Eskman | Somero, Tammela

[Sami Lehtonen]

Kanta-Hämeessä vaikutti 1700-luvulla upseerissuku, joka ainakin kirkollisissa lähteissä on käyttänyt sukunimestään muotoa Eskman, kornetti Carl Eskman (s. 1679 k.8.2.1746) ja poika (Carl) Gustaf Eskman (s.5.2.1744 k.6.6.1836).

Ainakin HisKissä kastetuissa Gustafin sukunimi on kertaalleen kirjoitettu Eschman. Tietääkö joku tämän suvun alkuperästä jotakin? Liittyykö mahdollisesti Eichman-nimiseen kauppiassukuun?

[maijok]

:p: Sipoon historiassa kerrotaan Carl Eskman`in olevan kotoisin
Martinkylän Eskos-nimiseltä ratsutilalta, kun hän yritti saada tilaa takaisin
palattuaan vankeudesta Venäjältä v. 1722.
Tammelan Lunkaan Okslahti-nimisen uudistilan perustaja,
vuoteen 1746 asti Someron Jurvalan isäntä .

Tytär; Anna Elisabeth s. 25.4.1729 Hattula, oli esi-äitini.

Hänen äitinsä oli Anna Elisabet Feneman
s. 1.9.1699 Sääksmäki Tarttila
k. 25.2.1732 Hattula, Hyrvälä, Jussila

Anna Elisabeth oli kornetin tytär isän 1. avioliitosta.
Äiti kuoli Annan ollessa alle 3-vuotias.
Kaksoset Catharina ja Leonhard syntyivät
27.12.1731 Hattula, Hyrvelä, Jussila.
Heidän kuolinaikaansa en ole löytänyt.

Isä solmi toisen avioliiton Someron Jurvalan kartanon perijän
Margareta Krakaun kanssa, josta avioliitosta on poika
Gustaf Carlsson Eskman s. 5.2.1744 Somero, Jurvala


Mielenkiinnolla uutta tietoa odotellen, terveisin Maija

[Sami Lehtonen]

Kiitokset Maija!

Ainakin sain kumoavan vastauksen hypoteesiini. Tuo haara oli oikeastaan sivujuonne omissa tutkimuksissani, kun päädyin tutkimaan erään turenkilaisen julkkiksen esipolvia. Matkalla oletin, että Tammelan Lunkaan Okslahden Siltalan torpparin Malakias (Jung?) vaimo Karoliina olisi edellisen (tosin Sillanpää -nimisen) torpan torppari Kustaa Juhonpojan ja Brita Elisabet Gustava Eskmanin tytär. Joku 1880-luvun Tammelan Lunkaata tutkinut voinee vahvistaa tai kumota tämän.

Lisätietoja minulla ei ole näistä Eskmaneista antaa.

[Onerva]

Hiskistä löytyy vahvistavia tietoja:
. 19.1.1814 19.1.1814 Lungais Oxlax Innehafv. Daniel Eskman Maria Helena Gedda 31 Brita Elisab: Gust:a

Vih. 12.9.1841 Hyckilä Mickola Rusth.s. Gustaf Johanss. Bd.dr. Brita Gust. Eskman Lungais Oxlax

Gustaf Joh. son Sillanpää + Brita/Brita Gustava/Brita Lisa Eskman
Lapsia syntyi Tammelassa

Lungais, Oxlax, isä torppari:
26.3.1842 Anna Henrica
6.5.1844 Carolina
4.9.1845 Amanda,

isä Oxlax setä:
7.5.1847 Gustaf Victor,

isä Lungaís Sytn.Torp:
19.4.1854 Jakob,

isä Lungais Sytn.mannen:
11.9.1856 Michaël

Tammelassa syntynyt:
21.10.1869 24.10.1869 Hykkilä Sipilä Pig. Karolina Gustafs:dr Eskman 25 Anna Karolina (oäkta)
8.5.1872 12.5.1872 Lungais Torp. Malakias Johansson Siltala Karolina Gustafsdotter 28 Mathilda
9.6.1874 10.6.1874 Lungais Torp. Malakias Johansson Siltala Karolina Gustafs:dr 30 Maria Wilhelmina
23.4.1877 29.4.1877 Lungais Okslahti p.606 Torp. Malakias Johansson Siltala Karolina Gustafs:dr 31 Hedvig
23.3.1879 24.3.1879 Lungais Okslahti p.668 Torp. Malakias Johansson Siltala Karolina Gustafsdotter 34 Mathias

Onerva

[Veikko K]

:p: Sipoon historiassa kerrotaan Carl Eskman`in olevan kotoisin
Martinkylän Eskos-nimiseltä ratsutilalta, kun hän yritti saada tilaa takaisin
palattuaan vankeudesta Venäjältä v. 1722.
Tammelan Lunkaan Okslahti-nimisen uudistilan perustaja oli Kersantti Kustaa Eskman s 05.02.1744 Carl Eskman´in ja Margareta Krakaun poika.
Olen Margareta Krakaun ja värikki Johan Holstin jälkeläisiä.

Tytär; Anna Elisabeth s. 25.4.1729 Hattula, oli esi-äitini. Esintyy Tammelan Hevoniemen, Jokioisten kartanon ja Jokioisten Saaren kylän rippikirjojen sivuilla.

Hänen äitinsä oli Anna Elisabet Feneman
s. 1.9.1699 Sääksmäki Tarttila
k. 25.2.1732 Hattula, Hyrvälä, Jussila

Anna Elisabeth oli kornetin tytär isän 1. avioliitosta.
Äiti kuoli Annan ollessa alle 3-vuotias.
Kaksoset Catharina ja Leonhard syntyivät
27.12.1731 Hattula, Hyrvelä, Jussila.
Heidän kuolinaikaansa en ole löytänyt.

Isä solmi toisen avioliiton Someron Jurvalan kartanon perijän
Margareta Krakaun kanssa, josta avioliitosta on poika
Gustaf Carlsson Eskman s. 5.2.1744 Somero, Jurvala


Mielenkiinnolla uutta tietoa odotellen, terveisin Maija

Ote Tammelan historiasta 1 v1992, sivu 254 ja 256. Kersantti Kustaa Eskman lähti raivaamaan Lunkaan Oksajärven rannalle uudistilaa viiden poikansa kanssa. Hän asui Lunkaan Nissilässä ja aloitti raivaustyöt sieltä käsin. Kun hän alotti raivaustyöt, oli hänellä vielä 3 vuotta eläkkeelle pääsyyn. Vuonna 1791 maaherra antoi nimismies E.H. Juseliukselle ja kahden lautamiehen tehtäväksi uudistilan tarkastus. Tilan kustannuksen arvioitiin ja tehtiin ehdotus vapaavuosista. Kustaa oli jo siihen mennessä raivainnut pari peltokappaletta, rakentanut sauna, rehuladon ja navetan sekä aloittanut tallin rakentamisen. Asuinrakennus ja muut tarpeelliset tilat puuttuivat.
Tarkastajat esittivät, että asuinrakennus on tehtäv usloslmpiävä pirtti eteisineen. Pirtissä tuli olla kaksi ikkunaa ja leivinuuni. Lisksi Eskmanin oli rakennettava erillinen vierastupa, jossa oli myös kaksi ikkunaa ja kaakeliuuni. Rakennettavien luetteloon merkittiin vielä: Kellari, jauhoaitta, ruoka-aitta, vaja, ulkohuone, lammasnavetta, rehulato, sikala ja riihi. Oviin oli pantava rautasaranat ja lukot.
Peltojen ympärille tuli rakentaa airat. Kun kaikki rakentaminen ja raivaaminen laskettiin yhteen, tuli uudistilan arvoksi 420 riksia ja 12 sillinkiä. Arviomiehet ehdottivat talolle 10-15 vuoden verovapautta, jonka määrän maaherra ratkaisi lopullisesti.
Eskman osti tilan perintötilaksi ennen sinne muuttoaa 1793 14 risksin ja 33 killinkin lunastusmaksusta. Kersatti Kustaa Eskman pääsi armeejan palveluksest eläkkeelle 33 palveluvuoden jälkeen. Hän ei ollut viellä 50 tättänyt. Hän oli ottanut pestin ruotupalvelukseen jo 16 vuoden ikäisenä. Hänen eläkkeensä oli 6 riskiä ja 32 sillinkiä, joten hän tarvitsi uudistilan lunastamiseen yli kahden vuoden eläkkeen.

Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjoista löytyy: Muuan suku- ja asutustarina Ekamanin suku ja Oksalahden talo - valitettavasti en löytänyt vuosikirjan numeroa.

[maijok]

Tammelan talonhaltijaluettelon mukaan;

http://users.utu.fi/isoi/talot/tammela.htm
Okslahti Lunkaa Tammela uudistila

Carl Eskman
-1. pso Anna Elisabeth Hansdr Feneman
-2. pso Margaret Danielsd Krak

1791-1812 po Gustaf Carlss Eskman
-pso Anna Eliasdr Sundell

[ihufi]

Hei!
Minunkin esivanhemistani löytyy Carl Marcusson Eskman ja Anna Hansdotter Feneman, heidän tyttärensä Anna Elisabeth meni naimisiin Johan Berglindin kanssa ja heidän tyttärensä Eva Elisabeth s.1755 on esiäitini, hänen jälkeläisensä olen koonnut suurilta osin kasaan ja monistanut sen Alastaron Erkkilän suvulle sukukokoukseen 2005.
Tiedän myös että hänen veljen Johan Gustav Berglindin s.1758 pojan Carl Gustav Berglidin s.1799 jälkeläiset on myös selvitetty (ehkä 1970-luvulla).

t:Ismo Huhtala

[maijok]

Hei! Kiva löytää sukulaisia!

Esi-isäni on Johan Gustav Berglind s.1758

[maijok]

Hei!
Kiva löytää uusia sukulaisia!

Esi-isäni on Johan Berglind s.5.4.1758 Jokioinen Ojainen
Kuollut 17.9.1800 Jokioinen, Saaris Harjula 42v. hukkumalla
Korpraali Uudenmaan jalkaväkirykmentissä.
Asui Jokioisten Saartenkylän Harjulan sotilastorpassa.
- puoliso 11.10.1786 Jokioinen Anna Mårtensdr. Söderström
s. 17.6.1768 Jokioinen, Vaulammi, Unga
k. 17.10.1836 Saaris Harjula, leski, 68v. lavantautiin

Heidän 7 lapsestaan tytär Eva s.15.12.1789 Jokioinen
on esi-äitini sekä isän että äidin puolelta.

Berglind-haaraa olen jonkun verran selvitellyt,
olisi kiva vaihtaa tietoja. Otapa privaattiyhteys!
- Maija

[Veikko K]

Carl Eskman
-1. pso Anna Elisabeth Hansdr Feneman
-2. pso Margaret Danielsd Krak

1791-1812 po Gustaf Carlss Eskman
-pso Anna Eliasdr Sundell

Minä olen Margaret Krak ja värikki Johan Holsitin pojan Korpraali Carl Fredrik Holstin ja korpraalin tytär Hedvig Sporfelltin jälkeläisia. Holsteista ja rumpali Anders Sporan jälkeläisistä on ollut aikaisemmassa keskustelupalstalla paljon tietoja.

Veikko K

[Sami Lehtonen]

Tammelan talonhaltijaluettelon mukaan;

http://users.utu.fi/isoi/talot/tammela.htm
Okslahti Lunkaa Tammela uudistila

Carl Eskman
-1. pso Anna Elisabeth Hansdr Feneman
-2. pso Margaret Danielsd Krak

1791-1812 po Gustaf Carlss Eskman
-pso Anna Eliasdr Sundell


Terve!

Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelot on ihan hyvä lähde, josta ammentaa vinkkiä, mistä katsoa lisää. Huomauttaisin vain, että Okslahden uutistila tulee rippikirjoihinkin vasta 1790-luvulla ja kuten tuossa aiemmin Veikko K toi esiin - tuolloin se on vasta raivattukin. Kornetti Carl Eskman ei siis voinut koskaan isännöidä Okslahden uutistilaa, joka on raivattu melkein 50v hänen kuolemansa jälkeen. Ilmeisesti tästä syystä IsoI ei myöskään ole laittanut Carlille mitään isännöintivuosia.

Lassella on myös nuo rivit vähän hyppineet silmissä, sillä 4.10.1733 Somerolla vihittiin Carl Eskman ja Margareta Danielintytär Krack - siis toinen avio. Tuo 18.1.1747 on ainakin minulle selittämätön pvm.

[maijok]

Okei, korjaanpa sitten minäkin tiedostoni.
Hyvä homma, että on monia silmiä saman suvun kimpussa!
Kiittäen, Maija :)

[Matti Tuominen]

Tervehdys Ylöjärveltä 3.2.2009
Tutkin Tammelan sukujani Rajakisto ja Tuomola (Tuominen).
Huomioni kiinnittyi sukunimeen Eskman. Tuohon aikaan ja
maaseudulla ei ollut yleistä sukunimien käyttö. Sainkin hyvää
tietoa Eskmanien vaihesta. Minuun kohdistuu Wilhelmiina
Eskman, s 8.5.1855 Lungais Oxlax rk 386 v.1855. Hänen
isänsä on Bonden Gustaf Eskman. Wilhelmiina on jossakin
vaiheessa muuttanut Renkoon, josta muuttanut Hykkilän
Kannilan (Könnön talon torppa) torppaan Jakob Johan
Johansson 15.7.1830 syntyneen torpparin toiseksi vaimoksi
rk75 1869. Heidän tyttärensä Matilda Lyydia s.20.3.1890 oli
minun isoäitini.

Sain hyvää perustietoa tähän Eskman-sukuhaaraan. Olen
toistaiseksi keskittynyt mummuni sukuun Rajakisto. Jakob
Johan on ensin siirtynyt itsellisiksi v. 1893 ja sen jälkeen
siirtynyt Saaren Karanon Rajakiston torppaan. Onko muilla
tietoa, miksi juuri 1893-1895 osa torppareista siirtyi ensin
itsellisiksi ja aika pian tämän jälkeen lunastivat torppia
lohkotiloiksi. Rajakiston torppa näkyy rk 1187 v 1910 jo
lohkotilana. Tila on erotettu vuonna 1923 omaksi tilaksi.
Saaren kartanon torpparit olivat merkittävässä roolissa
ns. torpparikapinassa, olisiko tällä joku yhteys?

Lungais Oxlax eli Lunkaan Okslahti on aika lähellä Hykkilän
Könnön taloa, jonka Kannila torpassa he asuivat jo
monennessa sukupolvessa. Miksihän ihmeessä he muuttivat
pois tästä paikasta?

Isoisäni isä Vihtori Heikinpoika Tuomola, s. 7.11.1861
rk 1142 1889 oli voutina Saaren Kartanossa, muutti
itselliseksi myös vuonna 1894 ja Saaren Kartanon
Tuomolan torppaan 1904. Se, mikä minua tässä
ihmetyttää, on sijainti. Suomen taloudellisen kartan
v. 1922 ja Pitäjäkartan v. 1922 mukaan Saaren Tuomola
sijaitsee Kuivajärven eteläpuolella, mutta rk 1338 1921
Saari Tuominen lohkotila Haapasaari 0,00160 m
on muistikuviemme mukaan Kuivajärven itäpuolella.
Olen isäni kanssa joskus 1960-luvulla käynyt tällä
tilalla. Nykykartassa merkintä Tuomola.

On perin mielenkiintoista yrittää löytää vedenpitäviä
tietoja omasta suvusta. Mistähän voisi saada Saaren
Kartanon arkistotietoja käytettäväksi. Minua kiinnostaa
nuo vouti-asiat. Miksi vouti muutti itselliseksi ja sitten
takaisin torppariksi?

Olisin kiitollinen kaikista tähän liittyvistä vinkeistä.

Terveisin Matti Tuominen Ylöjärvi

[Veikko K]

Vaijennettu torpparien lunastusmahdollisuus.

Perintötorpat sai edittäin edullisesti lunastaa 1890-luvun puolivälissä. Tästä ei paljon tiedotettu eikä ole kerrottu juuri historian kirjoissakaan. Vain harvat talolliset ilmoittivat tästä perintötorppareille. Yleensä jos torppa lunastettu ja samalla lohkottu omaksi tilaksi tähän aikaan, ovat ne olleet perintötorpallisia.

Veikko K

[Sami Lehtonen]

Vaijennettu torpparien lunastusmahdollisuus.

Perintötorpat sai edittäin edullisesti lunastaa 1890-luvun puolivälissä. Tästä ei paljon tiedotettu eikä ole kerrottu juuri historian kirjoissakaan. Vain harvat talolliset ilmoittivat tästä perintötorppareille. Yleensä jos torppa lunastettu ja samalla lohkottu omaksi tilaksi tähän aikaan, ovat ne olleet perintötorpallisia.

Veikko K

Nyt heräsi mielenkiinto. Miten määriteltiin perintötorppa? Liittyykö tuohon samaan aikaan se, että jotkut torpat juuri 1890-luvulla irtisanottiin ja liitettiin takaisin talon maihin? Eli sillä hetkellä mahdollisesti lunastuskyvyttömät perintötorpat siivottiin pois uhkaamasta?

[Sami Lehtonen]

On perin mielenkiintoista yrittää löytää vedenpitäviä
tietoja omasta suvusta. Mistähän voisi saada Saaren
Kartanon arkistotietoja käytettäväksi. Minua kiinnostaa
nuo vouti-asiat. Miksi vouti muutti itselliseksi ja sitten
takaisin torppariksi?

Syitä voidaan näin jälkikäteen yleensä vain arvailla. Taloudelliset lienevät yleensä ne yleisimmät ja samalla painavimmat syyt. Minä voutina hän kartanolla toimi? Jahtivouti, renkivouti? Luulen, ettei kartanolla ole säilynyt sellaisia asiakirjoja, josta asia ilmenisi. Jos haluat kokeilla kepillä jäätä, niin lienee syytä selvittää nykyiseltä omistajalta dokumenttien kohtalosta. Myös tuo torpankontrahti saattaa löytyä ihan maakunta-arkistosta, joka sekin voi kertoa asiasta jotakin.

[Karoliini]

Nyt heräsi mielenkiinto. Miten määriteltiin perintötorppa? Liittyykö tuohon samaan aikaan se, että jotkut torpat juuri 1890-luvulla irtisanottiin ja liitettiin takaisin talon maihin? Eli sillä hetkellä mahdollisesti lunastuskyvyttömät perintötorpat siivottiin pois uhkaamasta?
Hei!
Luulisin,että perintötorpalla tässä tarkoitetaan väistyvälle perilliselle annettua
torppaa perintöosan vastikkeena.Useimmiten perintötorppa nautti verovapaut-
ta haltijan eliniän,mutta muuttui seuraavassa polvessa veroluontoiseksi.
Veikko K on aivan oikeassa,että näiden lunastuksesta annettu asetus 1895
on aika vähän tunnettu Suomen historiassa.

[Sami Lehtonen]

Hei!
Luulisin,että perintötorpalla tässä tarkoitetaan väistyvälle perilliselle annettua
torppaa perintöosan vastikkeena.Useimmiten perintötorppa nautti verovapaut-
ta haltijan eliniän,mutta muuttui seuraavassa polvessa veroluontoiseksi.
Veikko K on aivan oikeassa,että näiden lunastuksesta annettu asetus 1895
on aika vähän tunnettu Suomen historiassa.

Okei, siis torpan synty oli tällainen. Pystyikö perintötorpan saanut tai tämän jälkeläinen myymään torpan sopimuksineen eteenpäin niin, että se säilytti perintötorpan statuksen?

Minulla saattaisi hyvinkin olla tiedossani yksi potentiaalinen perintötorppa.

[Helena V.]

Hei,

Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy aika paljon kartanoiden arkistoja. En nyt ulkoa muista kuin esim. Kurjalan, mutta kannattaa kysyä sieltä.

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Hei,

Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy aika paljon kartanoiden arkistoja. En nyt ulkoa muista kuin esim. Kurjalan, mutta kannattaa kysyä sieltä.

t. Helena V.

Tämä tietysti onnistuu niiden kartanoiden kohdalla, jotka ovat arkistonsa lahjoittaneet. Käsittääkseni Suomessa ei ole koskaan ollut minkäänlaista lakisääteistä velvoitetta tähän. VAKKA:sta lienee voi katsoa, onko kyseistä arkistonmuodostajaa. Tässä Kurjala:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=27721.KA
Kurjalaa näyttäisi olevan liki 400 vuoden ajalta 1,56 hyllymetriä, josta järjestetty 0,0m ja järjestämättä 1,56m.

Nopealla vilkaisulla en löytänyt yhtään Saaren kartanoa.

[KirsiL]

Eikös Tammelassa ole Saaren kartano? Siinä Saaren kansanpuiston vieressä?

http://www.nba.fi/rky1993/kohde440.htm

[Sami Lehtonen]

Eikös Tammelassa ole Saaren kartano? Siinä Saaren kansanpuiston vieressä?

http://www.nba.fi/rky1993/kohde440.htm

Terve Kirsi!

On juu ja juuri siitä kartanosta on kysymys - uskoisin. Se, mitä en löytänyt oli arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokannasta merkintää yhdenkään Saaren kartanon (joita on siis useita - mm. Mietoisissa) muodostamasta arkiston osasta.

[KirsiL]

Eipä näy olevan arkistokannassa tosiaankaan mitään sieltä. Kartanosta voisi tietty tiedustella suoraankin, josko heillä on oma arkisto menneiltä ajoilta olemassa. Omistajavaihdoksia on ollut sen verran, ettei välttämättä löydy näin vanhoja.
http://sukutilat.sarka.fi/
-> Tammela ja tilan nimeksi Saari

[Sami Lehtonen]

Eipä näy olevan arkistokannassa tosiaankaan mitään sieltä. Kartanosta voisi tietty tiedustella suoraankin, josko heillä on oma arkisto menneiltä ajoilta olemassa. Omistajavaihdoksia on ollut sen verran, ettei välttämättä löydy näin vanhoja.
http://sukutilat.sarka.fi/
-> Tammela ja tilan nimeksi Saari

Sitä juuri ehdotin, eli selvittää, kuka sen nykyään omistaa ja yrittää kysyä, mitä arkistoille on tapahtunut. Joskus voi onnistaakin - vaikka sukupolven vaihduttua löytyä kartanonomistaja, joka ymmärtää materiaalin arvottomuuden yhdelle yksittäiselle (ostojen kautta tulleen vieraan suvun edustajalle) henkilölle ja tajuaa sen kulttuurihistoriallisen merkityksen ja menee ja lahjoittaa sen arkistolaitokselle. Ehkäpä viimeisiä tuomiokirjojakaan ei ole vielä nähty.

[Karoliini]

Hei!

Tammelasta on HMA:ssa Viksbergin kartanon arkisto sekä jotain Kojon
kartanosta,lähinnä Wahrenin kirjeenvaihtoa.Viksbergin arkisto sisältää lähinnä
Paul Järnströmin aikaisia dokumentteja (vuoteen 1918).

Tietääkseni Saaren kartanoa omistaa nykyisin Frenckell-suku.Matti Tuomisen
kyselemänä ajankohtana kartano oli De la Chapelle-suvulla.Kartanossa on kyl-
lä yksityisarkisto,johon pääsy edellyttää luonnollisesti hyviä perusteita.

[Karoliini]

Okei, siis torpan synty oli tällainen. Pystyikö perintötorpan saanut tai tämän jälkeläinen myymään torpan sopimuksineen eteenpäin niin, että se säilytti perintötorpan statuksen?

Minulla saattaisi hyvinkin olla tiedossani yksi potentiaalinen perintötorppa.
Kysymäsi tilanne lienee melko harvinainen,mutta tietenkin mahdollinen.Luulisin
myös,että torpan status olisi mennyt ko.kaupan myötä.Kaikissa tutkimissani
perintöosuutena saaduissa torpissa alkuperäinen saaja asui onnellisesti elä-
mänsä loppuun asti. Seuraavan polven serkku olikin jo helpompi häätää,varsin-
kin lisämaan tarpeen käydessä houkuttelevaksi päätalolle.
Varmasti myös kehittymätön rahatalous ja käteisen puute olivat perintö-
torppien myynnin esteenä 1800-luvun loppupuolellakin.Tuskinpa perintö-
torppari olisi aivan pienestä summasta oikeuttaan myynyt.

[Sami Lehtonen]

Kysymäsi tilanne lienee melko harvinainen,mutta tietenkin mahdollinen.Luulisin
myös,että torpan status olisi mennyt ko.kaupan myötä.Kaikissa tutkimissani
perintöosuutena saaduissa torpissa alkuperäinen saaja asui onnellisesti elä-
mänsä loppuun asti. Seuraavan polven serkku olikin jo helpompi häätää,varsin-
kin lisämaan tarpeen käydessä houkuttelevaksi päätalolle.
Varmasti myös kehittymätön rahatalous ja käteisen puute olivat perintö-
torppien myynnin esteenä 1800-luvun loppupuolellakin.Tuskinpa perintö-
torppari olisi aivan pienestä summasta oikeuttaan myynyt.

Paljon pitäisi arkistoja kahlata, että voisi saada parempia viitteitä siitä, mitä on tapahtunut. Lähinnä kysymys on siitä, että noin ilman sen selvempää ulkoista syytä torppa päätyy 1895 jälkeen takaisin talolle. Yksi motivaatio talonpojalla tietysti olisi siivota tarpeettomat lunastusuhkat pois ennen niiden konkretisoitumista. Tähän ei tietysti tarvita edes perintötorpan statusta, pelkkä väärinkäsitys uudesta laista riittäisi varmasti oikein hyvin.

[Karoliini]

Paljon pitäisi arkistoja kahlata, että voisi saada parempia viitteitä siitä, mitä on tapahtunut. Lähinnä kysymys on siitä, että noin ilman sen selvempää ulkoista syytä torppa päätyy 1895 jälkeen takaisin talolle. Yksi motivaatio talonpojalla tietysti olisi siivota tarpeettomat lunastusuhkat pois ennen niiden konkretisoitumista. Tähän ei tietysti tarvita edes perintötorpan statusta, pelkkä väärinkäsitys uudesta laista riittäisi varmasti oikein hyvin.
Jatketaanpa vielä.Oliko siis kyseessä päätalollisille sukua oleva torppari tässä
tapauksessasi ja tiedätkö,milloin torppari oli torpan saanut?

[Sami Lehtonen]

Jatketaanpa vielä.Oliko siis kyseessä päätalollisille sukua oleva torppari tässä
tapauksessasi ja tiedätkö,milloin torppari oli torpan saanut?

Torppa muodostui n. 1800 ja silloin sen ensimmäinen asukki oli nuorin poika. Jotensakin epäilisin, että myös vanha isäntä saattoi pitää majaansa - tai ainakin vanha emäntä nähtävästi on kuollut tässä torpassa. Torppa pysyy vielä seuraavalla sukupolvella vuoteen 1859 asti, jonka jälkeen siihen tulee vieras torppari. Vielä pari vaihdosta ennen viimeistä torpparia rippikirjassa 1896-1905, jossa lukee "torppa talon hallussa", joka muutos on täytynyt tapahtua kirjan käyttöaikana, sillä Trp. on yliviivattu ja viereen korjattu Its. Kyseinen henkilö on kuollut 1900, joten torpan palautus talolle on rajattavissa vuosiin 1896-1900.

Nyt kun asiaa pohdin uudelleen, niin ehkäpä noita torpparien vaihtumisia on jo vähän liikaa. Yhdessä välissä torpasta ei kukaan ole käynyt ehtoollisella kahteen vuoteen. Viimeinen torppari piti torppaa kuitenkin muutaman vuosikymmenen ja lapsiakin olisi ollut. En siis pitäisi täysin poissuljettuna sitä, että maat olisi haluttu takaisin talolle joko:
1) Syystä että ei ole oltu varmoja lunastusoikeudesta
2) Pelättiin, että lunastusoikeus laajenee.

Tämä nyt leviää vähän aiheesta, joten palautetaan sitä piirun verran takaisin Somerolle ja Tammelaan. Sisälsikö myös tämä 1895 lunastuslaki pykälän, jonka mukaan talo sai siirtää lunastettavan lohkotilan paikkaa, jos alkuperäisen torpan lohkomisesta olisi koitunut haittaa? Myöhempi torppien lunastuslakihan salli tämän ja sitä sovellettiin aika lailla surutta. Vähän oudolta tuntuu, että lailla sallitaan oikeus "omin käsin" rakennetun torpan lunastamiseen, mutta kontrahdissa talo siirtää torpan johonkin toiseen paikkaan, jossa siis niitä omin käsin rakennettuja pytinkejä sitten ei olekaan.

[KirsiL]

vielä ne pytingit oli noihin aikoihin mahdollista siirtää, hirsirakennuksen normaali elinkaaren vaihe oli siirto. Oleellisempia olivat varmaankin torpparin raivaamat viljelysmaat

[Karoliini]

Torppa muodostui n. 1800 ja silloin sen ensimmäinen asukki oli nuorin poika. Jotensakin epäilisin, että myös vanha isäntä saattoi pitää majaansa - tai ainakin vanha emäntä nähtävästi on kuollut tässä torpassa. Torppa pysyy vielä seuraavalla sukupolvella vuoteen 1859 asti, jonka jälkeen siihen tulee vieras torppari. Vielä pari vaihdosta ennen viimeistä torpparia rippikirjassa 1896-1905, jossa lukee "torppa talon hallussa", joka muutos on täytynyt tapahtua kirjan käyttöaikana, sillä Trp. on yliviivattu ja viereen korjattu Its. Kyseinen henkilö on kuollut 1900, joten torpan palautus talolle on rajattavissa vuosiin 1896-1900.

Nyt kun asiaa pohdin uudelleen, niin ehkäpä noita torpparien vaihtumisia on jo vähän liikaa. Yhdessä välissä torpasta ei kukaan ole käynyt ehtoollisella kahteen vuoteen. Viimeinen torppari piti torppaa kuitenkin muutaman vuosikymmenen ja lapsiakin olisi ollut. En siis pitäisi täysin poissuljettuna sitä, että maat olisi haluttu takaisin talolle joko:
1) Syystä että ei ole oltu varmoja lunastusoikeudesta
2) Pelättiin, että lunastusoikeus laajenee.

Tämä nyt leviää vähän aiheesta, joten palautetaan sitä piirun verran takaisin Somerolle ja Tammelaan. Sisälsikö myös tämä 1895 lunastuslaki pykälän, jonka mukaan talo sai siirtää lunastettavan lohkotilan paikkaa, jos alkuperäisen torpan lohkomisesta olisi koitunut haittaa? Myöhempi torppien lunastuslakihan salli tämän ja sitä sovellettiin aika lailla surutta. Vähän oudolta tuntuu, että lailla sallitaan oikeus "omin käsin" rakennetun torpan lunastamiseen, mutta kontrahdissa talo siirtää torpan johonkin toiseen paikkaan, jossa siis niitä omin käsin rakennettuja pytinkejä sitten ei olekaan.
Terve!
Torppasi elinkaari näyttää olevan melko tyypillinen.Perustettu 1700-ja 1800-lukujen vaihteessa "kultakaudella" perintötorppana,aikoinaan vieraille ja sitten alasajo 1890-luvulla. Lopettamisen syynä kontrahdin päättyminen ja päätalon halu saada lisämaata maatalouden tuotantosuunnan muutoksen
kasvaviin vaatimuksiin.Usein myös päätalon halkominen kasvatti maannälkää
Syitä saattaa olla muitakin,varsinkin vellovat huhut lunastusoikeudesta sekä
suunnitellut lainmuutokset torpparin juridisen aseman kohentamiseen.Näin itsekin päättelit tuossa edellä.
Kannattaisi varmaankin kaivella ko.päätalon kauppakirjoja tutkailemaltasi ajanjaksolta.Niistä löytyvät väistyville perillisille annetut osuudet.Lisäksi
kauppakirjat sisältävät usein tietoja talon rasitteista,kuten juuri torpankontrahdeista(vuokrakauden alkamispv.sekä pituus),varsinkin jos päätalo on myyty vieraille.
Vuoden 1895 lunastuslakia en valitettavasti tähän hätiin löytänyt,mutta muistaakseni lunastusoikeus oli voimassa 10 vuotta lain voimaantulon jälkeen ja lunastusmaksu oli ilmainen.
Mitä tulee vaatimukseen mahdollisesta torpan siirrosta,niin miksipä ei.
Kyllä koskematon sopimusvapaus ja pyhä omistusoikeus olivat voimissaan vielä 1800-luvun lopussa ja valta oli päätalossa.

Oliko tuo torppasi siis Lounais-Hämeen alueella?

[Sami Lehtonen]

vielä ne pytingit oli noihin aikoihin mahdollista siirtää, hirsirakennuksen normaali elinkaaren vaihe oli siirto. Oleellisempia olivat varmaankin torpparin raivaamat viljelysmaat

Jäi viimeksi aavistuksen kesken tämä dialogi. Tiedän kyllä hyvin, että hirsirakennus on melko helppo siirtää - lahjoittihan isoisoisänikin 1800-luvun alun aitan Laurinmäen museoalueelle. Mutta asia ei silti ole aivan niin yksinkertainen. Pärekatto ei liene kestä purkamista, paikalla muurattu liesi ja leivinuuni ei kulje sellaisenaan, ja jos oli ehtinyt törsäämään oikein seinäpaperiin ja puolipaneeliin, niin niidenkään irrottaminen seinästä ennen itse seinän purkamista tai eristeenä käytetyn sammalen uusiokäyttö ei varmaankaan ollut ongelmatonta.

Kaiken tämän päälle sitten vielä irrottaa tarvittava aika ja työvoima talon töistä itse siirto-operaatiota varten. Sanoisin, että melkoisen kultainen kädenpuristus talolliselta oli se, jos torpparin ei tarvinnut tölliään siirtää.

Oliko tuo torppasi siis Lounais-Hämeen alueella?

Kyllä juu. Janakkalassa. Tarkistin tilannetta sen verran rippikirjoista, että välissä on kyllä erinäisiä vuosia, jolloin koko torpassa ei asuttu, joten torppa ei mitenkään olisi voinut säilyttää statustaan perintötorppana 1850-luvun jälkeen.

[Erkki A Tikkanen]

On perin mielenkiintoista yrittää löytää vedenpitäviä
tietoja omasta suvusta. Mistähän voisi saada Saaren
Kartanon arkistotietoja käytettäväksi. Minua kiinnostaa
nuo vouti-asiat. Miksi vouti muutti itselliseksi ja sitten
takaisin torppariksi?

Olisin kiitollinen kaikista tähän liittyvistä vinkeistä.

Terveisin Matti Tuominen Ylöjärvi

Liisa Suvikumpu on kirjoittanut mahtavan historiikin, SAAREN KARTANO Tammela. Kirja ilmestyi tuossa kevättalvella ja on Mikael von Frenckelin avustuksella ja kustantamana julkaistu pienenä painoksena.

Kirjassa on todella mahtava kuvitus ja se on taitettu todella hienosti. Kartanon arkiston aarteita on myös mukana kuvituksena ja asiatietoina sivuilla. Mikaelhan entisöi kartanon todella upeasti ja perinteitä kunnioittaen.

Kartanon torppareiden asiaa on puolenkymmentä sivua, mutta ei mitään yksityiskohtia tai nimiä, ainoastaan yhden torpan kiistaa hiukan esiteltiin.

[Roni.M]

Olet minulle sukua mikäli olet Okslahden Gustaf Eskmanin jälkeläinen. Minulla on Eskmanin suvun sukuselvityksiä jotka ulottuvat 1600-luvulle!

[Roni.M]

:p: Sipoon historiassa kerrotaan Carl Eskman`in olevan kotoisin
Martinkylän Eskos-nimiseltä ratsutilalta, kun hän yritti saada tilaa takaisin
palattuaan vankeudesta Venäjältä v. 1722.
Tammelan Lunkaan Okslahti-nimisen uudistilan perustaja,
vuoteen 1746 asti Someron Jurvalan isäntä .

Tytär; Anna Elisabeth s. 25.4.1729 Hattula, oli esi-äitini.

Hänen äitinsä oli Anna Elisabet Feneman
s. 1.9.1699 Sääksmäki Tarttila
k. 25.2.1732 Hattula, Hyrvälä, Jussila

Anna Elisabeth oli kornetin tytär isän 1. avioliitosta.
Äiti kuoli Annan ollessa alle 3-vuotias.
Kaksoset Catharina ja Leonhard syntyivät
27.12.1731 Hattula, Hyrvelä, Jussila.
Heidän kuolinaikaansa en ole löytänyt.

Isä solmi toisen avioliiton Someron Jurvalan kartanon perijän
Margareta Krakaun kanssa, josta avioliitosta on poika
Gustaf Carlsson Eskman s. 5.2.1744 Somero, Jurvala


Mielenkiinnolla uutta tietoa odotellen, terveisin Maija

Minun esi-isäni oli kornetti Karl Eskman Somerolta. Minulla on myös hallussani sukupuu joka ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Tietojeni mukaan suvussani on aatelisia runsaasti, mikä helpottaa sukututkimusta. Olemme kuulemma ranskan kuninkaan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, eikä minkään kyökkipiian kautta. Lisätietoja voi pyytää.

[maijok]

Minun esi-isäni oli kornetti Karl Eskman Somerolta. Minulla on myös hallussani sukupuu joka ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Tietojeni mukaan suvussani on aatelisia runsaasti, mikä helpottaa sukututkimusta. Olemme kuulemma ranskan kuninkaan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, eikä minkään kyökkipiian kautta. Lisätietoja voi pyytää.

Mielenkiinnolla uutta tietoa edelleen odotellen, yksityisviestin ja sähköpostinkin laitoin jo. Vai on esi-isämme ollut kuningas, ilmankos en viihdykään kyökkipiikana vaan olisin mielummin linnanneito :D:

[Heko]

Minun esi-isäni oli kornetti Karl Eskman Somerolta. Minulla on myös hallussani sukupuu joka ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Tietojeni mukaan suvussani on aatelisia runsaasti, mikä helpottaa sukututkimusta. Olemme kuulemma ranskan kuninkaan jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, eikä minkään kyökkipiian kautta. Lisätietoja voi pyytää.

Roni,
Tutkin juuri tuota Karl Eskmanin sukua ja oma tutkimus jumittuu siihen. Olisi kiva kuulla lisää.