PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Talon "synty" ja nimen etymologiasta


Laardi
09.06.08, 23:38
Hei,

mistä ja miten lähteä liikkeelle, kun haluan selvittää tietyn keskipohjalaisessa kylässä olevan talon (taloryhmittymän) nimen etymologian? Talon nimi on sama kuin sukunimeni, ja ongelmalliseksi (ja vähän ikäväksikin) koen, ettei nimeä löydy mistään sukunimikirjasta. Eikä sitä löytynyt kirjasta, jonka nimi on Suomalainen paikannimikirja. Ymmärsin, että ko. kirjassa karttoihin merkityt paikat voisi rinnastaa paikoissa asuviin/asuneisiin ihmisiin ja heidän nimiinsä.

Olettaisin, että paikkakunnan historiikki tms. paikallishistoriasta kertova kirja voisi tulla kyseeseen. Olen jonkin verran selaillutkin kyseisen kunnan paikallishistoriateoksia ja törmännyt niissäkin harvinaisesta sukunimestäni johtuvaan ongelmaan: nimeä on tuskin mainittu. Tai ehkä tiedon löytyminen vaatisi intensiivisempaa lukemista, tiedä sitten. Kylällä on netissä omat sivut, joilla kerrotaan kylän taloista, mutta "omaa taloani" ei ole mainittu niiden joukossa.

Kuinka paljon apua on maakirjoista? En ole niihin tutustunut vielä lainkaan.

(offtopic) Muutenkin olen hieman ihmetellyt, että olenko ainoa tätä sukua tutkiva niillä eri foorumeilla ja keskustelupalstoilla, kun omiin sukuihini ei ole juurikaan ilmennyt "matcheja".

JaskaS
10.06.08, 07:12
Hei,

Se ettei nimeäsi esiinny sukunimikirjoissa johtuu pelkästään siitä, että nimen kantajien määrä ei ole ylittänyt tiettyä rajaa kirjoja koostettaessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Ruokoja-nimisiä on tällä hetkellä 84.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (http://www.kotus.fi/) voisi olla oikea paikka udella nimen etymologiaa.

:) Jaska

kkylakos
10.06.08, 07:14
Hei,

perimmäiseen syyhyn nimen valintaan et ehkä pääse kiinni, mutta perusteellinen talotutkimus kertoo ainakin, missä muodoissa ja milloin nimi esiintyy asiakirjoissa. Talotutkimukseen saa ohjeita esim. Kankaanpään kirjasta Talon kertomaa; Opas talojen historian tutkijalle.

Nimiä Suomessa on niin paljon, etteivät kaikki (varsinkaan harvinaisemmat) mahdu kirjoihin. Yksi paikka, josta voi tiedustella nimistä tietoa on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkisto (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111).

Koskaan ei tiedä milloin löytyy tietävä auttaja, joten tähänkin viestiin olisit voinut upottaa niin pitäjän, kylän kuin talonkin nimen. Oletettavasti kyse Välikylän Ruokojasta Ullavalla/Kälviässä?

Juha
10.06.08, 07:49
Omasta puolestani kehottaisin sinua kääntymään Matti Lehtiön puoleen, joka kuuluu mm. Juuret-toimikuntaan.

Hän on kirjoittanut paljon pohjanmaalaisista nimistöistä tms.

Tässä yhteystietoja;


http://www.sukujutut.fi/suvut/etelapohjalaisetjuuret/index3.htm



Juha

Laardi
10.06.08, 12:44
Koskaan ei tiedä milloin löytyy tietävä auttaja, joten tähänkin viestiin olisit voinut upottaa niin pitäjän, kylän kuin talonkin nimen. Oletettavasti kyse Välikylän Ruokojasta Ullavalla/Kälviässä?


Kyllä, Ruokojan talosta Kälviän Välikylällä kyse.

Matti Lund
10.06.08, 15:21
Kyllä, Ruokojan talosta Kälviän Välikylällä kyse.


Hei

Kysymys siitä, miten Ruokojan talo ja sen ympärillä olevat samanpohjaiset kohteet saivat nimensä ja miten se muotoutui ajan saatossa, on kohdallasi sangen mielenkiintoinen ja saattaa synnyttää monenkirjavaa väittelyä, jos innokkuutta sen selvittämiseen löytyy.

Talon lähistöllähän ovat sellaiset maisemakohteet kuin Ruokiräme ja Ruokasalo, joissa havaitset toisistaan hieman poikkeavan nimen alkuosan.

Sanan alkuosa "Ruok" on niin "monipiippuinen", että välttämättä helpoin tapa johtaa nimi näin = ruoko & oja -> Ruokoja, ei ole ollut tämän nimen synnyn takana. Nimittäin miksi sitten ei ole Ruokoräme tai Ruokosalo?

Sanan muuntuminen voi olla sangen ovelaa. Yksi mielessä pidettävä seikka nimittäin on, että sana voi myös vaihdella välillä "rouk" ja "ruok".

Siis tästä ensi näkemältä yksikertaiselta vaikuttavalla tapaukselle saattaa olla hankalaa löytää kaikkia tyydyttävää selitystä yleisen pohdinnan perusteella, vaan täytyisi analysoida talon paikkaa ja arvioida Ruokirämeen ja Ruokasalon maisemaa, kasvistoa ja sijoittumista. Sillä nimi on aivan ilmeisesti ihan paikallisesti syntynyt.

Ruokirämeeltä laskee oja, joka on nykyiseltä nimeltään Tuohioja, sen talon kohdalta, joka on kartassa Ranta-Ruokojana. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kanta -Ruokoja ei olisi ojan varressa tai jos sellainen siinä on virrannut, se olisi kuivatuksen tai uudelleenohjauksen takia kadonnut.

terveisin Matti Lund

AnttiL
10.06.08, 16:32
Kälviän Välikylän taloista n:ot 1 ja 2 ovat Ruokoja, joka on tavallinen lyhentymä Ruoko-ojasta tai Ruok’ojasta, ja Rimpioja. Ruokoja ja Rimpioja taloniminä ovat syntyneet taloja nimettäessä paikalla silloin jo esiintyneistä luonnonnimistä, joiden merkitys on varmaan kysyjällekin selvä.

Kälviän kirkonkirjat alkavat vuodesta 1688. Hiskistä löytyy Ruokoja talon nimenä vuodesta 1692 lähtien, eri asia, onko niissä aina kysymys Välikylän Ruokojasta. Maakirjoissa ja henkikirjoissa talojen nimet tulevat yleensä esiin 1600-luvun lopussa tai 1700-luvun alussa. Asian toteaminen vaatisi maa- ja henkikirjojen tutkimista niiltä ajoilta. Satunnaisesti voisi talon nimi tulla esiin aikaisemmaltakin ajalta esim. tuomiokirjoissa.

Isojakokartoilta 1700?- 1800-luvulta voi löytyä Ruokojan talon kohdalta puro piirrettynä ja sen nimi.

Laardi
10.06.08, 19:42
Hei Antti,

onko sinulla antaa lähdettä?

vhae
10.06.08, 21:23
Myös Välikylän kylätoimikunnan Päivi Ruokojalla voi olla asiasta tietoa.

PVuorio
10.06.08, 23:10
Hej

Lienet tutustunut Juha Niemen tutkimuksiin, joista ainakin osa
on esim osoitteessa:

www.juhaniemi.com/sukututkimus/Isolankila/per00342.htm (http://www.juhaniemi.com/sukututkimus/Isolankila/per00342.htm)

Vanhin Ruokoja näyttäisi olevan tuo Susanna Matintytär Ruokoja,
jonka Niemi merkitsee syntyneeksi 1656 ja kuolleeksi 17.10.1731.

Ainakin siis on toinenkin tutkimassa sukuasi.

t Pertti Vuorio

Matti Lund
10.06.08, 23:20
Kälviän kirkonkirjat alkavat vuodesta 1688. Hiskistä löytyy Ruokoja talon nimenä vuodesta 1692 lähtien, eri asia, onko niissä aina kysymys Välikylän Ruokojasta. Maakirjoissa ja henkikirjoissa talojen nimet tulevat yleensä esiin 1600-luvun lopussa tai 1700-luvun alussa. Asian toteaminen vaatisi maa- ja henkikirjojen tutkimista niiltä ajoilta. Satunnaisesti voisi talon nimi tulla esiin aikaisemmaltakin ajalta esim. tuomiokirjoissa.

Isojakokartoilta 1700?- 1800-luvulta voi löytyä Ruokojan talon kohdalta puro piirrettynä ja sen nimi.


LUETTELO-OTANTOJA KÄLVIÄN VÄLIKYLÄLTÄ VV 1608-1709

Vuotuisvero (verontarkistus) 1608 (TMA 1608 4861A: 10, mf ES841)

Kaarlepyyn pitäjä

Kälviänkylä ("Källieby")

1¼ Pietari Niileksenp
1 Jussi Maununp
1¼ Pentti Jussinp (Jönsson)
¼ Maunu Maununp "öde" = autio, vuoden verovapautus tulipalovahingon johdosta

(Välikylää ei ole vielä erotettu luetteloissa, mutta nämä ovat tunnistettavissa Välikylään)

Vuotuisvero 1613 (TMA 1613 4890: 5, mf ES848)

Kaarlepyyn pitäjä
Kälviänjoki
1¼ Pietari Niileksenp
1 Jussi Maununp
1¼ Pentti Jussinp (Jönsson)
¼ Maunu Pentinp "öde" = autio, ristinmerkki (Maunu kuollut)

(Välikylää ei ole vielä erotettu luetteloissa, mutta nämä ovat tunnistettavissa Välikylään)

Ruodutus 1627 (WA773: 754)

Kälviä

¼ Tuomas Hilli ........... 25 v
Välikylä
1¼ Pentti Jussinp (Jönsson) ........... 62 v
poika Matti Pentinp ........... 40 v
1 Jaakko Jussinp ........... 60 v, sairaana
Jussi Jussinp veli ........... 35 v
Pietari Niileksenp ........... 65 v,, sairaana
Jussi Niileksenp ........... 63 v,, sairaana
1¼ Lasse Jussinp ........... 34 v
Erkki Jussinp ........... 16 v

Ruodutus 1629 (WA773: 757)

Kälviä

¼ Tuomas Hilli
Välikylä
1¼ Matti Pentinp
Jaakko Jussinp
1 Jussi Jussinp
1¼ Jussi Niileksenp
Lasse Jussinp, poika
Erkki Jussinp, veli, nihti

Ruodutus 1630 (WA773: 758)

Kälviä

¼ Tuomas Hilli ........... 25 v
Välikylä
1¼ Matti Pentinp ........... 43 v
1 Jussi Jussinp ........... 38 v
Sihveri Koisonen (Coisånen) renki, 18 v
1¼ Lasse Jussinp ........... 37 v


Ruodutus 1642 (WA773: 765)

Kälviä

Välikylä

1 Tuomas Martinp
1¼ Matti Pentinp
1 Jussi Jussinp
¼ Pietari Lassenp

Ruodutus 1643 (WA773: 767)

Kälviä

Välikylä

1 Pietari Jussinp
1¼ Matti Pentinp
1 Jussi Jussinp
¼ Pietari Lassenp


Ruodutus 1644 (WA773: 768)

Kälviä

Välikylä

1 Pietari Jussinp
1 Jussi Jussinp
1 Matti Pentinp
¼ Pietari Lassenp


Ruodutus 1653 (WA774: 776)

Kälviä

Välikylä

1 Lasse Jussinp Rimpioja
1 Jussi Jussinp Maununjussi
1 Matti Pentinp Ruokoja

Ruodutus 1655 (WA774: 777)

Kälviä

Välikylä

1 Lasse Jussinp Rimpioja
1 Jussi Jussinp Maununjussi
1 Matti Pentinp Ruokoja


Ruodutus 1676 (WA774: 781)

Kälviä

Välikylä

½ Matti Lassenp Rimpioja
1 Simuna Heikinp Ruokoja
Heikki Heikinp, veli
½ Heikki Yrjänänp Rimpioja
1 Olli Ollinp Maunula
Matti Matinp, poikapuoli
¼ Pertteli Matinp Hilli


Ruodutus 1684 (WA774: 785)

Kälviä

Välikylä

¼ Pertteli Matinp Hilli
½ Lasse Matinp Rimpioja
½ Heikki Yrjänänp Rimpioja (ibdm)
1 Matti Matinp Maunula
1 Heikki Heikinp Ruokoja


Myllytulli 1695 (TMA 1695: 9210, mf ES2477)

Kälviän pitäjä, Välikylä

½ Simuna Heikinp, vo Marketta, isä Heikki
½ Lasse Matinp, vo Susanna, sotam vo Liisa
½ Matti Maunulan vo Elina, tytär Kaarina
½ Heikki Erkinp. Visuri, vo Saara, piika Riitta
½ Heikki Ruokoja, vo Susanna
½ Matti Ruokoja, vo Kirsti
¼ Matti Erkinp Hilli, vo Marja, veli Erkki, piika Marketta

Ruodutus 1700 (WA774: 788)

Kälviä

Välikylä

1/8 Samuli Lassenp
3/8 Lasse Matinp Rimpioja
½ Heikki Ruokoja
¼ Matti Hilli
Erkki, veli
................... 1 / 2 ruotu
½ Matti Maunula




Ruodutus 1709 (WA774: 789)

Kälviä

Välikylä

3/8 Jaakko Rimpioja
¼ Matti Hilli
................... 1 / 2 ruotu
½ Antti Lassenp Rimpioja
½ Antti Maunula
Matti, veli
½ Simuna Ruokoja
Lasse, veli
½ Pertteli Ruokoja
Matti, poika


Vuoden 1635 karjaluettelossa (ES2467: 9101) on kälviäläisistä käytetty lisänimeä vain Lasse Rahkosella, Tapani Pesosella, Lasse Porkolla ja Olli Hillilä, Välikylässä esiintyy siinä 13 nimeä.

Ruokoja esiintyy lisänimenä yo. otannoissa vuodesta 1653 alkaen, Matti Pentinpoika Ruokojalla, joka oli syntynyt 1587. Sopii olettaa, että talonnimi oli Mattia vanhempaa perua, vaikka sitä ei näissä otannoissa sattumoisin esiinnykään Matin isän Pentti Jussinpojan yhteydessä. Pentti oli syntynyt 1565.

Henkiveroluetteloista, joita löytyy vuosien 1656-1674 väliseltä ajalta SSHY:stäkin, löytynee paljon täydennystä ja
tarkennusta Välikylän asukkaisiin ko. aikaväliltä.

Yo. otanta pyrki kattamaan "harvahampaisesti" Välikylän 1600 –luvun. Vuotuisveroluettelot näyttäisivät alkavan Kälviänkylän kohdalla useimmiten Välikylän taloilla. Jos niin oli myös vuonna 1599 (TMA 1599: 4814: 41, mf ES837), silloiset nimet siinä, Matti Maununpoika, Erkki Jussinpoika, Pietari Ollinpoika ja Pentti Pentinpoika, lienevät ne isännät, joiden merkeissä Välikylän 1500 –luvun viimeiset korjuutyöt päätettiin.

Oheistan lisänimien rekvisiitaksi kuvaotoksen vuoden 1653 ruodutuksesta.


terveisin Matti Lund

Ps.

Pikavastaus esitettyyn kysymykseen, että vähintäänkin vuoden 1650 vaiheilta nimi Ruokoja Kälviän Välikylältä alkoi yleisemmin esiintyä luetteloasiakirjoissa lisänimenä. En laisinkaan yllättyisi, vaikka se esiintyisi jo 1500 -luvun puolella.

Matti Lund
11.06.08, 00:12
Hei

Viittaamani helppo tapa jäljittää, SSHY, antaa mm:

v 1674:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lansipohjan_laani/henkikirja_1674-1674_cd995/115.htm

Siinä näkyy Ruokojassa Heikki Matinp. ja vo Ragni Tuomaant., pk Simuna Heikinp ja vo Kaarina Antint.

v 1655:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lansipohjan_laani/henkikirja_1655-1655_cd992/59.htm

Välikylä -otsikko on osin Ullavan Riitta -vaimon kanssa klimpissä, mutta sen alla kolmas rivi on Matti Pentinpoika, eli Ruokoja ja näet sarakkeista, että hänellä asuu talossa kaksi avioitunutta poikaa. Mattihan on tällöin jo seitsemissäkymmenissä ja pojat ovat vähän piilossa isän pitkän haltijuusajan takia. Pojista lienee toinen yllä mainittu Heikki Matinpoika, jonka kuoliniäksi näkyy 9.3.1690 lasketun 78 v (ks. Hiski). Heikki näkyy haudatun kirkkoon, joten jotain luottohommaakin hän lienee hoitanut.

Ennen Heikin kuolemaa Ruokojan talo näytään jaetun hänen poikiensa Heikin ja Simunan kesken kahteen puolen manttaalin osaan.

Tarkempi jakoajankohtakin saattaa löytyä.

terv Matti Lund