Olavinlinnan rakentajat

[eeva häkkinen]

Aiheesta on silloin tällöin käyty palstalla keskustelua. Nyt osui silmiin Etälukion materiaalista kuvatekstin tieto:

Olavinlinna rakennettiin 1400-luvun lopulla. Yksi linnan muurimestareista oli tallinnalainen Oleff Hergk.

http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html

Osaako kukaan arvata, mikä on ollut tiedon lähde? Tai muuta tietoa asiasta?

[Movitz]

Räävelin kiltojen asiakirjoja on säilynyt ihan mukavasti tuolta ajalta (ovat digitoituinakin Saagassa). Olisikohan siellä jotain mainintoja? Missään Suomen-päässä säilyneissä asiakirjoissa asiaa ei kyllä sivuta puolella sanallakaan.

Paras lähdetieto on kyllä aina viiteetön lähdetieto ;)

t. Jens

[Kimmo Kemppainen]

Löytyisikö Paikkalan nimikirjasta maininta ja olisiko lähde tätä kautta pääteltävissä?
Kimmo Kemppainen

Aiheesta on silloin tällöin käyty palstalla keskustelua. Nyt osui silmiin Etälukion materiaalista kuvatekstin tieto:

Olavinlinna rakennettiin 1400-luvun lopulla. Yksi linnan muurimestareista oli tallinnalainen Oleff Hergk.

http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html

Osaako kukaan arvata, mikä on ollut tiedon lähde? Tai muuta tietoa asiasta?

[Matti Lund]

Aiheesta on silloin tällöin käyty palstalla keskustelua. Nyt osui silmiin Etälukion materiaalista kuvatekstin tieto:

Olavinlinna rakennettiin 1400-luvun lopulla. Yksi linnan muurimestareista oli tallinnalainen Oleff Hergk.

http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html

Osaako kukaan arvata, mikä on ollut tiedon lähde? Tai muuta tietoa asiasta?

FMU3880, Viipuri 24.8.1481

Viipurinlinnan päällikön herra Laurens Akselinpojan kirjeessä ... Hade i arbete på Nyslott ..

Terv Matti Lund

[Movitz]

Kappas vain, ei pitäisi avata suutaan näin varomattomasti. Tässäpä alkuperäinen teksti:

http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=3880

t. Jens

[eeva häkkinen]

Kiitos vinkeistä! Tämä lähde koski näköjään vain tätä henkilöä. Kun useammallakin itäsavolaisella suvulla on perimätieto, että suvun esi-isä olisi tullut alkuaan muuraamaan Olavinlinnaa, olen pohdiskellut, kuinka todennäköistä on, että ulkomaalainen ammattimies asettuisi rauhattomalle rajaseudulle kaskea kaatamaan. Vai onko perimätieto syntynyt siitä, että savolaisilla oli velvollisuus osallistua Olavinlinnan rakentamiseen työpanoksellaan ja tuomalla rakennustarvikkeita ja siinä mielessä useimmat savolaiset ovat olleet rakentamassa Olavinlinnaa. Eli kutkuttaisi tietää vähän enemmän näistä "15 hyvästä ulkomaalaisesta muurimestarista", jotka Eerik Akselinpoika Tott kirjoittaa palkanneensa linnan rakennukseen.

[H.Arjava]

Muistelen lukeneeni jostakin Heljä Pullin tutkimuksesta, että Sortavalan Böhm/Behm-suku olisi valunut jostakin savolaispitäjästä tultuaan aluksi Olavinlinnaa rakentamaan. Lähteeni ovat kaupungissa, mutta netistä löytyi seuraavaa:
Behmit/Boehmit Savon Linnanmalmin asukas, 1 polvi Vuosina 1570-1595 käydyn sodan lopulla v. 1591 linnan palkkaluettelossa mainitaan uutena rakennusmestari, muurarimestari Morten Phalentini eli Morten Valentini, jolla maksettiin palkkaa 14 taaleria. Morten mainitaan ylimmäksi muurarimestariksi 1595-1596. Hän toimi tehtävässään Olavinlinnan rakentajana vuoteen 1603 asti. Erik Axelsson Tott oli vastuussa Olavinlinnan rakentamisesta sen tulevana päällikkönä. Hänellä oli suhteita saksalaiseen ritarikuntaan, jonka palveluksessa on ollut taitavia muurareita ja kirvesmiehiä. Heitä houkuteltiin Suomeen rakentamaan uutta kivilinnaa Itä-Suomen suojaksi 1400-1500-lukujen vaihteessa. Olavinlinnan rakentamisen aloitusajankohtana pidetään vuotta 1474. Näyttää siltä, että Behmit=Boehmit olisivat ottaneet tai saaneet sukunimekseen aikaisemman kotimaansa Boehmin eli Böömin nimen.

H.Arjava

[Movitz]

Ainakin vielä 1540-luvulla tavallisilla verotalonpojilla oli päivätyövelvollisuus linnaan, mikä tosin muutettiin ainakin etäisempien pitäjien osalta sovituiksi veroesineiksi. En pysty ymmärtämään tätä työvelvollisuutta muuna kuin jäänteenä linnan rakentamisen ajoista.

t. Jens

[Matti Lund]

Ainakin vielä 1540-luvulla tavallisilla verotalonpojilla oli päivätyövelvollisuus linnaan, mikä tosin muutettiin ainakin etäisempien pitäjien osalta sovituiksi veroesineiksi. En pysty ymmärtämään tätä työvelvollisuutta muuna kuin jäänteenä linnan rakentamisen ajoista.

t. Jens

Linnan pystyttämisen aikana ja parannustöiden aikana on varmaankin ollut rakennustöihin liittyviä lisävelvollisuuksia, joita savolaiset talonpojat ja käsityöläiset ovat joutuneet suorittamaan voudin tai linnsnpäällikön hankkimien ammattimestarien komennuksessa.

Normaaliaikoina luulisi Olsvinlinnassakin olleen vastaavanlaiset taksvärkkivelvollisuudet kuin muissakin linnanlääneissä ja kuninkaankartanoissa.

Joissakin pitäjänhistorioissa käsitellään näitä rasituksia tarkemmin ja mm. Lappalainen muistaakseni katsoo sen yhdeksi syyksi Säämingin alueelta pohjoiseen suuntautuneen muuttoliikkeen taustalla.


Tuossa FMU -asiakirjassahan tuodaan ilmi se, että muurarimestari OH:n vaimo oli kuollut Räävelissä, mutta mestari on niin keskeneräisen työn ääressä, ettei päällikkö voi päästää tätä heti hautaamaan vaimoaan Rääveliin.

Terv Matti Lund

[eeva häkkinen]

Kiitos kaikista kommenteista! FMU-haulla olin löytänyt vain tuon Erik Akselinpojan maininnan muurarimestarien palkkaamisesta, mutta mahdollisesti siellä on muitakin yksittäisiä ammattimiehiä koskevia tietoja. Tästä em. tiedosta käy ilmi, että Oleff Hergk oli tallinnalainen porvari ja hänellä oli perhe siellä. Itseäni kovasti epäilyttää näiden ammattimiesten asettuminen kaskenkaatajiksi, vaikka olisivatkin saaneet työpalkkoinaan tiluksia. Toisaalta perimätiedossa on tavallisesti "kova ydin", joka pitää paikkansa, mutta on sekoittuneena kaikenlaiseen taruainekseen, niin että sitä on yleensä mahdotonta pelkistää, jollei asiakirjalähteistä löydy apuja.

Kun talonpojilla jo noista ajoista lähtien teetettiin lähes kaikki, mitä oli mahdollista teettää, on varmastikin rakentaminen tapahtunut paljolti savolaistalonpoikien orjatyövoimalla - sen lisäksi, että he joutuivat jatkuvasti toimittamaan linnaan monenmoisia tarvikkeita. Linnan rakenteitahan lisäiltiin ja uusittiin ainakin 1600-luvulle asti, joten lienee mahdollista, että jollakin rakentajista ammatti periytyi ja suku asettui linnan ammattiväeksi (esim. Behmit), vaikka lähes sadan vuoden asiakirjatyhjiö tähän jää. Vaikeampaa on uskoa, että joku heistä olisi Säämingin ensimmäisten verokirjojen isäntänä ilman mitään asiakirjoista näkyvää suhdetta linnan väkeen. 1500-luvun tuomiokirjoista käy ilmi, että ainakin juvalaiset ovat saaneet sakkoja työvelvollisuuden laiminlyönnistä: "att the vilde inte till slåted att brenna kalck" tai "att the wilde intet komma och göre treres 6 wiku arbet til slotet".

Mikä on varhaisia aikoja tutkineiden käsitys, onko todennäköisempää, että nuo "linnanrakentajasuvut" ovat ulkolaisten linnanmuuraajien jälkeläisiä vai savolaisia talonpoikia, jorka ovat olleet linnanakennuksen aputyövoimana osana verojaan?