Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Huida
Nykyisessä Laviassa oli vielä 1600-luvulla vain muutamia taloja, 1700-luvulla vähän useampia. Huidan suurperheen tyttäriä tai tyttärentyttäriä oli emäntinä hyvin monissa taloissa. Omissa esipolvitauluissani heitä on viisi, yksi tulee niihin kolme kertaa.Tämä lyhyt katsaus on tarkoitettu tiedoksi niille, joilla on esipolvia Laviassa.
Lavian Huida syntyi 1600-luvun alussa Karkun Huidan erämaapalstalle Karhijärven pohjoisrannalle. Päätilan oli perustanut Satakunnan ruotsalaisväestöön kuulunut Fredrik ja sen rinnakkaisnimenä oli kauan Fredrikkilä. Myös nimi Huida on skandinaavista perua. 1500-luvun puolivälissä talo oli jakautunut kahtia Olof ja Mårten Huidalle. Mårtenin jälkeen on hänen talossaan veroluetteloissa 1565-1567 Henrik Törming. Hän oli erilaisesta lisänimestään huolimatta Huida-sukua, poika Olof Henriksson (isäntä 1568-1609) on kymmenysluetteloissa Olof Huida. Olof Henriksson oli 1571-1572 Ylä-Satakunnan alikirjuri ja hoiti sen jälkeen 1573-1579 mahdollisesti alivoudin tehtäviä (Kiuasmaa). Hän luovutti erämaapalstan vanhemmalle pojalleen Eskil Olofssonille ja päätilan omistajaksi tuli paljon nuorempi poika Nils Olofsson. Lopullinen jako vahvistettiin Karkun käräjillä vasta 14.9.1630. Karkun Huida oli Nils Olofssonin jälkeläisillä parissa polvessa, autioitui 1709 ja tuli vähän myöhemmin akatemianvouti Johan Lundvikin haltuun.
Lavian Huida oli siis 1630 vielä Eskil Olofssonin nimissä, mutta hän lienee käytännössä jo silloin luopunut isännyydestä. Ensimmäinen henkikirja 1635 antaa harvinaisen selvän kuvan. Talonhaltijaparina on Carl Mattsson ja Sofia Mattsdotter. Heidän jälkeensä mainitaan gammal man Eskil Olofsson (1646 far), sitten sonakona Valborg Brusiusdotter (myöh. mor ja änka), son Michel Mattsson (1637 alkaen bror), hänellä on myöhemmin vaimo Karin. Eskil Olofssonilla on siis ollut poika Matts Eskilsson, joka on kuollut ennen vuotta 1635 ja jättänyt jälkeensä lesken Valborg Brusiusdotter sekä pojat Carl ja Michel.
Carl Mattsson mainitaan isäntänä 1635-1676. Seuraava isäntä oli vanhin poika Olof Carlsson 1677-1701. Huidalla asui naineita poikia perheineen, toiset vain siksi kunnes sijoittuivat muualle mutta toiset koko elämänsä ajan nähtävästi viljellen osaa kotitalon maista. Carlilla oli pojat Olof, Matts (ks. viestiketjua Kolme Matts Mattssonia Laviasta), Thomas ja Lars, Olofilla pojat Carl, Johan, Henrik ja Lars. Seuraavia isäntiä olivat Lars Olofsson, Per Larsson ja Johan Persson. Talo periytyi sitten kahdesti (1805 ja 1824) tyttären kautta ja on edelleen suvun hallussa.
Henrik Impola
Hei
Ensimmäinen henkikirja antaa kylläkin selvän mutta virheellisen kuvan sukulaisuussuhteista sillä Karkun ja Mouhijärven syyskäräjillä 8.-10.2.1672 selviää seuraavaa Carl Mattsson Huidan ja Matts Sigfridsson Rouhun välisessä perintöriidassa. Em käräjien mukaan Carl Mattsonin edesmenneen sedän (farbror) Eskil Olofssonin leski on Valborg Brusiusdotter ja pariskunnalta ei jäänyt lapsia.
Valborg Brusiusdotterin veljen Sigfrid Brusiussonin poika on em Matts Sigfridsson Rouhu ja sisaren mies on Bertil Manninen.
Carl Mattsson Huidan isä oli siis Matts Olofsson jota ei muissa lähteissä mainita.
Suuret kiitokset, Esko Karisalmi, oikaisustasi. Tuomiokirjatieto vuodelta 1672 muuttaa kuvaa mutta onneksi sukulinja säilyy. Ihmettelin kyllä vähän, miksi Eskil Olofsson oli henkikirjassa ”gammal man” eikä ”farfar”.
Yksi asia jäi askarruttamaan mieltäni. Sanotaanko todella että Valborg Brusiusdotter oli Eskil Olofssonin vaimo? Se ei tunnu mitenkään sopivan siihen että hän oli vuoden 1635 henkikirjassa heti Eskil Olofssonin perässä miniänä (sonakona) eikä vaimona ja että hän myöhemmissä henkikirjoissa on merkitty Carl Mattssonin äidiksi. Näiden merkintöjen mukaan hän olisi ollut Matts Olofssonin leski. Mutta eiväthän nämä asiat aina noudata logiikan sääntöjä.
H. I.
Hei
Tarkalleen lukee näin "hans fader broders Eskell Olofssons enkia framl. Wallborg Brusiusdotter"
Vuotta 1672 ei näytä olevan kansallisarkiston digitoinneissa mutta löytyy SSHY:n jäsenpuolelta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11166&pnum=426
Kiitos tarkennuksesta. Valborg Brusiusdotter on merkitty henkikirjoihin kovin harhaanjohtavasti. Joskus vaikka harvemmin on niin päin että tuomiokirjatiedot ovat virheellisiä ja veroluetteloiden tiedot oikeita, mutta tässä tapauksessa Carl Mattssonin mukanaolo prosessissa on takeena siitä että Valborg Brusiusdotterin asema Huidan perheessä on oikein esitetty.
H. I.
virpinissila
30.06.15, 20:19
Tässä varmaan on kyse samasta suvusta. Käytän hyväksi oikaisumahdollisuutta.
Ulla Heino on kirjassaan Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa (Suomen historiallinen seura: Helsinki 1984) sivulla 112 kirjoittanut nakkilalaisen sepän Thomas Carlenpojan olevan alkuaan kupariseppä, joka oli lähtöisin Karkun Huidan kupariseppäsuvusta ja asettunut sittemmin Ulvilaan tavalliseksi sepäksi. Hän viittaa Ulvilan käräjillä 1695 käsiteltyyn juttuun, jossa seppä Thomas Carlenpoika Huida Mouhijärven pitäjästä on syytettynä pomarkkulaisen Walborg Jacobintyttären lapsen isyydestä. Kyse on vuoden 1693 tapahtumista. KA Ulvilan käräjät 4.- 5.11.1695: 394. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794845
Kyse on kuitenkin kahdesta eri sepästä, sillä Nakkilan Thomas, joka oli ollut Villilän kartanon seppänä, oli jo 1690 saanut viljeltäväkseen Nakkilan kylän Viinikan talon (KA Ulvilan käräjät 15.–17.9.1690: 320–321). Heinon tulkinta näyttää elävän sukututkijoiden teksteissä…
Virpi Nissilä
Benedictus
30.06.15, 22:25
Valborg Brusiusdotterin veljen Sigfrid Brusiussonin poika on em Matts Sigfridsson Rouhu ja sisaren mies on Bertil Manninen.
Mitens toi Manninen menee?
Sillä Olof Carlsson Huidan tytär Lastika naitettiin Ala-Putton Axel Simonssonille, joiden pojan Jacob Axelssonin vaimo oli Maria Matsdotter Manninen, kuollut 1774.
Kenenkähän tytär oli? Ei oikein passaa Manniseen.
Hei
Huidan Olavilla oli käräjien mukaan 3 poikaa ja 1 tytär, pojat ovat Thomas, Eskil ja Matts sekä tytär Brita joista Thomas, Eskil ja Brita mainitaan useaan kertaan sisaruksiksi. Nils Olofsson esiintyy myös useaan kertaan käräjillä muttei kertaakaan em sisarusten yhteydessä. Pari kertaa vastapuolena on Eskil Olofsson Huida muttei niissäkään heitä ole merkitty veljiksi. Nils lienee siten Thomas Olofssonin vävy kuten Lasse Iso-Iivari Karkun isäntäluetteloon on merkinnyt.
Karisalmelle jälleen parhaat kiitokset. Tiesin kyllä että lähdepohjani oli riittämätön, minulla oli vain veroluettelotietoja, joita keräsin kauan sitten äitini esivanhempientaulua varten. Tuomiokirjojen käyttö ei siihen aikaan ollut niin vaivatonta kuin nykyisin. Halusin kuitenkin puffata Lavian sukujen tutkimusta vähän eteenpäin ja olen nyt saanut arvokasta lisätietoa.
Minullakin oli epäilyksiä Nils Olofssonin suhteen, kun hän oli niin paljon nuorempi ja kun käräjillä 1630 ei häntä ja Eskiliä selvästi sanottu veljeksiksi. Tuomas Olofsson on kymmenysluetteloissa 1610-1619 merkitty Karkun Huidan isännäksi ja Nils Olofssonin vaimo oli henkikirjojen 1635-1647 mukaan Elin Thomasdotter, joten olettamus Thomaksen ja Nilsin appi- ja vävysuhteesta näyttää pitävän paikkansa.
H. I.
Benedictus
01.07.15, 22:00
Mats Olofson Huidasta ei ole kuin yksi tieto.
Pohdin, mistä olen saanut tiedoksi, että vaimonsa olisi ollut Anna Persdotter Päivike Kankaanpäästä, Per Jöransson Päivikkeen tytär.
Olen kirjannut tiedon ylös joskus vuosia sitten, ilman lähde tietoa.
Onkohan tiedossa perää?
Benedictukselle kiitos Carl Mattsson Huidan äidin Anna Persdotterin tuomisesta keskusteluun. Kun hän puuttui ensimmäisestä henkikirjasta, en huomannut että hänet mainitaan kahdessa seuraavassa, 1637 ja 1638. Hän lienee kohta sen jälkeen kuollut tai mennyt uusiin naimisiin, koska puuttuu seuraavista henkikirjoista. Tuomiokirjoista saattaisi löytyä tuo linkki Kankaanpäähän.
Henkikirjassa 1635 on myös Maisa Knutsdotter, jota ei enää myöhemmin mainita. Hän oli mahdollisesti naapuritalon Putton tytär ja Michel Mattsson Huidan ensimmäinen vaimo. Hänellä oli myöhemmin vaimo Karin N, joka viimeksi mainitaan Huidalla 1674.
H. I.
Valborg Brusiusdotterin veljen Sigfrid Brusiussonin poika on em Matts Sigfridsson Rouhu ja sisaren mies on Bertil Manninen.
Mitens toi Manninen menee?
Sillä Olof Carlsson Huidan tytär Lastika naitettiin Ala-Putton Axel Simonssonille, joiden pojan Jacob Axelssonin vaimo oli Maria Matsdotter Manninen, kuollut 1774.
Kenenkähän tytär oli? Ei oikein passaa Manniseen.
Jöran Bertilsson Mannisen tytär Maria Jöransdotter vihttiin 20.1.1689 Noormarkusta olevan Matts Johanssonin kanssa. Heille syntyi Noormarkussa tyttäret Maria 11.8.1690 ja Anna 2.7.1693. En ole löytänyt heitä sieltä. Matts näyttää kuolleen 1694, koska vaimo Maria palaa silloin Manniselle vanhemman tyttären Marian kanssa. Tämä Maria-tytär vihittiin 8.9.1716 naapuritalon pojan Jakob Axelsson Putton kanssa, josta talon jakautuessa tuli Ala-Putton isäntä. Heidän tyttärensä Maria Jakobsdotter Ala-Putto (s. 8.2.1721) avioitui 10.2.1745 isänsä serkun Per Gustafsson Yli-Putton kanssa ja on äitini esipolvitaulussa hänen isänäitinsä äidinisän äitinä.
H. I.
Benedictus
02.07.15, 21:26
Heidän tyttärensä Maria Jakobsdotter Ala-Putto (s. 8.2.1721) avioitui 10.2.1745 isänsä serkun Per Gustafsson Yli-Putton kanssa ja on äitini esipolvitaulussa hänen isänäitinsä äidinisän äitinä.
Kyseinen Maria Jacobsdotter Ala-Putto oli minun isäni äidin(Österlund-Oukari)isän isänisän äidinäiti.
Maria Jacobsdotterin tytär Valborg Persdotter Yli-Putto oli Kankaanpään Oukarin emäntä, Mats Påhlsson Oukarin vaimo.
Kiinnostavaa, että Mats Påhlssonin isoäiti oli Lisa Henriksdotter Päivike.Eli Huidan kautta sukua keskenään jälkeläiset.
raimoensio
03.07.15, 20:09
Tuo Noormarkun Matti Juhonpoika on varmaan Lillgetingin Juho Simonpojan poika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578804
Ja tuossa vielä paikalla ehkä 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585700
Kiitos Raimoensio, tämä näyttää varmalta, Matts Johansson (son) on vaimonsa Marian kanssa Lillgetingillä 1690-1694. Mutta sitten Maria palaa Laviaan tai oikeammin Mouhijärvelle ja Mattsin kohtalo jää epäselväksi. Se että Maria Mattsdotter ei nuoresta iästään huolimatta mennyt uudestaan naimisiin todistaa sen puolesta että Matts Johansson oli elossa ainakin jonkin aikaa vaimonsa palattua Noormarkusta.Lillgetingillä on henkikirjojen mukaan vielä 1695 5 ja 1696 6 täysi-ikäistä henkilöä ja Matts voisi vielä olla näiden joukossa. Suurten kuolovuosien jälkeen henkikirjoissa on 1700-1702 Matts Larsson ja Brita, joka lienee 1694 mainittu tytär Brita. Vuonna 1704 talo on autio ja ”utan åbo”. Sitten on 1709-1712 isäntänä Erik Lillgeting, jolla on 1709-1710 sisar Maria ja 1712 vaimo Margareta. Rippikirjat alkavat vasta 1737 ja silloin näyttää Lillgeting olevan vieraan suvun hallussa. Talon vaiheita vuodesta 1722 täytyisi ilmeisesti tutkia alkuperäisistä henkikirjoista.
Johan Simonsson kuoli Noormarkussa 2.1.1717. Porin vihttyjen luettelon mukaan hänen vaimonsa (vih. 8.4.1667) oli Anna Sigfridsdotter Mouhijärven Pohjakylästä. Tämä tieto vaatii tarkempaa selvittämistä. Ainoa kyseeseen tuleva Anna mainitaan 1665-1666 piikana Turpalla. Turppa on kylläkin merkitty Pohjakylään SAY:n konseptiluettelossa, jota monet pitävät historiallisesti oikeampana, mutta lopullisen kokoonpanoluettelon ja Iso-Iivarin luettelon mukaan se kuului Taipaleen kylään. Kuolintieto puuttuu, ellei hän ole se Anna Sigfridsdotter Söörmarkusta, joka haudattiin 20.9.1707.
H. I.
Korjaus edelliseen, 1. kappale, 3. lause:
Maria Mattsdotter pitää tietenkin olla Maria Jöransdotter. Vanhemmat olivat Jöran Bertilsson Manninen ja Valborg Arvidsdotter Vasara.
H. I.
Lavian Huida-suvun jälkeläisiä kiinnostanee tiedot perintöriidasta 1700-luvun alussa, jotka löysin vanhoista kokoelmistani. Asiaan liittyi kuolemantuomio, joka onneksi peruutui.
Huidan akatemiatalon vanha isäntä Olof Carlsson kuoli 12.2.1705 86-vuotiaana. Kuolinsyyksi ilmoitetaan ”hivuttava yskä” (tärhosta). Carl Olofsson Huida pyysi käräjillä 23-25.2.1705 perinnönjakoa, joka toimitettiin 1.3.1705. Kaikki sujui nopeasti ja normaalissa järjestyksessä.
Pinnan alla kuitenkin kuohui. Olof Carlsson oli ollut kahdesti naimisissa. 1. vaimon Anna Mattsdotterin (Kairilan Horolasta) kuoltua hänet vihittiin 9.1.1673 Valborg Mattsdotterin kansa, joka oli leski Kankaanpäästä. Molemmista avioliitoista oli lapsia, ja vanhemman ja nuoremman lapsisarjan suhteet olivat pahasti tulehtuneet. Vanhempaan, 1700-luvun alussa jo keski-ikäiseen sarjaan kuuluivat pojat Lars ja Carl, jotka molemmat asuivat perheineen Huidalla, sekä Riutan ja Putton emännät Brita ja Lasticka. Nuorempaa sarjaa olivat Johan, joka avioitui riidan kestäessä, Maria, josta 1706 tuli Hyynilän Iikkilän emäntä, ja Lasticka, jonka sanottiin olevan naimisissa Mannisella (henkikirjoissa kotona 1693-1699, mies Matts Michelsson, vävy 1697). Kaikki nämä esiintyvät perheriidassa. Muita täysi-ikäisiksi eläneitä lapsia Olof Carlssonilla ei liene ollut.
Riidan alkusyynä oli se että akatemianvouti Tauler antoi 1704 immissionin (hallintaoikeuden) vanhimmalle pojalle Lars Olofssonille 1704. Se ei ole voinut tapahtua ilman isän hyväksymistä. Ilmeisesti Valborg Mattsdotter
halusi saada talon pojalleen Johanille ja on painostuksellaan saanut miehensä katumapäälle. Seurasi ankaria yhteenottoja isän ja Carlin välillä, Carl näyttää olleen veljeään Larsia lujaluonteisempi. Valborg Mattsdotterin kuoltua ”seitsemän viikkoa miehensä jälkeen” (siis huhtikuussa 1705) riita lasten välillä puhkesi ilmiliekkiin. Kun Lars ja Carl talvikäräjillä 1706 syyttivät Johania ja Mariaa vilpillisyydestä perinnönjaossa, Johan sinkosi Carlia vastaan paljon vakavamman syytöksen. Hän väitti Carlia isänsä tappajaksi, Carl olisi muka kovakouraisilla otteillaan, viimeksi uudenvuodenaattona, aiheuttanut isän kuoleman muutamia viikkoja myöhemmin.
Alkaneessa pitkällisessä oikeusprosessissa (Karkun ja Mouhijärven käräjät 3-6.2. 1706, 22-23.5.1706 ja 21-22.1.1707) Carlin täysveli ja –sisaret puolustivat häntä loppuun saakka ja Johanin täyssisaret tukivat samalla tavoin hänen syytöksiään. Kuultiin kymmeniä todistajia, joiden lausunnot olivat puolesta ja vastaan. Carl Olofsson todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan, ja säännösten mukaisesti tuomio alistettiin hovioikeuden vahvistettavaksi. Hovioikeus palautti kuitenkin asian kihlakunnanoikeuteen uuteen käsittelyyn, ja talvikäräjillä 1707 Carl Olofsson vapautettiin syytteestä.
Ainakin suurelta osalta oli kyse Huidan talon omistuksesta, jossa ei tapahtunut mitään muutosta. Lars Olofssonille annettu immissioni säilyi. Kirkonkuudennusmies Lars Olofsson Huida haudattiin 24.6.1741 82- vuotiaana ja hänen veljensä Carl Olofsson 9.12.1744 samoin 82-vuotiaana. Carl lienee harjoittanut kuparisepän ammattia ja samalla viljellyt osaa Huidan maista. Johan Olofssonista näyttäisi viimeinen tieto Mouhijärven kirjoissa olevan Lavian Skytältä 1715.
H. I.
...
Huidan akatemiatalon vanha isäntä Olof Carlsson kuoli 12.2.1705 86-vuotiaana. ...
H. I.
Kuoli vaiko haudattiin tuona torstaina?
Haudattiin 12.2., valitan, tuo tahtoo aina unohtua.
H.I.
Johan Olofsson Huida löytyy isänä Vesunnin/Karin Uotilasta Mouhijärven rippikirjassa 1748-1762. Isäntänä on Sigfred Johansson (s. 1705) ja talossa asuu myös Henrik Johansson (s. 1715). Johanin vaimo Malin/Magdalena Marcusdr on kuollut Uotilassa vuonna 1740 ja haudattu 16.3.1740.
Onko tietoa, mistä Malin Marcusdr oli kotoisin? Vihittyjen luettelossa 15.9.1705morsiamen nimenä on Lastika Marcusdr, lieneekö pastorin virhemerkintä.
Kiitos Heikki Impolalle ja Esko Karisalmelle arvokkaista esivanhempia koskevista tiedoista. Ennen tätä keskustelua minulla oli Huida-ketjussani vanhimpana patronyymitön Matts.
Johan Olofsson Huida on minulle iä äi äi äi i.
Amaryllis on vienyt Huidan suvun tuntemusta eteenpäin jäljittämällä Johan Olofssonin perheen Karin Uotilasta. Selvittämistä riittää vielä tämänkin haaran osalta. Iso-Iivarin luettelon mukaan suku jatkui siellä mieskannalta vain vuoteen 1756.
Johan Olofssonin vaimolla on nimi Lasticka Markusdotter vihkimerkinnässä 15.9.1705, myöhemmin hän on Magdalena (Malin) Markusdotter, jo ensimmäisen lapsen kastemerkinnässä 22.1.1705. Johanin vaimo oli vihittäessä Huidalta. Siellä on henkikirjoissa 1701-1704 itsellisenä sotilasvaimo Lasticka, jonka nimi on sekoittunut Johanin vaimon nimeen. Hän oli itse asiassa Johanin toinen täysisisar, synt. Huidalla 1.1.1675, ja henkikirjoissa tyttärenä 1693-1699, hänen miehensä Matts Michelsson mainitaan siellä vävynä 1697. Oikeudenkäynnin aikaan hänen sanottiin asuneen Mannisella. Hän on se ”yltiöpäisen (överdådig) sotilaan vaimo Lasticka Olofsdotter”, joka kuoli Huidalla ja haudattiin 4.12.1710.
Magdalena Markusdotterin syntyperää näyttää olevan vaikea selvittää. Lasten kummien joukossa ei tunnu olevan ketään hänen sukulaisekseen sopivaa. Lavian kylässä vihittiin 3.11.1682 avioliittoon Roikan poika Markus Andersson ja Rankosen tytär Maria Johansdotter. He ovat muuttaneet pois noin 1686 eikä heitä löydy sen jälkeen Mouhijärven kirjoista. Eräs johtolanka saattaisi olla Markus Larssonin perhe Hahmajärven Nissilässä, joka häviää sieltä 1697-1698. Ehkä tämä Malin on kuitenkin tullut Huidalle palvelukseen naapuripitäjien puolelta, nykyisestä Noormarkusta tai Kankaanpäästä.
H. I.
Hahmajärven Missilän Markus Larsson muutti perheineen Hämeenkyröön Herttualan Sormuselle. Perheessä ei näytä olevan Malin-nimistä tytärtä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenkyro/rippikirja_1703-1710_jk644/87.htm
Esiäidin etsintä jatkuu.
Lavian kylässä vihittiin 3.11.1682 avioliittoon Roikan poika Markus Andersson ja Rankosen tytär Maria Johansdotter. He ovat muuttaneet pois noin 1686 eikä heitä löydy sen jälkeen Mouhijärven kirjoista.
H. I.
Eikös tämä pari ole tässä Ulvilan Pomarkun Riutalla (myöh. Markkula):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585714&fullpic=1
Marjatta
Kiitos tiedosta ja samalla yllätyksestä. Törmäsin näin kiertojen kautta omiin esivanhempiini. En ehkä ole ”oikea” sukututkija, kun en osaa ulkoa kaikkia sukujuuriani. Tässäkään tapauksessa nimi Markus Andersson ei sanonut minulle mitään, aivoni alkoivat raksuttaa vasta kun kuulin Pomarkun Riutasta. Nyt tämän uuden tiedon kautta Lavia ja nimenomaan Rankosen talo vahvistuu entisestään äidinpuoleisissa esipolvitauluissani.
Malin-nimistä tytärtä Riutan (Markulan) haltijoilla ei näytä olevan, ellei hän sitten ole lähtenyt kotoa ennen kuin tuli merkityksi henkikirjoihin.
H. I.
Jatkan vielä Johan Olofsson Huidan pojista.
Jäi aiemmin mainitsematta, että myös Johan Olofsson Huidan 1712 syntynyt poika Johan Johansson oli Karin Uotilassa 1730-luvun alussa, Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan 1731 ja 1733. Mouhijärvellä vihittiin 12.12.1736 Johan Johansson Vesunnin Karilta (= Karin Uotila) ja P. Valborg Henriksdr Hijtu. He asuivat sitten Selkeen Hiitua ja olivat kahdesti Sigfred Uotilan lapsen kummeina: 1737 ja 1739. Johanilla ja Valborgilla oli kaksi tytärtä ja poika Michel, s. 24.9.1743, josta tuli isänsä jälkeen torppari Hiitu.
Valborg Henriksdotter kuoli 17.5.1761 ja Johan Johansson 26.1.1783.
Sigfred Johansson Uotilan (jota myös Sigfred Kariksi nimitetään) molemmat pojat kuolivat pieninä. Suku jatkuu siltä osin vain tyttärien kautta. Uotilan seuraava isäntä oli Maria-tyttären mies Michel Henriksson, kotoisin Kannarilta. Sigfred Johansson kuoli Uotilassa 15.6.1788. Vaimo Agneta Thomasdr, jonka kanssa hänet oli vihitty Kankaanpäässä 6.2.1732, oli kuollut muutamaa vuotta aikaisemmin ja haudattu 10.11.1782.
Henrik Johansson Huida/Uotila avioitui 28.6.1747 Yli-Vilon tyttären Carin Johansdotterin kanssa ja asui perheineen Uotilassa. Heillä oli kolme tytärtä ja yksi poika, Johan, s. 25.7.1749. Hän oli renkinä ainakin Selkeen Hiidulla ja muutamissa muissakin paikoissa, lähti rippikirjan 1769-74 lopussa Vilolta Selkeen puustelliin ja oli siellä renkinä vielä 1781, mutta ei enää 1782 alkavassa rippikirjassa. Jatko ei ole toistaiseksi selvinnyt. Henrik Johansson kuoli 8.1.1802, vaimo Carin oli kuollut 25.8.1786.
raimoensio
08.07.15, 20:21
Riutan nimen toi Pomarkkuun Lavian Riutan Matti Heikinpoika, joka sitten muutti uudustilalle Pomarkun Längelmäen kylään. Pomarkun kylän Riutta jaettiin kahtia; Markkula ja Lauri. Nimet tulivat isäntien mukaan eli Markku Antinpoika Roikka ja Lavian Riutallakin renkinä ollut Lauri Juhonpoika
Olen saanut haltuuni Huidan talosta Karkku asiakirja-aineistoa mm vuodesta 1676 lähtien. En ole tutkinut sukua. Taavetti Malakias Huida s. 26.9.1856 on isoäitini isä.
Jos ketä asia kiinnostaa, voi ottaa minuun yhteyttä.
Hela kirjoitti "Huidan akatemiatalon vanha isäntä Olof Carlsson kuoli 12.2.1705 86-vuotiaana. Kuolinsyyksi ilmoitetaan ”hivuttava yskä” (tärhosta). Carl Olofsson Huida pyysi käräjillä 23-25.2.1705 perinnönjakoa, joka toimitettiin 1.3.1705. Kaikki sujui nopeasti ja normaalissa järjestyksessä."
Onko tiedossa ketkä olivat Olofin isä ja äiti, sekä sisarukset?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.