Alustava ohje lähdeviitekäytännöstä

[PekkaV]

Sukututkijoiden kommentteja varten Taapeli-projekti julkaisee nyt ensimmäisen version Hyvästä lähdeviitekäytännöstä (https://docs.google.com/document/d/1eciAlQfrzpwrh9xXeQM3aEGBbw8G-mqJvRKQz-0eDVM/edit?usp=sharing).

Vertailetteko siinä ehdotettua käytäntöä omaan tähänastiseen toimintatapaanne ja mietittekö, voisitteko tarvittaessa alkaa täydentämään sukututkimuskantanne tiedot sen mukaiseksi. Yhdenmukainen käytäntöhän on tarpeen, kun tietoja otetaan vastaan Suomi-tietokantaan.

Jottei Suku Foorumi aivan täyttyisi, niin voitte lähettää laajempia kommenttejanne minulle suoraankin osoitteeseen pekka.valta*genealogia.fi.

Taapelin puolesta
Pekka Valta

[PekkaV]

Kommenteissa on kauhisteltu lähdemerkinnöistä aiheutuvaa työmäärää. Alustavassa ohjeessa ei tullut sanottua riittävän selkeästi, että Suomi-tietokantaa kiinnostavat ensisijaisesti sukusuhteet varmistavat lähdetiedot. Parhaimmillaan syntymän/kasteen lähdetieto, mutta sen puuttuessa lastenkirjasta tms. voi löytyä näyttö sukusuhteelle. Toki on suotavaa, että henkilöiden muutakin tietoa dokumentoidaan lähdeviittauksin, mutta lähdetään nyt liikkeelle sukusuhteiden laadusta.

Alustavassa ohjeessa on todettu, että Hiski-tapahtuman viite tallennetaan lisätiedoksi. On esitetty kysymys, mistä ko. viitteen saa. Kun avaatte Hiski-kyselyllä löytyneen Hiski-tapahtuman, tapahtuman vasemmassa yläreunassaon "Linkki tähän tapahtumaan". Napsauttamalla sitä hiiren vasemmalla avautuu valikko, jossa on "Kopioi linkin osoite". Osoite menee leikepöydälle, josta osoitteen voi pudottaa sukututkimusohjelmaan.

Osoite on muotoa "http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3821818". Siis suora nettilinkki, josta avautuu ko. Hiskitapahtuma.

Eräs tutkija esitteli oman tapansa, jossa Hiski-tapahtumat lähenevät rakenteellisesti varsinaisia lähdetietoja. Tutkijalla on käytössään ohjelma, joka tukee gedcomin mukaisesti arkiston (Archive), lähteen (Souce) ja lainauksen (Citation) muodostamaa rakennetta.

Tutkija tutkii Maaninkaa, joten hän on perustanut aluksi arkiston "Maaningan srk arkisto".

Oletetaan, että kyse on Hiskistä löytyvästä Maaningan kastettujen tiedosta, 2.1.1824 syntyneestä Johan Laitisesta. Tutkija on siksi aluksi perustanut arkiston "Maaningan srk arkisto".

Tutkija perustaa seuraavaksi toissijaisen lähteen "Maaningan srk Hiski kastetut". Siinä ei erotella vuosia, koska Hiskissä kastetapahtumat ovat yhtenä isona seurakuntakohtaisena kokonaisuutena. Tutkija laittaa Johanin Hiski-kastetapahtuman osoitteen (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t311070) suoraan toisijaisen lähteensä lainaukseksi. Toissijainen lähde on tietysti käytettävissä kaikkiin Hiskistä löytyviin Maaningan kastetapahtumiin.

Varsinaista lähdetietoa varten tutkija perustaa arkistoonsa lähteen "Maaningan srk SK 1822-1832". Siitä löytyy 2.1.1824 syntyneen Johan Laitisen kastetieto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24887283). Lähdelainaukseen tulee "Tammikuu 1824" ja kastetiedon lisätiedoksi sivun linkki (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24887283) NARC:n digiarkistoon.

Tutkijan kertomalla tavalla Hiskin tiedot pysyvät sopivasti erossa varsinaisista lähteistä ja linkeistä on helppo avata sivut kumpaankin nettipalveluun. Arkistoja ja lähteitä perustetaan sitä mukaa kuin tutkimus etenee ajallisesti ja maantieteellisesti.

Miltä tämä tapa tuntuu?

Taapelin puolesta
Pekka Valta