.viimeksi 1638.
-poika Erik Eskilsson, 2 tytärtä
-Fänrikki Hans Eskilsson

+1638 Valborg hustru. 1343 Walborg enka.
1648 Walborg Nilisdr onko sama henkilö ?

Laustis 1645 Jacob Eriksson Tavast

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302
-1630 Eskill Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344798
-ei Eskiliä

Ikaalinen Kiiala Isotalo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26153
-1639 Erik Eskilsson.

Lainaus:
Tietämättä mitään tästä suvusta laitan linkin Euran käräjille 1642 (KA Euran käräjät 25.–26.2.1642: 201-201v). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847445 Jutussa esiintyvä Erik Eskilinpoika lienee Isotalon lesken toinen mies. (KA Ikaalisten SAY 1634–53: 28 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108 )
Erik Eskilinpojan isäksi mainitaan Eskil Mattsinpoika, jonka leski, Erikin äiti asuu Laitilassa.

Virpi Nissilä

JATKUU...

[Benedictus]

Kyllähän noita juttuja taitaa löytyä lisää Uudestakaupungista. Selasin vähän vuotta 1650 ja siellä oli tarinaa edesmenneen Eskil Matssonin leskestä Walborg Nilsdotterista, mukana myös vävy Mats Bertilsson (ilm. kaupunkilainen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11315250

juttua Eskil Matssonista. Äijä kuoli 1647-49 välillä, koska 12.12.1649 oli kertomusta kuinka Eskil oli ollut 1647 tohtori Peerin hoidettavana Turussa ja maksu oli kuoleman johdosta jäänyt maksamatta. Sovittiin että maksu hoidetaan Ukin kirkon kautta ja leski Walborg Nilsdr maksaa kirkolle. Edellisillä käräjillä nimettiin Erich Henriksson, Joakim Eekman ja Sigfrid Heino selvittämään Eskil Matssonin lesken Walborgin ja vävy Mats Bertilssonin välisiä asioita (tavaroiden jakoa).

Tässä siis Laustiksessa näkyvä Eskill Matsson.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823

-mats bertilsson ,vävy

Eskil Matssonin kuolinaika edellisessä viestissä ei voi olla oikea, koska Valborg mainitan leskenä jo 1643.
-olisiko 1638
Mitä teksti mahtaa kertoa?

[Benedictus]

Tässä muuten kuninkaan todistus 12.5.1616, jolla myönnetään Ylä-Satakunnan voudille Eskil Matssonille eliniäksi vapaa nautintaoikeus Willilän tilaan Laitilassa (Vehmaan voutikunnan tilikirja 1619)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1905740

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia 1530-1619
11.7.1607 Tukholman raastupa, Linnaoikeuden istunto; Seuraavat Suomen voudit syytettynä finanssihallinnostaan: Ala-Satakunnan vouti Hannu Pietarinpoika (Purtha), Vehmaan khlk:n vouti Eskil Matinpoika ja Maskun khlk:n vouti Pärttyli Klemetinpoika. Juttuihin liittyvät päätökset tehtiin 18.8.1607.
Eskil Matinpojan osalla oli useita syytekohtia, mutta ensimmäisessä jutussa oli luullakseni kyse henkilökohtaisesta asiasta eli Hustru Elisabet Bertilintyttären rälssiin kuuluvasta kruununtilasta, joka puolestaan Eskilin mukaan on kuulunut hänen isänsä kuningas Johanilta saamiin maihin (koko kylä?). Ikävä kyllä jutussa ei mainita mistä kylästä tai tilasta on kyse.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1667315

-kyseessä vaikuttaisi olevan Kalliksen tila Mynämäellä.

Vilaisin tuota Elisabeth Bertilsdotteria ja luulen, että se on sama kuin Elisabeth Bertilsdotter Ljuster, ja omisti Taivassalon Paltvuoren eli Jägerhornin muija.
http://runeberg.org/frfinl/0284.html

Vaikuttaisi ,että linnanvouti tai kirjuri Mats Henriksson voisi olla Eskilin isä sillä ainakin Kalleisissa ja Lempiskalliossa näkyy senniminen ennen Eskil Matssonia.

Eskil Matssonin vävy Mats Bertilsson joka oli mukana leski Walborg Nilsintyttären kanssa Uudenkaupungin käräjillä, oli myöhemmin Torlax-nimisen tilan arrendaattorina ja kotoisin Kalannin Inhamaasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1439614
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441916

Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa.

[Pekka Hiltunen]

Vaikuttaisi ,että linnanvouti tai kirjuri Mats Henriksson voisi olla Eskilin isä sillä ainakin Kalleisissa ja Lempiskalliossa näkyy senniminen ennen Eskil Matssonia
Turun linnankirjuri ja Ylä-Satakunnan vouti 1500-l. lopulla oli Matts Henriksson (Dufva) till Laukko, joka vangittiin Kaarle Herttuan/kuninkaan joukkojen toimesta 1597 ja katosi sitten - ainakin lähteistä - jäljettömiin eli mahdollisesti kuoli tyrmässä ehtimättä mestauspölkylle. Etsitty Eskeli taisi olla Kiialan ratsastalollinen ennen tilan muuttumista rustholliksi.
PH

[Benedictus]

Edellisillä käräjillä nimettiin Erich Henriksson, Joakim Eekman ja Sigfrid Heino selvittämään Eskil Matssonin lesken Walborgin ja vävy Mats Bertilssonin välisiä asioita (tavaroiden jakoa).

Yllä jakajina:
Vuonna 1652-53 Bertil oli mukana parissa jutussa. Toisessa Caspar Eickman aikoo lunastaa Joackim Eickmanin talon kaupungissa, mutta Bertil Blasiusson kertoo talon kuuluvan itselleen. Bertil oli vain antanut talon asuttavaksi vävylleen Arfwed Thomassonille, jonka leski avioitui myöhemmin Joackim Eickmanin kanssa.
Bertill Blasiusson osti Kalliksen Eskill Matssonilta, ja mainitaan tämän vävyksi.

Onko Erik Henriksson sama kuin Erik Henriksson Spåra?
Vai oliko Henrik Eskilssonilla Erik niminen poika?

Sigfrid Heino?

Mats Henriksson Dufva voisi hyvinkin olla Eskilin isä, sillä Kiuasmaa mainitsee hänellä olleen maita Mynämäellä.Kallis ja Lempiskallio.

Kiinnostava maininta on, että olsii ollut Kristoffer Blomen voudinmiehenä 1558-1591.
Linnakirjuri Thomas Eskilssonin äidiksihän esitetään kaniikkiJacobus Blomen tytärtä, siis Kristoffer Blomen sisarta.

Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90]

Ainoa mikä mättää on se, että Eskil Matssonin pitäisi olla melko paljon vanhempi kuin on ajateltu, jos olisi Thomas Eskilsson Blomin isä.

[Benedictus]

30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Lokalahti Marttila:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368919
-1605 Eskil Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204161
-Eskil Matsson 1620
-Erik Eskilsson, gl rytt.dödh 1627?, mainitaan 1632
-Erik Thomasson, h.Karin

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212204
-Erik Thomasson
-Elias Jönsson Orre-Orrefelt

[Pekka Hiltunen]

30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Lokalahti Marttila:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368919
-1605 Eskil Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204161
-Eskil Matsson 1620
-Erik Eskilsson, gl rytt.dödh 1627?, mainitaan 1632
-Erik Thomasson, h.Karin

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212204
-Erik Thomasson
-Elias Jönsson Orre-Orrefelt

Walborg Nilsdotter mainitaan vaimona Laitilassa 1647. Käräjäpöytäkirjan mukaan tämä oli hänen miehensä Eskil Mattssonin kuolinvuosi. Kirjaus Erik Eskilssonin kohdalla voi olla virheellinen ja tarkoittaakin isäänsä, joka siis kuoli 1647 eikä 1627: nelonen ja kakkonen sekaantuvat helposti toisiinsa. Erik mainitaan vielä 1632 kymmenysluettelossa. Eskil Mattsson mainitaan Laitilassa viimeksi vihreällä 1639, jolloin todetaan hänen nauttineen tilan autioksi.

Kiialassa esiintyy Carl Larssonin alapuolella hänen äitinsä Margareta Hansdotter. Carl Larsson on siis joko naimaton tai leski. Erik Eskilsson näyttäisi naineen 1639 Holger Larssonin lesken, Margaretan, jolla on Holger-niminen poika - siis Laitilan tilan jouduttua kruunulle, kun Hans Eskilsson on maksukyvytön ja tilaa hoitaa maakirjan mukaan bonde Jacob Ersson Tavast 1645 lähtien.

Hans Eskilssonilla näyttäisi Laitilassa olleen kymmenysluettelon mukaan Walborg-niminen vaimo ja myöhemmin leski. Maakirjan sinisellä tekstillä todetaan toki 1638 hustru Walborgin olevan jonkun Henrikinkin vaimo nimeltään - jollei tässä Hans ja Henrik ole sitten sekaantuneet keskenään. Joka tapauksessa "Walborg e/a" on siis eri h:lö kuin Walborg Nilsdotter.

PH

[Benedictus]

Mynämäki Kallis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=729063
-Mats Henriksson 1570

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719332
-Mats Henriksson
-Michel Sigfridsson
-Margeta vidua
-Bertill Blasiusson 1589

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
-nimismiestalo
-Michel Sigfridsson
-1606 Valborg e.
-Olof Gustafsson
-1611 Eskil
-1614 Eskil Matsson i Salmis
-1616 Bertill Blasiusson

30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja (avioliittonsa kautta) Nousiaisten Sukkisen isäntä, oli saattajana venäläiselle neuvottelijalle Turussa 1609. Hän kuoli 1622 ja haudattiin Taivassalon kirkkoon, jossa hänen vaakunansa on esillä. Olofin puoliso oli Cecilia Johansdotter, joka oli elossa vielä vuonna 1625.

Heillä oli tytär Hebla Stiernkors (eräs toinen sukuhaara oli otettu Ruotsin ritarihuoneelle 1625 nimellä Stiernkors no, 39), k. 1680, pso. kornetti Lars Hansson, Jägerhorn af Storby -sukua.

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/01/nuoremmasta-stiernkors-
suvusta.html

[Pekka Hiltunen]

Mynämäki Kallis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=729063
-Mats Henriksson 1570

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719332
-Mats Henriksson
-Michel Sigfridsson
-Margeta vidua
-Bertill Blasiusson 1589

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
-nimismiestalo
-Michel Sigfridsson
-1606 Valborg e.
-Olof Gustafsson
-1611 Eskil
-1614 Eskil Matsson i Salmis
-1616 Bertill Blasiusson

30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja (avioliittonsa kautta) Nousiaisten Sukkisen isäntä, oli saattajana venäläiselle neuvottelijalle Turussa 1609. Hän kuoli 1622 ja haudattiin Taivassalon kirkkoon, jossa hänen vaakunansa on esillä. Olofin puoliso oli Cecilia Johansdotter, joka oli elossa vielä vuonna 1625.

Heillä oli tytär Hebla Stiernkors (eräs toinen sukuhaara oli otettu Ruotsin ritarihuoneelle 1625 nimellä Stiernkors no, 39), k. 1680, pso. kornetti Lars Hansson, Jägerhorn af Storby -sukua.

http://juhansuku.blogspot.fi/2011/01/nuoremmasta-stiernkors-
suvusta.html

Suur-Särkilahdessa syntynyt, aatelinen Olof Gustafsson ja vaimonsa Cecilia Johansdotter Boga asuivat Kustavin Siusluodossa, jonka Gustaf Nilsson oli hankkinut omistuksiinsa. Tässä on nyt joku toinen Olof Gustafsson kyseessä.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748348
-Eskil Matsson
-Bertill Blasiusson
-Henrik Westgöte

-1633 tekstiä, jossa mainitaan, että Bertill Blasiuksonin svärfader Eskil Matsson...
Mikä sana on svärfar sanaa ennen?

Eli tuosta selviää, että Bertil Blasiusson oli Kalliksen ja Salmiksen Eskil Matssonin vävy 1. aviossaan, sillä kakkosvaimo oli Anna Andersdotter.

Tuossa todetaan, että Eskil Matssonilla oli lisäksi 2 veroa Virmon ja Vemon pitäjissä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735179
-Bertill Blasiusson
-vaimo Anna Andersdotter
-Johan Bertilsson
-vaimo Karin (tiedetään oleen Karin Josefsdotter Lepus)

[Essimi]

-1633 tekstiä, jossa mainitaan, että Bertill Blasiuksonin svärfader Eskil Matsson...
Mikä sana on svärfar sanaa ennen?

Sana on framlidne, edesmennyt.

[Benedictus]

Kiitokset Essimille käännöksestä. Tuo sana tekeekin Eskil Matsson jutun entistä mielenkiintoisemmaksi.
Kyse siis edesmenneestä eli ei entisestä appiukosta?

Onkohan ketään, joka pystyisi etsimään sen alkuperäisen lähteen, mistä tuo tieto on kirjattu SAY:n sivulle.
-onko tieto oikein tulkittu ja mitä muuta siinä jutussa olisi Bertil Blasiussonin apesta.

SAY:n tuo on kirjattu vuoden 1633 kohdalle, mutta sivun keskelle tekstien alle, eli ei ole varmaa, mitä vuotta siinä tarkelleen tarkoitetaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748348
-tuossa mainitaan s.226
-mikähän tuo sivu on?

[Pekka Hiltunen]

Kiitokset Essimille käännöksestä. Tuo sana tekeekin Eskil Matsson jutun entistä mielenkiintoisemmaksi.
Kyse siis edesmenneestä eli ei entisestä appiukosta?

Onkohan ketään, joka pystyisi etsimään sen alkuperäisen lähteen, mistä tuo tieto on kirjattu SAY:n sivulle.
-onko tieto oikein tulkittu ja mitä muuta siinä jutussa olisi Bertil Blasiussonin apesta.

SAY:n tuo on kirjattu vuoden 1633 kohdalle, mutta sivun keskelle tekstien alle, eli ei ole varmaa, mitä vuotta siinä tarkelleen tarkoitetaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748348
-tuossa mainitaan s.226
-mikähän tuo sivu on?
Olisikohan maakirjan? Ennen vuotta 1635 on maakirjan tiedot kirjattu SAY:ssa sinisellä musteella (ja k.o. vuoden jälkeen ruskealla, kun sininen varattiin henkikirjatiedoille).
PH

[Benedictus]

Siis tieto löytyisi maakirjan sivulta 226?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735181
-Bertill Blasiusson 1637

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748350
-Eskil Matsson
-Michel Sigfridsson
-Isak Nilsson i Nystad. lienee khr Nicolaus Ericin poika
-Erik Eskilsson viimeisellä tilalla.

Uudenkaupungin RO 7.11.1653 (H: G: N:des Högwälborne Greffwe Gustaff Gustaffssons Bookhållare Daniel Bromsse, Sal: Eskill Matzons Enkias Fullmechtige, kärdhe till Sal: Isaak Niellssons [Uudenkaupungin pormestari Isak Nilsson, Neocleander-sukua] Erfuingar Erland Håkonsson för någon gieldh, och præsenteradhe, derpå een ågången doom, Dat: Nystadh den 25 Aprilis A: 1639 ... Huar till Erlandh Håkonsson swaradhe, Sigh icke kunna swara till dhenne käremåhl, emedhan han icke ähr af Samptelige ärfuingar dher till Fullmechtigh giordh)

Uudenkaupungin RO 13.2.1654 (Hustru Walborg Nilsdotter Sal: Eskill Matzons Enckias fullmechtige Bookhållaren Daniel Bromse fodrade aff Sal: Isack Nilssons Erffwingar Korn 20 tunnor, Penningar 47 dal: gammalt Sölffwer Mynt, som Sal: Isack Nilsson är skyldig bleffwen för sin upbörd, som han hade på Sal: Eskell några af Letala och Nykyrckio Sohnar 1621, Såsom denne Stadz Rådhstugudoom aff den 25 Aprilis A:o 1639 förmäler, begärandes sådant medh Intresse och Expenser sig betalas, der hoos och anmodhade att Erland Håkonsson, Michell Hindrichsson och Urban Matzons hustru, somnu här tillstädes wore, skule honom swara på samptlige ärffwingars wägna till bemelte gieldzs prætension ... Hustru Walborg Nils dotter sielff haffwer honom [Erland Håkonsson] skriffteligen Qvitterat för hans quota för samme gieldz prætension ... [Bookhållaren] begärade för dy att bekomma sin betalning aff dhet fasta, som här i Staden finnes, der till Erland Håkonsson swarade, att han Harickala gården här I stadhen belägen, haffwer aff samptlige ärffwingar fullkombligen till sig inlöst, och de fördenskull samma gården sig och sinom afhändt, och honom för een laghfången ägendom aldeles otilltaalt och till ewärdelige tijder oklandrat att niutha updragit haffwa, effter som deras der upå den 8 Februarij A:o 1651 Giffne Breff wijdare förmäler, Elliest och samptelige ärffwingarne den 19 10bris A:o 1639 haffwa här i Rätten låthit inläggia deres underskriffne Försäkringz Skrifft),

Uudenkaupungin RO 15.3.1654, Uudenkaupungin RO 18.3.1654 (Sahl: Isaak Nilsons Erffwingar inlade i Rätten deres Förklaring ... Så ähr dock Anno 1642 den 15 Aprilis aff Borgmestaren Mårthen Michellsson och Rådhman Clemet Laisk sampt flere gode Män, eett lagligit aff Rätten bewilliade arff skiffte hållen effter Sahl: Isaak Nilsson, då ock alle Creditorerne som hade någott att fodra haffwe warit tillstädhes, och således all den gielden som gieldass borde och approberades wara laglig, effter lagen aff oskiffto hwariom tilldeelt, såsom arffskifftes Lengden uthwijsar, dhå och bemelte h: Wallborgh medh sin Mågh Hans Eskillsson haffwa warit tillstädes, och fodrat på samma gield, Men ingen betalning henne till ährkändt, såsom Arffskifftes Längden uthwijsar, aff orsaak att Johan Isaakzon som war äldste Sonen, och bäst wiste om alle sin Salig Fadhers Handlingar, bewijste samma gield för detta Clarerat, såsom ännu några Quittentzier finnes, som lyda till samme gieldz affbetalning ... Men de öffrige Quittantzierne som till samma saacken lydde, haffwer Sahl: Johan Isaakzon till sig tagit, dragandes till Tyskland, och sedermehra der dödh bleffwen)

, Uudenkaupungin RO 12.3.1655 (Hustru Walborgh Nilssdåtter Sal: Eskell Matzsons Enckia ifrån Laustj, Bekende att då han Anno 1653 wedh höst tinget j Harickala Ländzmans gårdh, hadhe fodrat betallningh af Lars Isachsson (katso 1043 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1043)) för Spannemåll och Penningar som Sal: Isach Nilsson Anno 1639 in Aprilj her på Rådhwset ähr dömbdh, henne att betala, dhå hafuer Bookhollaren Daniel Brömpse

Tässä siis Laustiksen Eskil Matssonin enka Valborg Nilsdotter ja lisäksi vävy Hans Eskilsson

[Benedictus]

Uusikirkko Salmis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435897
-Bertil Blasiusson
-hutru Karin
-rytt. Elias Jonasson fougen(onko Elias Jönsson Orre?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534
-Eskil Matson
-1623 h.Karin enka
-Erik Eskilsson 1628
-1635 Bertil Blasiusson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441136
-Eskil Matsson 1606 1/2 hu beh.
-Jöns Persson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1431845
-Jöns Persson
-Hu.Karin vidua 1689
-1592 Eskil Matsson

Uusikirkko Peräis:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435900
-Bertil Blasiusson
-h.Karin

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438537
-Bertil Blasiusson
-Erik Eskilsson
-h.Karin
-Carl Gilliusson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441135
-Eskil Matsson
-Erik Simolan

[Benedictus]

Jos käy noissa aiemmissa viesteissä olleiden talojen tietoja lävitse tulee eteen ilmeisen selvästi seikka, että on ollut kaksi Eskil Matssonia.

Ylä-Satakunnan vouti Eskil Matsson, jolla Williön ja Laustiksen tilat.
-tämä Eskil lienee kuollut vasta 1647 paikkeilla.
-vaimonsa Valborg Nilsdotter i Laustis.

Vehmaan kihlakunnan vouti Eskil Matsson, jolla Salmiksen, Lempiskallion, Marttilan ja Kalliksen tilat.
-vaikuttaisi, että tämä vouti on kuollut 1634 aikoihin.

Mahtaisiko joku löytää tuota maakirjasivua 226, jossa mainitaan Eskil Matsson?

[Miisamaija]

Voisiko joku ystävällisesti selventää tätä puuta Kiialan Isotaloon? On niin monitahoinen. Edellisessä viestissä päädytään hieman eri näkemykseen kuin seuraavassa.

Lainaus Matti Walta, Virkamiesmatrikkeli 1523–1634

Eskil Mattsinpoika

kruununvouti Vehmaan voutikunta 1604–160
Ylä-Satakunnan voutikunta 1614–1622
Vehmaan voutikunta 1620–1622
isä kruununvouti *Matts Henrikinpoika
äiti Margareta

Vuonna 1601 oli vouti Sundholman kartanossa. Omisti kuutin ja kuljetti kruunun rahtia, esimerkiksi 1610
Tallinnasta 57 hevosta ja 90 miestä. Sai verovapauden Uudenkirkon Salmelle ja Villilälle sekä Vehmaan
Marttilalle. Teki vuodesta 1611 ratsupalvelua tiloilta Mynämäen Kallisissa ja Lempikallisissa ja sai
seuraavana vuonna verovapaudelle vahvistuksen kuninkaallisella kirjeellä, jossa määrättiin, että sitä
vastaan tuli varustaa kaksi ratsua. Toimi myös lainlukijana ja Älvsborgin lunnaskomission kirjurina.
Kruununvoudit *Erik, *Matts ja *Mikael Eskilinpojat olivat poikia.98
98 voudintilit 1734 [139], 1744 [30], 1747 [16], 144a/III [10]

Kiialan Isotalo
Erik Eskilsson
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=262062#post262062

Erik Eskilssonin poikana pidetään Thomas Erikssonia Vähä-Röyhiön Heikkilästä. (En nyt löytänyt lähdettä nyt tältä istumalta. On ilmeisesti tuomiokirjoissa).
Iso-Heikkilä l. Heikkilä II Vähä-Röyhiö Ikaalinen 1/3
1698-1704 Thomas Ericss
http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

[karisalm]

Hei

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1793322

Kolme asiakirjaa joissa mainitaan broder Henric Michelsson Tyrvään Hoipolassa, ilmeisesti velipuoli? kun on eri patronyymi.

[Miisamaija]

Kiitos!

Näkyy ilmeisesti täällä.
Henric Michelsson Kiikka Hoipo Hoipola Kiikka perintötila ¾
http://users.utu.fi/isoi/talot/kiikka.htm

SAY
Kiikka 1560-1579, jakso 5: Hoipola (Oskurala)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=817542
Kiikka 1580-1599, jakso 5, sivu 5;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803751
Kiikka 1600-1619, jakso 5, sivu 5;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803796

Eli äiti olisi sama Henric Michelssonilla ja Eskil Mattssonilla. Selvitän kuviota (kunhan tältä kuumuudelta kykenen :)).

[Miisamaija]

Pieni lisäys juhannuksena aamutuimaan.

1644/45 Henrik Ankerus Henricus Bartholdi, Töfsalensis 442.
Vht mahdollisesti: Taivassalon Kustavin Anavaisten kylän Isotalon ja Kalannin Salmin omistaja, Vehmaan kihlakunnan kruununvouti 1639–41 Bertil Blasiusson († ~1656) ja hänen 1. puolisonsa Margeta.
Ylioppilas Turussa 1644/45 Ankerus Henr. Bartholomæi _ 24. Mainitaan ylioppilaana myös Gylleniuksen päiväkirjassa 3.5.1650 Henricus Bartholdi Töffsalensis.
— Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Fabian Berndesin rykm.) vt. komppaniansaarnaaja 1658. Luultavasti Taivassalon kirkkoherran apulainen (coadjutor) s.v. Taivassalon Kustavin kappalainen 1676. † 1677.
Pso: Karin († 1678).
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Ankerus. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=442>

Bertil Blasiuksenpoika
puolison isä kruununvouti Eskil Mattsinpoika
eli ilmeisesti
ensimmäinen puoliso oli Margareta Eskilintytär ja
toinen puoliso aiemmin mainittu Anna Andersintytär

[Pekka Hiltunen]

Pieni lisäys juhannuksena aamutuimaan.

1644/45 Henrik Ankerus Henricus Bartholdi, Töfsalensis 442.
Vht mahdollisesti: Taivassalon Kustavin Anavaisten kylän Isotalon ja Kalannin Salmin omistaja, Vehmaan kihlakunnan kruununvouti 1639–41 Bertil Blasiusson († ~1656) ja hänen 1. puolisonsa Margeta.
Ylioppilas Turussa 1644/45 Ankerus Henr. Bartholomæi _ 24. Mainitaan ylioppilaana myös Gylleniuksen päiväkirjassa 3.5.1650 Henricus Bartholdi Töffsalensis.
— Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Fabian Berndesin rykm.) vt. komppaniansaarnaaja 1658. Luultavasti Taivassalon kirkkoherran apulainen (coadjutor) s.v. Taivassalon Kustavin kappalainen 1676. † 1677.
Pso: Karin († 1678).
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Ankerus. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=442>

Bertil Blasiuksenpoika
puolison isä kruununvouti Eskil Mattsinpoika
eli ilmeisesti ensimmäinen puoliso oli Margareta Eskilintytär ja
toinen puoliso aiemmin mainittu Anna Andersintytär
"Ankka" on siis lat. "anas", mikä kyllä sopii Kustavin Anavaisiin, vaikka "Ankka"-nimi taitaa esiintyä Liedossakin. Olisikohan Blasius saksalaistaustainen ainakin nimeltään? Kustavin Kaurissalon Pleikilään on maakirjojen alussa kirjattu saksalaisperäisiä talonhaltijoita. Esko Matinpoika oli jossain "i Villilä". Raision Thomas Eskilssonilla kai oli tyttäriä. Raision Tahviosta oli jokseenkin suora kärrytie metsien ja niittyjen poikki entiseen luostaripitäjään Maskuun (ja sieltä edelleen Nousiaisten Valpperiin saakka; pidemmälle en ole sitä polkua 50-60 -lukujen vaihteessa kulkenut - ja silloinkin isoisän viimeisellä hevosella tämän eläkepäiville). Kustavintien ylittävää Uudenkaupungin rautatietä pitkin on Kankaisiin matkaa noin 4 km ja Villilä on Kankaisista lounaaseen kilometrin päässä.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

PH

[Pekka Hiltunen]

Turun porvari/ pormestari ja kämneeri Thomas Mattsson Ålänning omisti tilan Vehmaan naapuripitäjässä, Taivassalon Kustavin Friisilässä, kunnes sotamarsalkka, kreivi Henrik Fleming hankki omistuksiinsa sekä Kunnaraisen (Fagernäs) että Friisilän ja siihen enemmän tai vähemmän kiinteästi liittyneen Puoden (Boda). Tukholman porvari Peter Ålänning oli vaimoineen aikoinaan (jo 1300-luvulla) lahjoittanut Kunnaraisen kirkolle ja prebendiksi. Thomas Mattsson Ålänningin perillisiin lukeutui Lars Friisin pojan, Peder Larsson Friisin perilliseksi tiedetty Anders Larsson. Friisilän talossa 2 mainitaan 1600 Thomas Ålänning, borgmästare, jonka alla Clemet Eskelsson. Näyttää siis ainakin nimistön ja maantieteenkin perusteella siltä, että Vehmaan vouti olisi voinut olla turkulaisen Thomas Mattsson Ålänningin sukua. Henrik Fleming osti Kunnaraisen ja Friisilän rälssiksi 1654 (Kunnaraisissa oli asunut henrik Flemingin ratsumies Hans Hansson). Henrik Flemingin 2. vaimon leskeydyttyä lahjoitti Saksassa asunut Sigrid Kurzell miesvainajansa 1. avion aikana syntyneelle voudilleen Friisilän sekä asetti hänet Mietoisten Lehtisten kartanon isännäksi (mistä nimi "Henrik Henriksson Wardh). Henrik Henrikinpojan äiti saattoikin olla se "pig NN", joka seuraavan vuoden maakirjassa esiintyy "Karin"-nimellä" ennen Henrik Henrikinpojan saamaa lahjoitusta. Kyseessä on saattanut olla Ålänningin tytär, joka ehkä kreivin piikana on osannut lukea, kirjoittaa, laskea ja "käyttäytyä".

Kun tapana oli, että voudeiksi valittiin puolisäätyinen, sekä verottajalle (aateliselle isännälleen) että verotettaville talollisille lojaali tai luotettava henkilö, voisi kai Eskel Mattssoniakin kaavailla jonkin epäsäätyisen suhteen hedelmäksi.
PH

[petergmdale]

Greetings,

Apologies in advance for my unilingualism! I'm trying to figure out if there is any consensus regarding the parentage of Masku bailiff Matts Henricss who was also, I believe, the city clerk of Turku from 1576-1583?

Is he considered to be the son of Henric Henricsson (Dufva) from Laukko and Moisio and his wife Ursula Jonsd?

My ancestor is Margareta Ericsd Isotalo (c 1640-1683) who was the 1st wife of Kristoffer Henricss Platzman (c 1650-1686)

I believe her ancestry is as follows:

[1] Margareta Ericsd Isotalo (c 1640-1683) - Margareta was the daughter of

[2] Eric Escilss Isotalo (b c 1605) [and Margareta Hansd Osara] - Eric was the son of

[3] Escil Mattss (c 1564-1637) [and Walbord Nilsd Neocleander] - Escil was the son of

[4] Matts Henricss as above.

Any help confirming the above or correcting me where I'm mistaken would be very much appreciated! Kiitos!

Cheers,

Pete Dale
pdale (at) peterdale (dot) com

[Jmk2]

Pieni lisäys juhannuksena aamutuimaan.

1644/45 Henrik Ankerus Henricus Bartholdi, Töfsalensis 442.
Vht mahdollisesti: Taivassalon Kustavin Anavaisten kylän Isotalon ja Kalannin Salmin omistaja, Vehmaan kihlakunnan kruununvouti 1639–41 Bertil Blasiusson († ~1656) ja hänen 1. puolisonsa Margeta.
Ylioppilas Turussa 1644/45 Ankerus Henr. Bartholomæi _ 24. Mainitaan ylioppilaana myös Gylleniuksen päiväkirjassa 3.5.1650 Henricus Bartholdi Töffsalensis.
— Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Fabian Berndesin rykm.) vt. komppaniansaarnaaja 1658. Luultavasti Taivassalon kirkkoherran apulainen (coadjutor) s.v. Taivassalon Kustavin kappalainen 1676. † 1677.
Pso: Karin († 1678).
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Ankerus. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=442>

Bertil Blasiuksenpoika
puolison isä kruununvouti Eskil Mattsinpoika
eli ilmeisesti
ensimmäinen puoliso oli Margareta Eskilintytär ja
toinen puoliso aiemmin mainittu Anna Andersintytär

Hei,

Bertil Blasiusson kiinnostaa. Anavaisten Isotalon osti noin 1620 Bertil Blasiusson, ja mahtaako kyseessä olla sama Bertil, johon yo viitataan. Henrik Ankeruksen kohdalla viitataan kruununvouti Bertil Blasiukseen, kuten myös tuossa Uudenkaupungin Salmin talon oikeusjutussa.

Samoin toisessa ketjussa (Piipanoja) Benedictus viestissään kirjoitti , että vouti Gustaf Gustafsson vieraili lankonsa luona Anavaisten Isotalossa 1651.

Bertil antaa Isotalon hallinnan 1645 Hannu Bertilinpojalle, joka kuolee vuoden päästä. Hallinta siirtyy toiselle Bertilin pojalle Sakari Bertilinpojalle, josta sukulinja jatkuu tähän päivään asti Isotalossa.

Bertil Blasiusson kuolee 1656.

Kiinnostaa tietää, onko tässä kaksi Bertiliä, vai yksi ja sama mies?



Yt Juha

[Jmk2]

Hei,

lisätään vielä sen verran, että asutuksen yleisluettelossa Margareta mainitaan Bertil Blasiuksen vaimona, ja Hannun ja Sakarin äitinä. Alla linkki

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205061

Yt

Juha