Pälkäneen Luikalan Sihvolan Maria Tuomaantytär

[Petri Sihvonen]

Yritän selvittää mitä on tapahtunut Pälkäneen Luikalan Sihvolan:
Maria Tuomaantyttärelle s. 3.6.1790 sekä hän pojalleen David Erikinpojalle s.1812.

Pälkäneen rippikirjan vuosien 1810-1815, kuva 50 (Luikala Sihvola) merkinnöistä en tahdo saada selvää kyseisten henkilöiden osalta sama ongelma vuosien 1816 -1822, kuva 44 (Luikala Sihvola), en ole löytänyt mihin äiti ja poika ovat tämän jälkeen lähteneet.

Hiskissä Davidin isäksi on merkitty:
s. 7.6.1812 k. 8.6.1812 Luik. Sihvola (Uotila s.) Eric Ericsson, Du Maria Thomasdr 22, David.

Pälkäneen rippikirjassa 1816-1822 Erkki Erikinpoika s.1786 Uotila (kuva 36 Uotila) on teksti josta on myös vaikeaa saada selvää.

Kyseessä taitaa olla avioton lapsi mutta mysteeri on minne äiti lapsineen katoaa, Uotilasta en heitä löytynyt.

[Amaryllis]

Maria on poikansa kanssa rippikirjassa 1823-29 Luikalan itsellisten joukossa sivulla 33; David lähtee sivulle 38 eli rengiksi Luikalan Olkkolaan.
Seuraavassa rippikirjassa 1830-36 Maria on Luikalan Kataistossa sivulla 49 ja jatkossa Luikalan itsellisten sivuilla.

[MJF]

Hei,
huomasin Maria Tuomaantyttären olevan samasta esi-isästä kuin omani, eli kuudennusmies Thomas Mattsson s. 27.5.1750 Luikalan Sihvolasta. Kysyisin onko hänen isänsä Matts Mattsson s. 19.4.1720 tullut Sihvolaan miten? Hänen ensimmäinen vaimonsa oli, ellen ole erehtynyt, myös Maria Tuomaantytär Sihvolasta (vihitty 15.5.1749) ja Matts olisi tullut Salmentaan Eskolasta. Onko näin? Lisäksi kysyisin kuka oli tämän Matti Matinpojan isä ja liittyykö Clement Mattsson Salmentaan Hölliltä tähän esi-isieni kavalkaadiin? Olen vasta aloittanut kirkkokoukeroiden avaamista ja kaikki on jotenkin sekavaa, josko saisi vähän apuja, kiitos.
Huomasin kuvakyselysi Tampereelta, jossa nuori tyttö on kahden vanhemman naisen kanssa. Minulla on jossain kuva joka muistuttaa hyvin paljon nuorta tyttöä, jos kyseessä on sama henkilö, kuuluvat he Benjamin Tuomaanpojan pojan Benjamin haaraan. Benjamin Benjaminpoika sittemmin Forss siirtyi monien vaiheiden jälkeen Tulittuun ja siitä Harvialan kartanon Hakaporttiin.

Terv. Markku Forss

[Petri Sihvonen]

Matti Matinpoika on tullut kotivävyksi Luikalan Sihvolaan Salmentaan Eskolsta ja hänen esi-isänsä ovat olleet Eskolan talon isäntiä Eskolan talon perustamisesta alkaen 1500-luvulta.

Eskolan talo on halottu Peissun talosta joka on yksi vanhimpia taloja Salmentaan kylästä jo 1400-luvulta. Olen selvittänyt isä-linjan1500-luvulle ja myös tietyin varauksin 1400-luvulle. Tällä hetkellä pohdin mistä Peissujen suku on tullut suvun nimi esiintyy vain Salmentaassa. Olen tehnyt dna-analyysin isälinjasta joka kuuluu Hämeen vanhimpiin isä-linjoihin ja esiintyy Vesilahdella 700-luvulla. Laitan mielelläni lisää tietoja ilalla kun olen päässyt töistä.

Vanhasta valokuvasta tiedän vain sen, että ne voisivat liittyä isotätini Hilda Sihvosen (s.1891) tuttavapiiriin mutta en ole aivan varma.

[MJF]

Kiitos vastauksesta.
Laitan kuvan tänne heti kun saan sen skannnattua, niin voit itse arvella yhdennäköisyyttä.
Kiitän mitä nöyrimmin mahdollisuudesta saada tietoa tekemistäsi isälinja tutkimuksista, kiinnostaa kovasti.

-Markku

[Petri Sihvonen]

Laitoin isälinjan tiedot sähköpostiisi, toivottavasti tuli perille.

[MJF]

jostain syystä ei näy, katsoin myös roskapostin...ei sieläkään...helposti jää toinen natsiässä pois :)

[Petri Sihvonen]

Tässä on isälinja Peissu-Eskolan taloissa, toivottavasti tämä nyt onnistuu.

Peissu-Eskolan isälinja 1448 -

1. Jussi Peissu

2. Lauri Jussinpoika Peissu
Lautamiehenä 1448 ja 1462 Pälkäneen Salmentaan kylästä.

3. Pietari Laurinpoika Peissu
Mainittu 1507 syyskäräjillä Pälkäneen Salmentaan kylästä.

4. Eskil Pietarinpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan isäntänä 1575 – 1585

5. Erkki Eskilinpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan isäntänä 1586 – 1637
Hän oli 1624 Pälkäneen 7. varakkain talollinen (karjan määrällä)
Hänellä oli 5 hevosta, 1 sonni, 12 lehmää, 1 mulli, 8 hiehoa, 18 lammasta, 10 vuohta ja 10 sikaa.

6. Klementti Erikinpoika Eskola
Mainittu 1626 väenottoluettelossa.
Mainittu 1630 Pälkäneen Salmentaan Eskolassa.

7. Perttu Klementinpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan isäntänä 1638–1661
Hänen aikanaan Eskola oli 8. varakkain maatalo.

8. Yrjö Pertunpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan isäntänä 1662 – 1687
1. Puoliso: Anna, aviopuolisona mainittu 1651 -1682, kuollut 1700.
2. Puoliso: Maria

9. Jaakko Yrjönpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan ratsutilallinen 1691 – 1705
Haudattu: 16.2.1735 Pälkäne.
1. Puoliso: Kerttu, aviopuolisona mainittu 1675 – 1694.
2. Puoliso: Anna Yrjöntytär, kuollut 25.12.1742 86 -vuotiaana.

10. Matti Jaakonpoika Eskola
Pälkäneen Salmentaan Eskolan ratsutilallinen 1707 - 1726
– 11.9.1726 (haudattu) Pälkäne
Puoliso: Maria Mikontytär, s.n. 1685 – k. 1.1.1748 Pälkäne

11. Matti Matinpoika Eskola
19.7.1720 (kastettu) Pälkäne – 29.7.1795 Pälkäne
Luikalan Sihvolan ratsutilallinen
Avioliitto: Maria Tuomaantytär Sihvolan kanssa 15.5.1749



Pietari Laurinpoika Peissuun asti henkilötiedot ovat tarkistettu ja ensimmäiset esi-isät perustuvat Pälkäneen historiassa Seppo Suvannon tutkimukseen Peissun suvusta sekä Peissun ja Eskolan talojen synnystä Pälkäneen Salmentaan kylässä.

Peissu nimeä ei esiinny muualla kuin Pälkäneen Salmentaan kylässä. Peissu on yhdessä Janka-Lullin sekä Taurasen talon kanssa Salmentaan kylän kanta-taloja.

[MJF]

Äärettömän paljon kiitoksia! Nyt on koko ketju isäni puolelta selvää Peissuun asti. Onkin mielenkiintoista ryhtyä selvittämään Peissun alkuperää. Kiitos vielä kerran!

T: Markku Forss

[Petri Sihvonen]

Hyvä jos voin olla avuksi. Lähteinä on käytetty Pälkäneen kirkonkirjoja, Suomen asutuksen yleisluetteloa ja paikallishistorioita. Kansallisarkiston digitaalinen arkisto on hyvä keino päästä alkuperäiseille lähteille.

Sukututkimuksessa on hyvä, että mahdollisimman moni tutkija saisi tutkimuksissaan yhteneväiset tulokset koska kaikkihan on tulkintaa.

Peissu suku on geneettisesti isälinjaisesti alkuperäisiä hämäläisiä sukuja. Peissu nimen etymologinen merkitys on avoin. Yksi mahdollisuus voisi olla, että nimi on muunnos germaani nimestä Peizecha tai Pez, Peiza -nimistä mutta tämä on vain arvailua. Nimi esiintyy vain talon nimenä ainostaan Salmentakana.