Räbbi Köörtilässä 1600-luvun lopulla

[jio]

Olen yrittänyt tutkia Räbbin talon sukua Köörtilässä (Gördböle) v.1674-1713, ja erityisesti kiinnostaa isäntä Anders Persson vaimonsa Dordin kanssa. Minusta näyttää siltä, että hänet olisi SAY:ssä merkitty virheellisesti Romppasen otsikon alle v.1675-93:

1674-1693: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578934
1694-1713: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585749

Olisiko SAY:n laatijalle tässä tapauksessa tapahtunut virhe, koska jälkimmäisessä jaksossa näyttää olevan kaksi Anders Persson -nimistä isäntää Köörtilässä, sekä Räbbin että Romppasen taloissa?

Tulkintani mukaan edellisen Anders Perssonin vaimo Dordi on kuollut joskus v.1690 jälkeen, ja hän on vanhoilla päivillään vielä mennyt uudestaan naimisiin 16.6.1695 Brita Larsdotterin kanssa:

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4888099

Toinen Köörtilän Anders Persson Romppanen taas olisi avioitunut jo 29.4.1672 Maria Jöransdotterin kanssa:

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4888026

Vai olenko minä nyt jotenkin päätynyt virheellisiin johtopäätöksiin näistä kahdesta Köörtilän Anders Perssonista?

[ElinaK]

hei,

omassa sukupuussanikin riittää runsaasti näitä Räbbejä ja Romppasia. Olin asiasta yhteydessä Rogel-sukuseuraan, josta sain runsaasti tietoa, mm. seuraavan, joka liittyy kymykseesi:


"Köörtilässä oli vuonna 1680 kaksi Anders Phärssonia (Antti Pekanpoikaa) ja kolme RÄBBIN taloa 1300 *luvulta, jolloin Köörtilä on asuttu."
...

"1. puoliso: Dordi. SAY:ssa Dordi on merkitty Antti Pekanpoika ROMPPASEN vaimoksi. Dordi oli kuitenkin selvästi naapuritalon Antti Pekanpoika RÄBBIN ensimmäinen vaimo, toinen vaimo oli Riitta Laurintytär, vihitty 1695.

Samaan aikaan Antti Pekanpoika ROMPPASELLA oli vuoteen 1714 vaimona Maria Yrjöntytär. Alkuperäisissä henkikirjoissa oikeat vaimot näkyvät selvästi. Esim. 1699 Köörtilässä näkyy Antti Pekanpoika Räbbi ja uusi vaimonsa Riitta (Laurintytär). Heti perässä on Antti Pekanpoika Romppanen, joka ei ole vaihtanut vaimoa, vaan jatkaa edelleen Marian (Yrjöntytär) kanssa. Molemmat isännät mainitaan siis jo talojensa nimillä.

2. puoliso: 29.5.1672 Merikarvia Maria Göransdotter, s. noin 1640 Merikarvia Gördböle, k. 1688 Merikarvia. "

[raimoensio]

SAY on Köörtilän kohdalla hukassa.
Matti Nieminen Porista selvitti Satakuntasukujen postituslistalle näitä muutamia vuosia sitten. Kopioin koko tekstin tähän:

"Keneltä: Matti A Nieminen <matti.nieminen(at)nic.fi>
Kenelle: Skunta
Lähetetty: 19.02.2008 15:46


Hei

Köörtilän 1600-luvun talohistorian sekavuuteen on mielestäni
vaikuttanut muutama SAY:n harhaan johtava merkintä 1674-79 ja erään
käräjäjutun referaatin tulkinnanvaraisuus. Jos SAY:n merkinnät laittaa
uuteen järjestykseen ja liittää niihin 1683 vuoden käräjäjutun
alkuperäiset tiedot, henkilöiden outo edestakaisin remppaaminen
osoittautuukin väärinkäsitykseksi.

Ongelmat alkavat siitä, kun Heikki Hannunpojan jo muutettua
Köörtilästä Lampaluotoon 1674 hänet yhä kirjattiin SAY:ssa vuosina
1675 ja 1677 isännäksi Köörtilän Isolle Räbbille. Alkuperäisissä
henkikirjoissa lampaluotolaiset olivat aluksi merikarvialaisten
joukossa, mikä lienee saanut SAY:n tallentajan tulkitsemaan niin, että
Heikki olisi muuttanut takaisin Merikarvialle ja sitten uudelleen
Lampaluotoon, vaikka todellisuudessa hän muutti kerralla Lampaluotoon
1674. Päättyneestä lampuodin toimesta Köörtilässä todistaa se, että
käräjillä joulukuussa 1674 määrättiin Heikki Hannunpojalta
ulosmitattavaksi se, mitä hän ulosteoistaan saattoi vielä olla velkaa
rouva Dorotea Böningille.

Uusi ongelma syntyi, kun SAY:n tallentaja, merkittyään Heikin edelleen
Isolle Räbbille, ei voinut sinne enää sijoittaa 1675 Köörtilään
muuttanutta Söörmarkun Antti Pekanpoikaa, vaan sijoitti tämän
Romppasen talon perään (katkoviivalla erotettuna muista asukkaista -
ikään kuin osoittaakseen epävarman kytkennän taloon?).

Mielestäni ei ole kuitenkaan mitään syytä epäillä, etteikö Köörtilän
kaikki kolme taloa omistanut rouva Dorotea Böning olisi 1675
lähettänyt lampuotinsa Söörmarkusta suoraan Köörtilän Ison Räbbin
puolikkaalle, joka Heikki Hannunpojan lähdettyä oli ilman isäntää.
Miksi toimelias leskirouva olisi sallinut tarmokkaan lampuotinsa
muuttaa Köörtilään norkoilemaan perheineen Romppasen pieneen taloon,
jossa jo asui isäntä ja tämän pikkupojasta saakka kasvattama
työkykyinen ottopoika, samaan aikaan kun rouvan omistama viereinen
talo, kaksi kertaa suurempi Iso Räbbi, oli kokonaan ilman isäntää? Kun
SAY:ssa siirtää Heikin Lampaluotoon ja Söörmarkun Antin Isolle
Räbbille, tulee kuviosta aivan selkeä.

Seuraava ongelma oli Köörtilän talojen tilannetta koskeva vuoden 1683
käräjäjuttu, jonka referaatti Merikarvian historiassa (s. 148) antaa
mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. Alkuperäisessä jutussa
sanotaan, että Antti Pekanpoika Räbbi otti viljelyyn sen puolikkaan
Räbbin talosta, joka vielä oli autiona ("--- den half dehlen af Räbbe
hemman som ännu öde ligger."). Santavuoren referaatista on jätetty
pois lause "--- opå det andra halfwa hemmanetz wägnar innehafwer
Anders Räbbe tompten". Näistä selviää, että Antti Räbbi oli jo
aikaisemmin viljellyt Ison Räbbin elinkelpoista puolikasta, jolla
yhteinen talotontti sijaitsi, ja sai nyt siis viljeltäväkseen myös
tämän toisen autiona olleen puolikkaan. Iso Räbbihän oli tässä
vaiheessa 5:9 äyrin talo, josta jo Heikki Hannunpoika oli viljellyt
vain toista 2 ½ äyrin puoliskoa, toisen puoliskon ollessa hänenkin
aikanaan autiona. Räbbiä ei siis tässä jaettu, eikä sen maita liitetty
toisiin Köörtilän taloihin.

Tämä käräjätieto osoittaa myös, ettei Antti Pekanpoika Räbbi koskaan
oleskellut Romppasella eikä sukkuloinut Köörtilän talojen välillä,
vaikka SAY:n merkinnät näin antavat ymmärtää, vaan oli tullut
Söörmarkusta suoraan lampuodiksi Isolle Räbbille. - Tämä Iso Räbbi
muuttui myöhemmin 5:8 äyrin 2/3 manttaalin Enesköldin komppanian
alaiseksi rustholliksi ja vielä myöhemmin jakaantui kahdeksi Räbbin
taloksi.

Samassa käräjäjutussa mainitaan, että Antti Pekanpoika Romppanen sai
Matti Mikonpojan (Källi) entisen talon (Pikku Räbbi 2:16 äyriä). Taloa
appensa jälkeen viljellyt Matti Heikinpoika joutui nyt etsimään
onneaan muualta. Käräjäjutussa mainitaan myös, että Antilla oli
ennestään pieni talo Köörtilässä. Pieni talo tarkoittaa 2:16 äyrin
Romppasta, jonka Maunu Pekanpoika oli jo vuonna 1679 syytinkiä vastaan
luovuttanut tälle kasvattipojalleen Antti Pekanpoika Romppaselle.
Antilla oli nyt siis kaksi pientä taloa viljelyksessään. Nämä talot,
Romppanen ja Pikku Räbbi, yhdistettiin myöhemmin yhdeksi 5:8 äyrin 2/3
manttaalin Enesköldin komppanian alaiseksi rustholliksi ja jaettiin
sitten muutaman vuoden kuluttua taas kahdeksi Romppaseksi. Talot
olivat alkuaan olleetkin samaa taloa, joka jo 1540-luvulla oli jaettu
kahtia. Romppanen eli Kerttu-lesken talo oli historiansa aikana
ajoittain yhdistettynä Isoon Räbbiin 8:1 äyrin (5:9 + 2:16 äyriä)
taloksi, mutta palautui aina takaisin itsenäiseksi.

Kun Heikki Hannunpoika oli muuttanut Lampaluotoon 1674, eikä rouva
Böning tehnyt hänen pojastaan Matti Heikinpojasta seuraavaa isäntää,
vaan asetti tilalle Söörmarkun Antti Pekanpojan, ei Matti jäänyt
Isolle Räbbille uuden isännän jalkoihin, vaan muutti appensa Matti
Mikonpoika Källin isännöimälle Pikku Räbbille, jossa muutama vuosi
myöhemmin apen kuoltua oli isäntänä ja otti itselleen myös appensa
sukunimen, kunnes siis vuonna 1683 joutui lähtemään talosta Antti
Romppasen tullessa lampuodiksi.

Entinen pomoni sanoi, että selitän liikaa. Ei voi pitää paikkaansa.

Terveisin
Matti Nieminen


Keneltä: Matti A Nieminen <matti.nieminen(at)nic.fi>
Kenelle: Skunta
Lähetetty: 20.02.2008 13:51


Hei

Selitän vielä vähän. Olen seuraavaan kerännyt SAY:n merkinnät
Köörtilän ja Lampaluodon perheistä 1674-80. Mielestäni perheitä on
siis kirjattu vääriin taloihin. Kiinnostuneet voivat kokeilla siirtää
joka vuoden kohdalla sulkumerkeissä olevalla numerolla varustetut
perheet vastaavan numeron taloihin. Mielestäni kuvio näin selkiintyy
olennaisesti.

1674
1. Iso Räbbi - Heikki Hannunpoika, Kerttu vmo, Matti pka, Saara vmo,
Riitta tr
2. Romppanen - Maunu Pekanpoika, Marketta vmo
3. Pikku Räbbi - Matti Mikonpoika, Anna vmo, Heikki pka
4. Lampaluoto - ei asukasta SAY:ssa
- Tässä perheet ovat oikeissa taloissaan.

1675
1. Iso Räbbi - (4) Heikki Hannunpoika, vmo, tr
2. Romppanen - Maunu Pekanpoika, vmo
3. Pikku Räbbi - Matti Heikinpoika, vmo, pka, pojanvmo
4. Lampaluoto - ei asukasta SAY:ssa
"Ylimääräinen perhe" - (1) Antti Pekanpoika, vmo, pka
- Heikki Hannunpoika asui jo Lampaluodossa ja kuuluu sinne. Antti
Pekanpoika tuli tyhjäksi jääneelle Isolle Räbbille.

1676
1. Iso Räbbi - (3) Matti Heikinpoika, vmo, pka, pojanvmo
2. Romppanen - Maunu Pekanpoika, Marketta vmo, Antti renki, Maria vmo
3. Pikku Räbbi - ei asukasta SAY:ssa
4. Lampaluoto - Heikki Hannunpoika, vmo, vävy, pojanvmo
"Ylimääräinen perhe" - (1) Antti Pekanpoika, Dordi vmo, Matti pka
- Matti Heikinpoika oli appensa jälkeen isäntänä Pikku Räbbillä.

1677
1. Iso Räbbi - (4) Heikki Hannunpoika, Kerttu vmo, Reko vävy, Riitta vmo
2. Romppanen - Maunu Pekanpoika, Marketta vmo, Antti renki, Maria vmo
3. Pikku Räbbi - Matti Heikinpoika, Anna leski, Heikki pka, Saara vmo
4. Lampaluoto - ei asukasta SAY:ssa
"Ylimääräinen perhe" - (1) Antti Pekanpoika, Dordi vmo, Matti pka
- Reko ja Riitta saivat lapsia Lampaluodossa vuosina 1674-78, eivät
siis Isolla Räbbillä.

1678
1. Iso Räbbi - (3) Matti Heikinpoika, Heikki pka, Saara vaimo (kuuluu
Matille ei Heikille)
2. Romppanen - Maunu Pekanpoika, Marketta vmo, Antti renki, Maria vmo
3. Pikku Räbbi - ei asukasta SAY:ssa
4. Lampaluotoa - ei asukasta SAY:ssa
"Ylimääräinen perhe" - (1) Antti Pekanpoika, Dordi vmo, Matti pka

1679
1. Iso Räbbi - (3) Matti Heikinpoika, Saara vmo
2. Romppanen - (1) Antti Pekanpoika, Dordi vmo, Matti pka
3. Pikku Räbbi - ei asukasta SAY:ssa
4. Lampaluoto - Kerttu vmo, Reko vävy, Riitta vmo
- Maunu Pekanpoika luovutti talonsa 1679 Antti Pekanpoika Romppaselle,
joka ei siis ole tämä edellä oleva Antti. Maunua ja ottopoika Anttia
ei jostain syystä näy SAY:ssä. Alkuperäistä henkikirjaa en ole nähnyt.

1680
1. Iso Räbbi - (3) Matti Heikinpoika, Saara vmo
2. Romppanen - (1) Antti Pekanpoika, Dordi vmo, Matti pka
3. Pikku Räbbi - (2) Maunu Pekanpoika, Antti poika, Maria vmo
4. Lampaluoto - Reko Mikonpoika, Kerttu vmo, Riitta vmo
Tässä Maunu ja ottopoika Antti näkyvät SAY:ssa, mutta väärässä talossa.

Joku myöhempi SAY:n tutkija on kiinnittänyt huomiota tähän
talosekaannukseen lyijykynämerkinnällä Ison ja Pikku Räbbin kohdalla.

Terveisin
Matti Nieminen















--- In SatakuntalaisSuvut*yahoogroups.com, "Matti A Nieminen"
<matti.nieminen*...> wrote:
>
> Hei
>
> Laitan tähän vielä talokohtaisen näkemykseni Köörtilän talojen
> historiasta.
>
> Vuonna 1661 oli Köörtilässä kolme taloa: Iso Räbbi, Romppanen ja Pikku
> Räbbi. Kaikki olivat Gotthard Secklerin rälssiä.
>
> 1. ISO RÄBBI 5:9 äyriä (SAY:ssa Räbbi)
> - 1661 Ison Räbbin puolikasta (2 ½ äyriä) viljeli Heikki Hannunpoika,
> joka oli saanut vahvistuskirjeen jo 1657. Toinen puolikas (2 ½ äyriä)
> oli autio ja asumaton. Heikki joutui myöhemmin käräjillä todistamaan,
> että todella viljeli vain puolikasta taloa, eikä siis salaa koko talon
> peltoja.
> - 1674 syksyllä Heikki muutti Lampaluotoon, minkä jälkeen Gotthard
> Secklerin leski Dorotea Böning vaati käräjillä joulukuussa 1674
> lautamiehiä selvittämään, paljonko Heikki oli hänelle vielä velkaa.
> - 1675 entinen kartanon lampuoti Söörmarkusta, Antti Pekanpoika
> Dordi-vaimoineen ja lapsineen, tuli Köörtilän Isolle Räbbille
> viljelemään Heikin jättämää puolikasta taloa. Hän maksoi jo samana
> vuonna henkirahan Köörtilässä.
> - 1683 käräjillä Antti Pekanpoika Räbbi (Anders Peersson Räbbe) sai
> inspehtori Giersin luvalla ottaa viljelyyn myös sen puolikkaan Räbbin
> talosta, joka oli ollut 50 vuotta autiona. Asuessaan toista puolikasta
> Antti oli jo käyttänyt puolikkaitten yhteistä talotonttia.
>
> 2. ROMPPANEN 2:16 äyriä (SAY:ssa Romppanen)
> - 1661 talo oli maakirjan mukaan autio ja aivan ilman asukkaita
> (aldeles utan åbo). Taloa oli saattanut viljellä jonkin aikaa Jaakko
> Antinpoika, josta sanotaan: mies kuollut, vaimo karannut.
> - 1664 Maunu Pekanpoika Romppanen sai verovapauskirjeen tähän taloon,
> veronmaksu määrättiin alkavaksi 1669.
> - 1670 Maunu otti syytinkimiehekseen ja yhtiökumppanikseen Matti
> Mikonpoika Källin. Jo seuraavana vuonna Maunu ilmoitti käräjillä
> haluavansa purkaa sopimuksen. Matti Källi oli sillä aikaa hakenut
> Pikku Räbbiä asuttavakseen. Hän sai sinne verovapauskirjeen 1671.
> Maunu Pekanpoika jatkoi yksin Romppasen viljelyä.
> - 1679 Maunu luovutti talonsa isännyyden syytinkiä vastaan
> kasvattipojalleen Antti Pekanpojalle.
>
> 3. PIKKU RÄBBI 2:16 äyriä (SAY:ssa Nubbe)
> - 1661 talon otti viljelyyn Elias Pekanpoika ja sai siihen yhden
> vuoden verovapauden. Taloa oli aikaisemmin asunut Perttu Sipinpoika.
> - 1669 käräjillä luutnantti von Liebsdorff ilmoitti, että Elias oli
> tärvellyt talon ja halusi nyt luopua siitä. Seuraavana vuonna talo oli
> maakirjassa autio ja isäntä merkitty karanneeksi.
> - 1671 talon otti Romppasen entinen syytinki- ja yhtiömies Matti
> Mikonpoika Källi. Matti Källi kuoli viimeistään vuonna 1676, sillä
> vaimo Anna mainitaan leskeksi seuraavana vuonna.
> - 1675 isäntänä oli Matti Heikinpoika, joka oli Matti Mikonpoika
> Källin vävy ja Ison Räbbin isännän Heikki Hannunpojan poika.
> - 1683 käräjillä inspehtori Giers ilmoitti, että Matti Heikinpoika oli
> päästänyt asumansa talon autioksi ja lopulta kokonaan luopunut siitä.
> Giers halusi nyt antaa hänen talonsa Antti Pekanpoika Romppasen
> (Anders Peersson Romponen) viljeltäväksi, joka ennestään viljeli
> pientä tilaa Köörtilässä.
>
> Tässä tämä. Kesto- ja kertaselityksiä annetaan tarvittaessa.
>
> Terveisin
> Matti Nieminen
>
>
>

[jio]

Hienoa, tuossahan oli jo perusteelliset selvitykset siitä, miksi SAY vaikuttaa sekavalta Köörtilän osalta tällä aikakaudella.

Jatkokysymyksenä olikin jo mielessä Anders Persson Räbbin syntyperä, mahtaisiko olla tullut Söörmarkusta v.1675 paikkeilla, ja näinhän asia sitten näköjään on.

1674-93: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578845

Ja Söörmarkussa vihkimerkinnän 2.11.1676 perusteella voitaneen sitten vielä päätellä, että jatkajana siellä on Anders Persson Räbbin sisar Dordi ja lankomies Henrik Tomasson:

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6182800

Vielä tuosta nimestä Räbbi/Räbbe/Rebbe jne. eri kirjoitusmuodoissaan, kuulostaa aika vieraalta. Mistä lienee peräisin?

[raimoensio]

Kokkolasta päin löytyy Räbb.

Rannikkoa on purjehdittu edestakaisin.