Esipolvia Pomarkussa

[Hela]

Pomarkku oli 1600- ja 1700-luvuilla Ulvilan hallintopitäjän ja Porin maasrk:n kirkkopitäjän äärimmäistä koillista uudisasutusaluetta. Sikäläisten sukujen tutkiminen on tavallista haasteellisempaa, koska kirkonkirjatiedot puuttuvat 1700-luvun toiselta puoliskolta ja SAY on jäänyt laatimatta. Kun nuoruudessani yritin selvittää sukujuuriani Pomarkussa tuntui ”Suomen sukutiloja I” taivaan lahjalta. Nykyään olen epävarma monista asioista, kun Iso-Iivarin ja Harjun talonhaltijaluetteloissa esitetään toisenlaisia sukulinjoja. Otan esille erään yksittäistapauksen.

Äidinäitini äidinäidin isä Matts Henriksson (1768-1815) perusti 1790-luvulla Isoviidan uudistilan, joka lohkaistiin hänen kotitilastaan Harjan eli Harjun uudistilasta. Harja oli syntynyt 1700-luvun alussa Längelmäen Riutan alaisena torppana. Sukutilakirjassa (s. 434) esitetään seuraava sukulinja: Michel Thomasson Riutta, is. 1721-1737, pso Brita Mattsdotter Lavian Mustajoesta (äitini isänpuoleista sukua), vävy Erik Michelsson, is. 1739-1759 (korjaus sukutilakirjaan: ei Riutan isäntä vaan vävy ja myöh. torppari Harja eli Harju Riutan maalla), pso Maria Michelsdotter, Henrik Eriksson Harju, torppari, myöh. uudistilallinen 1759-1803, pso Anna Jöransdotter Kankaanpään Venesjärveltä. Uudistilan nimi vakiintuu Harjuksi, nimi Harja säilyy erään toisen torpan nimenä.

Tämä muuten varsin uskottava sukulinja on epävarma sen johdosta että Henrik Harjulla on Ikaalisten vihittyjen luettelossa 1760 patronyymi Henriksson. Sukutilakirjassa ei ole tätä huomattu eikä sitäkään, että häntä ei missään mainita patronyymillä Eriksson. Talonhaltijaluettelossa Harjun isäntänä ja Matts Henriksson Isoviidan isänä on Henrik Henriksson Noormarkun Anttilasta. Olisi hyvä tietää, millaisia perusteita tälle käsitykselle on ollut.”Henriksson” esiintyy lähteissä tietääkseni vain yhden kerran ja voi olla virhemerkintä. Minun ja sukulaisteni kannalta tällä asialla on merkitystä siitäkin syystä, että talonhaltijaluettelon mukaan Längelmäen Riutta ei olisikaan esipolvitalomme. Se yksinkertaisesti häviää jonnekin kantaisän pojan Markus Michelssonin jälkeen (1719). Meillä on esipolvia kahdessa muussa Riutta-alkuisessa talossa, Pomarkun kylän Lauri-Riutalla ja Markulassa, mutta niiden kohdalla ongelmat ovat tähän verrattuna lähes olemattomia.

Matts Henriksson Isoviidan sukuperä voidaan vahvistaa vasta sitten kun selviää, kumpi patronyymi, Eriksson vai Henriksson, hänen isällään on ollut. Isoviita erotettiin isojaossa 1803 itsenäiseksi taloksi ja siirtyi Matts Henrikssonin jälkeen vanhimmalle tyttärelle Annalle ja hänen miehelleen Johan Mattssonille, joka oli kotoisin Jämijärven Radakosta. Hän kuului ikaalislaiseen Salkerus-sukuun. He olivat äidinäitini äidin vanhemmat. Matts Henrikssonin vaimo Maria Andersdotter syntyi Porissa 18.3.1775 ja oli siis 19-vuotias, kun hänen isänsä, laivamies ja ”timmerman” Anders Björklöf 1794 muutti perheineen torppariksi ja uudistilalliseksi Viitaniemeen Pomarkun Längelmäkeen. Olen turhaan yrittänyt selvittää Anders Jöransson Björklöfin (s. rippikirjojen mukaan 15.11.1745) ja hänen vaimonsa Valborg Johansdotterin (s. 3.2.1748) syntyperää. Kaikki tiedot ja vihjeet ovat tervetulleita.

Henrik Impola

[Benedictus]

Henrik Eriksson Harju, torppari, myöh. uudistilallinen 1759-1803, pso Anna Jöransdotter Kankaanpään Venesjärveltä

Voiskohan udella kenen tai minkä talon tytär tuo Anna Jöransdotter oli?
Myöskin Salkerusten yhteys kiinnostaa.
-olen yrittänyt selvittää Salkeruksen alkuperää huonolla menestyksellä.

Utelen, kun vaikuttaisi, että olemme erinomaisen moninkertaiset etäserkut.

Huidat ja Markulalaiset ovat jo yhteisiä.

[Renkipoika]

En tiedä saako oheisesta selvityksestä tolkkua, sillä eri Annat ja Heikit vuorottelevat tiuhaan tahtiin, samoin Harjat ja Harjut, mutta kuitenkin:

Annan tiedot: Kuka kukin oli Pomarkussa (Raimo E Harju)
100. Anna Yrjöntytär 17381204/17381112 Ikaalinen Venesjärvi +18170120 Pomarkku; Lassilan Harjun talollisen leski s 111; ISÄ: Yrjö Matinpoika (17060402 Ikaalinen) "Matintalo" Venesjärveltä; ÄITI: Liisa Juhontytär (1707113 Ikaalinen) Kesti Ikaalisten Kilvakkalasta; PSO: 17601101 Ikaalinen Harja torppari Heikki Heikinpoika (17321205 +1803) Anttila Lassilasta

Annan isän Yrjö Matinpoika Venesjärvi isä-Matin sukujuuret menevät kyllä Ikaalisiin ja Vatsiaisten Luukkaisiin, mutta yhteyttä Salkeriukseen en tiedä tätä kautta olevan ellei sitten Yrjön vaimon Liisa Juhontr Kestin kautta ole. Tätä sukua en ole vielä tutkinut, mutta yhtäläisyyttä Ikaalisiiin ja miksei Salkeriukseen voisi ajatella, koska Pääharjan torpparin Heikki Heikinpojan s. 1768 vaimo on Maria Matintr Kesti myös Ikaalisista. Sukulaisuus??

Pienenä lisäyksenä vielä isä Yrjö Matinpoika Venesjärven vaikutuksesta Riuttaan on se, että tämä tytär Anna (Harja) oli myös Annan veljen räätäli-Heikin pojan Heikin täti ja kummi, tämä Heikki oli renkinä Matti ja Anna Riuttalla kuten myös renki-Heikin siskokin Hedvik piikana. Tämä nuorempi Anna (pso Mats Riutta) oli taasen Yrjöntyttären ja Heikki Heikinpojan (Anttila) tytär. Renki-Heikki ja nuorempi Anna olivat serkuksia.


205. Heikki Heikinpoika 17930305 Kankaanpää; Längelmäen Mattilan renki (1809) s 115 ja myöhemmin Katajakorven lampuoti; ISÄ: Leppäruhkan räätäli Heikki Yrjönpoika (17501029) Yrjölä Venesjärveltä; ÄITI: Liisa Juhontytär (17531030) Leppäruhka; PSO: 18210922 Pomarkku Kaisa Juhontytär 17990408 Isosavo Pomarkun kylästä

203. Heikki Heikinpoika 17681212 (Pomarkku) +18440918 Pomarkku; Längelmäen Pääharjan torppari s 117; ISÄ: Heikki Juhonpoika 17371103 Harja eli Sambu Kankaanpäästä (Alahonkajoelta); ÄITI: Anna Kaarlentytär 1736 Vackerman; PSO: Maria Matintytär 17711012 Kesti Ikaalisten Kilvakkalasta

[Hela]

Tässä vastaukset etäserkulle Benedictukselle. Minäkin olen huomannut moninkertaisen etäsukulaisuutemme.

Olen merkinnyt Anna Jöransdotterin kotitalon nimeksi Mattila, olen sen varmaankin saanut Suomen sukutilat-kirjasta. Talonhaltijaluetteloissa (Kankaanpää ja Pomarkku) nimi on Yrjölä. Annan isä oli Jöran Mattsson ja isänisä Matts Mattsson (Ikaalisten Vatsiaisten Luukkaalta). Luultavasti tätä Venesjärven kylän taloa sanottiin isäntien mukaan ensin Mattilaksi ja sitten Yrjöläksi. Anna vihittiin Henrik Harjun kanssa 1.11.1760. Äiti oli rusthollarin tytär Lisa Johansdotter Ikaalisten Kilvakkalan Kestiltä.

Johan Mattsson Isoviita (1790-1867) kuului Salkerus-suvun nuorimpaan haaraan. Hänen isästään Matts Sigfridssonista (1730-1801) ei enää käytetä sukunimeä vaan tilannimeä Radakko, mutta isoisä Sigfrid Salkerus (1701-1743), jolla oli Karhoisten Mäkelän tila Ikaalisissa, esiintyy koko elämänsä ajan sukunimellä. Hänen vaimonsa Valborg Turesdotterin (rusthollarin tytär Kurkelan Tiirikalta) isoisän isoisästä, ikaalislaisesta mahtimiehestä Didrik Perssonista oli hiljakkoin viestiketju tällä forumilla.

Suvun alkuperä on tuntematon, mahdollisesti kantaisä, kappalainen Sigfridus Georgii, joka ei itse vielä käyttänyt sukunimeä, oli jonkun Jöran Salko-nimisen porvarin poika Turusta. Sen sijaan minulla on Sigfrid Salkeruksen vanhemmista ja veljistä tietoja, joita en ole nähnyt julkaistuna. Ne ehkä löytyvät Ikaalisten historiasta, jota minulla ei ole kirjahyllyssäni.

H. I.

[Benedictus]

Sigfridus Georgii Salkerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2191) ainakin jo 1643 † 1658

Georgius Erici Mojerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1746), ainakin jo 1615 † 1641

Olen pitkään pohtinut, miksi yllä ei olisi isä ja poika.
-sukunimethän sai ottaa oman makunsa mukaan.

Ajallisesti ja teknisesti Salkerus sopisi täysin Mojeruksen pojaksi.

Salkerus mainitaan kappalaisena 1643 eli jos papiksi vihittiin 25 vuotiaana, olisi syntynyt 1618 paikkeilla

Moerus / Moijerus
Lienee kotoisin Halikosta.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen ainakin jo 1615.
Mojerus viljeli Hämeenkyrön Tuokkolassa Naskin tilaa vuodesta 1621. Hän myi Halikon Melkkolasta perintönä saamansa maatilan veljesosan 1630.
-sisarenosan myivät Karkun Rainion Beata Mårtensdotterin perilliset äitinsä serkulle ?Jacob Hansson Silverpatronille, Margareta Henriksdotter Dönsbyn osuuden Melkolaan.

K Hämeenkyrö 1641.
P1 ainakin noin 1630 Margareta Jakobsdotter; P2 Sara Henriksdotter, K leskenä Tuokkola, Hämeenkyrö 1676, P2 V Henrik N.N. ja Brita Eriksdotter hänen 1. avioliitossaan.


Mojerus on kappalainen jo 1615. Tuskin olisi ollut naimaton 1630 asti, joko vaimo on ollut jo paljon aiemmin tai sitten oli myös 1. vaimo ennen Margareta Jacobsdotteria, jonka poika oli Sigfrid Jöransson Salkerus.

[Benedictus]

Lainaus:
Olen merkinnyt Anna Jöransdotterin kotitalon nimeksi Mattila, olen sen varmaankin saanut Suomen sukutilat-kirjasta. Talonhaltijaluetteloissa (Kankaanpää ja Pomarkku) nimi on Yrjölä. Annan isä oli Jöran Mattsson ja isänisä Matts Mattsson (Ikaalisten Vatsiaisten Luukkaalta). Luultavasti tätä Venesjärven kylän taloa sanottiin isäntien mukaan ensin Mattilaksi ja sitten Yrjöläksi. Anna vihittiin Henrik Harjun kanssa 1.11.1760. Äiti oli rusthollarin tytär Lisa Johansdotter Ikaalisten Kilvakkalan Kestiltä.

Tuo Mattila oli ainakin pojan Mats Jöranssonin talon nimi, joka on vieläkin talon ja suvun nimenä Venesjärvellä.

Anan veli Mats nai Laviasta Brita Jöransdotter Frimanin, jonka vanhemmista ei ole aivan varmuutta.
-isä Mats Matsson Friman
-äiti Maria Michelsdotter

Mats Jöransson Mattilan tytär naitettiin Johan Johansson Raiskiolle, joka oli Karlintalon osa.
Johanin isänisän isänäiti oli Pomarkun Markkulasta, Brita Marcusdotter, jonka anoppi oli Oukarilta.

Johan Raiskion tytär Maria oli Ikaalisten pitäjän sepän, Kankaanpään Oukarin pojan Mats Österlundin 2.vaimo.
-Mats Österlundin isoäiti oli Valborg Persdotter Yli-Putto.

Mattila-Yrjölän emäntä Liisa Johansdotter Kestin esi-äideissä on myös Päivike.

[Hela]

Kun katsoo tarkemmin Pomarkun talonhaltijaluetteloa, huomaa että Längelmäen Riutta ei varsinaisesti ”häviä”. En tiedä tulkitsenko oikein mutta näyttää siltä että talo jatkuu vuoden 1757 jälkeen uuden suvun hallussa Mikkola- ja Mattila-nimisinä tiloina 1800-luvun jälkipuoliskolle. Längelmäki ei nyt enää ole erillisenä kylänä vaan on luettu kuuluvaksi Lassilan kylään. Harju ei myöskään ole enää Längelmäkeä vaan kuuluu suoraan Lassilan kylän alle.

Palaset loksahtavat paikoilleen myös sikäli että ”Henrik Eriksson Harju” on ilmeisesti sukutilakirjan virhe ja Raimo E. Harjun tieto Henrik Henriksson Harjusta, s. 5.12.1732 Lassilan (ei Noormarkun) Anttilassa talollisen Henrik Erikssonin ja Valborg Staffansdotterin poikana, on hyvin todennäköisesti oikea. Anna Jöransdotterin kohdalle on Ikaalisten rippikirjaan merkitty: ”Harja”. Se mahdollisuus että hänen miehensä ei olisi Lassilan Anttilan poika vaan joku toinen Henrik Henriksson, on tietysti olemassa mutta tuntuu kovin pieneltä. Uskoisin että tältä pohjalta voidaan Matts Henriksson Isoviidan syntyperää pitää vahvistettuna ja esipolvitaulut korjata.

H. I.

[raimoensio]

Tämä Lassilan Harju (ei kuitenkaan minun sukuani) perustettiin Lassilan kylään n. 1755 ja perustaja oli Anttilan poika. Sitten Harju ja uudistila Isoviita siirrettiin noin 1855 Pomarkun Längelmäen kylään, jossa oli aiemmin ollut mm Harjan torppa. Nämä Harju ja Harja on usein sekoitettu, mutta Harju sijaitsee Kynäsjoen itärannalla ja Harja länsirannalla. Alkuperäinen Riutan tila, joutui 1700-luvun puolessa välissä Noormarkun kartanon omistukseen ja se jaettiin kahtia jotka saivat kampuotien mukaan nimet.

Olen kirjoittanut 1,5 vuotta sitten Pomarkun Joulu-lehteen selvityksen Längelmäen kylän taloista ja voisin sitä jakaa; miten?

[Hela]

Olen lähettänyt yksityisen viestin Raimo E. Harjulle.

H. I.