Suojoen Hentun miniä Anna Jacobsdotter 1737

[Pekka Hiltunen]

Suojoen Hentun erään miniän syntyperä on jäänyt minulle selvittämättömäksi:

Mynämäki - Virmo - vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
1737 27.12.1737 Suojoki Jacob Jacobsson Anna Jacobsd:r Tallala

Karjalan Tallala oli augmentoituna Mustilan rusthollin aputilaksi vuodesta 1694. Vihittäessä Anna oli Tallalassa "piikana". Syntymävuosi on rk:ssa ollut 1715. Perhe muutti vuosien 1742 ja -46 välisenä aikana Hentusta Haanperään, mistä pois muutanut väki oli ehkä jotain sukua(?). Hentussa oli sukuja m.m. paitsi Karjalasta myös esim. Laitilasta. Jaakko Jaakonpojan lanko oli Mustilan isäntä Anders Johansson Grönholm.

PH

[Nedergard]

Annan alkuperästä en osaa sanoa mitään, koska juureni menevät tuonne Hentun puolelle. Jaakon äiti tuli Laajoelta, joten sieltä suunnalta(kin) saattaisi löytyä jotain. Mustilasta en kyllä äkkiseltään löytänyt yhtään sopivaa Jaakkoa isäksi.

Haanperän isäntäväki oli tosiaankin sukua. Haanperän emäntä Valborg oli nimittäin Jaakko Jaakonpojan sisko, joka avioitui 4.10.1724 Haanperän Staffan Gustafssonin kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Annan alkuperästä en osaa sanoa mitään, koska juureni menevät tuonne Hentun puolelle. Jaakon äiti tuli Laajoelta, joten sieltä suunnalta(kin) saattaisi löytyä jotain. Mustilasta en kyllä äkkiseltään löytänyt yhtään sopivaa Jaakkoa isäksi.

Haanperän isäntäväki oli tosiaankin sukua. Haanperän emäntä Valborg oli nimittäin Jaakko Jaakonpojan sisko, joka avioitui 4.10.1724 Haanperän Staffan Gustafssonin kanssa.

Näinhän se meni. Matti Jaakonpojan vaimo taas oli Karppisen Jaakko Yrjänänpojan tytär Kirsti, mutta muita sisaria en ole kirjannut. Mustilalla oli tietenkin muitakin augmentteja, joista Annaa voisi koettaa etsiä, mutta ensin täytynee etsiä Jaakon muutkin sisaret. Karjalassa on Haanperän isännän Jaakko Jaakonpoika (nuorempi) molempien vanhempien sukua. Seuraava Haanperän isäntä Simo Jaakonpoika nai pikkuserkkunsa, jonka äidin vanhemmat olivat Johannes Jaakonpoika Hentu ja Brita Mattsdotter Laitilan Pahojoen Isotalosta. Tallalasta Annaa ei löydy:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730371

PH

[Nedergard]

Nytpä sait minut hämmenyksiin. Meinaatko, että Suojoen Lassilan isäntä Matti Jaakonpoika olisi siis Hentun poikia? Jonka vaimona siis tuo mainitsemasi Kirsti. Itse olen seurannut häntä vain rippikirjojen alkuun asti (eli siis 1697). Esivanhempia tämäkin pariskunta...

[Pekka Hiltunen]

Nytpä sait minut hämmenyksiin. Meinaatko, että Suojoen Lassilan isäntä Matti Jaakonpoika olisi siis Hentun poikia? Jonka vaimona siis tuo mainitsemasi Kirsti. Itse olen seurannut häntä vain rippikirjojen alkuun asti (eli siis 1697). Esivanhempia tämäkin pariskunta...
Siltä se minusta näyttää. Olen katsellut SAY:sta ja kopioinut muitten tiedostoja, m.m. Timo Verhon toimittamasta Turun Seudun Sukuturkijat RY:n esipolvitauluista 1-3. Tällä foorumilla on ollut juttua mm. Tarvaisista, Tapanisista ym. asiaankuuluvista tiloista.
PH

[Pekka Hiltunen]

Lisään edelliseen liittyen vielä tiedoston esivanhemmista. Siihen on syytä kyllä sitten suhtautua kriittisesti ja kaikki korjaukset ja lisäyksetkin tietenkin mieluusti otataan vastaan.
PH

[ansgarius]

Kuten PH kirjoittikin, tulee Anna Jaakontr Suojoen Henttuun Karjalan Tallalasta v. 1737. Mainitaan tällöin talon piiaksi. Emäntänä siellä tällöin Kirsti Jaakontr, s. RK:n mukaan 1715 ja vihittäessä 1731 Mynämäen Ruotsinmäeltä, mihin muuttanut vähän aikaisemmin Huolin Iso-Kouvolasta. Merkitty syntyneeksi Iso-Kouvolassa 1715, vanhemmat rusthollari (lampuoti?) Jaakko Jaakonpka ja Liisa Erikintr. Nämät näyttävät muuttaneen Nousiaisiin ennen vuotta 1735 n. Heillä myös tytär Anna, syntynyt 1717 Huolissa.
Onkohan mahdollista, että Tallalan emäntä Kirsti ja Anna olivat sisaruksia?
Tallalan isäntä Matti Simonpka kuolee n. 1745. Kirstin uusi puoliso Lars Martinpka tulee Mynämäen Mäenkylästä 1746. Kuolee Tallalassa v. 1779.
Mitähän tähän sanoisi tämän seudun johtavimpia tutkijoita Timo Vallunen.

kt

PS.: Hentut myös esivanhempiani; siksikin kiinnostavaa.

[Pekka Hiltunen]

Kuten PH kirjoittikin, tulee Anna Jaakontr Suojoen Henttuun Karjalan Tallalasta v. 1737. Mainitaan tällöin talon piiaksi. Emäntänä siellä tällöin Kirsti Jaakontr, s. RK:n mukaan 1715 ja vihittäessä 1731 Mynämäen Ruotsinmäeltä, mihin muuttanut vähän aikaisemmin Huolin Iso-Kouvolasta. Merkitty syntyneeksi Iso-Kouvolassa 1715, vanhemmat rusthollari (lampuoti?) Jaakko Jaakonpka ja Liisa Erikintr. Nämät näyttävät muuttaneen Nousiaisiin ennen vuotta 1735 n. Heillä myös tytär Anna, syntynyt 1717 Huolissa.
Onkohan mahdollista, että Tallalan emäntä Kirsti ja Anna olivat sisaruksia?
Tallalan isäntä Matti Simonpka kuolee n. 1745. Kirstin uusi puoliso Lars Martinpka tulee Mynämäen Mäenkylästä 1746. Kuolee Tallalassa v. 1779.
Mitähän tähän sanoisi tämän seudun johtavimpia tutkijoita Timo Vallunen.


Tässä väessä näyttää kaikki olevan mahdollista - eikä vain Hentujen osalta vaan myös muualla Karjalassa, missä on riittänyt ihmettelemistä aiemminkin. Jaakko Jaakonpoika Hentu ja Margareta Pietarintytär (Kouhi[la]) ovat kolminkertaiset esivanhempani, mutta pikkuserkkuja ei kuitenkaan ole keskenään naitettu vaan vain "puolipikkuserkkuja" t.m.s: isoisäni isä oli lähimmillään Jaakko Jaakonpojan jälk. 6. polvessa ja kauimmillaan 7. polvessa, mutta kaikki liitot ovat laillisia - lukuunottamantta sellaista pikkuseikkaa, että eräs laiton eli o.ä. h:lö oli kaikissa haaroissa isoisän isoäiti...

Olen tainnut Timolta tästä Annasta joskus kysäistäkin jossain yhteydessä tuloksetta, mutta siitä on jo vuosia. Jatkan fundsimista ja kaavioitten piirtelyä, mutta vinkki on melkein "veret seisauttava"!

PH

[Pekka Hiltunen]

vanhemmat rusthollari (lampuoti?) Jaakko Jaakonpka ja Liisa Erikintr. Nämät näyttävät muuttaneen Nousiaisiin ennen vuotta 1735 n. Heillä myös tytär Anna, syntynyt 1717 Huolissa.

"Huolet" eivät hälvenneet näistä tiedoista. SAY:ssa on 1712 kirjattuna vain Iso-Kouvolan entinen rusti, mutta Jaakko Jaakonpoika mainitaan kastetuissa Iso-Kouvulan rusthollariksi. Hän on siis ostanut tilan - tai sitten hänen appensa. Vaimo oli Lisa Erikintytär. En löytänyt pariskunnasta netistä tai V-S:n sukututkijoitten esipolvitauluista mitään tietoja. Aarlahden Kerttu osteli useampiakin rustholleja tyttäriensä ja omaksi asuinkartanoikseen. Täytynee nyt vain toivoa, että sillä tai jollain toisella suunnalla on jotain tietoa, sillä rusthollarisuvuissa on yleensä päästy esipolvissa pitkälle - ja lopulta törmätty jo tuttuihin sukuihin. En olisi yllättynyt, jos Lisa Ersdotter olisi vaikka Lemun Kallelasta, mutta toisaalta Karjalan ja Yläneen suunnassa oli Annan puolison suvut. Jälkipolvien yhteydet Mustilan kautta Taivassaloon ja Kustaviin ovat Lemun ohella varteenotettava tarkastelun suunta. Mitenkähän Tallalan Kirsti päätyi Mäenkylään?

Jaakko Jaakonpojalla ja Liisa Erkintyttärellä oli Kirstin lisäksi vv. 1712-25 HisKi:n kastettujen mukaan lapset Antti, Anna, Abraham, Georgius ja Caisa. Näistä nimistä Abraham ei ole kovin yleinen, Jöraneja löytyy Yläneeltä melkein joka talosta.

PH

[ansgarius]

Taidanpa kirjoittaa huolimattoman epäselvästi?! Lars Martinpoika tulee isännäksi nimenomaan Karjalan Tallalaan Matti Simonpojan kuoltua- Kirsti ei lähde sieltä Mäenkylään!!
Karjalan myöhemmissä rippikirjoissa Larsin syntymäajaksi mainitaan 8.1721. Mutta on hän syntynyt 1716 Mäenkylässä. Vanhemmat Martti Henrikinpka Sillanpää ja Elin Sipintr. Elin vihittäessä 1711 Mietoisten Valaskalliosta.
Jaakko Jaakonpka Isokouvolalla myös poika Matti (vanhin), jota ei löydy syntyneitten luetteloista. Ja muuttaa tämä Jaakko vaimoineen ja perheineen Nousiaisiin. Harmillisesti alkavat rippikirjat siellä vasta 1739 (ainakin digiarkiston mukaan).
Kyllä minä vieläkin kiinni pitäisin "vinkistä", että kysytty miniä Anna Jaakontr on Isokouvolan tyttäriä.

kt

[tilivallu]

Jos nyt kuitenkin jätetään turhat tittelit sikseen.
Itsekin olen Hentun lapsia, mutta nuo Anna ja Kirstin Jaakontyttäret on jääneet enempi tutkimatta. Sen verran tuosta Huolin Isokouvolasta, että 1712 kuolee rusthollari Israel Grelsson, joka on Askaisten Paavaisiin päätyneen Grels Simonssonin poika, ja Lemun Vitikaisten rusthollarin Anders Grelssonin veli. Tämän jälkeen rusthollariksi tullut Jaakko Jaakonpoika ei käsittääkseni olisi edeltäjälleen sukua (ainakaan sitä ei ole ilmaantunut).
Jaakon lapsikatraassa on lupaavasti 1715 syntynyt Chirstin ja 1717 syntynyt Anna, joten sen puolesta voisi olla kyse sisaruksista Tallalassa. Perhe ilmeisesti muuttaa 1725-26 Nousiaisten Rekoisiin, ja myös tytär Kirstin muuttaa mukana, on muutama rivi alempana rk:ssa (följdt med föräldrar til Nousis). sieltä hän hyvin on voinut tulla Ruotsinmäkeen, mutta äkkiseltään en löytänyt todisteita. Valitettavasti tuo patronyymi Jacobsdotter on liian yleinen jotta siitä sinänsä voisi löytää todistusvoimaa. Ihan hyvä oletus kyllä.
vaatii vielä lisätutkimusta, josko jostain vaikka kummeista jotain selviäisi.
timo v

[tilivallu]

sen verran vielä lisää tuohon Huolin Isokouvolaan, että Israel Grelssonin vaimo oli nimeltään Anna Jacobsdotter, ja Anna on oli Vehmaan Ristimäen Jacob Thomassonin tytär, eli tuo Jacob Jacobsson tietysti voisi olla hänen veljensä.
Israel oli Annan toinen mies, 1, mies Mats Johansson Vehmaan Yläjärveltä.
No tämä ei tietenkään auta Hentun emännän Anna Jacobsdotterin asiassa eteenpäin.
timo v

[ansgarius]

Kastettuja ja kummeja.
Tallala 9.10.1736 Lisa; par: Matts Simonsson/Kirstin Jacobsdr
festes: Suojoki Hendu Johan Jacobsson, h. Brita Mattsdr, ibid. Jacob Jacobsson, pig Malin Jacobsdr, Suojoki Lassila Matts Mattsson.
---
Tallala 17.9.1739 Brita; par: (uppe)
festes: Suojoki Lassila Matts Mattsson, h. Caisa Simonsdr, ibid. Hendu Jacob Jacobsson, h. Anna Jacobsdr, Tallala pig Sofia Jacobsdr.
---
21.7.1738 Magdalena; par Suoj. Hendu Johan Jacobsson, sin h. Brita Mattsdr, samt syster Malin Jacobsdr, Talla Matts Simonsson, pig Wallborg Eriksdr.

Eli vahvasti näyttää siltä, että Kirsti ja Anna olivat sisaruksia. Isokouvolaan tämä ei valaistusta tuo.
kt

PS.: tittelit sikseen, mutta fakta mikä fakta!

[ansgarius]

Otetaanpas uudestaan tuo Magdalena, 21.7.1738; par. Suojoki Hendu Jacob Jacobsson/Anna Jacobsdr.
festes: Suoj. Hendu Johan Jacobsson, sin h. Brita Mattsdr, samt syster Malin Jacobsdr, Talla Matts Simonsson, pig Wallborg Eriksdr.

Näin olin ymmärtääkseni kirjoittanut, mutta lähetettäessä jotain tapahtui - tai sitten ei?!

[Pekka Hiltunen]

Olen kopioinut nimim. Jernmanin tiedoista Kustavin Parattulan Marja Erkintyttären, Grels Simoninpojan 4. puolison veljen ja Parattulan Alakylän isännän Erkki Heikinpojan ja vaimonsa Annan, k. 1714 Kustavi, jälkeläisiä:

Heikki Erkinpoika, p:so Anna Abrahamintytär,
Marja Erkintytär, p:so Martti Jaakonpoika,
Juho Erkinpoika, s. 1674, p:so Liisa Heikintytär Pietilä,
Erkki Erkinpoika, s. <1676, p:so Liisa,
Liisa Erkintytär, s. ~1676, Parattulan Alakylässä vuosina 1694-1697 (SAY), p:so tuntematon
Anna Erkintytär, s. ~1678, p:so Mikko Tuomaanpoika

Liisa Erkintytär, Isokouvolan emäntä, on synnyttänyt kai kuopuksensa 1725, joten hän on voinut olla 1712 34-v. ja 1725 47-v.. Marja Erkintytär avioitui 15.11.1685 ja ainakin sillä perusteella hän on voinut syntyä 1660-luvun jälkipuoliskolla. Hänen nuorempien sisartensa syntymäaikoja voidaan kuitenkin ehkä nuorimpien osalta siirtää parilla vuodella myöhemmäksikin? Isokouvolan Jaakko Jaakonpoika on siis tällä perusteella saattanut olla 1712 (vai paon aikana jo aikaisemmin? - sotamaakirjan tiedot eivät ole aivan luotettavia) kuolleen rusthollari Israel Grelsinpojan lanko. Parattulan Heikki Erkinpojan vaimon patronyymi (Abraham) esiintyy Isokouvolan Liisa Erkintyttären lapsissa, joten tämä saattaisi olla Parattulan lautamiehen aviliitoltaan toistaiseksi tuntematon tytär.

PH

[ansgarius]

Josko vielä Tallalan lasten kummeihin; Matti Matinpka Lassila, s. 2.2.1693.
Isoisä Jaakko Yrjönpka Henttu!

PH:lle toimittamiinsa tauluihin muutama viesti sitten. Taulu 1 Helena Simontr, 4.10.1793. Lienee esivanhempiasi tai ainakin esivanhempiesi jälkeläisiä. Onko tiedossasi liitetiedostossa oleva?

[Pekka Hiltunen]

Josko vielä Tallalan lasten kummeihin; Matti Matinpka Lassila, s. 2.2.1693.
Isoisä Jaakko Yrjönpka Henttu!

PH:lle toimittamiinsa tauluihin muutama viesti sitten. Taulu 1 Helena Simontr, 4.10.1793. Lienee esivanhempiasi tai ainakin esivanhempiesi jälkeläisiä. Onko tiedossasi liitetiedostossa oleva?

Koiviston Manu kyllä on nimituttu... Tarvaisten Lars Grelsson on 2 x esi-isäni. Täytyy kirjata nimi tiedostoon - jos vaikka tulee vastaan jollain toisella taholla.
PH

[ilkant]

Tervehdys! Huomasin mielenkiintoisen viestiketjun. Olen Henttujen jälkeläisiä. Omat tutkimukseni tein noin 20 vuotta sitten. Carl Matinpoika s. 1766 on vanhin kirjaamani tieto. Selailin tietoja pidemmälle historiaan (mm. SAY:sta). Esille tuli nimiä, jotka mainitaan tässä viestiketjussa.

Jossain vaiheessa pääsen järjestelemään tietoni ja tallentamaan ne koneelle. Sen jälkeen olisi mielenkiintoista verrata tietoja täydentäen niitä! Omissa tutkimuksissani voi hyvinkin olla vääriä päätelmiä.

[raino karl]

Lappi TL Suojoen Henttu

Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1699-1699 25-26 syyskuu aukeama 151

Matts Jacobsson i Suojoki fordrade af sin Stiuf Moder hustro Karin Olofsdr betalning för ett
Wisthuus, som han, den tijden han war hoos sin fader i Suojoki, skall hafwa upsatt medh
sin Swärfaders Jacob Jöranssons i Karpis till hielp, hwilcket Wisthuus feltwäble Jonas
Kellman, som haf: samma Suojoki Hem: till Bostelle, wnderkiendts, efter det stådt på hemmanets
tompt. Bemte Karin Olofsdr war nu icke tillstädes, uthan hennes senare man Påhl Carlsson,
hwilcken sade wisthuset wara upsatt i oskift boo af samfelt medel. Hwilken saak öfwerlades och
afsades för denne gången. Att emedan wedh arfskiftet d: 7 Nästwetne? Junij ähr ibland annat
_ _ _ _ wärde hoos Sonen
Jacob Jacobsson, som nu bebor bostells hemmanet, till ett nytt wisthuus, warandes änu icke pröfwat-
om något mehra wisthuus, änn wed hemmanet finnes, ähr nödigt, som wed husesynen bör sker, warandes
bostehls bonden berörde Jacob Jacobsson nu frånwarande, som samma _ _ _ _ _ om hender haf;
Altså upskiutes saken till dess samptelige arfwingarne blifwa hörde i medler tijdh, bör Mats
Jacobsson skaffa beskedh, hwadh dess swärfader på samma wisthuus bekostat.

Mats Jacobsson Suojoelta vaati kasvatusäidiltä vaimo Karin Olofsdotterilta maksua
aittarakennuksesta, jonka hän ollessaan isänsä luona Suojoella, on pystyttänyt
appiukkonsa, Jacob Jöranssson Karppisista avulla, minkä aittarakennuksen feltwäble Jonas
Kellman, jolla on sama Suojoki talo bostellina, ei hyväksynyt, koska se on sijainnut talon tontilla.
Mainittu Karin Olofsdotter ei ollut nyt saapuvilla, vaan hänen myöhempi miehensä Påhl Carlsson,
joka sanoi aittarakennuksen pystytetyn jakamattomaan pesään yhteisillä varoilla. Mikä asia käsiteltiin ja
poistettiin tällä kertaa. Että koska perinnön jaolla 7 _ _ _ _ kesäkuu on joskus muuta
_ _ _ _ _ arvo pojan Jacob Jacobson, joka nyt asuu Bostellin tilalla,
uudesta aitasta, ei ole vielä käsitelty. Jos jotain lisää aitasta, vielä talosta löytyy,
on välttämätöntä, niinkuin talonkatselmuksessa pitää tapahtua, oli tilan talollinen mainittu Jacob Jacobsson nyt poissaolevana.
Niinkuin sama 35 _ _ _ _ Siis siirretään asia kunnes kaikkia perillisiä
ollaan kuultu; ilmoitetussa ajassa, täytyy Mats Jacobsson hankkia vastaus, mitä hänen appiukkonsa
on samasta aitasta maksanut.

Tässä on joitakin sanoja joita en osannut tulkita.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=3674459&kuvanumero=173&ay=1661950&sartun=211801.KA&atun=315595.KA&amnimeke=Maskun+ja+Myn%C3%A4m%C3%A4en+tuomiokunnan +renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1699-1699+%28KO+a%3A6%29&ay2=79934





Mynämäen käräjät 1726 10-17 marraskuu s. 229

Uthi twisten om Suodensari äng, som Johan Mattson i Hapais by emot Jacob Jacobsson
I Suojoki andragit, har Kongl. Commisdion I Åbo den 20 Novembr: 1725 resolverat
alldenstund detta måhl är en rättegångs saak, som även befinnes wid
Härads Rätten redan anhängig giord, dijt den och med rätta hör sampt där afgiöras
bör; så kan Kongl. Commisdion sig därmed ny befatta; I anledning
hwar af på uthwärkat Stembning af Johan förnembde Parter sig nu å
både sidor instelte, påståendes Johan att berörde Suodensari äng skule af ållder
och uhrminnes tider warit hans hemman Marti benämbde tillhörit
men åboen där å för hans fader Sigfed Sigfredson benämbd, för sålt och bordtgifwit till swarandes
hemman, Händu wid nambe, för det han Sigfred bekomit en dräng till Soldat sampt 12 _ _ _
_ _ _ af Händu Jacob Jöranson, men så upwisas där emot af Händu Åboen nestnembde
Jacob Jöransons Son Jacob Jacobson med Hr Olof Samuelsons härads Tings Protocolls
extract af den 30 Junii, 3ie och 4 Julii 1683, att Sigfred Mårthenson, hwilken åbodt Pänemdens
hemman Marti, gifwit Rätten tillkänna, huru som uti hans förfäderns tid för
ett begångit dråp skulld, är en deel af Suodensari äng med ingången förlijkning
Kommen under Suojoki hemmans bohlstad den Jacob Jöranson förmäles wid samma tid
åbodt och af öde optagit hafwa, och ehuruwähl Sigfred under des bördes hemman
Innehaft bemt: äng en långlig tid, lijkwähl I betrachtande, att Sigfred des uthan,
som Nembden intygat, äger nödtårftig ängar, Jacob och honom för des hemmans
ödesmåles skuld trägit bedift hafwar, har Sigfred för sitt samwete skuld på sin ållderdom
förklarat, sig ingen rättigheet till samma äng mera sökia, uthan wela
till Jacobs hemmans mitte bohlstad igen afstå, hwilken bekennelse således
lagligen passerat är då tagen ad notam och Jacob där öfwer Tings attostatoin meddelt;
sedermera den 20 etc. Junii 1689. har för härads Rätten blifwit andragit up
på Jacob Jöransons wägnar af den tiden warade militie Alditeuren Munselius emot
bonden Jacob Sigfredson Jacola i Hapais, om en dehl af Suodensari äng, som nu
berättes wara ett annat stycke med det som 1683 åhrs Protocolls extract innehåller, men
lijkwähl belägit mitt uti samma uti 1683 åhrs instrument nambde Suodensari äng.
warandes där öfwer då af sagt att Jacob Sigfredson Jacola skulle afstå den dehlen
han mitt i Suodensari innehafwar, under Händu Hemman i Suojoki, som
då warit fältdtwäbell bostälen, efter edeln intyget blifwit, att denne äng war kommen
under Händu hemman; Widare wid Winter Tinget 1708 den 2 etc Martii
har Pänemdens fader Matts Erichson sökt, att få igen den Suodensari äng,
som Sigfred Mårthenson afstådt 1683 till Händu hemman, då Jacob sökt den
för swara medelt nestnembde 1683 åhrs protocoles extract sampt därmed
bewisa att ängen har af ållder tillhördt des hemman; doch som Parterne
å båda sidor bestå crono hemman, så har Häreds Rätten ny Kunnat
twisten afgiöra, uthan lijkmätigt Kongl. Maijts resolution af den 30 Junii 1693,
utstelt til Hr Landshöfdingens godtfinnande; I anseende hwar till
och Rätten en ny Kan härmed sig befatta, uthan antydde Parterne stella sig
till rättelse, hwad som där uti af denne Rätt är till förena Resolverat.


Suodensaari niityn kiistasta, jonka Johan Mattson Haapaisten kylästä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730448 Jacob Jacobsonia Suojoelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730373 vastaan esittää, on Konglig Commisdion
Turussa 20 marraskuuta 1725 päättänyt, koska tämä juttu on oikeudenkäynti
asia, joka myös on ollut kihlakunnan oikeudessa käsiteltävänä,
sinne se kuuluu ja selvittämällä myös siellä päättää täytyy;
niin voi Kongliga Commisdion siten nyt puuttua; syystä mistä Johan Matson Marttilan aloitetusta haasteesta
mainitut asianosaiset ovat nyt molemmilla puolilla saapuvilla, väitti Johan,
että mainittu Suodensaari niitty pitäisi vanhastaan ja ikimuistoisesta ajasta olleen hänen
taloon, Martiksi mainittu, kuulunut mutta asukas siellä, hänen isänsä Sigfred Sigfredsoniksi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730448 mainittu, on myynyt ja poisantanut vastaajan
talolle, Händu nimeltään, siitä että hän Sigfred on vastaanottanut yhden renkin sotilaaksi sekä 12 _ _ _ _
_ _ _ _ Jacob Jöransson Händulta. Mutta sitten osoittautui sitä vastoin että Händun asukkaista seuraavaksi mainittu
Jacob Jöranssonin poika Jacob Jacobsson, Hr Olof Samuelssonin kihlakunnan käräjän pöytäkirjan
yhteenvedosta 30 kesäkuu 3 ja 4 heinäkuu 1683 mukaan, että Sigfred Mårthenson, joka on asunut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731820 mainitussa Marti talossa, on antanut oikeudelle tiedoksi,
millä lailla hänen esivanhempiensa aikana yhdestä tehdystä tapon velasta, on yksi osa Suodensari
niitystä tehdyn sovinnon kautta tullut Suojoen kartanon konnuille.
Se Jacob Jöranson Händulle välitetään samaan aikaan, jolloin hän on talossa asunut ja autiosta nostanut.
Ja millälailla Sigfred on sukutalossaan hallinnut mainittua niittyä kauan aikaa,
kuitenkin on huomioitava, että Sigfred sen ei, niinkuin lautakunta on todistanut, omista välttämättä
niittyä. Jacobia ja häntä tästä autiotilan ahkeraan käyttöön ottamisesta,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731608 on Sigfred vanhana omassatunnossaan selvittänyt,
että ei ole oikeutta enää samaa niittyä hakea, eikä halua Jacobin tilan keskelle kontua uudestaan,
jonka myöntäminen on siten laillisesti läpikäyty, on sitten noteerattu; ja Jacobia on siitä oikeudesta kirjallisesti
ilmoitettu; 20 kesäkuuta 1689.
Kihlakunnan oikeudelle on esitetty Jacob Jöranson Händun puolesta
siitä ajasta olleesta, kun militie Alditeuren Munseliusella oli vastassaan
isäntä Jacob Sigfredson Haapaisten Jaakkolasta, yhdestä Suodensaaren niityn osasta, joka nyt
kerrotaan olevan yksi toinen osa siitä, jonka vuoden 1683 pöytäkirjan yhteenveto sisältää, mutta
on sijainnut kuitenkin keskellä samaa kuin 1683 vuoden toimituskirjassa mainittu nimeltään Suodensaari niitty.
Oltiin näin ollen sitten siitä sanottu, että Jacob Sigfredson Haapais Jacola luopuisi siitä osasta,
jonka hän keskellä Suodensaarta omistaa. Händun taloa Suojoella, joka
silloin oli fältdwäbelin bostelli, valan jälkeen on tullut todistettua, että tämä niitty oli tullut
Händun taloon. Sittemmin talvikäräjillä 1708 2 maaliskuuta
on mainitun isä Matts Erichson Haapaisten Marttila hakenut, että saisi takaisin sen Suodensaari niityn,
jonka Sigfred Mårthenson Haapais Marttila on luovuttanut 1683 Händun taloon. Kun Jacob Jöranson Hendu on hakenut sen
puolustettavalla tavalla seuraavaksi mainitulla 1683 vuoden pöytäkirjan yhteenvedolla, myös siten
todistaa että niitty on vanhastaan kuulunut siihen taloon. Kun näin ollen
molemmat osapuolet ovat kruunun talossa, niin on kihlakunnan oikeus nyt voinut
riidan selvittää, kuniinkallisen majesteetin päätöksen mukaisesti 30 kesäkuuta 1693.
Laitettu Hr maaherran harkinnaksi, siinä mielessä mitä
oikeus vielä voi täten päättää, saavan osapuolet sovintoon, mitä tässä
oikeudessa on sovituksi päätetty.



Jacob Jöransson. 1667-69 vävy Karjala Tl. Suutila Hella, 1678-95 isäntä
Mynämäki, Suojoki, Henttu. Syntynyt i Karjala, Suojoki Henttu ?. Kuollut 1695 i Karjala, Suojoki Henttu. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756820

Avio 1. suunnilleen 1667 Karjala TL Elin Simonsdotter. 1656-66
tytär, 1667-72 puoliso Karjala Tl. Suutila Hella. Syntynyt noin 1551
Karjala TL, Suutila Hella. Kuollut 1672 suunnilleen i Karjala TL, Suutila
Hella.
Lapsi:
Mats Jacobsson. 1688-96 poika Karjala TL Suojoki Henttu, 1698-1739
isäntä, 1740-49 isä Karjala TL Suojoki Lassila. Syntynyt noin 1672 i
Karjala TL, Suutila Hella. Kuollut noin 1737 i Karjala, Suojoki
Lassila.
1739 vihitty huhtikuun 24 päivä "Suojoki Lassila Matts Jacobsson
Pig; Malin Thomasd:r Lajoki Rekola".

Avio 2. suunnilleen 1673 Karjala TL Karin Olofsdotter. 1678-95
emäntä, 1696-97 leskiemäntä Suojoki Henttu, 1698-1724 emäntä Mynämäki
Suojoki Ollila. Syntynyt ennen 1652 Mynämäki ?. Kuollut jälkeen 1713
Karjala, Suojoki Ollila.

Lapsi:
Jacob Jacobsson. 1696-98 poika, 1699-1747 isäntä Karjala Tl. Suojoki
Henttu. Syntynyt noin 1681 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut noin
1747-07-15 i Karjala, Suojoki Henttu.
1699 vihitty toukokuun 3 päivä "Suojoki Jacob Jac: Maria Petri Lajoki".

Maria Jacobsdotter. 1704-12 tytär Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt
1688-06-26 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut i Karjala, Suojoki Henttu ?.

1712 vihitty joulukuun 27 päivä "Lethala Katinhändä Matth: Jaco: Maria Jacobi Suojoki"


Karin Olofsdotter. 1678-95 emäntä, 1696-97 leskiemäntä Suojoki Henttu,
1698-1724 emäntä Mynämäki Suojoki Ollila. Syntynyt ennen 1652 i Mynämäki ?.
Kuollut jälkeen 1713 i Karjala, Suojoki Ollila.
Avio 1. suunnilleen 1673 i Karjala TL med Jacob Jöransson.
Syntynyt i Karjala, Suojoki Henttu ?. Kuollut 1695 i Karjala, Suojoki Henttu.
Avio 2. 1698 vihitty joulukuun 28 päivä "Suojoki Paulus Caroli Karin Olai Suojoki".

Lapsi:
Jacob Jacobsson. 1696-98 poika, 1699-1747 isäntä Karjala Tl. Suojoki
Henttu. Syntynyt noin 1681 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut noin
1747-07-15 i Karjala, Suojoki Henttu.
1699 vihitty toukokuun 3 päivä "Suojoki Jacob Jac: Maria Petri Lajoki".

Maria Jacobsdotter. 1704-12 tytär Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt
1688-06-26 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut i Karjala, Suojoki Henttu ?.


Mynämäen vihittyjen luettelosta löytyy seuraava:
1712 vihitty joulukuun 27 päivä "Lethala Katinhändä Matth: Jaco:
Maria Jacobi Suojoki"


Tässä on pohdintaa. Tässä vihkimäilmoituksessa täytyy olla väärin aviomiehen patronyymi. Täytyy tarkoittaa samaa kuin tämä allaoleva Maria Jacobsdotter. Ei Suojoelta löydy ketään muutakaan ketä voisi olla kyseessä. Olen sitä aikoja sitten tutkinut ja kiinnitin siihen uudestaan huomiota. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1437196


Maria Jacobsdotter. Kuollut Laitila, Katinhäntä Hunsa ?.

Avioliitto Mats Carlsson. Syntynyt i Laitila, Katinhäntä Hunsa ?.

Lapsia:
Johan Mattsson. Laitilan Katinhännän Hunsan isäntä.
Syntynyt 1713-10-01 i Laitila, Katinhäntä Hunsa. Kuollut 1775-01-11 Laitila, Katinhäntä Hunsa.
1713 syntynyt lokakuun 1 päivänä ja kastettu 4 päivä. Vanhemmista
merkintä: Katinhändä Hunsa Matts Carls: Maria Jacobsdr Johan

Mats Mattsson. Vehmalaisten Laurilan isäntä 1748-73.
Syntynyt 1721-02-01 Laitila, Katinhäntä ?. Kuollut 1789-04-30 i Mynämäki, Vehmalaisten Laurila ?.
http://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_8.htm

1748 vihitty lokakuun 16 päivä "Letala s: Katinh: Matts Mattsson
Enk: Maria Mattzdr Wehmal. Laurila".


Avioliitto 2. 1698-12-28 Mynämäki Påhl Carlsson. 1696-1724 isäntä
Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt i Mynämäki, Suojoki Ollila ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730373

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7528983&kuvanumero=19&ay=286010&sartun=73537.KA&atun=184251.KA&amnimeke=Myn%C3%A4m%C3%A4en+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Kappelien+rippikirjat&aynimi=Karjalan+rippikirja+1698-1749+%28I+Aa2%3A1%29&ay2=116780

[Pekka Hiltunen]

Lappi TL Suojoen Henttu

Maskun ja Mynämäen tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat 1699-1699 25-26 syyskuu aukeama 151

Matts Jacobsson i Suojoki fordrade af sin Stiuf Moder hustro Karin Olofsdr betalning för ett
Wisthuus, som han, den tijden han war hoos sin fader i Suojoki, skall hafwa upsatt medh
sin Swärfaders Jacob Jöranssons i Karpis till hielp, hwilcket Wisthuus feltwäble Jonas
Kellman, som haf: samma Suojoki Hem: till Bostelle, wnderkiendts, efter det stådt på hemmanets
tompt. Bemte Karin Olofsdr war nu icke tillstädes, uthan hennes senare man Påhl Carlsson,
hwilcken sade wisthuset wara upsatt i oskift boo af samfelt medel. Hwilken saak öfwerlades och
afsades för denne gången. Att emedan wedh arfskiftet d: 7 Nästwetne? Junij ähr ibland annat
_ _ _ _ wärde hoos Sonen
Jacob Jacobsson, som nu bebor bostells hemmanet, till ett nytt wisthuus, warandes änu icke pröfwat-
om något mehra wisthuus, änn wed hemmanet finnes, ähr nödigt, som wed husesynen bör sker, warandes
bostehls bonden berörde Jacob Jacobsson nu frånwarande, som samma _ _ _ _ _ om hender haf;
Altså upskiutes saken till dess samptelige arfwingarne blifwa hörde i medler tijdh, bör Mats
Jacobsson skaffa beskedh, hwadh dess swärfader på samma wisthuus bekostat.

Mats Jacobsson Suojoelta vaati kasvatusäidiltä vaimo Karin Olofsdotterilta maksua
aittarakennuksesta, jonka hän ollessaan isänsä luona Suojoella, on pystyttänyt
appiukkonsa, Jacob Jöranssson Karppisista avulla, minkä aittarakennuksen feltwäble Jonas
Kellman, jolla on sama Suojoki talo bostellina, ei hyväksynyt, koska se on sijainnut talon tontilla.
Mainittu Karin Olofsdotter ei ollut nyt saapuvilla, vaan hänen myöhempi miehensä Påhl Carlsson,
joka sanoi aittarakennuksen pystytetyn jakamattomaan pesään yhteisillä varoilla. Mikä asia käsiteltiin ja
poistettiin tällä kertaa. Että koska perinnön jaolla 7 _ _ _ _ kesäkuu on joskus muuta
_ _ _ _ _ arvo pojan Jacob Jacobson, joka nyt asuu Bostellin tilalla,
uudesta aitasta, ei ole vielä käsitelty. Jos jotain lisää aitasta, vielä talosta löytyy,
on välttämätöntä, niinkuin talonkatselmuksessa pitää tapahtua, oli tilan talollinen mainittu Jacob Jacobsson nyt poissaolevana.
Niinkuin sama 35 _ _ _ _ Siis siirretään asia kunnes kaikkia perillisiä
ollaan kuultu; ilmoitetussa ajassa, täytyy Mats Jacobsson hankkia vastaus, mitä hänen appiukkonsa
on samasta aitasta maksanut.

Tässä on joitakin sanoja joita en osannut tulkita.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=3674459&kuvanumero=173&ay=1661950&sartun=211801.KA&atun=315595.KA&amnimeke=Maskun+ja+Myn%C3%A4m%C3%A4en+tuomiokunnan +renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1699-1699+%28KO+a%3A6%29&ay2=79934





Mynämäen käräjät 1726 10-17 marraskuu s. 229

Uthi twisten om Suodensari äng, som Johan Mattson i Hapais by emot Jacob Jacobsson
I Suojoki andragit, har Kongl. Commisdion I Åbo den 20 Novembr: 1725 resolverat
alldenstund detta måhl är en rättegångs saak, som även befinnes wid
Härads Rätten redan anhängig giord, dijt den och med rätta hör sampt där afgiöras
bör; så kan Kongl. Commisdion sig därmed ny befatta; I anledning
hwar af på uthwärkat Stembning af Johan förnembde Parter sig nu å
både sidor instelte, påståendes Johan att berörde Suodensari äng skule af ållder
och uhrminnes tider warit hans hemman Marti benämbde tillhörit
men åboen där å för hans fader Sigfed Sigfredson benämbd, för sålt och bordtgifwit till swarandes
hemman, Händu wid nambe, för det han Sigfred bekomit en dräng till Soldat sampt 12 _ _ _
_ _ _ af Händu Jacob Jöranson, men så upwisas där emot af Händu Åboen nestnembde
Jacob Jöransons Son Jacob Jacobson med Hr Olof Samuelsons härads Tings Protocolls
extract af den 30 Junii, 3ie och 4 Julii 1683, att Sigfred Mårthenson, hwilken åbodt Pänemdens
hemman Marti, gifwit Rätten tillkänna, huru som uti hans förfäderns tid för
ett begångit dråp skulld, är en deel af Suodensari äng med ingången förlijkning
Kommen under Suojoki hemmans bohlstad den Jacob Jöranson förmäles wid samma tid
åbodt och af öde optagit hafwa, och ehuruwähl Sigfred under des bördes hemman
Innehaft bemt: äng en långlig tid, lijkwähl I betrachtande, att Sigfred des uthan,
som Nembden intygat, äger nödtårftig ängar, Jacob och honom för des hemmans
ödesmåles skuld trägit bedift hafwar, har Sigfred för sitt samwete skuld på sin ållderdom
förklarat, sig ingen rättigheet till samma äng mera sökia, uthan wela
till Jacobs hemmans mitte bohlstad igen afstå, hwilken bekennelse således
lagligen passerat är då tagen ad notam och Jacob där öfwer Tings attostatoin meddelt;
sedermera den 20 etc. Junii 1689. har för härads Rätten blifwit andragit up
på Jacob Jöransons wägnar af den tiden warade militie Alditeuren Munselius emot
bonden Jacob Sigfredson Jacola i Hapais, om en dehl af Suodensari äng, som nu
berättes wara ett annat stycke med det som 1683 åhrs Protocolls extract innehåller, men
lijkwähl belägit mitt uti samma uti 1683 åhrs instrument nambde Suodensari äng.
warandes där öfwer då af sagt att Jacob Sigfredson Jacola skulle afstå den dehlen
han mitt i Suodensari innehafwar, under Händu Hemman i Suojoki, som
då warit fältdtwäbell bostälen, efter edeln intyget blifwit, att denne äng war kommen
under Händu hemman; Widare wid Winter Tinget 1708 den 2 etc Martii
har Pänemdens fader Matts Erichson sökt, att få igen den Suodensari äng,
som Sigfred Mårthenson afstådt 1683 till Händu hemman, då Jacob sökt den
för swara medelt nestnembde 1683 åhrs protocoles extract sampt därmed
bewisa att ängen har af ållder tillhördt des hemman; doch som Parterne
å båda sidor bestå crono hemman, så har Häreds Rätten ny Kunnat
twisten afgiöra, uthan lijkmätigt Kongl. Maijts resolution af den 30 Junii 1693,
utstelt til Hr Landshöfdingens godtfinnande; I anseende hwar till
och Rätten en ny Kan härmed sig befatta, uthan antydde Parterne stella sig
till rättelse, hwad som där uti af denne Rätt är till förena Resolverat.


Suodensaari niityn kiistasta, jonka Johan Mattson Haapaisten kylästä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730448 Jacob Jacobsonia Suojoelta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730373 vastaan esittää, on Konglig Commisdion
Turussa 20 marraskuuta 1725 päättänyt, koska tämä juttu on oikeudenkäynti
asia, joka myös on ollut kihlakunnan oikeudessa käsiteltävänä,
sinne se kuuluu ja selvittämällä myös siellä päättää täytyy;
niin voi Kongliga Commisdion siten nyt puuttua; syystä mistä Johan Matson Marttilan aloitetusta haasteesta
mainitut asianosaiset ovat nyt molemmilla puolilla saapuvilla, väitti Johan,
että mainittu Suodensaari niitty pitäisi vanhastaan ja ikimuistoisesta ajasta olleen hänen
taloon, Martiksi mainittu, kuulunut mutta asukas siellä, hänen isänsä Sigfred Sigfredsoniksi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730448 mainittu, on myynyt ja poisantanut vastaajan
talolle, Händu nimeltään, siitä että hän Sigfred on vastaanottanut yhden renkin sotilaaksi sekä 12 _ _ _ _
_ _ _ _ Jacob Jöransson Händulta. Mutta sitten osoittautui sitä vastoin että Händun asukkaista seuraavaksi mainittu
Jacob Jöranssonin poika Jacob Jacobsson, Hr Olof Samuelssonin kihlakunnan käräjän pöytäkirjan
yhteenvedosta 30 kesäkuu 3 ja 4 heinäkuu 1683 mukaan, että Sigfred Mårthenson, joka on asunut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731820 mainitussa Marti talossa, on antanut oikeudelle tiedoksi,
millä lailla hänen esivanhempiensa aikana yhdestä tehdystä tapon velasta, on yksi osa Suodensari
niitystä tehdyn sovinnon kautta tullut Suojoen kartanon konnuille.
Se Jacob Jöranson Händulle välitetään samaan aikaan, jolloin hän on talossa asunut ja autiosta nostanut.
Ja millälailla Sigfred on sukutalossaan hallinnut mainittua niittyä kauan aikaa,
kuitenkin on huomioitava, että Sigfred sen ei, niinkuin lautakunta on todistanut, omista välttämättä
niittyä. Jacobia ja häntä tästä autiotilan ahkeraan käyttöön ottamisesta,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731608 on Sigfred vanhana omassatunnossaan selvittänyt,
että ei ole oikeutta enää samaa niittyä hakea, eikä halua Jacobin tilan keskelle kontua uudestaan,
jonka myöntäminen on siten laillisesti läpikäyty, on sitten noteerattu; ja Jacobia on siitä oikeudesta kirjallisesti
ilmoitettu; 20 kesäkuuta 1689.
Kihlakunnan oikeudelle on esitetty Jacob Jöranson Händun puolesta
siitä ajasta olleesta, kun militie Alditeuren Munseliusella oli vastassaan
isäntä Jacob Sigfredson Haapaisten Jaakkolasta, yhdestä Suodensaaren niityn osasta, joka nyt
kerrotaan olevan yksi toinen osa siitä, jonka vuoden 1683 pöytäkirjan yhteenveto sisältää, mutta
on sijainnut kuitenkin keskellä samaa kuin 1683 vuoden toimituskirjassa mainittu nimeltään Suodensaari niitty.
Oltiin näin ollen sitten siitä sanottu, että Jacob Sigfredson Haapais Jacola luopuisi siitä osasta,
jonka hän keskellä Suodensaarta omistaa. Händun taloa Suojoella, joka
silloin oli fältdwäbelin bostelli, valan jälkeen on tullut todistettua, että tämä niitty oli tullut
Händun taloon. Sittemmin talvikäräjillä 1708 2 maaliskuuta
on mainitun isä Matts Erichson Haapaisten Marttila hakenut, että saisi takaisin sen Suodensaari niityn,
jonka Sigfred Mårthenson Haapais Marttila on luovuttanut 1683 Händun taloon. Kun Jacob Jöranson Hendu on hakenut sen
puolustettavalla tavalla seuraavaksi mainitulla 1683 vuoden pöytäkirjan yhteenvedolla, myös siten
todistaa että niitty on vanhastaan kuulunut siihen taloon. Kun näin ollen
molemmat osapuolet ovat kruunun talossa, niin on kihlakunnan oikeus nyt voinut
riidan selvittää, kuniinkallisen majesteetin päätöksen mukaisesti 30 kesäkuuta 1693.
Laitettu Hr maaherran harkinnaksi, siinä mielessä mitä
oikeus vielä voi täten päättää, saavan osapuolet sovintoon, mitä tässä
oikeudessa on sovituksi päätetty.



Jacob Jöransson. 1667-69 vävy Karjala Tl. Suutila Hella, 1678-95 isäntä
Mynämäki, Suojoki, Henttu. Syntynyt i Karjala, Suojoki Henttu ?. Kuollut 1695 i Karjala, Suojoki Henttu. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756820

Avio 1. suunnilleen 1667 Karjala TL Elin Simonsdotter. 1656-66
tytär, 1667-72 puoliso Karjala Tl. Suutila Hella. Syntynyt noin 1551
Karjala TL, Suutila Hella. Kuollut 1672 suunnilleen i Karjala TL, Suutila
Hella.
Lapsi:
Mats Jacobsson. 1688-96 poika Karjala TL Suojoki Henttu, 1698-1739
isäntä, 1740-49 isä Karjala TL Suojoki Lassila. Syntynyt noin 1672 i
Karjala TL, Suutila Hella. Kuollut noin 1737 i Karjala, Suojoki
Lassila.
1739 vihitty huhtikuun 24 päivä "Suojoki Lassila Matts Jacobsson
Pig; Malin Thomasd:r Lajoki Rekola".

Avio 2. suunnilleen 1673 Karjala TL Karin Olofsdotter. 1678-95
emäntä, 1696-97 leskiemäntä Suojoki Henttu, 1698-1724 emäntä Mynämäki
Suojoki Ollila. Syntynyt ennen 1652 Mynämäki ?. Kuollut jälkeen 1713
Karjala, Suojoki Ollila.

Lapsi:
Jacob Jacobsson. 1696-98 poika, 1699-1747 isäntä Karjala Tl. Suojoki
Henttu. Syntynyt noin 1681 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut noin
1747-07-15 i Karjala, Suojoki Henttu.
1699 vihitty toukokuun 3 päivä "Suojoki Jacob Jac: Maria Petri Lajoki".

Maria Jacobsdotter. 1704-12 tytär Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt
1688-06-26 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut i Karjala, Suojoki Henttu ?.

1712 vihitty joulukuun 27 päivä "Lethala Katinhändä Matth: Jaco: Maria Jacobi Suojoki"


Karin Olofsdotter. 1678-95 emäntä, 1696-97 leskiemäntä Suojoki Henttu,
1698-1724 emäntä Mynämäki Suojoki Ollila. Syntynyt ennen 1652 i Mynämäki ?.
Kuollut jälkeen 1713 i Karjala, Suojoki Ollila.
Avio 1. suunnilleen 1673 i Karjala TL med Jacob Jöransson.
Syntynyt i Karjala, Suojoki Henttu ?. Kuollut 1695 i Karjala, Suojoki Henttu.
Avio 2. 1698 vihitty joulukuun 28 päivä "Suojoki Paulus Caroli Karin Olai Suojoki".

Lapsi:
Jacob Jacobsson. 1696-98 poika, 1699-1747 isäntä Karjala Tl. Suojoki
Henttu. Syntynyt noin 1681 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut noin
1747-07-15 i Karjala, Suojoki Henttu.
1699 vihitty toukokuun 3 päivä "Suojoki Jacob Jac: Maria Petri Lajoki".

Maria Jacobsdotter. 1704-12 tytär Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt
1688-06-26 i Karjala, Suojoki Henttu. Kuollut i Karjala, Suojoki Henttu ?.


Mynämäen vihittyjen luettelosta löytyy seuraava:
1712 vihitty joulukuun 27 päivä "Lethala Katinhändä Matth: Jaco:
Maria Jacobi Suojoki"


Tässä on pohdintaa. Tässä vihkimäilmoituksessa täytyy olla väärin aviomiehen patronyymi. Täytyy tarkoittaa samaa kuin tämä allaoleva Maria Jacobsdotter. Ei Suojoelta löydy ketään muutakaan ketä voisi olla kyseessä. Olen sitä aikoja sitten tutkinut ja kiinnitin siihen uudestaan huomiota. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1437196


Maria Jacobsdotter. Kuollut Laitila, Katinhäntä Hunsa ?.

Avioliitto Mats Carlsson. Syntynyt i Laitila, Katinhäntä Hunsa ?.

Lapsia:
Johan Mattsson. Laitilan Katinhännän Hunsan isäntä.
Syntynyt 1713-10-01 i Laitila, Katinhäntä Hunsa. Kuollut 1775-01-11 Laitila, Katinhäntä Hunsa.
1713 syntynyt lokakuun 1 päivänä ja kastettu 4 päivä. Vanhemmista
merkintä: Katinhändä Hunsa Matts Carls: Maria Jacobsdr Johan

Mats Mattsson. Vehmalaisten Laurilan isäntä 1748-73.
Syntynyt 1721-02-01 Laitila, Katinhäntä ?. Kuollut 1789-04-30 i Mynämäki, Vehmalaisten Laurila ?.
http://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_8.htm

1748 vihitty lokakuun 16 päivä "Letala s: Katinh: Matts Mattsson
Enk: Maria Mattzdr Wehmal. Laurila".


Avioliitto 2. 1698-12-28 Mynämäki Påhl Carlsson. 1696-1724 isäntä
Karjala TL Suojoki Ollila. Syntynyt i Mynämäki, Suojoki Ollila ?.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=730373

http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7528983&kuvanumero=19&ay=286010&sartun=73537.KA&atun=184251.KA&amnimeke=Myn%C3%A4m%C3%A4en+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Kappelien+rippikirjat&aynimi=Karjalan+rippikirja+1698-1749+%28I+Aa2%3A1%29&ay2=116780
Meneeköhän tässä Hentut uusiksi myös Turun Seudun Sukututkijat ry:n heftissä Timo "Tilivallu" Vallusen tauluissa, joitten mukaan Jaakko Yrjönpoika avioitui 1668 Mynämäellä Suutilan Hellan Kaarina Simontyttären kanssa. Kaarinan vh:t olivat sen mukaan Suutilan Hellan Simo Eskelinpoika ja Valpuri, jotka näkyvät SAY:ssa. Tämähän ei estä sitä, etteikö Jaakko Yrjönpoika ensin olisi voinut olla aviossa Karinin sisaren Elinin kanssa, jos Matti Jaakonpojan äitipuolen patronyymi on renovoinnissa lipsahtanut Olliksi...
PH

[tilivallu]

En nyt ihan ymmärrä, mistä lähteestä on tuo tieto, että Jacob Jöranssonin 1.
vaimo olisi nimenomaan Elin Simonsdotter ?
Edellä olevaan viestiin linkitetyssä Suutilan Hellan SAY: sivulla on nimittäin:
1664 Simon Eskilss, Walbor h, Elin dott, Lijsa dott
1665 Simon Eskilss, Walbor h, Grels måg, Lijsa dott = h
1666 samat
1667 samat + Mats måg, Elin h, Karin dr
1668 samat + Jacob måg
ja vielä 1672 on Mats måg, Elin h

Eli mielestäni Hellan tyttäristä
Lisa jää taloon emännäksi, mies Grels Josefsson
Elin avioituu Mats (Erikssonin) kanssa la
Karin puolestaan Jacob Jöranssonin kanssa.

timo v

[raino karl]

Huomasin itsekin että pitää tarkistaa paremmin Suutilan Hellaa. Onneksi on rippikirja käytettävissä ja löytyy täältä.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7528980&kuvanumero=16&ay=286010&sartun=73537.KA&atun=184251.KA&amnimeke=Myn%C3%A4m%C3%A4en+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Kappelien+rippikirjat&aynimi=Karjalan+rippikirja+1698-1749+%28I+Aa2%3A1%29&ay2=116780
En ole sitä Hellaa ennen paljoa tutkinut.

[ilkant]

Oletteko teettäneet dna-tutkimuksia? Olisi mielenkiintoista kuulla Suojoen Hentuista dna-tietoja. Minulla on haploryhmä N-Y5003. Jos joskus teetän FTDNA Big Y -testin, se voi tarkentua vielä. Olen jäsenenä FTDNA:n ryhmässä Satakunta. Siellä on kaksi muuta kittiä samassa ryhmässä. Niiden tietojen mukaan alkuperä on hämäläisiltä seuduilta.

Ja pidemmälle mentäessä geenit ovat tulleet Siperian kautta Afrikasta.

[ilkant]

Olen sitä mieltä, että Hentuista olisi hyvä saada esipolviluetteloja Turun seudun sukututkijoiden DVD-levyyn. Niitä ei ilmeisesti siellä vielä ole.

Turun seudun sukututkijat ry Esipolvet-DVD (http://www.turkusuku.fi/tuotteet.html?id=2/7)

[ilkant]

Onko Hentun suvun jälkeläisistä otettu DNA-testejä? Jos on, niin kiinnostaa minua. Olen kirkonkirjoista selvitellyt isä-linjaa aina 1700-luvulle asti ja puoliarvailuja 1600-luvulle. Y-dna haploryhmä N-Y5003 osunee vähintään lähelle. Tarkempiakin tietoja saadaan kuukauden kuluttua.

Jos ei ole tehty, niin tähän asiaan sopivat testit maksavat muutama sata euroa. Tuloksena on geneettinen varmistus sukulinjoista kunhan niitä vertailuilla hahmotetaan kirkonkirjojen avulla.

[Pekka Hiltunen]

En nyt ihan ymmärrä, mistä lähteestä on tuo tieto, että Jacob Jöranssonin 1.
vaimo olisi nimenomaan Elin Simonsdotter ?
Edellä olevaan viestiin linkitetyssä Suutilan Hellan SAY: sivulla on nimittäin:
1664 Simon Eskilss, Walbor h, Elin dott, Lijsa dott
1665 Simon Eskilss, Walbor h, Grels måg, Lijsa dott = h
1666 samat
1667 samat + Mats måg, Elin h, Karin dr
1668 samat + Jacob måg
ja vielä 1672 on Mats måg, Elin h

Eli mielestäni Hellan tyttäristä
Lisa jää taloon emännäksi, mies Grels Josefsson
Elin avioituu Mats (Erikssonin) kanssa la
Karin puolestaan Jacob Jöranssonin kanssa.

timo v

Eipä tässä pitkälle metsään menty: ollaan kaiketikin kuitenkin Laajoen maisemissa (ja samassa korvessa pysytellään).
Minulla lähtee SAY:n perusteella Hentut Per Jacobssonista, jolla mainitaan olleen Suojoella 1589 4 tankoa. Jöran Perssonilla (isäntä 1630-) on vaimona Margareta. P:ka Jacob Jöransson (Hentun isäntä 1678-, k. 1695) nai 1668 Suutilan Kaarina Simontyttären (<1647->1698), emäntä 1678-95 ja leskiemäntä 1696-97, leski 1698 Mynämäki, Suojoki, Hentu, vh:t Simo Eskelinpoika (k >1685) Isäntä 1629 ja 1634-85 Karjala Tl., Suutila, Hella, p:so Brita (k 1647 Karjala Tl., Suutila, Hella). Simon isäksi olen SAY:sta tekaissut: Eskil Marcusson (k 1634), Isäntä 1585, 1589 ja 1600-34 Karjala Tl., Suutila, Hella.

Jaakko Jaakonpoika Hentulla (24.7.1674 - 15.7.1747) oli m.m. Matti-veli, joka nai Karppisen Kristina Jaakontyttären Lassilasta. Kristinalla oli sisar Lisa, joka avioitui Vehmalaisten Runola-Laurilan Simo Mikonpojan kanssa. Heidän poikansa oli Kälviän kpl Martin Laurin:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5956

Mynämäen Vuoloisissa oli Hentula-niminen tila - lieneeköhän jossain yhteydessä sekin Suojoen Hentuun? "Esivanhempia" kyllä löytyy SAY:sta Vuoloisiinkin, mutta hetteikössä ollaan pelkkien nimien perusteella...
PH

[ilkant]

Tiedoksi: Olen saanut tietää luotettavaksi pitämästäni lähteestä, että 1800-luvun lopulla Hentun talon uudeksi isännäksi on tullut uusi suku ja he ovat ottaneet nimekseen Henttu. Näitä ei tule sekoittaa aiempien Henttujen kanssa.

[Johannes Sankari]

Hei kaikille!

Suorat esivanhempani tulevat Hentun talosta Suojoelta ja voin vahvistaa aiemman viestin (käyttäjä ilkant) paikkansapitävyyden.

Hentun talon isäntä Karl Matinpoika teki konkurssin jonka jälkeen tila myytiin Samuel Kustaanpoika Heikkilälle joka otti sukunimekseen Henttu tilan mukaan.
Isoisäni isä Kaino Sankari kirjoittaa tapauksesta muistelmissaan: "Kaino Sankari kirjoittaa: "Taata oli Hentun poikia, Jokisen Hilman isän isä oli taatan veli ja saanut Hentun talon haltuunsa ja aikanaan luovuttanut talon Hilman isälle (Karl Matinpoika) joka taaas teki vararikon eli meni konkurssiin. Jokisen maat oli ollut Jokilan hallussa mutta kuitenkin Hentuhn omistuksessa koska se Jokinen sitte talostaan sai Jokiseen maat jäämään itselleen. Mitä sain lapsena kuulla oli Jokisella kovin vaikeaa. isäni oli Jokiselta ostanut hevosen kun se talostaan joutui luopumaan eikä pystynyt Jokisella hevosta pitämään. Poju oli sen nimi ja Viljo sen saikin sitte kun Sankari kahtia pantiin. Näin Hentun talo siirtyi suvultani nykyiselle Hentun suvulle." 28.7.1889 Samuel Kustaanpoika Henttu siirtyi isännöimään Suojoen Hentun taloa, joten Karl Matinpoika oli tehnyt konkurssinssa ennen sitä.

Sukuni on kuitenkin edelleen tekemisissä nykyisten Henttujen kanssa - eräs heistä oli itseasiassa autokoulussamme töissäkin.

Sukupuuni löytyy MyHeritage-sivustolta (https://www.myheritage.fi/site-199996781/anttila-lassila-ja-sankari-karjala-tl) ja koska tässäkin viestiketjussa tuntuu olevan erittäin kokeneita sukututkijoita, niin arvostaisin suuresti jos joku viitsisi vilkaista puutani virheiden varalta. Olen kuitenkin vasta muutaman vuoden sukututkimusta harrastanut. Kiitoksia jo etukäteen mahdollisesta vaivannäöstä!

- Johannes

[Johannes Sankari]

Ja kyllä, olen teettänyt DNA-testin itselläni jo kaksi vuotta sitten.

[tilivallu]

HEI

En nyt ihan keksinyt, mitä kautta tuosta Sinun sukupuustasi päädytään Hentulle ?
timo v

[Johannes Sankari]

Matti Matinpoika Henttu 19.8.1812 oli Kaarle Matinpoika Jokisen (18.4.1846) isä, Kaarle piti konkurssiin mentyään Tiuvaisissa pienen peltotilkun jota kaiketi viljeli ja muutti nimensä Jokiseksi. Tästä sukuhaarasta olisi myös erittäin mielenkiintoista saada tietoa. Matti Matinpojan veli oli Johannes Matinpoika Jokila (24.12.1824), jonka poika, Kaarlo Vihtori muutti Ravean kartanon torppaan Sankari ja otti nimensä sieltä. Kaarlo oli isoisäni isoisä.

[Johannes Sankari]

Ja Kainon muistelmissaan mainitsema Hilma Jokinen oli Karjala TL:in ompelija, toinen oli suvustani myös löytyvä Sigen Salminen. Juttelin juuri isoisäni Markun kanssa ja kävi ilmi, että Hilma oli erikoistunut naisten vaatteisiin, Signe taas miesten. Hilma: 4.6.1895-10.11.1985. Annan mielelläni tietoja siitä miten netissä olevaa sukupuutani käytetään.

[ilkant]

Hei kaikille!
Suorat esivanhempani tulevat Hentun talosta Suojoelta ja voin vahvistaa aiemman viestin (käyttäjä ilkant) paikkansapitävyyden.


Paljon kiitoksia tuosta kertomuksesta. Tällä hetkellä etsin juuri sellaisia. Olen kerännyt 20 vuotta sitten isä-linjani henkilöitä kirkon kirjoista. Nyt olen tarkistellut niitä. Pieniä epätarkkuuksia olen löytynyt omista tiedoistani.

Mukaan on tullut dna-tutkimus. Minä olen etsinyt isä-linjan jälkeläisiä. Tällä hetkellä taidan olla ainut elossa oleva miespuolinen Hentun isälinjan jälkeläinen 4 tai jopa 5 polvea taaksepäin! Jos on muita, niin kernaasti haluaisin tietää hänestä. Voitaisi ottaa dna-näyte. DNA-haplo on xxxxxx (FTDNA Big Y ja YFull tehty) ja saataisi uusi oksa puuhun kun pari kolme näytettä samasta isälinjasta tulisi testattua.

Olettaen tietysti, että nykyisillä tiedoillani olen näiden vanhojen Henttujen jälkeläinen. Tämä on nyt tutkimisen kohteeni. Erittäin mukavaa, että on muitakin tätä sukua tutkivia, jotta vertaisarvioinnilla voi saada lisää tietoa ja toisekseen virheellisiä päätelmiä korjata. Jälkipolvissa olen kohdannut ihan mielenkiintoisia elämäntarinoita ja kohtaloita.

[ilkant]

Matti Matinpoika Henttu 19.8.1812 oli Kaarle Matinpoika Jokisen (18.4.1846) isä

Onko Matti Kaarlenpoika 14.8.1792 Matti Matinpojan isä? Jos on, niin Matti Matinpojan veli Gustav on mennyt naimisiin leski Johanna Josefina Matintyttären kanssa [ lähde (http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=31&t=5683) ]. Mielenkiintoisia vaiheita. Miehiä on kuollut ja leskiä on mennyt uusiin naimisiin.

Tämäkin on vain harrastelijatutkimusta. Saa esittää kritiikkiä. :)

[tilivallu]

Hei
Sen verran minun sukulaisuudestani Hentulle, että se on varsin paljon kauempaa; esi-isäni Hentulla on vasta
Johan Jacobsson, s. 8.11.1700, k. 30.11.1779.
Hänen vanhin tyttärensä Maria, s. 22.2.1732 oli esiäitini, Maria meni emännäksi Tapanisten Heikkilään, josta monien mutkien kautta polveudun.

timo v

[ilkant]

esi-isäni Hentulla on vasta Johan Jacobsson, s. 8.11.1700, k. 30.11.1779. Hänen vanhin tyttärensä Maria, s. 22.2.1732 oli esiäitini, Maria meni emännäksi Tapanisten Heikkilään, josta monien mutkien kautta polveudun.

Ja Maria kuoli 24.1.1809? Siinä tapauksessa olen varsin kiinnostunut jälkipolvista. Ja muustakin (lihaa luiden ympärille), jos on tarjolla!

[Pekka Hiltunen]

Hei
Sen verran minun sukulaisuudestani Hentulle, että se on varsin paljon kauempaa; esi-isäni Hentulla on vasta
Johan Jacobsson, s. 8.11.1700, k. 30.11.1779.
Hänen vanhin tyttärensä Maria, s. 22.2.1732 oli esiäitini, Maria meni emännäksi Tapanisten Heikkilään, josta monien mutkien kautta polveudun.

timo v
Minä olen kai sitten vielä enemmän jäävi, kun polveudun paitsi Hentun Mariasta, myös hänen tädistään sekä kahdesta eri sedästään... Onkohan Johanneksen vaimon esi-isä Laitilan Pahojoella 1500-l:lla taloa pitänyt Bertil Andersson?
PH

[ilkant]

Tein pienen taulukon täällä kirjoittaneista nimimerkeistä ja otin DNA-tietojakin mukaan. Taulukko viestin liitteenä. Minusta tuntuu, että jossain vaiheessa nekin tulevat keskusteluun mukaan. Ja paikka sukupuussa tarkentuu kun selvyyttä tulee isoon puuhun. Minulla on Genissä (http://www.geni.com/) joitakin Henttuja kirjattuna.

[Pekka Hiltunen]

Tein pienen taulukon täällä kirjoittaneista nimimerkeistä ja otin DNA-tietojakin mukaan. Taulukko viestin liitteenä. Minusta tuntuu, että jossain vaiheessa nekin tulevat keskusteluun mukaan. Ja paikka sukupuussa tarkentuu kun selvyyttä tulee isoon puuhun. Minulla on Genissä (http://www.geni.com/) joitakin Henttuja kirjattuna.
Pyydän ystävällisesti poistamaan omat tioetoni p.o. taulukosta.
PH

(Taulukko, eli koko .zip -tiedosto poistettu pyynnöstä/admin)

[ansgarius]

Hiukan vielä Henttua:
Taloll. ja kuudennusmies Matti Matinpka Henttu, s. 19.8.1812, kuolee Karjalassa 21.11.1894 vanhuuteen. Mainitaan vanhana isäntänä.
Poikansa Karl Matinpka Jokinen e. Henttu, s. 10.4.1846, elää Suojoki Hentussa (Hentulla?) vielä v.1912. Myös hänellä maininta vanha isäntä.

Vuonna 1889 Henttuun uusi isäntä Laitilan Katinhäntä Saukolasta; Samuel Kustaanpka, s. 15.11.1846 Laitila, Salo. Mielenkiintoista on se, että isänäidinisänisänäitinsä isä on Jaakko Yrjönpka Henttu, s. noin 1647.

kt

[Pekka Hiltunen]

Hiukan vielä Henttua:
Taloll. ja kuudennusmies Matti Matinpka Henttu, s. 19.8.1812, kuolee Karjalassa 21.11.1894 vanhuuteen. Mainitaan vanhana isäntänä.
Poikansa Karl Matinpka Jokinen e. Henttu, s. 10.4.1846, elää Suojoki Hentussa (Hentulla?) vielä v.1912. Myös hänellä maininta vanha isäntä.

Vuonna 1889 Henttuun uusi isäntä Laitilan Katinhäntä Saukolasta; Samuel Kustaanpka, s. 15.11.1846 Laitila, Salo. Mielenkiintoista on se, että isänäidinisänisänäitinsä isä on Jaakko Yrjönpka Henttu, s. noin 1647.

kt
Jaakko Yrjönpoika (k 1695, p:so Karjalan Suutilan Hellan tytär Kaarina Simontytär) oli kat Hentun isäntänä 1630- mainitun Jöran Perssonin (p:so Margareta) poika. Suojoella mainitaan Per Jacobssonilla olleen 1589 neljä tankoa viljeltävänään.

Johannes Hentu (8.11.1700-30.11.1779) nai siis Laitilan Pahojoen Isotalon tyttären, ja nähtävästi laitilalaiset ja Mynämäen karjalalaiset ovat naineet ristiin iät ja ajat. Suojoelta esim. Laitilan Katinhäntään on matkaa vajaa peninkulma, joka on taittunut rekikeleillä ehkä tunnissa. Osa Karjalan kappeliseurakuntalaisista onkin saattanut tehdä kirkkoreissunsa Laitilaan. Tällä matkalla voisi arvella vaikkapa Katinhännän tytön tai pojan saaneen liftin kirkonkylään...

[ansgarius]

Juuri niin. Brita Matintr, s. 27.1.1708, tulee Pahajoen (Pahojoen) Isotalosta Hentun emännäksi. Tästä avioliitosta sikiää mm. Tapaninen Heikkilää, Suojoki Ollilaa, Tarvainen Junnilaa, Lemmettylä Nukkia, Karjala Arvelaa ja Sankaria.

Kirjoitit ristiin naimisesta yli rajain; naimisessa eivät rajat pidättele - ei minunkaan nuoruudessani!

kt

[Johannes Sankari]

Olen erittäin kiinnostunut noista mainitsemistasi tarinoista. Sukututkimukseen suhtaudun kvalitatiivisesti, olen sitä mieltä, että on hieno tunne selvittää syntymä- ja kuolinaikoja, mutta vielä hienompaa on tietää, millainen ihminen nimen ja numeroiden takana on. Olisiko sinulla noita kertomuksia jossain sähköisessä muodossa?

- Johannes

Paljon kiitoksia tuosta kertomuksesta. Tällä hetkellä etsin juuri sellaisia. Olen kerännyt 20 vuotta sitten isä-linjani henkilöitä kirkon kirjoista. Nyt olen tarkistellut niitä. Pieniä epätarkkuuksia olen löytynyt omista tiedoistani.

Mukaan on tullut dna-tutkimus. Minä olen etsinyt isä-linjan jälkeläisiä. Tällä hetkellä taidan olla ainut elossa oleva miespuolinen Hentun isälinjan jälkeläinen 4 tai jopa 5 polvea taaksepäin! Jos on muita, niin kernaasti haluaisin tietää hänestä. Voitaisi ottaa dna-näyte. DNA-haplo on xxxxxx (FTDNA Big Y ja YFull tehty) ja saataisi uusi oksa puuhun kun pari kolme näytettä samasta isälinjasta tulisi testattua.

Olettaen tietysti, että nykyisillä tiedoillani olen näiden vanhojen Henttujen jälkeläinen. Tämä on nyt tutkimisen kohteeni. Erittäin mukavaa, että on muitakin tätä sukua tutkivia, jotta vertaisarvioinnilla voi saada lisää tietoa ja toisekseen virheellisiä päätelmiä korjata. Jälkipolvissa olen kohdannut ihan mielenkiintoisia elämäntarinoita ja kohtaloita.

[ilkant]

Kiitos adminille ripeästä ja tarkasta toiminnasta (pyynnöstäni). Oikeasti kiitokset!

[ilkant]

Olen erittäin kiinnostunut noista mainitsemistasi tarinoista. Sukututkimukseen suhtaudun kvalitatiivisesti, olen sitä mieltä, että on hieno tunne selvittää syntymä- ja kuolinaikoja, mutta vielä hienompaa on tietää, millainen ihminen nimen ja numeroiden takana on. Olisiko sinulla noita kertomuksia jossain sähköisessä muodossa?


Jos tuo oli tarkoitettu minulle, niin kyllä on. Mutta en taida tässä yhteydessä kertoa niistä. Senkin takia, että minun pitää ottaa selvää niistä, miten tapahtumat ovat menneet.

Olen löytänyt netistä Hentun talon tilakartan "vanhojen" Henttujen ajalta. Siinä oli kuvioiden selvitys ja pinta-alojen laskenta. Lisäksi pöytäkirjan tapainen käydystä rajatoimituksesta.

[Johannes Sankari]

Kyllä, sinulle tarkoitettu ilkant.

Tilakartta? Ohhoh! Olen erittäin kiinnostunut! Saatko välitettyä sen minulle? Sähköpostini on johannes_sankari*hotmail.com.

- Johannes

Jos tuo oli tarkoitettu minulle, niin kyllä on. Mutta en taida tässä yhteydessä kertoa niistä. Senkin takia, että minun pitää ottaa selvää niistä, miten tapahtumat ovat menneet.

Olen löytänyt netistä Hentun talon tilakartan "vanhojen" Henttujen ajalta. Siinä oli kuvioiden selvitys ja pinta-alojen laskenta. Lisäksi pöytäkirjan tapainen käydystä rajatoimituksesta.

[ilkant]

Ja kyllä, olen teettänyt DNA-testin itselläni jo kaksi vuotta sitten.

Sain selvitettyä sukupuusta yhteisen esi-isän molempien isälinjalla noin 5. sukupolvea taaksepäin. Laitoin sähköpostia asiasta. Tiedoksi muille.