Maskun Härmälän rälssitila

[henrikssonin sukua]

Sukututkimusta tehdessäni olen törmännyt esi-isääni Heikki Maununpoika Härmään, joka on Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Härmän ensimmäinen uudistilalllinen (hänen mukaansa koko alue on saanut nimensä).

Heikki Maununpoika on syntynyt vuoden 1490 paikkeilla Maskussa, Härmälän rälssitilalla. Hänen isänsä Maunu Härmälä on syntynyt Maskun Säikelän Härmälässä voin vuonna 1470. Heikki Maununpojan veli Juho Maunonpoika Härmälä (syntynyt 1490-luvulla) on Maskun Härmälän rälssitilallinen vuosina 1540-1556.

Olen yrittänyt etsiä lisätietoa tästä Härmälän rälssitilasta. Osaakohan joku kertoa minulle lisätietoa kyseisestä rälssitilasta?

Kiitän jo etukäteen!
Katri

[TapioV]

Sukututkimusta tehdessäni olen törmännyt esi-isääni Heikki Maununpoika Härmään, joka on Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Härmän ensimmäinen uudistilalllinen (hänen mukaansa koko alue on saanut nimensä).

Heikki Maununpoika on syntynyt vuoden 1490 paikkeilla Maskussa, Härmälän rälssitilalla. Hänen isänsä Maunu Härmälä on syntynyt Maskun Säikelän Härmälässä voin vuonna 1470. Heikki Maununpojan veli Juho Maunonpoika Härmälä (syntynyt 1490-luvulla) on Maskun Härmälän rälssitilallinen vuosina 1540-1556.

Olen yrittänyt etsiä lisätietoa tästä Härmälän rälssitilasta. Osaakohan joku kertoa minulle lisätietoa kyseisestä rälssitilasta?

Kiitän jo etukäteen!
Katri
Mihin perustuu tieto, että Heikki Härmä olisi kotoisin Maskun Härmälästä ja Juho Maununpojan veli?
Härmälä joutui 1450 paikkeilla Kaikkien Pyhien alttarille, kun Katarina Ulfin/Olofintytär , joka ensin oli naimisissa Peder Bussen ja myöhemmin Lasse Jönsinpojan kanssa, vaihtoi kaupunkikiinteistöön ja luovutti edelliseltä mieheltä saamansa Härmälän kirkolle. REA 551,553. Jöns Magnuksenpoika voi olla lampuoti.
Härmälässä näkyy olleen toinenkin talo, joka 1500-luvun alussa oli Wenne-suvun hallussa. Maisteri Jakob Wenne juniorilta tila siirtyi Margareta sisarelle, jonka mies oli turkulainen porvari Pitkä-Markku. Sisarusten vanhemmat olivat Per Gunnarinpoika, joka kaatui Viipurin edustalla 1495, ja Botilda Filpuntytär (Jägerhorn af Storby). Tilan omistuksesta riideltiin pitkään. Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, Genos 1998:132-134.
T.V.

[henrikssonin sukua]

Hei!
Tietoni ovat "toisen käden tietoja", sillä en valitettavasti ole itse löytänytkään tietoja ko. henkilöistä, mutta olen heidän tietoihinsa toisten sukututkijoiden löydöksien kautta tutustunut.

Alla teksti eräältä sivulta ja muutamia linkkejä, joissa Mauno Härmän ja poikiensa elämiseen Maskun Härmälässä viitataan.

"Mauno Härmä s. ehkä Masku Härmälä noin 1460, k. Lapua Härsilä Härmäsilä. Maskun Härmälä oli myöhemmin mm. Ruotsi-Suomen kuninkaiden Eerik XIV ja Juhana II:n omistuksessa. Puoliso. N. N.
Lapsia:
Heikki Maunonpoika Härmä s. Masku noin 1490, k. Alahärmä Härmälä 1570-luvulla.
Niilo Maunonpoika Härmälä s. noin 1490-1500. - Maskun Seikelän tilan isäntä.
Juho Maunonpoika Härmälä s. noin 1490-1500. - Maskun Härmälän rälssitilallinen 1540-56.
Jaakko Maunonpoika Härmälä s. noin 1490-1500, k. Lapua Härsilä. - Isäntänä Lapuan Alakylällä ainakin 1546.
(tiedot sivulta: http://karin.kapsi.fi/Esivanhemmat/17-2305.htm)

http://sukujutut.fi/kotisivut/pihlajam/aa.htm#Taulu%2029

http://personal.inet.fi/koti/kari.hakola/sukututkimus/htmlista/356.htm

http://www.niemela.com/suku/60523.htm

-Katri-

[Kimmo Kemppainen]

Tällainen tieto vai sanoisinko paremminkin käsitys, että Heikki Härmä olisi tullut Maskusta Etelä-Pohjanmaalle, todellakin esiintyy paikallishistorioissa. Voin kaivaa esille tarkemmankin lähdeviitteen, jos joku sen välttämättä haluaa.
Kimmo Kemppainen


Mihin perustuu tieto, että Heikki Härmä olisi kotoisin Maskun Härmälästä ja Juho Maununpojan veli?
Härmälä joutui 1450 paikkeilla Kaikkien Pyhien alttarille, kun Katarina Ulfin/Olofintytär , joka ensin oli naimisissa Peder Bussen ja myöhemmin Lasse Jönsinpojan kanssa, vaihtoi kaupunkikiinteistöön ja luovutti edelliseltä mieheltä saamansa Härmälän kirkolle. REA 551,553. Jöns Magnuksenpoika voi olla lampuoti.
Härmälässä näkyy olleen toinenkin talo, joka 1500-luvun alussa oli Wenne-suvun hallussa. Maisteri Jakob Wenne juniorilta tila siirtyi Margareta sisarelle, jonka mies oli turkulainen porvari Pitkä-Markku. Sisarusten vanhemmat olivat Per Gunnarinpoika, joka kaatui Viipurin edustalla 1495, ja Botilda Filpuntytär (Jägerhorn af Storby). Tilan omistuksesta riideltiin pitkään. Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, Genos 1998:132-134.
T.V.

[henrikssonin sukua]

Sellaisen käsityksen minäkin olen Kimmo saanut. En ole sitä mistään "virallisesta" lähteestä etsinytkään, mutta monen sukututkijan tiedoissa se täällä netissä on. :)

Katri

[henrikssonin sukua]

Tapion kommentin jälkeen ryhdyin itsekin tutkimaan Maskun Härmälän tilan vaiheita ja olen nyt lukenut Ojan kirjoittamasta Maskun historia-kirjasta alueen historiasta ja kirjassa kerrotaan, että Härmälän kylästä on maininta vuodelta 1450 sekä vuodelta 1556, että kylässä olisi vain yksi talo, Härmälä.

Maskun historia-kirjassa mainitaan myös, että tilan omistaa 1400-luvun lopussa Botilda Filpuksentytär (omaa sukua Jägerhorn af Storby). Hänen toinen aviomiehensa Klement Maununpoika (Klemet Månsson) on kotoisin Maskun Härmälästä. Myöhemmissä asiapapereissa mainitaan Bothildan asuvan Härmälässä.

Bothildan kuoltua hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta, Wenne-suvun tyttären kanssa avioitunut Per Gunnarinpoika perii tilan ja hänen jälkeensä Per Gunnarinpojan poika, Turun arkkiteini Jacob Perinpoika Wenne. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1531 Härmälä siirtyy Jacobin sisarille Margareta Perintyttärelle (Pitkän-Markun puoliso) sekä Valpuri Perintyttärelle (Naanatalin luostarin nunna). Naisten kuoltua vuonna 1549 Härmälä siirtyy heidän lähimmille perillisilleen, joista toinen on Seikelän tilan Niilo Maununpoika ja toinen Villilän Mats Olafinpoika (Maskun historiassa mainitaan, että heidän kytköksensä Margaretaan ja Valpuriin on epäselvä, mutta kirjan mukaan he ovat ilmeisesti Bothildan tytärten lapsia).

Arkkiteini Jacob Wennen poika, Johannes Jacobi Wenne on syntynyt ennen vuotta 1530, jolloin pappien ensimmäistä kertaa sallittiin menevän avioon, eikä näin ollen ollut laillinen perimään isänsä Härmälää. Johannes Wenne saa kuitenkin myöhemmin Turun raastuvassa päätöksen, jossa hänen todetaan laillisessa avioliitossa syntyneeksi. Hänen ollessaan Rauman kirkkoherrana hän ottaa tilan haltuunsa ja lahjoittaa vuonna 1556 uutta virkanimitystä tavoitellessaan Härmälän kruununprinssi Erikille. Samaa sanoo myös Tapio Vähäkangas Genosin julkaisuissaan (Peder Dansken jälkeläiset,1998, sekä Vielä Wenne suvusta, 2000).


Maskun historia-kirjassa ei puhuta, että Härmälässä olisi toinen talo, vaan vasta vuonna 1566 Härmälä jakautui kahteen taloon (Isotalo ja Vähätalo) ja kuitenkin REAssa mainitaan Härmälän joutuneen kirkolle vuoden 1450, kun Katarina Ulfin/Olofintytär luovutti edelliseltä mieheltä saamansa Härmälän kirkolle. (REA 551,553. kuten Tapio viestissään kertoi.).

Nämä tiedot ovat jotenkin ristiriitaisia. Olisiko kirkon omaisuutta oleva tila (kuten REAssa mainitaan) mahdollista periytyä Maskun hirtoria-kirjan mainitsemalla tavalla? Kun toistakaan taloa Härmälän kylässä ollut Maskun historian mukaan.

Lisäksi minua ihmetyttää, mistä sukututkijat ovat saaneet selville Heikki Maunonpoika Härmän taustoista, syntymisestä vuoden 1490 paikkeilla Maskussa, isästään noin vuoden 1460 paikkeilla syntyneestä Mauno Härmälästä ja veljestään Juho Maunonpoika Härmälästä, jonka sanotaan olevan Maskun Härmälän rälssitilallinen vuosina 1540-1556 (Maskun historian mukaan Härmälä on tuolloin Seikelän Niilo Maununpojan ja Villilän Mats Olafinpojan sekä Johannes Wennen omistuksessa) ja toisesta veljestään Seikelän isännästä Niilo Maununpoika (netin sukututkimuksissa Niilo Maunonpoika mainitaan Seikeleän isäntänä, mutta Maskun historaissa Niilon Maununpojan kerrotaan olevan syntynyt Seikelään).
Ja voisiko Maskun historia-kirjassa mainittu Maunu olla myös sukututkimuksissa mainittu Mauno (Måns-nimen voi käsittääkseni suomentaa Mauno tai Maunu)?

Löytäisiköhän Kimmo sen lähdeteoksen, josta mainitsit? Kun kovasti vaivaavat päätäni nämä seikat.

Johan tuli kysymyksiä. Ehkäpä joku osaa avittaa minua näissä. :)
Kiittäen,
Katri

[henrikssonin sukua]

Unohtui mainita, että Maskun historia-kirjassa Klement Maununpojan sanotaan olevan naantalilainen porvari ja hänellä on ollut oma sinetti.

K

[Kimmo Kemppainen]

Ja Kimmohan se löytää Eero Kojosen Alahärmän historian I. Kannattaa lukea varsinkin sivulta 52 lähtien.
Kimmo Kemppainen


Löytäisiköhän Kimmo sen lähdeteoksen, josta mainitsit? Kun kovasti vaivaavat päätäni nämä seikat.

Johan tuli kysymyksiä. Ehkäpä joku osaa avittaa minua näissä. :)
Kiittäen,
Katri

[henrikssonin sukua]

Kiitos Kimmo! Minäpä luen - kirja on jo kaukolainalla tulossa tännepäin.

Katri