Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hans Larsson Osara (Roth?)
Otsikon henkilön syntyperä ei ilmeisesti ole koskaan varmuudella selvinnyt? Häntä on kyllä tukevasti sijoiteltu erilaisiin sukupuihin, mutta onko kyseessä pikemminkin toiveajattelu kuin tosiasia? Ja kuuluiko Hans Larsson edes samaan Roth-sukuun, johon lukeutuu mm. piispa Isaacus Rothovius?
Hans Larsson yritti kyllä itse todistella nuijasodan jälkeisessä oikeudenkäynnissä aateluuttaan, mutta tästä asiasta ei ilmeisesti jälkipolville jäänyt muita todisteita kuin syytetyn omat kertomukset.
Alla olevan linkin takaa löytyy Rothovius-suvun sukututkimus, johon Hans Larsson on istutettu. Mielestäni tämä on kuitenkin tehty väkipakolla, sillä syntymään liittyvät vuosiluvut eivät mitenkään täsmää nuijasodan ja Osaran kartanon aikoihin (vaikka nämäkin tuonne on kirjattu). Polku löytyy liitteen tauluista 1, 2, 5 ja lopulta taulusta 22, jossa Hans mainitaan lapsena.
http://www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Rothovius-suku.doc
Yllä olevassa ensimmäiseksi kantaisäksi on merkitty Hauptman Laurentius Roth, jonka olemassaolosta on väännetty lujastikin kättä. Monet pitävät häntä keksittynä saksalaiseen sotilassukuun kuuluvana aatelisesi-isänä, jolla jälkipolvet ovat nostaneet omaa sosiaalista statustaan. Toiset taas ovat yhtä vuorenvarmoja siitä, että kyseessä on todellinen henkilö.
Itseäni kiinnostaa ensisijaisesti vain se, kenen poika Hans todellisuudessa oli. Hän kuitenkin linkittyy tyttärensä ja Kialan Isotalon kautta myös omaan sukuuni. On myös esitetty näkemyksiä, että Hans Larsson olisi ollut Lammin kirkkoherra Laurentius Petrin poika, mutta ei tästäkään taida olla se parempia todisteita olemassa.
Hans Larsson omisti kuitenkin nuijasodan aikoihin Hämeenkyrössä Osaran kartanon / ratsutilan ja toimi kuningas Sigismundille uskollisen jalkaväkilippukunnan päämiehenä ja luutnanttina. Asiasta mainintoja mm. Heikki Ylikankaan kirjassa Nuijasota. Tällä pohjalla voisi olla uskottavaa, että hän olisi kuulunutkin tuohon alussa mainittuun Roth-sukuun, jossa on muutenkin paljon upseereita.
Hans Larsson katoaa kuvasta 1600-luvun alussa, jolloin hän joutuu oikeuteen Kaarle Herttuan kostotoimien aikoihin. Mutta menettikö hän henkensä tuolloin, sitä ei kaiketi tiedetä? Suuret maaomistuksensa häneltä tuolloin joka tapauksessa vietiin.
Mutta kuka oli Hans Larsson; missä syntyi, kenen poikana ja minne katosi? Tähän ei välttämättä saada koskaan vastausta, mutta olisi mukavaa jos joku osaisi sulkea ainakin täysin väärät oletukset tai reitit pois.
Oikeiden henkilöiden löytämisestähän sukututkimuksessa lopulta on kyse ja jokainen varmasti ottaa sukuunsa mieluummin oikean rengin kuin väärän aatelisen.
Myös Osaran kartanon tarina kiinnostaa, siitä kun ei ole tainnut paljoa tietoa jälkipolville jäädä.
Tällä palstalla on varmasti henkilöitä, jotka tietävät yllä olevista asioista paljonkin. Olen kiitollinen, jos joku on valmis jakamaan tietojaan.
http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_2_15/files/assets/basic-html/page22.html
Pojanpoika?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3292
Isacus Birgeri Rothovius
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Roth%C3%A5f_nr_882#TAB_3
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135
Osaran Hans Larssonin tapaus on rinnakkainen Kialan Holger Larssonin ja Karkun Rainion Hans Jönssonin kanssa sikäli että kaikki kolme saivat autiotiloja palveluksistaan eikä kenelläkään näytä olleen perittyjä tiloja Suomessa. Hän erottuu kuitenkin siinä että hän oli nihtipäällikkö eikä ratsumies ennen kuin 1601-1602. Nihtipäällikkö voi tuskin olla Ruotsista kotoisin kielisyistä. Hans Larssonin syntyperä voi jäädä selvittämättä, koska siitä ei ole tähän mennessä tullut esille pienintäkään viitettä. Veikkaisin Laurentius-nimistä pappia, jolta ei jäänyt maaomaisuutta lasten perittäväksi.
Osaran historiassa ei pitäisi olla suuria epäselvyyksiä. Hans Hansson sai 1597 viisi autiotilaa, kaksi Osaran ja kolme Pakulan kylästä, ne sulautuivat yhteen 1½ manttaalin suurtilaksi, joka oli Hans Hanssonin suvulla vuoteen 1649, jolloin kirkkoherra Abrahamus Jacobi sai sen haltuunsa. Tästä kaikesta on varmasti tarkemmin Ikaalisten ja Hämeenkyrön historioissa, joita minulla ei ole.
H. I.
On vaikeaa erottaa samannimisiä henkilöitä toisistaan, jos tietoa on vähän.
Tässä tapauksessa 1580-luvun Ylä-Satakunnassa toimii kaksi Hannu Laurinpoikaa, molemmat sotilaita, mutta niin kuin Hela sanoo, toinen on ratsumies ja toinen nihtipäällikkö.
VA 2415;17v Hannu Laurinpoika Kangasalan pitäjä ja Tursolan kylä.
Tilukset saatu 27.7.1582
Toinen tila samalla miehellä: Birkkala, Otavalan kylä (Saatu 29.7.1588)
Samassa voudintilikirjassa VA 2415:50v
Hannu Laurinpoika Satakunnan nihtien vänrikki.
Vielä kaksi viitettä:
VA 2420;15v
Hannu Laurinpoika, ratsumies Knut Jönssonin lippueesta-
Tursolan kylä, Kangasalan pitäjä.27.7.1582
VA 2427;26 Hannu Laurinpoika, nihtipäällikkö
Osara ja Pakula 22.7.1594
Liisa R.
Benedictus
22.06.15, 12:15
Hans Larsson Osaran vaimo lienee ollut Kirstin Johansdotter, jonka 2. puoliso oli Carl Påhlsson pohjanmaan vouti, Osaran ja Tuokkolan omistaja.
Kirstin Johansdotterin isäksi olen arvellut Laitilan Jöns Michelssonia, joka voisi olla myös sama kuin nihtien päällikkö Hannu Mikonpoika.
Kuten Impola arvelee Hans Larssoninkin tapauksessa, päälliköt lienevät olleet Suomesta jo kielisyistä.
Tutkimus: Suomen alempi sotilaspäällystö
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Mikonpoika
Palveli vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81, Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päämies 1581-90, Pohjanmaalta kootun osaston 1590-1600, Raaseporin lippukunnan v:sta 1601 (valtakirja 30.5.1601).
VA, 2387:63, 4169:84, 4231:52, 4234:30, FR 96, 105, Lagus 6:27, 166 - 8:185; RSA, MR 1578/2, 1590/38, 1600/7; KA SMh B, Rullor 4; Waaranen, Urkunder I, 136; Tawaststjerna 1902, 39, 54.
Löytyykö Hans Michelssonista tietoa tuon 1601 jälkeen.
Eräs Laurentius pappi olisi läheltä, mutta ajallisesti on siinä rajoilla, ollakseen Hans Larssonin isä, nimittäin Hämeenkyrön khr Laurentius Torstani Geet, joka oli aatelinen, mikä sopisi Osaran isännän esitykseen aateluudesta.
Ainoa seikka on se, että Laurentius Geet kuoli jo 1544, eli Hans Larsson olisi ollut noin 60 vuotias 1600 aikoihin.
Tuosta em. sotilaspäällystöluettelosta seuraava Hannu Laurinpoika:
Hannu Laurinpoika
Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan vänrikkiluutnantti 1582, satakuntalaisen Hannu Mikonpojan lippukunnan vänrikki 1582-86, Valentin Gödiken lippukunnan (Häme ja Satakunta) vänrikki 1588-93. Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa. Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä.
VA, 152cd:3, 4238:44, FR 96, 106, Lagus 9:225, Protocolon, 11, 15, 23, 42; RSA, MR 1582/32, 34; KA, SMh B, Rullor 4-5, FC, Prov. räkensk.; Anthoni 1935, 120.
Em. isäehdokas Lammin kirkkoherra Laurentius Petri (kirkkoherrana 1558-1601) on kotoisin Kangasalan Harhalan Pajulan talosta (nyk. Pälkänettä). Laurtiuksen isä oli Pajulan isäntä Pietari (Per) ja talon omisti isän jälkeen Laurentiuksen veli Henrik.
Lähde: Seppo Suvannno Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, Kangasalan s.728-728.
http://www.narc.fi/suvanto/
Benedictus
23.06.15, 13:23
Hannu Laurinpoika
Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan vänrikkiluutnantti 1582, satakuntalaisen Hannu Mikonpojan lippukunnan vänrikki 1582-86, Valentin Gödiken lippukunnan (Häme ja Satakunta) vänrikki 1588-93. Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa. Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä.
Yllä oleva lainaus tarkoittanee Hans Larsson Osaraa.
Tuon mukaan olisi ollut Hans/Jöns Michelssonin lippukunnan vänrikki.
Jos kuten ehdotan, Jöns Michelsson oli Hämeenkyrön Laitilan poika, olisi Kirstin Johansdotter, Hans Larssonin vaimo luontevasti Hans Michelssonin tytär.
Jos tuo Hans Larssonin isä oli myös paikallinen Hämeenkyrön khr Laurentius Geet ja äiti tämän taloudenhoitaja, selittyy Hans Larssonin esitys aatelisesta alkuperästä, vaikka olikin ns. avioton, sillä*Geetin sisarenpoika peri aatelismaat, vaikka oli isänpuolelta porvarisukuinen.
Jos on ollut vänrikkiluutnantti jo 1582 viittaa sihen, että oli huomattavasti vanhempi kuin oli oletettu. Sopisi tällöin Geetin pojaksi.
Onko Hans Larsson Osaran yhteydssä käytetystä Roth nimestä mitään varmaa tietoa?
Onko Hans Larssonin sinettiä tai vaakunaa tallessa?
Osaran Hans Larsson oli todellakin eri henkilö kuin Tursolan samanniminen mies, mutta kyllä hänestäkin tuli lopuksi ratsutalollinen, hän on ratsupalvelusluetteloissa 1601 ja 1602 Eskert Lindormssonin lipuston ratsumiehenä. Mitä sitten tapahtui, on vähän epäselvää. Missään ei sanota että Osaran ja Pakulan tilat olisi läänitetty jollekin toiselle, vuoden 1602 maakirjan mukaan Carl Pålsson vain alkaa suorittaa niistä ratsupalvelusta. Todennäköisesti hän hoiti tätä ratsutaloa perikunnan nimissä vävynä, hänen vaimonsa nimi oli Kirstin Hansdotter (elossa kuten miehensäkin vielä 1635). Genealogia Sursillianan mukaan Carl Paulsson. (”fogde i Tavastkyro”) oli naimisissa ja hänellä oli lapsia. Näitä lapsia ei mainita missään tuntemissani lähteissä. Carl Pålsson suoritti ratsupalvelusta myös Tuokkolan kahdelta tilalta v:sta 1608. Hän lopetti sen Osarasta 1616 eikä häntä sen jälkeen enää mainita siellä.
Hans Larssonin ainoa poika Johan Hansson oli sisariaan paljon nuorempi, ehkä isänsä toisesta avioliitosta. Hän tuli Osara-Pakulan isännäksi 1617 (tuli silloin lailliseen ikään?). Hänet mainitaan tilalla viimeksi 1630, hän oli silloin munsterskrivare. Puoliso Kirstin Eriksdotter, leskenä tilalla 1635-1639, luultavasti se Kirstin Eskilsdotter joka mainitaan seuraavan isännän Jöran Jöranssonin vaimona 1643-1646. Kuten edellisessä viestissäni kerroin, Hans Larssonin suvun hallintakausi Osaralla päättyi tähän. Seuraava omistaja oli kirkkoherra Abraham Jacobi v:sta 1649.
Tämä on kirjoitettu vsnhojen muistiinpanojen perusteella. En ole voinut tarkistaa Hämeenkyrön historiasta. Ehkä siinä on tulkittu lähteitä toisin.
H. I.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.
Itse pohdiskelen samaa kuin Benedictus, että milloin tuo Roth-lisä tuli Hans Larsson Osaran nimeen mukaan? Löytyykö tästä mainintoja jo aikalaisdokumenteissa? Nykyään se tuntuu istuvan miehen nimessä varsin tiukasti, mutta millä perustein lisättynä? Ja on häntä moneen Roth-sukupuuhun tunnuttu liitetyn, mutta millä lähdetiedoin? Joissain tapauksissa jopa suoraan kiistellyn Hauptman Laurenz Rothin pojaksi.
Tässäkin ketjussa on jo esitetty kolme eri isävaihtoehtoa, joista kaikki mahdollisia, muttei yksikään selkeästi todennäköisin.
Hans Larsson saa Osaran ja Pakulan palkkatiloikseen herttua Carlin päätöksellä, jonka hän sanoo tekevänsä rakkaan veljensä armollisesta tahdosta. Se näyttää aivan samalta kuin muutkin tällaiset päätökset paitsi että kun yleensä annetaan verovapaus "för vissa och ovissa partsedler", niin tässä saa Hans Larsson talonsa "fritt för skatten och alla årliga utslagur"
Siis verovapaana niin kauan kuin hän hoitaa samaa palvelusta.
Kirje on OS rullalla 480 s226.
Tämäkö on antanut aiheen puhua aatelismiehestä?
Lisäksi sitten kirkkoherra Abraham Jacobi ostaa Osaran Hans Larssonin perikunnalta. Eikä mielestäni kukaan voi myydä muuta kuin omaansa.
Kalle Paavonpojalla ja Kirsti Juhontyttärellä on mielestäni kaksi lasta. Poika Matti Kallenpoika, joka on Tuokkolan ratsumies ja kuolee nähtävästi sodassa n.1634 ja tytär Kirsti Kallentytär, joka näkyy pappilan henkikirjassa sen jälkeen, kun Henrik Finno on ostanut Tuokkolan. Myöhemmät kohtalot tuntemattomat.
Tämä on muistinvaraista tietoa, jonka kyllä löytää asiakirjoistakin, mutta kun halusin nopean vastauksen...
Liisa R.
Jii kyselee Roth nimeä ja sen esiintymistä Hans Larssonin nimen yhteydessä.
Vastaan omasta puolestani: en ole nähnyt koskaan häntä nimitettävän Roth-nimellä, eikä poikakaan Johan Hansson sitä käyttänyt.
Liisa R.
Lauretius Petri mainitaan Hansin isänä Hämeenkyrön tai ja Ikaalisten paikallishistoriikissa - ilman lähdemerkintöjä :-(
Ramsayn ei mainitse Hans nimistä poikaa Lammin kirkkoherralla. Ei tietysti todista mitään.
Laurentius Petri. Kyrkoherde i Lampis
1563 och ännu 1594. Fick 1566 skattfrihet för
några byar som lågo under hans gäll, och 1594
20/6 förläning af några hemman i Hauho socken.
Lefde 1597. — Gift l:o med Anna Gröp eller
Kröpelin, dotter af borgmästaren i Åbo, Henrik
Gröp eller Kröpelin, och Elin Fleming (n:r 4);
— 2:o med Cecilia Jakobsdotter, som 1616
fick frihet för Riikois hemman i Lampis
socken (9).
Barn:
1. Peder Larsson Kröpelin.
Häradsdom i värjo hafvande i
Viborgs socken 1595. Fogde på
Björneborgs kungsgård.
Häradsfogde i Nedre Satakunta 1600—
1602 (1).
1. Karl Larsson Kröpelin. Inskrifven vid
universitetet i Helmstädt 159012/y (2). Tryckte
där 1592 en skrift tillegnad hans vän och gyn-
nare „Johanni Hane" (Rosenhane). Fogde i
Säkkjärvi, Björkö och Viborgs socknar 1596—
1600. Befallningsman på Viborgs slott 1600
(3). Drog till gränsen 1602 .att hålla samtal
med ryssen" (4). Beordrad 1606 i kungligt
bref, i hvilket han kallas »välbördig", att jämte
andra draga försorg om smörräntan i Finland
(5). Slottslofven på Reval 1610, 1611 (6).
Utnämnd till assessor i Åbo hofrätt 1623 7/10 (5).
Utgaf 1635 i Stockholm ett sorgetal till Gustaf
II Adolfs minne: »Lamentum funebre, scriptum
a Carolo Kroepelino" (7). Erhöll 1635 4/8
stadfästelse på frälsefrihet för sitt säteri Naapala i
Halikko socken med underliggande gods (8);
— † före 1641. Barnlös. — Gift med
Margareta Pil eller Silfverpatron, som lefde enka
1641 på Naapala, dotter af Hans Gregersson
(adl. ointrod. Silfverpatron eller Pil) och Anna
Henriksdotter af adliga Dönsby-släkten.
Källor: (1) F S 2432: 173. — (2) Gft. Suom. yliopp.
Benedictus
23.06.15, 23:07
Hans Larsson yritti kyllä itse todistella nuijasodan jälkeisessä oikeudenkäynnissä aateluuttaan, mutta tästä asiasta ei ilmeisesti jälkipolville jäänyt muita todisteita kuin syytetyn omat kertomukset.
Onko ylläolevassa lainauksessa mainitusta oikeudenkäynnistä mitä tietoa. Kertomusta Hans Larssonin aateluudestaan?
Osaran historiassa ei pitäisi olla suuria epäselvyyksiä. Hans Larsson sai 1597 viisi autiotilaa, kaksi Osaran ja kolme Pakulan kylästä, ne sulautuivat yhteen 1½ manttaalin suurtilaksi, joka oli Hans Larssonin suvulla vuoteen 1649, jolloin kirkkoherra Abrahamus Jacobi sai sen haltuunsa.
Alla Tuokon talot: Ambrosius Larsson pitkäaikainen isäntä. Naapurissa Enevald.
Sinänsä outoa, että kaksi kummaa nimeä kylän isännillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34145
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34214
Ambrosius Larsson, Nils,Erik ja Lars Ambrosiusson
Mats Enevaldsson eli einoi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34283
Nils Ambrosiusson
Mats Enevaldsson
Anders Henriksson kummallakin tilalla 1597.
Samaan aikaan Pakula ja osara Hans Larssonille 1597.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34352
Tuokko: Anders Henriksson, Nils Ambrosiusson
1602-1606 Eskill Michelsson, Onko perinnönjaossa mainittu Laitilan Turun porvari setä?
1607- Carl Påhlsson
Nästi:Mats Enevaldsson, her Abraham Henrici Hämeenkyrön khr, isänsä Henricus Olain jälkeen.
1616 Carl Holgersson, Holger Larssonin poika Ikaalisten Kiialan Isotalo.1619-38 Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntä. Vaimo Brita Eriksdotter.
Miksi näkyy Nästillä? Onko vaimonsa Brita Eriksdotter 1615 kuolleen khr Abrahamin leski?
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34368
1602 Carl Påhlsson Osara ja Pakula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41170
Lainaus Impola: Missään ei sanota että Osaran ja Pakulan tilat olisi läänitetty jollekin toiselle, vuoden 1602 maakirjan mukaan Carl Pålsson vain alkaa suorittaa niistä ratsupalvelusta. Todennäköisesti hän hoiti tätä ratsutaloa perikunnan nimissä vävynä, hänen vaimonsa nimi oli Kirstin Hansdotter (elossa kuten miehensäkin vielä 1635). Genealogia Sursillianan mukaan Carl Paulsson. (”fogde i Tavastkyro”) oli naimisissa ja hänellä oli lapsia. Näitä lapsia ei mainita missään tuntemissani lähteissä. Carl Pålsson suoritti ratsupalvelusta myös Tuokkolan kahdelta tilalta v:sta 1608. Hän lopetti sen Osarasta 1616 eikä häntä sen jälkeen enää mainita siellä.
Hans Larssonin ainoa poika Johan Hansson oli sisariaan paljon nuorempi, ehkä isänsä toisesta avioliitosta. Hän tuli Osara-Pakulan isännäksi 1617 (tuli silloin lailliseen ikään?). Hänet mainitaan tilalla viimeksi 1630, hän oli silloin munsterskrivare. Puoliso Kirstin Eriksdotter, leskenä tilalla 1635-1639, luultavasti se Kirstin Eskilsdotter joka mainitaan seuraavan isännän Jöran Jöranssonin vaimona 1643-1646.
Impola Arvelee, että Johan Hansson Osara olisi ollut nuorempi sisariaan ja ehkä toisesta aviosta.
Tämä sopii yhteen ehdottamalleni ajatukselle, että Kirstin Johansdotter oli Hans Larsson Osaran leski, eikä tytär, sillä Osaran mynnin yhteydessä ei mainita Kirsti tytärtä vaan anoppi.
en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766
Miksi Tuokko siirtyy 1608 Carl Påhlssonille, jonka leski taisi sen myydä Henrik Finnolle.
Olisiko niin, että Kirstin Johansdotter omisti Tuokon ei Carl Pålsson?
olisiko siis Eskill Michelsson Laitila myynyt Tuokon veljensä Jöns Michelssonin tyttärelle Kirstin Johansdotterille, Osaran leskelle.
Tuokolla mainitaan Lars Ambrosiusson ,ajallisesti voisi hyvinkin olla Hans Larssonin isä.
Toisaalta Ambrosius Larsson ajallisesti voisi hyvinkin olla Laurentius Torstani Geetin poika.
Nimi Hans Roott esiintyy seuraavassa Genoksen artikkelissa mainitussa oikeusjutussa, jossa Juho Perso sai takaisin omaisuutensa jonka Hans Roott ja Sipi Honkoin olivat nuijasodassa ryöstäneet. Tosin artikkelissa sekoitetaan kaksi Hans Rothia keskenään.
http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_157.htm
"Dömdes Persso Jöns sitt tingest igen aff Sigfre Honghoin och Hans Roott som the i Klobbo Krigh ifrå honom röffwadt haffwer."
Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjan mukaan Ruoveden nuijamiesten johtaja Juho Perso johti ryöstöretkeä Hans Larssonin kartanoon (eli Osaraan) joulun alla 1596. Oliko tämä sattumaa vai ryöstikö Hans Larsson Juho Person talon kostoksi?
Myös Kyösti Kiuasmaa viittaa jälkimmäiseen tapahtumaan Hannu Laurinpojan tiedoissa
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
"Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä."
Benedictus
24.06.15, 07:49
Hannu Rooth
MATTI J. KANKAANPÄÄ
Arvi Ilmoniemi on Genoksen N:ossa 2/1966 päätellyt, että Hannu Rooth voisi olla etsitty Johannes Rothovius, Rothovius-suvun kantaisä. Vanhin tieto tästä Hannu Roothista näyttää olleen v:lta 1606. Hannu Roothin päätellään kuolleen everstiluutnanttina ja linnoituksen komentajana 1627 tai 1628.
Mitenkään en ole yrittänyt tutkia Rooth- tai Rothovius-sukua, mutta vastaani tuli yksittäinen tieto, joka näyttää johtavan tähän Hannu Roothiin. Nuijasodan asioita tutkittiin Ruoveden käräjillä 3.2.1601 (VA 222a: 119) ja siinä on mm. kohta:
"Dömdes Persso Jöns sitt tingest igen aff Sigfre Honghoin och Hans Roott som the i Klobbo Krigh ifrå honom röffwadt haffwer."
Mauno Jokipii (Vanhan Ruoveden historia I, Vammala 1959 s. 405) on tulkinnut kohdan niin, että Juho Persolle tuomittiin nuijasodassa ryöstetyt tavaransa takaisin Sipi Hongolta ja "hänen suodultaan, siis vakituisen sotaväen edustajalta." Kyseessä ei tietenkään ole Hongon ruotu vaan Hannu Rooth jonkin sotaväen osaston johtajana. Juho Perso eli Persoi oli ruoveteläinen nuijapäällikkö. Sodan ratkettua Nokian virralla seurasi kostoretkiä nuijamiesten taloihin. Tuolloin varmastikin Sipi Honko toimi Hannu Roothin miesten oppaana ja ryöstivät nuijapäällikön talon Klaus Flemingin antamalla oikeudella. Flemingin kukistuttua ja Kaarle-herttuan noustua valtaan, nuijamiehille jaettiin uutta oikeutta ja näin ollen he saivat ryöstetyt tavaransa takaisin.
Yllä olen oikaissut pitäjänhistoriassa olleen väärinkäsityksen ja samalla olen voinut valottaa Rothovius-suvun kantaisän aikaisempaa toimintaa hieman.
Genos 53(1982), s. 157
Ylläoleva kirjoitus voidaan siis pitää tietona, että oli Hans Rooth, joka nuijasodan aikaan jo oli ratsumies Flemingin joukoissa.
Mielestäni tuossa ei mitenkään yhdistetä Hans Larsson Osaraa Hans Rothin, vaan periaatteessa voisi olla kyse Kangasalan Hans Larssonista tai jostain muusta Hansista, joka käytti Roth nimeä.
Ilmeisesti tämä Hans Roth olisi se henkilö, jonka jälkeläiset käyttivät Roth nimeä Kangasalan suunnalla.
Kumpi Hans Larsson mahtoi olla se joka kertoi käräjillä aatelis juuristaan?
Benedictus
24.06.15, 08:37
Nästi:Mats Enevaldsson, her Abraham Henrici Hämeenkyrön khr, isänsä Henricus Olain jälkeen.
1616 Carl Holgersson, Holger Larssonin poika Ikaalisten Kiialan Isotalo.1619-38 Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntä. Vaimo Brita Eriksdotter.
Miksi näkyy Nästillä? Onko vaimonsa Brita Eriksdotter 1615 kuolleen khr Abrahamin leski?
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9
Brita Eriksdotterin tytär Sara Henriksdotter oli Hämeenkyrön kappalaisen Georgius Erici Mojeruksen vaimo.
-Tämän perusteella Brita Eriksdotterilla on ollut Henrik niminen 1. puoliso.
Brita Eriksdotterin 2. puoliso Hämeenkyrön khr Abraham Henrici.
Henricus Abrahami (K ennen 1645)
Henrik Abrahamsson
S Hämeenkyrö. V Hämeenkyrön kirkkoherra Abrahamus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9) ja hänen 1. puolisonsa Brita Mårtensdotter (Vessel).
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) pitäjänapulainen (coadjutor) ainakin 1634–1637.
K Hämeenkyrö ennen 1645.
P Valborg Bengtsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Valborg Bengtsdotterin P2 entinen sotilaspappi Johannes Simonis.
Sara Henriksdotter mainitsee Henrik Abrahamssonin velipuolenaan.
Ajallisesti Henrik voisi olla Brita Eriksdotterin poika, toisaalta monesti äidin puolison lastakin saatettiin sanoa velipuoleksi.
Brita Eriksdotter on ollut 3. aviossa Carl Holgerssonin kanssa Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilassa.
Kauppilan Carl Holgerssonin tytär Anna Carlsdotterin ja puolisonsa Nils Nilssonin tytär oli myös nimeltään Sara, eli vaikuttaisi, että Annan äiti oli tuo Brita Eriksdotter.
Kuka tämä Brita Eriksdotter oli?
Kiinnostavaa, että Britan tytärpuoli Valborg Abrahamsdotter naitettiin Turo Teodorille, jonka äiti oli Malin Eriksdotter. Voisivatkohan olla sisaria?
Thuro Theodori
S ilmeisesti Hämeenkyrö. V ratsumies Hämeenkyrön Ikaalisten Kurkelassa Didrik Persson ja todennäköisesti Malin Eriksdotter.
Kumpi Hans Larsson mahtoi olla se joka kertoi käräjillä aatelis juuristaan?
Käsittääkseni Hans Larsson Osara. En osaa tähän nyt tarkempia lähteitä liittää, mutta usein mainittu hänen menettäneen osana tuomiota Osaran kartanon ja muita maaomistuksia. Mitä tämä sitten ikinä käytännössä tarkoittikaan, sillä Osaran tila oli jälkipolvien hallinnassa myöhemminkin.
Mutta yllä olevasta päätellen juuri Hans Larsson Osara oli tuomiolla ja piti itseään aatelisena.
Benedictus
24.06.15, 09:22
Liisan mainitsema Kirstin Carlsdotter vaikuttaisi olleen Harhalassa.
Onko alla oleva Kirstin Carlsdotter Carl Påhlssonin tytär?
19.1.1696 Harhala Gl: Fändricken Sahl: Johan Christersson
alkup - TALLKOMM: kopiossa epäselvää?
alkup - MAKSUN_AIHE: legerst:
alkup - MAKSU: 4:- 15.10.1699 Harhala Kirstin Carlsdotter
P Brita Hansdotter, K leskenä Karkussa 1668, PV vänrikki Hans Larsson Hämeenkyrön Osarasta ja Kristina N.N. (Jälkeläiset käyttivät sukunimeä Collanius / Kollanius isoisän Karkun Karkunkylässä omistaman Kollasen ratsutilan mukaan.)
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=12
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=441
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75
http://sukuajahistoriaa.blogspot.fi/2015/01/karkun-stenberg-lukkareiden.html
Brita Hannuntytär oli Osaran kartanon perustajan, vänrikki Hannu Laurinpojan (ks. Pentti Alhonen - Matti Huurre - Pentti Papunen - Terhi Nallinmaa-Luoto: Hämeenkyrön historia I. Esihistorialliselta ajalta vuoteen 1721, Vammala 1983, s. 240, 367 ja 400) tytär, koska hänen lapsillaan oli perintöoikeuksia Osarassa. Hämeenkyrön käräjät 5-6.3.1647, VA Ylä-Satakunta KO a 4:324.
http://www.genealogia.fi/genos-old/66/66_150.htm#65
Rothovius-suvun sukutauluissa tämän ketjun aloituksessa oli Lars Hansson Rothille mainittu 2 poikaa Johan Roth ja Hans Roth. Viimeksimainittu oli sukututkimuksen mukaan tuttavamme Osaran omistaja Hannu Laurinpoika Osaralta.
Kansallisarkistossa on luettavana myös laitoksen aiemman johtajan J.W.Rothin
koostamia Rothin suvun sukutauluja. Tässä yksi Lars Hansson Rothin sukutaulu.
Liisa R.
Benedictus
26.06.15, 06:22
Aiemmista viesteistä voidaan siis päätellä, että ainoa maininta Rooth nimestä on tuossa käräjillä, missä mainitaan Hans Rooth.
Ainakaan lainattu käräjäote ei mitenkään yhdistä Hans Larssonia tuoksi Hans Rootiksi.
Nuijasodan asioita tutkittiin Ruoveden käräjillä 3.2.1601 (VA 222a: 119) ja siinä on mm. kohta:
"Dömdes Persso Jöns sitt tingest igen aff Sigfre Honghoin och Hans Roott som the i Klobbo Krigh ifrå honom röffwadt haffwer."
Olisiko jonkun mahdollista kopioida nuo käräjätiedot laajemmin tänne sivulle, josta taitajat voisivat yhdessä tulkita, miten siinä mainitaan henkilöt oikeassa asiayhteydessä.
Mielestäni Roth-nimi on alkanut elää omaa elämäänsä, koska on haluttu liitää suku piispalliseen Rothovius sukuun ja täten ohitettu nimen epävarmuus.
Jos Hans Larsson Osara ja jälkeläisensä olisivat Rotheja, niin armasti olisi enemmän kuin yksi ohimenevä maininta nimestä.
Osaran sukua tutkittaessa, pitäisi mielestäni myös tutkia, miten Abraham Jacobi, Ikaalisten kirkkoherra liittyisi sukuun, sillä noin ison tilan omistukset menivät periaateessa klaanin sisällä.
LaaksonLilja
26.06.15, 07:36
Osaran historiassa ei pitäisi olla suuria epäselvyyksiä. Hans Larsson sai 1597 viisi autiotilaa, kaksi Osaran ja kolme Pakulan kylästä, ne sulautuivat yhteen 1½ manttaalin suurtilaksi, joka oli Hans Larssonin suvulla vuoteen 1649, jolloin kirkkoherra Abrahamus Jacobi sai sen haltuunsa.
Alla Tuokon talot: Ambrosius Larsson pitkäaikainen isäntä. Naapurissa Enevald.
Sinänsä outoa, että kaksi kummaa nimeä kylän isännillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34145
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34214
Ambrosius Larsson, Nils,Erik ja Lars Ambrosiusson
Mats Enevaldsson eli einoi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34283
Nils Ambrosiusson
Mats Enevaldsson
Anders Henriksson kummallakin tilalla 1597.
Samaan aikaan Pakula ja osara Hans Larssonille 1597.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34352
Tuokko: Anders Henriksson, Nils Ambrosiusson
1602-1606 Eskill Michelsson, Onko perinnönjaossa mainittu Laitilan Turun porvari setä?
1607- Carl Påhlsson
Nästi:Mats Enevaldsson, her Abraham Henrici Hämeenkyrön khr, isänsä Henricus Olain jälkeen.
1616 Carl Holgersson, Holger Larssonin poika Ikaalisten Kiialan Isotalo.1619-38 Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntä. Vaimo Brita Eriksdotter.
Miksi näkyy Nästillä? Onko vaimonsa Brita Eriksdotter 1615 kuolleen khr Abrahamin leski?
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34368
1602 Carl Påhlsson Osara ja Pakula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41170
Jos nyt oikein ymmärsin, niin tässä on kysymyksessä hämeenkyröläiset Enevald ja Ambrosius.
Samat nimet löytyvät Tyrväältä:
Eino Kaltila perintötila 26.3.1847- 1/3
312 33 1540-52 Eric Eino
312 34 1553-84 Clemet Ericss
312 35 1585-1605 Enevald Clemetss
312 36 1606-14 Marcus Clemetss
312 37 1615-24 Escil Jäminki
312 38 1625-33 Thomas Mattss
312 39 1634-62 Henric Thomass
312 40 Brita Mattsd
1 999 autio
312 41 1663-64 Thomas Mattss
312 42 1665-74 Jöran Ericss
312 43 1675-89 Matts Sigfridss
312 1 1686-94 sa Jöran Ericss 1621 1697 Tyrv
312 2 Margareta Mårtensd 1621 h 20.2.1715 Tyrvää
312 3 1695-98 po Axel Jöranss Eino 1676 1700 Riika
1 999 autio
312 4 Matts Jöranss 1683 h 5.6.1737 Tyrvää
312 32 Walborg Ericsd 1683 h 30.5.1746 Tyrvää
Ambrosius-nimeä löytyy Tyrvään Kaltsilan isänniltä:
Rosila Kaltsila ratsutila 1 1/4
313 67 1477-81 Ambrosius Kaltsi
313 68 1517-52 Eric Ambrosiuss Rosi
201 303 1554-70 Frans Mattss Rossi
201 302 1571-88 Matts Franss
313 69 1589-90 Thomas Mattss
201 301 1592-1626 Johan Mattss
Prinkka Kaltsila perintötila 5.12.1837- 1/2
313 130 1558-1603 Johan Ambrosiuss Salli
313 131 1604-09 Henric Johanss
313 132 1610-58 Henric Henricss
313 133 Caisa Escilsd h 19.3.1674 Tyrvää
313 134 1659-64 po Clemet Henricss Prinkka
313 135 Brita
313 136 1665-73 Anders Mårtenss
313 137 Margareta
313 53 1675-97 Arvid Johanss 1645 8.4.1672 Tyrvää 1697 Tyrv
313 54 Brita Jöransd Reku 1650 Tyrv 8.4.1672 Tyrvää h 30.12.1722 Tyrvää
313 55 1700 Henric Sigfridss 28.12.1692 Tyrvää
313 56 Walborg Larsd Salli 1673 Tyrv 27.12.1709 Tyrvää 26.12.1710 Tyrv
Salli Kaltsila perintötila 22.4.1831- 2/3
313 83 1517-58 Henric Salli
313 84 1558-71 Jöran Salli
1 354 1560-1606 Henric Ambrosiuss Salli
1 351 1607-37 Matts Henricss
1 347 1639-70 Jöran Mattss 1670 Tyrv
1 348 Maria Lucasd
1 341 1671-83 po Lars Jöranss Salli 1669 h 30.11.1683 Tyrvää
1 342 85-90 Margareta Thomasd 1646 15.4.1691 Tyrvää 31.12.1706 Tyrv
313 85 1691-1703 II Matts Thomass 1643 15.4.1691 Tyrvää h 28.4.1728 Tyrvää
313 86 1704-11 po Anders Larss Salli 1675 Tyrv 15.4.1691 Kiikka 6.2.1711 Tyrv
313 87 Walborg Mattsd 1673 15.4.1691 Kiikka h 24.1.1753 Tyrvää
Prihti Soukko perintötila 23.7.1845- 5/6
336 52 1540-74 Ambrosius Olofss
336 53 1575-1601 Michel Ambrosiuss
1 999 autio
336 54 1602-39 Eric Björnss
336 55 Caisa
1 999 autio
336 56 1649-54 Eric Bertilss
336 57 1655-67 Mårten Mattss 1658 h 15.2.1680 Tyrvää
336 58 Brita 1658 Tyrv
336 59 Caisa 1658
336 60 1668-83 Grels Mårtenss 1637 1680 1697 Tyrv
336 61 Caisa
336 62 Lisa 1680
1 999 autio
336 22 1690-1710 Eric Johanss 1655 9.6.1699 Tyrvää
336 23 Brita Nilsd 1656 1683 h 5.7.1697 Tyrvää
336 24 Beata Ericsd Horila ? 1659 9.6.1699 Tyrvää h 3.3.1717 Tyrvää
336 25 1694-95 Johan Ericss
336 26 Maria
http://abload.de/img/enevaldambrosiustyrvhevpuc.gif
Nämä Hämeenkyrössäkin esiintyvät tilan- ja isäntienkin nimet esiintyvät tosiaankin myös Tyrväällä aika lähellä toisiaan. Miten nämä liittyvät yhteen vai liittyvätkö?
Samoja ajatuksia tuosta Roth-syntyperästä kuin nimimerkillä Benedictus. Tuntuu että Hans Larsson on istutettu Roth/Rothovius –sukuihin vähän toivepohjalta, sillä näyttää seilaavan kyseisissä sukupuissa vähän orpona paikasta toiseen. Muutenhan nuo suvun miespuoliset ihmiset ovat kaiketi kohtuullisen hyvin jäljitetty.
Koska tietoa ei ole, on spekuloitava. Nimimerkki Hela toi toisessa ketjussa esille, että Kialan Isotalon isäntä ratsumies Holger Larsson olisi tullut Ruotsista Suomeen täydentämään täkäläisiä joukkoja. Myöhemmin saanut Kialan kylästä tiloja itselleen, joista muodostui sittemmin ratsutila. Varsin samanlainen tausta on myös Hans Larssonilla, joka myös sai samoihin aikoihin autiotiloja haltuunsa muodostaen niistä ratsutilan. Holger ja Hans lienevät olleen keskenään tekemisissä, sillä Holgerin poika Lars avioitui Hansin tyttären Margaretan kanssa. Jos Holger oli Ruotsista ja ruotsinkielinen, saattaa myös Hans olla vähintään ruotsinkielentaitoinen, ellei puhunut sitä jopa äidinkielenään. Vahvaa spekulointia, mutta ehkä kuitenkin huomionarvoista.
Hans Larsson Osaran syntymästä ei ole jäänyt täkäläisiin aikakirjoihin merkintöjä, joten ehkä on sittenkin syntynyt Ruotsissa. Vaikka 1500-luvulla syntyneistä nyt ei voi ihmeenä pitääkään, vaikka syntymätiedot olisivatkin kateissa. Jos Hans kuitenkin olisi syntynyt suomalaiseen pappissukuun, niin voisi olettaa syntymäkirjausten olevan hieman keskimääräistä paremmalla tasolla. Tässäkin tosin huomioitava Benedictuksen oletus, että kyseessä olisi Laurentius Geetin avioton poika, joka voisi selittää hieman pienempää intoa merkata tarkkoja syntymätietoja ylös.
Hyvä huomio tosin sekin, että nihtijoukkojen päällikkö on käytännön syistä ollut todennäköisesti suomenkielinen. Mutta onko kuitenkaan pakosti, jos tarjolla on osaava ammattisotilas ja kyseessä kuninkaan joukot?
Yhtä kaikki, syntymätiedot tuntuvat olevan vahvan sumuverhon takana.
Voisi olettaa, että Hans Larsson Osara olisi tuo oikeusjutun yhteydessä mainittu Hans Roott. Eikö juuri hänellä olisi suurin motiivi ja todennäköisyys joutua käräjille Juho Person kanssa? Tämä tietysti pelkkää arvelua, sillä erikoisia yhteensattumia tapahtuu ja kyseessä voi olla myös toinen Hans. Tuolla aikalaisdokumentilla kuitenkin tiedettäisiin, että hänestä käytettiin jo elinaikanaan nimitystä Roott. Jos kyseessä kuitenkin on eri Hans, niin nykyinen Roth-lisä nimessä saattaa olla syntynyt kokonaisuudessaan tämän dokumentin väärintulkinnasta.
Päättelyni saattaa sisältää epäloogisuuksia tai suoranaisia virheitä, mutta toivottavasti joku jaksaa oikoa niitä.
Tässä linkki alkuperäiseen oikeusjuttuun, jossa Hans Roott mainitaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668504
ja siinä vasemman sivun toiseksi alin kappale:
"Dömdes Persso Jöns sitt tingest igen aff Sigfre Honghoin och Hans Roott som the i Klobbo Krigh ifrå honom röffwadt haffwer."
Asiasta on vain tuo yksi lause eikä edellinen ja seuraava kappale mielestäni liity siihen. Silmäilin läpi koko käräjäistunnon pöytäkirjan, mutta muissa jutuissa ei näyttäisi olevan mainittu Hans Larssonia tai Hans Roottia.
Voisiko joku paremmin vanhaa käsialaa lukeva tarkastaa jäikö minulta jotain huomaamatta?
Tässä toinen alkuperäinen oikeusjuttu, jossa saattaisi lukea nimi Hans Larsson Rot. Joku tarkkasilmäisempi voi tarkastaa luinko oikein.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668477
oikean sivun kappale 7 rivi 1
Se on pöytäkirjassa, josta Heikki Ylikangas kertoo seuraavasti Nuijasota -kirjassa (6. painos, s. 228-236):
"... sekä herttuan miesten johdolla eri puolilla Ylä-Satakuntaa pidettyihin nuijasodan aikaisia ryöstöjä ja väkivallantekoja selvitteleviin tutkintoihin tammikuussa 1600".
ja myöhemmin:
"Likimain yhtä ahkerasti saalistivat kaikki muutkin seudun virkamiehistä ja ratsutilallisista. Vuonna 1600, siis liki neljä vuotta kapinan jälkeen, tulevat herttuan määräämän tutkinnan pöytäkirjassa esille erityisesti ratsutilalliset Matti Grip, Mäkkylän Kristoffer Laurinpoika, Heikki Knuutinpoika ja Heikki Pekanpoika (Viljakkalasta) sekä päämies Hannu Laurinpoika ja katselmuskirjuri Severi Sigfridinpoika."
Mainuttu pöytäkirja löytyy täältä:
VA 222a 99-109
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668475
Ylikangas mainitsee muutamia esimerkkejä pöytäkirjan oikeustapauksista. Yhdessä entinen voudinkirjuri Sipi Hurula Karkusta ja Hannu Laurinpoika väittivät saaneensa Ikaalisen Röyhiän kylän talonpojilta 12 tynnyriä viljaa korvaukseksi ’nuijasodan rappauksista.’ Tämä löytyy aukeaman 100 oikean sivun kappaleesta 7.
Silmäilin pöytäkirjan läpi ja Hans Larsson mainitaan ainakin myös aukeaman 102 oikean sivun kappaleessa 1.
Olisi hienoa jos joku paremmin vanhaa käsialaa lukeva kääntäisi pöytäkirjan kaikki Hans Larssonia koskevat kohdat. Ylikankaan sanamuodosta "tulee esille erityisesti" oletan, että Hans Larsson mainitaan monta kertaa.
Jos Holger oli Ruotsista ja ruotsinkielinen, saattaa myös Hans olla vähintään ruotsinkielentaitoinen, ellei puhunut sitä jopa äidinkielenään. Vahvaa spekulointia, mutta ehkä kuitenkin huomionarvoista.
Ei se ole spekulointia vaan Jii on oikeilla linjoilla. Olen tarkoittanut vain sitä että nihtipäällikön täytyi tuntea sen verran paikallista murretta että kykeni johtamaan väkeään. Sen vuoksi on todennäköisempää että hän oli Suomesta mutta ei mitenkään välttämätöntä. Itse asiassa monet seikat puoltavat Hans Larssonin ruotsalaista syntyperää. Hänellä ei ollut perittyä omaisuutta eikä edes varmoja sukulaisia Suomessa. Jos taas syntymäseutu oli Suomessa, niin lähinnä tulee mieleen Satakunta, ja se ei todista mitään hänen äidinkielestään. Satakunnan paikannimet, vaikka niiden tutkiminen on ollut tabuajattelun kahleissa, osoittavat että ainakin 50 % maakunnan väestöstä on ruotsalaista ja osittain myös saksalaista alkuperää. Monissa suvuissa ruotsin kieli säilyi pitkään ennen kuin se sulautui Satakunnan vahvasti ruotsinvoittoiseen murteeseen.
H I.
Benedictus
27.06.15, 07:21
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jii http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=261355#post261355)
Jos Holger oli Ruotsista ja ruotsinkielinen, saattaa myös Hans olla vähintään ruotsinkielentaitoinen, ellei puhunut sitä jopa äidinkielenään. Vahvaa spekulointia, mutta ehkä kuitenkin huomionarvoista.
Ei se ole spekulointia vaan Jii on oikeilla linjoilla. Olen tarkoittanut vain sitä että nihtipäällikön täytyi tuntea sen verran paikallista murretta että kykeni johtamaan väkeään. Sen vuoksi on todennäköisempää että hän oli Suomesta mutta ei mitenkään välttämätöntä. Itse asiassa monet seikat puoltavat Hans Larssonin ruotsalaista syntyperää. Hänellä ei ollut perittyä omaisuutta eikä edes varmoja sukulaisia Suomessa. Jos taas syntymäseutu oli Suomessa, niin lähinnä tulee mieleen Satakunta, ja se ei todista mitään hänen äidinkielestään. Satakunnan paikannimet, vaikka niiden tutkiminen on ollut tabuajattelun kahleissa, osoittavat että ainakin 50 % maakunnan väestöstä on ruotsalaista ja osittain myös saksalaista alkuperää. Monissa suvuissa ruotsin kieli säilyi pitkään ennen kuin se sulautui Satakunnan vahvasti ruotsinvoittoiseen murteeseen.
H I.
Ylläolevan pohjalta voidaan ajatella, että vaikka Hans Larsson ei olisi ollut Ruotsista tullut, niin kuului ainakin ruotsinkielin hallinneeseen väestöön, mikä tuolloin oli varmaankin paljon laajempi ilmiö, sillä ennen erämaiden ottoa kruunulle ja sinne asutettuja usein itäistä alkuperää olevaa väestöä, tuo keskiaikainen väestö hallitsi ruotsia paljon laajemmalla alueella ja erityisesti yläluokka oli varmaankin hyvinkin kaksi kielinen.
Hämeenkyrössä jos Hans Larsson olisi Laurentius Geetin äpäräpoika, ei kielestä olisi epäilystä, olisi ruotsi.
Tätä tukee myös vaimonsa Kirstin Johansdotterin syntyperä, minkä uskon olevan Laitilan nimismies talosta.
Laitilalaiset olivat varmaan ruotsin ja suomenkielisiä, mitä edellytti jo sukupolvia jatkunut nimismiehen viranhoitokin.
Laitilan jälkeläiset naivat koko ajan vouteja ja pappeja, jotka kaikki olivat ruostintaitoisia jo työnkin takia.
Kukaan ei varmaan epäile etteikö Henrik Finnon kotikieli olisi ollut ruotsi, vaikka isänsä Jacob Finno olikin ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekijä.
Vaikka Hans Larsson Osaran alkuperää ei saataisi selville, olisi hyvä jos saataisiin selvitettyä tuo Root nimi sotku, että Osaran suku menisi omaa tietään.
Hans Larssonin lasten aviot osoittavat hyvin myös ruosin kielen hallinnan.
-Margareta nai ruotsalaisen Holger Larssonin pojan.
-Brita nai 1.Kollanus pappissuvun kappalaisen Abrahamin, jonka poika suomensi ruotsin lait.
-2. puoliso oli Johan Pacchalenius, jonka perhe oli nimismiehiä ja pappeja ja lainlukijoita, naiden ruotsikielisiä sukuja.
Timo W:n viestiin #2 linkittämä Tampereen Kauppaseuran teksti kirjailee seuraavaa:
Härmälän ykköstalon ensimmäisenä isäntänä mainitaan Peder Nilsson Hauhala 1540-1557 ja hänen sukunsa. Kangasalan kirkkoherrana ja rovastina 1628-1632 toiminut Henricus Georgi mainitaan omistajana Härmälän ykköstalossa 1619-1620. Olof Larsson Härmälä oli siellä isäntänä 1621-1630. Kirkkoherra Henricus Georgi oli Gregorius Henric Isoherran poika. Grgorius Henric puolestaan oli ollut Kangasalan kirkkoherra aiemmin. Tämä Gregorius Henric osallistui 23.2.1594 Upsalassa Sigismundin kruunajaisiin ja tämän perusteella onkin mahdollista, että hän olisi rälssisukua. Astreniuksen arkisto esittää Gregorius Henricin kuolinvuodeksi noin 1609, mutta hän saattoi kuolla myöhemminkin. Gregoriuksen vaimo Anna Hansdotter oli Hämeenkyrön Osaran ratsutilan ruotsinmaalaisen aatelismiehen Hans Larsson Rothin ja hänen vaimonsa Kristinin tytär. Hans Larsson Roth teloitettiin sittemmin Sigismundin kannattajana.
Olisi kiinnostavaa tietää mihin lähteisiin tuo lihavoitu osuus perustuu (lihavointi itseni tekemä). Vai onko vain päättelyn lopputulos?
Benedictus
27.06.15, 12:06
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523938
Kyseessä on Pirkkalan Härmälä, jossa näkyykin her Henrik.
Anna Hansdotter ei ole ainakaan missään vastaan tulleessa tieodossa yhdistetty Osaraan, vaan ennemminkin juuri tuohon Härmälään, jonka hän poikansa tai poikapuolensa kanssa myi Carl Sigfridsson Yxelle, joka kylläkin yhdistyy Hämeenkyröön, sillä 2. vaimonsa oli Kristina Cristoffersdotter, Hämeenkyrön Laitilan Henrik Jönssonin leski ja uskoakseni tuo Henrik Jönssoni sisar oli juuri Kirstin Johansson , Osaran Hans Larssonin leski.
-Eli periaatteessa ei olisi mahdotonta, että Anna Hansdotter olisi Osaran tytär, joka olisi myynyt enonsa Henrik Jönssonin leskelle Härmälän.
Osaran perinnönjaossa ei Annaa mainita, eikä perillisiä, eli tarkoittaisi, että oli kuollut ilman perillisiä, ennen Osaran myyntiä.
Genoksessa eli aiemmin netistä hakusanalla löytyi Svarthafra tutkimus, jossa selitetään Isoherran aviosta.
Hannu Laurinpojalla ei tainnut olla sukulaisia lähimailla, koskapa hänen kuolinpesänsä valvojana (käytettäköön nyt näin modernia nimikettä ) oli Tuomas Kolkko.
Kyrön talvikäräjät27.2.1627 (jpg 170)
"Tuomittiin nyt niin kuin aiemminkin autuaan Hannu Laurinpojan perillisille heidän todistettu velkansa Kristoffer Bertillssonin tuomion mukaan. Mutta jos Tuomas Kolkko voi todistaa autuaan Hannu Laurinpojan kuitilla, että se on maksettu,on perillisten siihen tyytyminen."
Asian selvitysmiehiksi asetettiin Matti Tuomaanpoika ja Martti Pyöräniemestä.
Lähiseudun talonpoikia.
Jos Kirsti Juhontytär oli Laitilan tyttäriä, miksi eivät laitilalaiset hoitaneet asiaa?
samoin voisi kysyä, miksi Kirstiä ei mainita Mikko Laurinpojan perikuntaan kuuluvaksi. Siellähän ovat 1601 Esko Mikonpoika, Heikki Juhonpoika ja Esko Rekonpoika.( Viimeksimainittu joko vävy tai tyttären poika)
Edelleen sanon, etteivät Hannu Laurinpojan perilliset käyttäneet Rooth- sukunimeä.
Ja vielä: Missä on sanottu, että hänet teloitettiin Sigismundin kannattajana?
Vuosilukuja ja lähdeviitteitä kaipaisin.
Liisa R
Edelleen sanon, etteivät Hannu Laurinpojan perilliset käyttäneet Rooth- sukunimeä.
Ja vielä: Missä on sanottu, että hänet teloitettiin Sigismundin kannattajana?
Vuosilukuja ja lähdeviitteitä kaipaisin.
Liisa R
Yllä kaksi ydinasiaa. Kun tämän ketjun avasin, niin tärkein asia itselleni oli saada lisävalaistusta Hans Larsson Osaran syntyperään. Sitä on jo luultavasti kymmenet, ellei sadat ihmiset koittaneet ratkoa, joten mitään ratkaisevaa läpimurtoa en uskalla edes odottaa. Lisävalaistusta asiaan on kuitenkin mahdollista saada, kun useat ihmiset tuovat tietojaan samaan ketjuun. Mielestäni täällä on jo tähän mennessä saatu arvokkaita ajatuksia kasattua asian tiimoilta. Ja suljettua vääriä ovia.
Toinen itseäni kiinnostanut ajatus oli, että millä perustein nykyiset sukupolvet ovat liittäneet hänet Roth-sukuun, kun aikalaiset eivät sitä tuntuneet tehneen. Onko kyse vain tuon yhden käräjäpöytäkirjan tulkinnasta, joka täälläkin on esitetty?
Kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että Hannu Laurinpojasta on jäänyt yllättävän vähän tietoa, kun huomioidaan hänen sosiaalinen asemansa. Muutamien vuosien ajanjakso kyllä tunnetaan, mutta alku ja loppu ovat jääneet hämärän peittoon. Myös vaimon syntymään liittyvät asiat ovat jääneet osittain avoimiksi.
Tuo Liisan kaipaama tieto teloituksestakin taitaa kuulua samalla tavalla oletuksen piiriin, kuin Roth-sukutaustakin. Todisteita ei ole.
Jos Hans Larssonin katsottaisiin menettäneen henkensä jo 1600-luvun ensimmäisinä vuosina, niin miksi kuolinpesän jako tehtiin vasta v. 1627?
Tuo tuomiokirja 27.2.1627 ei ole perinnönjakokirja. Jos tekstiä lukee tarkasti niin siinä sanotaan"tuomittiin nyt niin kuin aiemmin". Kyseessä on joku rahasumma, jonka Tuomas Kolkko sanoo maksaneensa, mutta perilliset ovat eri mieltä.Asiaa on käsitelty aiemminkin käräjillä ja siitä on tuomion antanut Kristoffer Bertillsson. Käräjäpäivämäärää eikä tuomiota kerrota.
Itse asiassa Kyrö käräjäpöytäkirjat alkavat v.1623, niin kuin monen muunkin käräjäkunnan. Joskus voi tuomiokirjassa tulla esille hyvinkin vanhoja 1500-luvun käräjäpöytäkirjoja, mutta tässä ei siis mitään mainita.
Nyt voi siis vain päätellä, että Tuomas Kolkolla on ollut yhteisiä asioita Hannu Laurinpojan kanssa. Jostain muualta muistan lukeneeni, että häntä sanottiin Hannu Laurinpojan lasten edunvalvojaksi. Se asiakirja ei nyt vaan löydy.
Tuomiokirjojen puuttuminen aiheuttaa se, ettei tavallisista ihmisistä juurikaan löydy tietoja.
Sotilaistaja yleensä virkamiehistä jonkinverran. Mutta ennen kuin voi tehdä pitkälle ulottuvia päätöksiä, pitää kyllä jotain löytää väitteiden tueksi. Ja nimenomaan alkuperäisistä asiakirjoista.
Mutta helppoa se ei ole.
Liisa R.
Olen löytänyt vähän lisää tietoja siitä aineistosta, jota keräsin 1990-luvulla Satakunnan ensimmäisistä ratsutalollisista (Hans Larssonkin kuului heihin aivan elämänsä lopulla). Pitkän sairauden ja sen jälkivaikutusten johdosta minulla on vaikeuksia omien muistinpanojeni käytössä.
Mitään mullistavaa ei näissä löydöissä ole. Hans Larsson oli jo 1588 vänrikki Valentin Gödingn lippukunnassa (KA 2395:34). Osaran ja Pakulan autiotalojen läänittämisestä olen jo kertonut. Nuijasodan tapausten tutkintamateriaalia on paljon ja sitä on jo esitelty tässä ketjussa. Ehdin käydä tärkeät Ylä-Satakunnan tuomiokirjat (KA 222 a) läpi vain Tyrvään ja Karkun osalta, mutta ollessani Ruotsissa löysin Riksarkivetista jonkin verran tietoja Hans Larssonin viimeisistä vaiheista SDRH-sarjssta (Strödda domböcker och rättegångshandlingar). Hämeenkyrön käräjillä 14.10.1601 todettiin että hän oli kuollut, ilmeisesti samana vuonna koska hänet on merkitty sen vuoden ratsupalvelusluetteloon, ja vaimonsa Kristina eli leskenä. Asiakirjaan ”Lista över klagomål från allmogen i Finland” (SDRH vol. 3) sisältyy Heitolan kylän Olof Henrikssonin valitus ja luettelo Hans Larssonin 1597 ryöstämästä omaisuudesta. Marginaaliin on kirjoitettu valtionhoitajan Kaarle-herttuan päätös: ”Enkan skall betala”.
En ole löytänyt mitään tietoa Hans Larssonin teloittamisesta, mutta Kaarle-herttuan luonteen tuntien sitä ei voi pitää mahdottomanakaan. Tiloja ei peruutettu kuten monissa muissa tapauksissa, vaan haluttiin ilmeisesti säilyttää perillisille ratsupalvelusmahdollisuus, kun sota Liivinmaalla alkoi.
Meneteltiin tiukan oikeudenmukaisesti: kun Pakulan Jöns Persson vaati tilaansa takaisin, hänelle vastattiin että se on vahvistettu Hans Larssonille kahden kuninkaan ja ”Hänen ruhtinaallisen armonsa” kirjeillä ja että jos hän haluaa sen takaisin, hänen on maksettava ”viimeiseen penniin” Hans Larssonille korjaukssta ja parannuksista aiheutuneet kustannukset.
En myöskään ole kertaakan törmännyt nimeen Roth.
Tuomas Kolkko mainitaan selvityksissä varmaankin lähinnä siksi että hän oli bolmanin (verokuntamiehen) ominaisuudessa mukana Hans Larssonin "ryöstöissä", jotka ehkä osittain olivat tavallista kovakouraisempaa veronkantoa tai sellaiseksi kamufloitua.
H. I.
Hienoa!
Aivan kiistaton tieto.
Rulla 222a löytyy myös voudintilien yleisistä asiakirjoista!
Siis KA222a ;133(jpg 142)
Kyrön käräjät 14.10.1601
"Tuomittiin nyt niin kuin ennenkin on tuomittu vaimo Kirstin autuaan Hannu Laurinpojan leski saamaan Sigfrid Kolkolta kaikki todistetut velkansa, jotka ovat rahaa 32 taalaria, viljaa 9 tynnyriä 32 kappaa. Ja mitä siitä on maksettu, saavat vieraat miehet heidän välillään arvioida (räkna=laskea, räknätä)
Liisa R
Benedictus
28.06.15, 23:31
Anna Hansdotter on kiinnostava pointi, sillä Härmälän kaupassa tila siirtyi Henrik Johansson Laitilan leskelleja tämän 3. puolisolle.
Olisiko todella ollut kyse lesken vaatimusten kuittaus Laitilasta.
Kiinnostavaa, että Karkun Rainion Hans Jönssonin lesken Beata Mårtensdotterin 2. puolison Nils Eriksson Napalaisen 2. vaimo oli Anna Hansdotter, joka kuolee 1668 Karkun Hiedalla kirjuri Måns Månssonin vaimona.
Olisiko mahdollista, että kyse on samasta Anna Hansdotterista.
Siinä tapauksessa Annan olisi luullut olleen mukana Osaran myynnissä.
Benedictus
29.06.15, 07:12
Michell Larsson Laitilan perillisinä mainitaan :
poika, Eskill Michelsson, porvari Turussa.
Jöns Michelsson, jota edustaa pojanpoika Henrik Jönsson Laitila.
Eskill Gregoriusson i Laitila, vävy tai tyttären poika, Siis N. Michelsdotter Laitilan jälkeläinen.
-jos tyttärenpoika, niin N. Michelsdotterin puoliso oli Gregorius N.
-miksi Eskill Gregoriusson on mainittu i Laitila, kuin olisi talon asukas?
Henrik Jönsson on siis Jöns Michelssonin perilinen, kuten olettamani Kirstin Johansdotterkin, Henrik on siis voinut edustaa kumpaakin.
Toisaalta pitää muistaa, että on vuosi 1601, jolloin Hans Larsson Osara kuolee ja leski vastaa asioista.
-jos kuolema ei ollut luonnollinen, on ehkä ollut aiheellista olla korostamatta Osara yhteyttä.
Benedictus
29.06.15, 10:55
Släkten Svarthafra * (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#*))
Kamrer Rafael Sumelius (http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif)
Under 1600-talet skapade sig länsmanssläkten Svarthafra i Kangasala en rätt bemärkt ställning i övre Satakunta, men den synes ha dött ut på manslinjen under följande sekel. Redan stamfadern, länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625) tycks ha haft rätt betydande tillgångar, men av de fastigheter han innehade förefaller ingen att ha varit fädernearv. Andra antydningar om hans härkomst har inte heller framkommit. Det synes troligt, att släktens stamgård, i Kangasala, Hannula rusthåll i Tursola by, kom i Hans Eskilssons händer genom hans gifte. Dåvarande kapellanen och sedermera kyrkoherden i Kangasala Henricus Georgii, vilken 1613-1614 nämnes som gårdens föregående innehavare, [1] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#1) förefaller nämligen att ha varit bror till Hans Eskilssons hustru. Ungefär samtidigt som Hans Eskilsson tillträdde Hannula förenades dessutom Tapola och några andra hemman i Tursola med Hannula. Tapola innehades från 1607 av kyrkoherden Georgius Henrici Isoherra, som var far till Henricus Georgii, och som sista ägare till Tapola före sammanslagningen med Hannula nämnes 1613 »Hustru Anna, S. Her Jörans.» [1] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#1) Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes »Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan vara Henricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s. 295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utan tilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra. Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämnda personerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannula sedan 1585.
Någon motivering för valet av släktens särpräglade namn har inte kunnat uppletas.
Tab. 1.
I. Hans Eskilsson, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva by i Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#1) Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmälä i Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Gift med Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu 1660, då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systers styvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#2) men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#3) Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius Henrici Isoherra och hans hustru Anna.
Hieman sotkin asioita, eli Anna Hansdotterin tytär myi Härmälän.
-ajallisesti Anna Hansdotter olisi voinut olla Hans Larsson Osaran tytär.
Hans Eskilsson Svarthafran sukua ei tunneta, mutta olisi periaatteessa voinut olla Laitilan Eskill Gregoriussonin poika tai Porvari Eskill Michelsson Laitilan poika, siis vain näin teoriassa ajallisesti.
Kiinnostavaa, että Hans Eskilssonin poika nai Brita Hansdotter Osara-Kollanuksen.
Tässä tuntuu olevan tuntematon sukuyhteys, sillä henkilöiden yhteydet menevät liian lähekkäin, jotta voisi olla kyse sattumasta.
Benedictus
29.06.15, 23:05
On vaikeaa erottaa samannimisiä henkilöitä toisistaan, jos tietoa on vähän.
Tässä tapauksessa 1580-luvun Ylä-Satakunnassa toimii kaksi Hannu Laurinpoikaa, molemmat sotilaita, mutta niin kuin Hela sanoo, toinen on ratsumies ja toinen nihtipäällikkö.
VA 2415;17v Hannu Laurinpoika Kangasalan pitäjä ja Tursolan kylä.
Tilukset saatu 27.7.1582
Toinen tila samalla miehellä: Birkkala, Otavalan kylä (Saatu 29.7.1588)
Samassa voudintilikirjassa VA 2415:50v
Hannu Laurinpoika Satakunnan nihtien vänrikki.
Vielä kaksi viitettä:
VA 2420;15v
Hannu Laurinpoika, ratsumies Knut Jönssonin lippueesta-
Tursolan kylä, Kangasalan pitäjä.27.7.1582
VA 2427;26 Hannu Laurinpoika, nihtipäällikkö
Osara ja Pakula 22.7.1594
Liisa R.
Tursola:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435244
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435242
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435241
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436128
- Tapola, her Jören Isoherra, vaimo leski Anna
-Hannula, Hans Larsson, Hans Kock, Hans Eskilsson(vaimo Karin Jöransdotter Isoherra), myös Henrik Jöransson Isoherra.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436234
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436236
Otavala:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=626022
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=627094
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=644155
Kun katsoo yllä olevia tietoja, tulee mieleen, että taas on yhdistetty saman nimiset miehet toisiinsa.
Tursolassa näkyy Her Jöran ja vaimonsa Anna,onko Hansdotter?
Samassa kylässä Hannulassa myös poika Henrik ja tytär Karin Jöransdotter miehensä Hans Eskilssonin kanssa.
Koska Hans Larsson sai tilat 1582 ja sitten siellä näkyy omistajan Her Jöran ja tämän lapset, ei voine kuin päätellä, että Anna oli Hans Larssonin tytär.
Ei Hans Larsson Osaran vaan Hans Larsson Tursolan tytär.
Pirkkalan Otavalassa näkyy Erik Hansson, joka voi olla Hans Larssonin poika.
Tursola siirtyy siis avioliitoilla jälkeläisille Svarthafroille.
Alla pätkä Benedictuksen Tursolaa koskevasta kirjoituksesta Astrenius-ketjussa 2010 ja siinä esitetyt faktat näyttävät mielestäni edelleen päteviltä.
Mikäli Tursolan omistikin toinen Hans Larsson, niin miten Tursola ajautui Osaran Hans Larssonin tyttären (Kangasalan kappalaisen Johannes Matthiæn lesken) Brita Hansdotterin omistukseen?
Tursola myydään Anders Rundeelille.Myyjä on Brita Hansdr. Osara
Viittauksia: HYK ms., Index s. 44a; KA mf. ES 2000 (nn 62) Kangasalan käräjät 20.–21.10.1658 f. 195v (Kärde Majorens Wälbördigh Anders Rundels Fullm: Johan Matzsson till Axxel Hansson i Tursoila, om een Rååmärke Uthi Muraisten Curu Engh), Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 283v (Majoren Edle och Wälb: Anders Peerson Rundell till Soroila), 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans [Kangasalan kappalainen Johannes Matthiæ, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)] hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell hafuer för 210 D:r S:r M:t och Eett tröije wärcke till Wänne gåffwa, af hans Enckia H: Brita Hansdåtter bördzrätten till sigh köpt och afhandlat, doch ingen der upå klandrade), Pirkkalan käräjät 8.–9.2.1658 f. 297v, Kangasalan ja Oriveden käräjät 16.–17.2.1659 f. 333v (Förekom å satte Tingh Majoren Edell och Wälb: Anders Rundel och lade i Rätten eett Köpebref af dato den 29 Aug: 1656 Angåande eett Hemman i Sorolaby om 2½ ö: Skatt ½ Mantl: som han sig af fordom Cappelanens i Cangassala, H:r Johannis Matthiæ efterlefwerska H: Brita Hansdotter tillhandlat hafwer), Oriveden ja Kangasalan käräjät 10.–11.2.1660 f. 451 (Kärde fordom Befalningzmannen, Clas Jacobzsson till Majoren Wälb: Anders Rundeel till Soroila om några Pertzelar som han skulle effter sigh, medh affträdandet från Såroila, lembnat begiärandes till dess afbetalningh hulpen blifwa; der emoth be:te Major framlade för detta Lagläsarens Anders Michelssons Uthaff protocollet 1652 Uthgifne bewijs, der uthinnan ... Pålägges be:te Clas medh sitt partij och husgeråådh från Sorola gårdh Uthskaffa effter som dett mehrebe:te Major är till Frälsse donerat wordet ... Och i medler tijdh Majoren Uthe i fält warit haf:r de alt sådant tillijka medh gården genom wådelden Upbrunnit och sampt bewiste Majoren wara hånom och hans hustro allaredo betalt), Lempäälän käräjät 24.–25.2.1662 f. 565v (Effter Maioren Wälb: Anders Rundels begäran Ransakades om hans Frälsse bönder j Härrala), Lempäälän käräjät 11.10.1662 f. 672v, Kangasalan käräjät 30.–31.10.1665 f. 813v, Lempäälän käräjät 12.–13.3.1666 f. 931 (hans gårdh uthj Herrala by); KA mf. ES 2001 (nn 62) Kangasalan käräjät 14.–15.10.1667 f. 1114 (Företrädde Majoren Edell och Manhafftigh Anders Rundeell Och inladhe dhet Högl: Konungl: Håffrätz Remissorial aff Dato denn 17 Septembris, Näst förledne, jämpte een beswärs skrifft emot sin Swåger länssmannen Claas Hanssonn (katso 2611 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2611)) och Gestgiffuarenn Henrich Hanssonn i Tursoila, om swedie Huggandhe sampt någre Iniurier);
Tursolan Hannulan ja Oravaisen omisti Margareta Abrahamsdr Kollanus, jonka äiti oli Brita Hansdr Osara.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394
Mikä yhteys on Johannes Frisiuksella?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394
Tursola läänitetty Hans Larssonille 1581.
Osara ja pakula ym läänitettu Hans Larssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=54780
Hans Larsson Roth, luultavasti Brita, Margareta ja Johan Hanssin lapset varmaankin Osaran ja Tursolan isännän lapsia.
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #63; KA mf. ES 1923 (mm 9) Huittisten käräjät 22.–23.6.1655 f. 177v (katso 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662)); KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 31.5.–1.6.1644 f. 73v, Hämeenkyrön käräjät 12.–13.6.1646 f. 253 (Upbördzman öfwer Academiæ Räntor, Förståndig Henrich Mårtensson [Turun akatemian vouti, sittemmin lainlukija ja Rauman pormestari Henrik Mårtensson Lund, † 1672]), Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–19.8.1648 f. 437 (Kom förrätta Kyrckioherden i Ikalis Hederligh och wellerde herr Abraham Jacobi och så nu som Utj Laga Heredztingh trenne åthskillige gångor tillförende Uplyste och öfwerliudt för migh, Nembnden, sampt hele församblade Menigheet huru såsom han hafwer sigh inlåtet Utj et wenliget Jordekiöp medh Jören Tuback i Osara, om hans hustrus förre Mans Arfflige hemman, förbe:te Osara, Under 12 Öres Skat 1 Man:ll och hemman 2 och för dess fulla betallning lofwat och tilsagt honom Trehundrade Siutton D:r Enkelt Koppar Mynt ... Och såsom nu eij heller någon framkom, som dertill något inspråk giorde, Uthan fast mehra dess sambtliga Arfwingar, som ähre Hederligh och wellerde herr Johan Mathiæ Capplan i Cangasala [Kangasalan kappalainen (1643–53) Johannes Matthiæ, pso Brita Hansdotter. Vertaa Genos 75 (2004) s. 77, jonka mukaan Britan 1. aviomies oli Karkun kappalainen Abrahamus Matthiæ Kollanius, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)], Så och Erich Eskellsson i Kyiala huilcka ähre mehrbe:te Jören Tubacks hustrus förre Mans framleden Johan Hanssons Systrars Män, på deres sampt deres Hustrurs och Swer Mors wegnar, nu förrätta bekende sigh medh mehrbe:te kiöp och lagliga handell wara till fridz och benögde ... en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell);
Olisiko niin, että myös Anna, Georgius Henricin vaimo on Hans Larssonin tytär?
Hänen kauttaa näyttäisi Hannula siirtyneen Svarthafra suvulle.
Benedictus
22.07.15, 13:33
Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 283v (Majoren Edle och Wälb: Anders Peerson Rundell till Soroila), 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans [Kangasalan kappalainen Johannes Matthiæ, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)] hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell hafuer för 210 D:r S:r M:t och Eett tröije wärcke till Wänne gåffwa, af hans Enckia H: Brita Hansdåtter bördzrätten till sigh köpt och afhandlat, doch ingen der upå klandrade), Pirkkalan käräjät 8.–9.2.1658 f. 297v, Kangasalan ja Oriveden käräjät 16.–17.2.1659 f. 333v (Förekom å satte Tingh Majoren Edell och Wälb: Anders Rundel och lade i Rätten eett Köpebref af dato den 29 Aug: 1656 Angåande eett Hemman i Sorolaby om 2½ ö: Skatt ½ Mantl: som han sig af fordom Cappelanens i Cangassala, H:r Johannis Matthiæ efterlefwerska H: Brita Hansdotter tillhandlat hafwer)
Benedictus
22.07.15, 13:48
Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 283v (Majoren Edle och Wälb: Anders Peerson Rundell till Soroila), 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans [Kangasalan kappalainen Johannes Matthiæ, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)] hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell hafuer för 210 D:r S:r M:t och Eett tröije wärcke till Wänne gåffwa, af hans Enckia H: Brita Hansdåtter bördzrätten till sigh köpt och afhandlat, doch ingen der upå klandrade), Pirkkalan käräjät 8.–9.2.1658 f. 297v, Kangasalan ja Oriveden käräjät 16.–17.2.1659 f. 333v (Förekom å satte Tingh Majoren Edell och Wälb: Anders Rundel och lade i Rätten eett Köpebref af dato den 29 Aug: 1656 Angåande eett Hemman i Sorolaby om 2½ ö: Skatt ½ Mantl: som han sig af fordom Cappelanens i Cangassala, H:r Johannis Matthiæ efterlefwerska H: Brita Hansdotter tillhandlat hafwer)
Ylläolevan mukaan Rundell osti Brita Hansdottr Osaralta tämän bördzrättenin eli onko perintöoikeuden vai mitä tarkoittaa.
Tuosta käsittäisi, että se on Britan ei miestensä omistus.
Kyseessä voisi tietenkin olla vaikka huomenlahjan myötä tullut omistus, edellisiltä puolisoilta.
Myöskään Johan Pacvchaleniuksen äitiä ei tunneta, voisi hyvinkin olla Hans Larssonin Tursolasta tytär.
Yo Uppsalassa 25.8.1637 Johan Pacchalenius Johannes Matthiæ, Finno U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan isäntä Matts Andersson ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.8.1637 Johannes Matthæus Finno. — Kangasalan kappalainen (1643). † 1655
Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 283v (Majoren Edle och Wälb: Anders Peerson Rundell till Soroila), 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans [Kangasalan kappalainen Johannes Matthiæ, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)] hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell hafuer för 210 D:r S:r M:t och Eett tröije wärcke till Wänne gåffwa, af hans Enckia H: Brita Hansdåtter bördzrätten till sigh köpt och afhandlat, doch ingen der upå klandrade),
Olen samaa mieltä, että tässä puhutaan nimenomaan Brita Hansdotterin eikä hänen miehensä omaisuudesta.
Löysin seuraavat suomennokset täältä
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastob.htm
Bördsrätt sukulunastus=oikeus.
Börd suku; sukulunastus; vinna i b., woittaa sukuun; vara utom b., olla lunastuspolwesta syrjässä; lösa i b., lunastaa sukuun; döma i b., tuomita sukuun lunastettawaksi; b. och lösen af fastighet, sukulunastus ja kiinteän omaisuuden lunastaminen; dela män om b., jos sukulunastus=oikeudesta riitautaan; utan förbehåll af sin b., sukulunastus=oikeuttansa ehdottamatta; vid förlust af den vunna b-en, saadun sukulunastus=oikeuden menettämisen uhalla.
Aalto-yliopiston opetusmateriaalista
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/14607/isbn9789526060026.pdf?sequence=1
sivulta 53 löytyi seuraava määritelmä
Sukulunastusoikeudella tarkoitettiin oikeussäännöstöä, jonka
mukaan myyjän sukulaisilla (1800-luvulla myyjän lapsilla ja
heidän jälkeensä myyjän vanhemmilla) oli oikeus lunastaa it-
selleen kiinteistö, jonka omistaja tahtoi luovuttaa vieraalle.
Jos sukulunastaja tahtoi käyttää tätä oikeutta, hänen tuli
moittia kauppaa viimeistään niillä käräjillä, joissa viimeinen
lainhuuto annettiin, tallettaa oikeuteen täysi kauppahinta ja
panna vireille oikeudenkäynti lunastamisesta. Sukulunastus-
oikeus kaupunkikiinteistöihin kumottiin vuonna 1878 ja lak-
kautettiin kokonaan lainhuudatussäännöstön uudistuksessa
vuonna 1930.
Tuon perusteella tulkitsisin yllä lainaamaani käräjätuomiota niin, että siinä puhutaan kahdesta eri kiinteistökaupasta. Brita Hansdotter oli aiemmin ostanut kyseisen kiinteistön sukulunastusoikeuden perusteella ("bördzrätten till sigh köpt och afhandlat"). Bita oli myynyt kiinteistön edelleen Anders Rundeelille ja kauppa oli kyseisillä käräjillä kuulutettu kolmannen kerran eikä kukaan ole moittinut kauppaa ("doch ingen der upå klandrade") eikä esim. käyttänyt sukulunastusoikeuttaan.
Edellisen määritelmän perusteella kiinteistön olisi ensin omistanut Brita Hansdotterin vanhempi tai lapsi (mikäli säännöt olivat 1600-luvulla samat kuin 1800-luvulla), jonka myydessä kiinteistöä oli Brita käyttänyt etuosto-oikeuttaan.
Benedictus
25.07.15, 06:34
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437208
1650 näkyy TAveli Äijäläisen toinen tila, jolla her Johan eli lienee Brita Hansdotterin myymä tila.
Onko myös toinen tila,jossa Johan i Hapaniemi Britan hallussa?
Aiemmat omistajat hankalia hahmottaa ja tilojen tiedot sekavia.
Yo Uppsalassa 25.8.1637 Johan Pacchalenius Johannes Matthiæ, Finno U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan isäntä Matts Andersson ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.8.1637 Johannes Matthæus Finno. — Kangasalan kappalainen (1643). † 1655. Pso: Brita Hansdotter (Johansdotter) tämän 2. avioliitossa († 1668).
) Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell 118 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=118) hafuer för 210 D:r S:r M:t
-kauppahinta siis 210 rahaa eli vaikuttaisi, että kyseessä silti aika iso tila.
den 29 Aug: 1656 Angåande eett Hemman i Sorolaby)
-tila on siis myyty 1656 eli vuosi Johan Pacchaleniuksen kuoltua.
Onko Hans Larsson Osara= Hans Larsson Sorola?
Jos ei niin voisiko Brita Hansdotterin äiti olla Hans Larsson Sorolan tytär?
Voisiko vaimo ostaa miehensä perintöoikeuden ?
Hans Larssonin ainoa poika Johan Hansson oli sisariaan paljon nuorempi, ehkä isänsä toisesta avioliitosta. Hän tuli Osara-Pakulan isännäksi 1617 (tuli silloin lailliseen ikään?). Hänet mainitaan tilalla viimeksi 1630, hän oli silloin munsterskrivare. Puoliso Kirstin Eriksdotter, leskenä tilalla 1635-1639, luultavasti se Kirstin Eskilsdotter joka mainitaan seuraavan isännän Jöran Jöranssonin vaimona 1643-1646. Kuten edellisessä viestissäni kerroin, Hans Larssonin suvun hallintakausi Osaralla päättyi tähän. Seuraava omistaja oli kirkkoherra Abraham Jacobi v:sta 1649.
Palaan tähän ajatukseen Hans Larssonin kahdesta avioliitosta.
Hämeenkyrön historia I (1983) kertoo seuraavasti Hans Larssonin tulosta Hämeenkyröön: "Satakunnan nihtien vänrikki, Osaran tuleva omistaja Hannu Laurinpoika, vaati keväällä 1593 Kyröstä viidelle päällystön jäsenelle ja kahdelle hakapyssymiehelle takautuvasti kuuden viikon muonan, jonka he väittivät jääneen rästiin Käkisalmessa, mistä he olivat palaamassa. Nimismiehen ei auttanut muuta kuin maksaa, ja maksu suoritettiin rahana; 24 talaria rikkaampana lähti vänrikki Hämeenkyröstä." (s. 286-287)
"Nuijasodan tulevissa tapahtumissa merkittävän osan saava Hannu Laurinpoika tuli kesällä 1594 Kyröön, mistä kuningas Sigismund oli läänittänyt hänelle 22. heinäkuuta päivätyllä kirjeellä Osaran ja Pakulan, yhteensä viisi tilaa ja 10,5 koukunmaata. Vaikka näin muodostetun Osaran rälssitilan uusi isäntä oli jalkaväen upseeri, hän palveli luonnollisesti itse ratsain ja tarvitsi näin ollen verottomia taloja kustannustensa peittämiseksi. Hän ei ollut kyröläinen syntyjään, vaan mahdollisesti kirkkoherran poika Lammin pitäjästä." (s. 292-293)
Vuonna 1593 Hämeenkyrön nimismiehenä toimi Laitilan Mikko Laurinpoika, jonka talossa toimi pitäjän ainoa kestikievari. Nimismiehen poika Hannu Mikonpoika oli lippukunnan päämies ja Kiuasmaan mukaan Hans Larssonin esimies 1582-86. Päämiehen tytär Kirsti Juhontytär (Hannuntytär) meni naimisiin Hans Larssonin kanssa.
Esitän edellä mainittujen asioiden pohjalta seuraavan hypoteesin, joka selittäisi lasten ikäeron ja Hans Larssonin muuton Hämeenkyröön:
1593 Hans Larsson oli leski ja hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta kaksi tytärtä. Majoittuessaan virkatehtävissä Laitilaan hän tapaa siellä asuvan entisen esimiehensä tyttären, jonka tuntee tai ainakin tietää ennestään. He menevät naimisiin ja seuraavana kesänä Hans Larsson hankkii Osaran tilan uuden vaimonsa kotipitäjästä. Tästä avioliitosta syntyy yksi poika.
Onko arvioita Hans Larssonin lasten syntymäajoista?
Miten kaksi avioliittoa vaikuttaisi tässä ketjussa käsiteltyihin perinnönjakoihin?
Benedictus
04.06.17, 12:36
Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–19.8.1648 f. 437 (Kom förrätta Kyrckioherden i Ikalis Hederligh och wellerde herr Abraham Jacobi och så nu som Utj Laga Heredztingh trenne åthskillige gångor tillförende Uplyste och öfwerliudt för migh, Nembnden, sampt hele församblade Menigheet huru såsom han hafwer sigh inlåtet Utj et wenliget Jordekiöp medh Jören Tuback i Osara, om hans hustrus förre Mans Arfflige hemman, förbe:te Osara, Under 12 Öres Skat 1 Man:ll och hemman 2 och för dess fulla betallning lofwat och tilsagt honom Trehundrade Siutton D:r Enkelt Koppar Mynt ... Och såsom nu eij heller någon framkom, som dertill något inspråk giorde, Uthan fast mehra dess sambtliga Arfwingar, som ähre Hederligh och wellerde herr Johan Mathiæ U86 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U86) Capplan i Cangasala, Så och Erich Eskellsson i Kyiala huilcka ähre mehrbe:te Jören Tubacks hustrus förre Mans framleden Johan Hanssons Systrars Män, på deres sampt deres Hustrurs och Swer Mors wegnar, nu förrätta bekende sigh medh mehrbe:te kiöp och lagliga handell wara till fridz och benögde ... en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell)
Pohdin tuota Osaran kauppahintaa 317 kuparimynttiä.
Miten se tuon kauppakirjan mukaan jaettiin perillisten kesken.
Äiti Kirstin Johansdotter sai kolmanneksen? poikansa Johan Hanssonin osasta.
Mitä sai pojan leski ja tämän uusimies Jöran Tuback.
Mitä saivat sisaret Margareta ja Brita? Myös Kolmanneksetko?
Benedictus
05.06.17, 07:31
Osaran kauppaa käsiteltiin aikoinaan Astrenius ketjussa, mutta se katosi bittiavaruuteen.
Voisiko joku kaivaa alkuperäisen käräjäkirjan esille jotta selviäisi mitä ja miten kauppasumma jaettiin.
Vaikuttaisi, että Hans Larssonin leski sai kolmanneksen.
Pojan Johan Hanssonin osuus meni kait leskelle?
Tyttäret Margareta ja Brita saivat osansa.
Jos leski Kirtin Johansdotter sai kolmanneksen vaikuttaisi se huomenlahjaosuudelta.
Hans Larssonin saadessa tilat Osarasta ja Pakulasta läänityksiksi olivat ne kaikki autioita(öde) eli jos osuus oli huomenlahja olisivat he avioituneet tilojen läänityksen jälkeen.
----------
VA 2427;26 Hannu Laurinpoika, nihtipäällikkö
Osara ja Pakula 22.7.1594
Liisa R.
-------------
Lainaus Henrik Impola
Osaran Hans Larsson oli todellakin eri henkilö kuin Tursolan samanniminen mies, mutta kyllä hänestäkin tuli lopuksi ratsutalollinen, hän on ratsupalvelusluetteloissa 1601 ja 1602 Eskert Lindormssonin lipuston ratsumiehenä. Mitä sitten tapahtui, on vähän epäselvää. Missään ei sanota että Osaran ja Pakulan tilat olisi läänitetty jollekin toiselle, vuoden 1602 maakirjan mukaan Carl Pålsson vain alkaa suorittaa niistä ratsupalvelusta. Todennäköisesti hän hoiti tätä ratsutaloa perikunnan nimissä vävynä, hänen vaimonsa nimi oli Kirstin Hansdotter (elossa kuten miehensäkin vielä 1635). Genealogia Sursillianan mukaan Carl Paulsson. (”fogde i Tavastkyro”) oli naimisissa ja hänellä oli lapsia. Näitä lapsia ei mainita missään tuntemissani lähteissä. Carl Pålsson suoritti ratsupalvelusta myös Tuokkolan kahdelta tilalta v:sta 1608. Hän lopetti sen Osarasta 1616 eikä häntä sen jälkeen enää mainita siellä.
Hans Larssonin ainoa poika Johan Hansson oli sisariaan paljon nuorempi, ehkä isänsä toisesta avioliitosta. Hän tuli Osara-Pakulan isännäksi 1617 (tuli silloin lailliseen ikään?). Hänet mainitaan tilalla viimeksi 1630, hän oli silloin munsterskrivare. Puoliso Kirstin Eriksdotter, leskenä tilalla 1635-1639, luultavasti se Kirstin Eskilsdotter joka mainitaan seuraavan isännän Jöran Jöranssonin vaimona 1643-1646. Kuten edellisessä viestissäni kerroin, Hans Larssonin suvun hallintakausi Osaralla päättyi tähän. Seuraava omistaja oli kirkkoherra Abraham Jacobi v:sta 1649.
----------------------
Lainaus Antti R.
Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjan mukaan Ruoveden nuijamiesten johtaja Juho Perso johti ryöstöretkeä Hans Larssonin kartanoon (eli Osaraan) joulun alla 1596.
---------------
Lainaus Henrik Impola
Hans Larssonin viimeisistä vaiheista SDRH-sarjssta (Strödda domböcker och rättegångshandlingar). Hämeenkyrön käräjillä 14.10.1601 todettiin että hän oli kuollut, ilmeisesti samana vuonna koska hänet on merkitty sen vuoden ratsupalvelusluetteloon, ja vaimonsa Kristina eli leskenä. Asiakirjaan ”Lista över klagomål från allmogen i Finland” (SDRH vol. 3) sisältyy Heitolan kylän Olof Henrikssonin valitus ja luettelo Hans Larssonin 1597 ryöstämästä omaisuudesta. Marginaaliin on kirjoitettu valtionhoitajan Kaarle-herttuan päätös: ”Enkan skall betala”.
------------
Lainaus Antti R.
Nuijasodan asioita tutkittiin Ruoveden käräjillä 3.2.1601 (VA 222a: 119) ja siinä on mm. kohta:
"Dömdes Persso Jöns sitt tingest igen aff Sigfre Honghoin och Hans Roott som the i Klobbo Krigh ifrå honom röffwadt haffwer."
-------------
Yllä olevan perusteella voidaan todeta, että Hans Larsson sai Osaran ja Pakulan talot jo 1594.
Joulua ennen 1596 Osarassa oli jo kartano eli se oli rakennettu asumatila.
Hans Larsson on kuollut 3.2.1601(jos on tuo Hans Root) ja 14.10.1601 välillä.
Vaikuttaisi vahvasti, että Hans Larssonia ei tuomittu kuolemaan, eikä omaisuutta otettu kruunulle, koska lesken 2. puoliso Carl Pålsson jatkaa tilalla ja tila siirtyy normaalisti pojan Johan Hanssonin haltuun.
Tämän mukaan olisi Hans Larsson nainut Kirstin Hans/Johansdotterin 1594 jälkeen, jos Osaran kolmannes oli huomenlahja.
Koska häät tuolloin pidettiin yleensä joulun aikaan, voisi avioliitto olal solmittu 1594-95 vaihteessa. Silloin lapset ovat syntyneet 1595 lopun ja 1601 välillä.
Aikaa olisi siis noin 6 vuotta, eli 3 lapsen teolle se on teoreettisesti riittävä, mutta käytännössä aika tiukka aika.
Koska Johan Hansson kai sai tilan jo 1617 haltuunsa, olisi hän syntynyt viimeistään 1600, jos 17 vuotias oli aikuinen saamaan tilan haltuunsa. vaikuttaisi, että olisi ollut vanhempi eli olisi silloin syntynyt aiemmin eli jos oli nuorin Hans Larssonin lapsista olisivat tyttäret tämän mukaan eri aviosta.
Koska tyttäret saavat osansa Osaran kauppahinnasta on se isänperintöä.
Koska Brita Hansdotter Abraham Kollanuksen ja Johan Pacchaleniuksen leski myy börtsrättinsä Kangasalan Tursolassa. vaikuttaa ilmeiseltä, että Britan äiti ainakin on ollut tuo 1. vaimo.
Koska tuo Tursolan tila on aiemmin kuulunut ryttare Hans Larssonille on ilmeistä, että hän on tuon Britan äidin isä.
Käräjilla mainittiin Hans Root ja taisi olal jossain muualla Rot nimelläkin. Olisiko mahdollista, että Root nimi tulisi Osaran Hans Larssonille apelta Hans Larssonilta, koska Kangasalan suunnalla myöhemmin on Roth sukua, joka voisi olla Tursolan Hans Larssonin jälkeläisiä.
Entäpä jos "Tursolan Hans Larsson" onkin yhdistelmä kahdesta eri henkilöstä?
Ennen tämän ketjun aloittamista olin päätellyt seuraavasti: Koska Osaran Hans Larsson siirtyi Kiuasmaan mukaan satakuntalaisen lippukunnan upseeriksi 1582, on etsitty henkilö 1) tullut Satakuntaan tai asunut siellä noin 1582, 2) ollut varsin varakas ja 3) kadonnut lähteistä 1594 paikkeilla, jolloin Osaran kartano perustettiin.
Ainoa löytämäni tähän profiiliin sopiva oikeanniminen henkilö on Hans Larsson, jolle oli SAY:n mukaan läänitetty Tursolassa useita taloja 1582-90:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435241
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435242
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435244
Mikäli ratsupalveluluettelossa Tursolassa 1601-02 mainittu Hans Larsson olisi sama henkilö kuin 1582-90 mainittu, niin kysymys kuuluu miksei hänestä löydy lähteistä 1591-1600 lainkaan merkintöjä Tursolassa? Myös varallisuus vaikuttaisi tuona aikana merkittävästi vähentyneen, jos kyseessä on sama henkilö.
Koska Tursola on myöhemmin Brita Hansdotterin omistuksessa, voi tästä päätellä Tursolan olleen Osaran Hans Larssonin 1. vaimon puolelta tullutta omaisuutta.
Alla pätkä Hämeenkyrön historia I -kirjan sivulta 317. Jos siinä mainittu Hans Larssonin allekirjoittama kirje löytyisi, voisi katsoa onko siinä sinettiä tai muita merkintöjä, jotka eivät käy ilmi suomennoksesta. Näin suurisuuntaisesti aloitettu operaatio tuli tietysti pian myös Flemingin Satakuntaan sijoitettujen sotilaiden tietoon ja hermostutti nämä pahoin. Ensimmäiseksi tuli tieto nuijamiesten lähestymisestä Osaran kartanoon Hannu Laurinpojalle, Jonka komennossa oli 80 miestä, pääasiallisesti jalkaväkeä, majoitettuina Hämeenkyrön kyliin. Paetessaan kapinajoukon tieltä etelää kohti Pohjanmaan vouti Aabraham Melkiorinpoika ennätti viime tingassa, 15. joulukuuta, lähettää viestinviejän ilmoittamaan Osaralla nuijamiesarmeijan lähestymisestä. Hannu Laurinpoika sai tiedon kahden päivän kuluessa ja ryhtyi heti hälyttämään apuvoimia. Kuriirinsa hän lähetti aluksi voudin luo Pirkkalaan viemään kirjettä, joka kuului:
»Hyvä Kristian Laurinpoika. Olen saanut Aabraham Melkiorinpojalta kirjeen, jossa kerrotaan pohjalaisten varustautuvan ja jo tehneen paljon pahaa Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palvelijoille, ratsumiehille ja nihdeille ryöstäen ja murhaten. Aloittamansa petollisen hankkeen toteuttamiseksi he aikovat nostaa miehen talosta yli koko Suomen. Vain talonpojat, jotka tahtovat vapaaehtoisesti heitä seurata, aikovat he säästää, ei ketään muita. Sen vuoksi kehotan ystävällisesti ja veljellisesti Teitä hälyttämään kaikki tämän kihlakunnan ratsumiehet ja nihdit ja toimittamaan heidät tänne Hämeenkyröön siltä varalta, että he tulisivat tänne läpi metsän. Jos he tulevat Närpiön kautta, lähdemme täältä heitä vastaan voidaksemme tehdä heidän petolliselle hankkeelleen esteen. Jalosukuinen herra Klaus Fleming tulee myös tekemään asiassa parhaansa, sillä hänen korkeudelleen on lähetetty sana, ja käsky on, että nihtien on yötä päivää riennettävä miekkoineen tänne. Jääkää hyvästi. - Hans Larsson.»
Viite: "Heikki Ylikangas, mt. s. 149; Edward Grönblad, Handlingar rörande klubbekriget II s. 2. Kirje lähetetty 17.12.1596."
Myös Ylikankaan Nuijasota-teoksessa on viitteenä sama Grönbladin 1846 kirjoittaman kirjan sivu. Grönbladin teos on Helsingin Yliopiston kirjastossa, mutta en ole sitä (vielä) tarkastanut.
Tietäisikö joku missä arkistossa tuota kirjettä säilytetään ja onko sitä digitoitu?
Osaran Hans Larsson kuoli noin 1601 ja pian tämän jälkeen hänen vaimonsa Kirstin meni naimisiin Carl Påhlssonin (Wernberg) kanssa.
Heikki Ylikangas mainitsee Nuijasota-kirjassaan, että ennen nuijasotaa Carl ja veljensä Gabriel Påhlsson olivat heidän isäpuolensa Tuomas Yrjönpojan tärkeimmät apumiehet tämän ollessa Pohjanmaan voutina.
Lisäksi Ylikangas kirjoittaa (6. painos, s. 286):
"Flemingin käskystä julkaisivat päämies Hannu Laurinpoika, entinen vouti, silloinen ratsutilallinen Tuomas Yrjönpoika ja lainlukija Eerik Olavinpoika Noormarkussa 16. helmikuuta 1597 päivätyn määräyksen, jonka mukaan Mustasaaren ja Närpiön talonpoikain oli kokoonnuttava viikon eväs mukanaan Lapväärttiin, josta heidän käskyn saatuaan oli marssittava Ilmajoelle yhtyäkseen Flemingin etelästä tulevaan armeijaan."
Eli Hans Larsson tunsi ainakin vaimonsa seuraavan puolison Carl Påhlssonin isäpuolen. Olisiko hänen leskensä uusi avioliitto solmittu tuttavapiirissä omaisuuden turvaamiseksi?
Benedictus
10.08.17, 11:13
Liisan mainitsema Kirstin Carlsdotter vaikuttaisi olleen Harhalassa.
19.1.1696 Harhala Gl: Fändricken Sahl: Johan Christersson
alkup - TALLKOMM: kopiossa epäselvää?
alkup - MAKSUN_AIHE: legerst:
alkup - MAKSU: 4:- 15.10.1699 Harhala Kirstin Carlsdotter
Kukahan oli tuo vänrikki Johan Christersson?
Kirstin Carlsdotter lienee Carl Påhlssonin ja Kirstin Johansdotterin tytär.
Liisan mainitsema Kirstin Carlsdotter vaikuttaisi olleen Harhalassa.
19.1.1696 Harhala Gl: Fändricken Sahl: Johan Christersson
alkup - TALLKOMM: kopiossa epäselvää?
alkup - MAKSUN_AIHE: legerst:
alkup - MAKSU: 4:- 15.10.1699 Harhala Kirstin Carlsdotter
Kukahan oli tuo vänrikki Johan Christersson?
Kirstin Carlsdotter lienee Carl Påhlssonin ja Kirstin Johansdotterin tytär.
Iso-Iivarin mukaan Johan Christersson oli Harhalan Härkin isäntä 1676 asti ja Kirstin Carlsdotter oli hänen vaimonsa. Seuraava isäntä Matts Stefansson voisi olla vävy, koska hänen vaimonsa nimi on Margareta Johansdotter.
Mietin onko näissä lainauksissa ristiriita vai löytyykö molempiin sopiva selitys.
"Nuijasodan tulevissa tapahtumissa merkittävän osan saava Hannu Laurinpoika tuli kesällä 1594 Kyröön, mistä kuningas Sigismund oli läänittänyt hänelle 22. heinäkuuta päivätyllä kirjeellä Osaran ja Pakulan, yhteensä viisi tilaa ja 10,5 koukunmaata...."
Hans Larsson saa Osaran ja Pakulan palkkatiloikseen herttua Carlin päätöksellä, jonka hän sanoo tekevänsä rakkaan veljensä armollisesta tahdosta. Se näyttää aivan samalta kuin muutkin tällaiset päätökset paitsi että kun yleensä annetaan verovapaus "för vissa och ovissa partsedler", niin tässä saa Hans Larsson talonsa "fritt för skatten och alla årliga utslagur"
Siis verovapaana niin kauan kuin hän hoitaa samaa palvelusta.
Kirje on OS rullalla 480 s226.
Kaarle-herttuan "rakas veli" Juhana kuoli 1692. Viittaako Kaarle päätöksessään johonkin Hans Larssonin Juhanalta saamaan läänitykseen, joka vaihdettu Sigismundin aikana 1694 Osaraan ja Pakulaan, vai onko hän vain muistanut väärin, että ne olivat Juhanan antamia?
Benedictus
13.08.17, 22:02
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34300
Olisiko kyseessä seikka, että Juhana Kuningas kuolee 1592 ja olisi luvattu nuo läänitykset jo silloin. Poikansa Sigismund vahvistaa isänsä päätöksen ja setä Carl vahvistaa sen omasta puolestaan.
Tuntuisi vaikealta uskoa, että Kaarle Herttua olisi vahvistanut Sigismundin lupaamaa läänitystä, mutta Juhana Kuningaan lupaama lienee ollut eriasia.
Tähän saattaa myös viitata, että 1592 Osaran ja Pakulan viljelijät mainitaan SAY:ssä, sitten vasta 1597 Hans Larsson eli tilojen omistus tiedot ovat muuttuneet 1592 jälkeen.
Millaista palvelusta Hans Larsson olisi tehnyt tuota läänitystä vastaan?
Tuosta em. sotilaspäällystöluettelosta seuraava Hannu Laurinpoika:
lainaus:
Hannu Laurinpoika
Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan vänrikkiluutnantti 1582, satakuntalaisen Hannu Mikonpojan lippukunnan vänrikki 1582-86, Valentin Gödiken lippukunnan (Häme ja Satakunta) vänrikki 1588-93. Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa. Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä.
VA, 152cd:3, 4238:44, FR 96, 106, Lagus 9:225, Protocolon, 11, 15, 23, 42; RSA, MR 1582/32, 34; KA, SMh B, Rullor 4-5, FC, Prov. räkensk.; Anthoni 1935, 120.
Vaikuttaisi,että ylläoleva uratieto pitää paikkansa eli olisi ollut upseeri jo 1582.
Onkohan löydettävissä lähdettä, jossa olisi mainittu jo aikaisemmin.
Jos kuten vaikuttaa lännitysten alkuperä on Kuningas Juhanalta, niin missähän tuo Valentin Gödiken lippukunta vaikutti ja soti?
Tuosta em. sotilaspäällystöluettelosta seuraava Hannu Laurinpoika:
lainaus:
Hannu Laurinpoika
Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan vänrikkiluutnantti 1582, satakuntalaisen Hannu Mikonpojan lippukunnan vänrikki 1582-86, Valentin Gödiken lippukunnan (Häme ja Satakunta) vänrikki 1588-93. Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa. Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä.
VA, 152cd:3, 4238:44, FR 96, 106, Lagus 9:225, Protocolon, 11, 15, 23, 42; RSA, MR 1582/32, 34; KA, SMh B, Rullor 4-5, FC, Prov. räkensk.; Anthoni 1935, 120.
Vaikuttaisi,että ylläoleva uratieto pitää paikkansa eli olisi ollut upseeri jo 1582.
Onkohan löydettävissä lähdettä, jossa olisi mainittu jo aikaisemmin.
Jos kuten vaikuttaa lännitysten alkuperä on Kuningas Juhanalta, niin missähän tuo Valentin Gödiken lippukunta vaikutti ja soti?
Ihmetyttää Kiuasmaan lause: "Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa." Viittaako kirjekopio Sigismundin vai Kaarlen päätökseen? Jos Kiuasmaa tarkoittaa Sigismundin päätöstä, on päämiehen tehtävä alkanut viimeistään 1594 eikä 1597 niin kuin tuossa kirjoittaa (Ylikankaan ja Hämeenkyrön historian mukaan hän oli päämies viimeistään joulukuussa 1596). Jos hän tarkoittaa Kaarlen päätöstä, vaikuttaa että Hans Larsson onkin saanut pitää päämiehen tehtävän Kaarlen tultua valtaan.
Valentin Gödiken lippukunta, jossa mukana vänrikki Hans Larsson (huom. ilman sukunimeä!), oli Viipurissa 16.2.1591
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19229&pnum=12
Aiemmin kopioin Hämeenkyrön historiasta kohdan, jonka mukaan Hans Larsson miehineen oli tullut Käkisalmesta Hämeenkyröön keväällä 1593.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34300
Olisiko kyseessä seikka, että Juhana Kuningas kuolee 1592 ja olisi luvattu nuo läänitykset jo silloin. Poikansa Sigismund vahvistaa isänsä päätöksen ja setä Carl vahvistaa sen omasta puolestaan.
Tuntuisi vaikealta uskoa, että Kaarle Herttua olisi vahvistanut Sigismundin lupaamaa läänitystä, mutta Juhana Kuningaan lupaama lienee ollut eriasia.
Tähän saattaa myös viitata, että 1592 Osaran ja Pakulan viljelijät mainitaan SAY:ssä, sitten vasta 1597 Hans Larsson eli tilojen omistus tiedot ovat muuttuneet 1592 jälkeen.
Näyttää koko Hämeenkyrössä olevan vuosien 1593-1596 sarakkeet tyhjinä, joten tuosta ei voi päätellä milloin omistus on muuttunut.
Benedictus
14.08.17, 20:51
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_viisikolmattavuotinen_sota
Vaikuttaisi, että Hans Larsson on aktiivisesti ollut mukana tuossa yllämainitussa sodassa Käkisalmen alueella.
Sen vaiheilta voi kuvitella, että Juhana Kuningas on halunnut palkita upseereitaan.
Benedictus
14.08.17, 21:01
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_viisikolmattavuotinen_sota
Vaikuttaisi, että Hans Larsson on aktiivisesti ollut mukana tuossa yllämainitussa sodassa Käkisalmen alueella.
Sen vaiheilta voi kuvitella, että Juhana Kuningas on halunnut palkita upseereitaan.
Mihinkähän lähteisiin perustuu, että Hans Larsson menetti omaisuutensa?
Benedictus
15.08.17, 13:01
Mietin onko näissä lainauksissa ristiriita vai löytyykö molempiin sopiva selitys.
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Antti R http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=289613#post289613)
"Nuijasodan tulevissa tapahtumissa merkittävän osan saava Hannu Laurinpoika tuli kesällä 1594 Kyröön, mistä kuningas Sigismund oli läänittänyt hänelle 22. heinäkuuta päivätyllä kirjeellä Osaran ja Pakulan, yhteensä viisi tilaa ja 10,5 koukunmaata...."
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Liisa R http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=261175#post261175)
Hans Larsson saa Osaran ja Pakulan palkkatiloikseen herttua Carlin päätöksellä, jonka hän sanoo tekevänsä rakkaan veljensä armollisesta tahdosta. Se näyttää aivan samalta kuin muutkin tällaiset päätökset paitsi että kun yleensä annetaan verovapaus "för vissa och ovissa partsedler", niin tässä saa Hans Larsson talonsa "fritt för skatten och alla årliga utslagur"
Siis verovapaana niin kauan kuin hän hoitaa samaa palvelusta.
Kirje on OS rullalla 480 s226.
Kaarle-herttuan "rakas veli" Juhana kuoli 1692. Viittaako Kaarle päätöksessään johonkin Hans Larssonin Juhanalta saamaan läänitykseen, joka vaihdettu Sigismundin aikana 1694 Osaraan ja Pakulaan, vai onko hän vain muistanut väärin, että ne olivat Juhanan antamia?
Ylläoleva pohdinta antaa ajatuksen myös siihen, että nuo kyseessä olevat tilat eivät olisikaan olleet alkujaan Hans Larsson Osaran saamia vieraita lahjoitusmaita, vaan ne olisivat kuuluneet Hans Larssonin vaimolle Kirstin Johan/Hansdotterille, jotka siis avioliiton myötä saatiin verovapaiksi palkkatiloiksi.
Tätä ajatusta mielestäni puoltaa myös tuo seikka, että tilat siirtyvät Kirstinin toiselle puolisolle Carl Pålssonille ja tältä Hans Larssonin pojalle, eikä mahdollinen isän syyttäminen vaikuta tilanomistukseen, koska tilat vaimon omaisuutta.
Olisivatko tilat olleet jo Kirstinin isäksi ehdottamani Hans Michelssonin omaisuutta, joka siirtyi tyttärelle ja tämän puolisolle Hans Larssonille.
Tutkimus: Suomen alempi sotilaspäällystö
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Mikonpoika
Palveli vänrikkinä satakuntalais-hämäläisessä Valentin Gödiken lippukunnassa 1578-81, Ala- ja Ylä-Satakunnasta muodostetun lippukunnan päämies 1581-90, Pohjanmaalta kootun osaston 1590-1600, Raaseporin lippukunnan v:sta 1601 (valtakirja 30.5.1601).
VA, 2387:63, 4169:84, 4231:52, 4234:30, FR 96, 105, Lagus 6:27, 166 - 8:185; RSA, MR 1578/2, 1590/38, 1600/7; KA SMh B, Rullor 4; Waaranen, Urkunder I, 136; Tawaststjerna 1902, 39, 54.
SAY:ssä ei tuota omistusta tai viitettä siitä näy, mutta se ei ole outoa. Eihän Johannes Frisiuksen omistusta Karkun Järventakanakaan näkynyt missään, ennen lähteiden löytymistä.
Kaikki Osaran ja Pakulan talot olivat öde ja sitten cronogoods eli ei liene estettä, että Hans Michelsson olisi hankkinut ne omistukseensa ja sitten antanut tyttärelleen ja vävylleen Hans Larssonille, joka haki niihin verovapauden ratsupalvelua vastaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34300
Olisiko kyseessä seikka, että Juhana Kuningas kuolee 1592 ja olisi luvattu nuo läänitykset jo silloin. Poikansa Sigismund vahvistaa isänsä päätöksen ja setä Carl vahvistaa sen omasta puolestaan.
Tuntuisi vaikealta uskoa, että Kaarle Herttua olisi vahvistanut Sigismundin lupaamaa läänitystä, mutta Juhana Kuningaan lupaama lienee ollut eriasia.
Tämä vaikuttaa oikealta päätelmältä, sillä Impolan mukaan
Meneteltiin tiukan oikeudenmukaisesti: kun Pakulan Jöns Persson vaati tilaansa takaisin, hänelle vastattiin että se on vahvistettu Hans Larssonille kahden kuninkaan ja ”Hänen ruhtinaallisen armonsa” kirjeillä ja että jos hän haluaa sen takaisin, hänen on maksettava ”viimeiseen penniin” Hans Larssonille korjaukssta ja parannuksista aiheutuneet kustannukset.
Osaran tai ainakin Pakulan omistus on siis vahvistettu Hans Larssonille kolmen hallitsijan toimesta. Sigismundin ja Kaarlen kirjeisiin on tässä ketjussa viitattu, mutta onko kellään tietoa tuosta Juhanan päätöksestä, milloin se on annettu ja onko se säilynyt? Entä onko Sigismundin päätöksen sisällöstä tietoa, olisiko siinä mitään viittausta Juhanan kirjeen sisältöön tai antamisajankohtaan? Liisa R kertoi Kaarlen kirjeen sisällöstä eikä siinä ilmeisesti ole enempää vihjeitä asiasta.
SAY:n mukaan Jöns Persson alias Jöns Pakula omisti tilan Pakulassa ainakin 1592 asti (1593-1596 sarakkeet on tyhjiä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34299
Juhana III kirje on päivätty Tukholmassa 2. Elokuuta 1591.
"Me Juhana III Jumalan armosta jne...
Teemme tiettäväksi, että tämä uskollinen palvelijamme ja Valentin Gödicken lippueen vänrikki Hannu Laurinpoika on toimessaan osoittanut uskollisuutta ja haluaa sitä edelleen osoittaa. Senvuoksi ja hänen nöyrän pyyntönsä tähden olemme sallineet, että hän meille sopivan ajan voi edelleen pitää ja käyttää puolen veromarkan maata Pakulan kylässä Kyrön pitäjässä, joka on ollut autio muutamien vuosien ajan, vapaana kaikista maksuista ja velvollisuuksista...(friit för alle utslagur och rättigheter både för wisse och owisse partzedler
som årligen bör utgöras...)
Kaarlen kirje, joka on päivätty 28 elokuuta 1593 on tarkempi paikan määrittelyssä( talo Kyrön pitäjässä Osaran kylässä)
Tässä Kaarle myös sanoo, että kuninkaan ( Sigismundin) on vahvistettava hänen kirjeensä.
Molemmat kirjeet ovat Ruotsin valtionarkistosta tulleella OS- rullalla 480
Liisa R
Benedictus
16.08.17, 18:23
Kiitoksia taas jällen Liisa R:lle tiedonhausta.
Juhana III kirje on päivätty Tukholmassa 2. Elokuuta 1591.
"Me Juhana III Jumalan armosta jne...
Teemme tiettäväksi, että tämä uskollinen palvelijamme ja Valentin Gödicken lippueen vänrikki Hannu Laurinpoika on toimessaan osoittanut uskollisuutta ja haluaa sitä edelleen osoittaa. Senvuoksi ja hänen nöyrän pyyntönsä tähden olemme sallineet, että hän meille sopivan ajan voi edelleen pitää ja käyttää puolen veromarkan maata Pakulan kylässä Kyrön pitäjässä, joka on ollut autio muutamien vuosien ajan, vapaana kaikista maksuista ja velvollisuuksista...(friit för alle utslagur och rättigheter både för wisse och owisse partzedler
som årligen bör utgöras...)
Kaarlen kirje, joka on päivätty 28 elokuuta 1593 on tarkempi paikan määrittelyssä( talo Kyrön pitäjässä Osaran kylässä)
Tässä Kaarle myös sanoo, että kuninkaan ( Sigismundin) on vahvistettava hänen kirjeensä.
Molemmat kirjeet ovat Ruotsin valtionarkistosta tulleella OS- rullalla 480
Liisa R
---------
Kiinnostavaa, että kyseessä on siis elokuun 2.päivä 1591, jolloin mainitaan:
hän meille sopivan ajan voi edelleen pitää ja käyttää puolen veromarkan maata Pakulan kylässä Kyrön pitäjässä.
Yllä siis todetaan, että Hans Larsson oli jo ennen 2.8.1591 hallinnut tuota puolen veromarkan maata Pakulassa.
Onko Hans Larsson siis jo aiemmin saanut samaan maahan vapautuksen kuningas Juhanalta, jota nyt jatkettiin palvelua vastaan?
Miten on tulkittava, että tilat ovat autioita, siis eivät maksa veroa ja kuitenkin Hans Larssonille suodaan oikeus pitää ja käyttää kyseistä maata?
Mitä tuo ilmaus puolen veromarkan maa tarkoittanee?
Benedictus
16.08.17, 19:17
Ihmettelen tuota Hans Larssonin sijoittumista Hämeenkyröön. Se on hiemen outo paikka, jos ajatellaan, että Hans Larsson vaikuttaisi alkuunsa toimineen sotilastehtävissä pääasiassa Karjalan alueella.
Oliko hänellä tai vaimollaan sukusiteet Hämeenkyröön?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50863805
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50863788
Carl Påhlsson tekee siis palvelusta Osarasta ja Pakulasta 1602.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50863998
Tuokola, Carl Påhlsson näkyy vasta 1607.
Voisiko tuo puolen markan maa, johon Hans Larsson sai vapautuksen 1591, olla hänen perintömaataan?
Benedictus
17.08.17, 06:29
Pohdin onkohan olemassa vielä ennen 1591 annettua Kuningas Juhanan kirjettä Hans Larssonille?
Jos tila olisi ollut Hans Larssonin perintöä, niin kukahan voisi olla isänsä Lars? Jos esitys aatelisuudesta pitäisi paikkansa olisivat vaihtoehdot aika vähissä Hämeenkyrössä.
Olisiko Liisalla noiden kirjeiden ruosinkielistä alkuperämuotoa nykykirjoituksella tehtynä. Kiinnostaisi nähdä sanamuodot.
Puuttuuko Hämeenkyrön SAY:stä 1540 ja 1560 tiedot vai onko sivustossa fibaa, koska avatessa näkyy vain valkoista?
Kiitos Liisa R!
Tieto, että Kaarlen kirje on vuodelta 1593, muuttaa kuvaa merkittävästi. Käsitin aiemmasta keskustelusta, että se on kirjoitettu vasta nuijasodan jälkeen.
Edelleen ihmettelen mikä on se Kiuasmaan mainitsema verovapautta koskeva kirjekopio, jossa Hans Larsson mainitaan päämiehenä?
Kiitos Liisa R!
Tieto, että Kaarlen kirje on vuodelta 1593, muuttaa kuvaa merkittävästi. Käsitin aiemmasta keskustelusta, että se on kirjoitettu vasta nuijasodan jälkeen.
Edelleen ihmettelen mikä on se Kiuasmaan mainitsema verovapautta koskeva kirjekopio, jossa Hans Larsson mainitaan päämiehenä?
Entäpä jos Kiuasmaa ei tarkoittanutkaan Osaraa ja Pakulaa vaan Inkulaa, sillä sen saadessaan Hans Larsson oli päämies?
Fleming lahjoitti kuninkaan nimissä Hans Larssonille vahingonkorvauksena menettämästään omaisuudesta koko Inkulan kylän, 9 manttaalia ja 2 koukunmaata. Tarkka päivämäärä vaihtelee kirjoissa: Ylikankaan mukaan se oli 8.3.1597 (s. 239), Hämeenkyrön historian mukaan 8.2.1597 tai 3.3.1597 (s. 293 ja 324). 1597 Eli läänitys annettiin nuijasodan vielä jatkuessa tai heti sen jälkeen.
Hämeenkyrön historian mukaan (s. 324) Hannu Laurinpoika omisti Osarassa, Pakulassa ja Inkulassa yhteensä 14 manttaalia. "Näiden verotuotto meni siis Osaran isännälle, joka kokosi läänistään vuodessa noin 35 markkaa rahaa, 20 pannia viljaa, 3,5 leiviskää voita, noin 10 leiviskää lihaa ja kalaa, miltei kokonaisen lehmän, 3 syltä halkoja, noin 10 kuormaa heiniä, 14 naulaa humaloita ja lähes 3 leiviskää hamppua, minkä lisäksi hän sai vaatia 34 miestyöpäivää."
SAY:ssa Inkulan läänitys on merkitty vain vuoden 1597 kohdalle:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50864101
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50864082
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56036
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56038
Milloin ja miten Hans Larsson menetti Inkulan?
Benedictus
23.08.17, 20:16
Antti R:n huomio on hyvin kiinnostava, sillä se selittäisi ristiriitaisia seikkoja.
SAY:ssa Inkulan läänitys on merkitty vain vuoden 1597 kohdalle:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50864101
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50864082
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56036
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=56038
Milloin ja miten Hans Larsson menetti Inkulan?
Osara ja Pakula siirtyvät Hans Larssonin ja Kirstin Hansdotterin lapsille.
Inkula ei näy enää 1598 jälkeen kuviossa.
Oliko Inkula vain määräajaksi annettu vahingonkorvaus läänitys?
Vai olivatko Osara ja Pakula Hans Larssonin vaimon Kirstin omistuksia, joita ei voitu ottaa pois leskeltä.
Onkohan tuosta Hans Michelssonista, päämiehestä, jota epäilen Kirstinin isäksi, mitään vastaavaa vervapauskirjettä tai läänityskirjettä?
Osara ja Pakula siirtyvät Hans Larssonin ja Kirstin Hansdotterin lapsille.
Inkula ei näy enää 1598 jälkeen kuviossa.
Oliko Inkula vain määräajaksi annettu vahingonkorvaus läänitys?
Hämeenkyrön historiassa Hans Larssonin saaman "vahingonkorvauksen" lähdeviitteeksi on merkitty
VA 2429: 27
En nyt löytänyt kyseistä dokumenttia, mutta veikkaisin kyseessä saattaa olla Inkulan läänityskirje.
virpinissila
28.09.17, 11:33
Tässä kyseinen voudintilien kohta: Hans Larsson knihtipäämies
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1779074
Virpi Nissilä
Tässä kyseinen voudintilien kohta: Hans Larsson knihtipäämies
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1779074
Virpi Nissilä
Kiitos Virpi!
1598 nihtipäämies Hans Larsson omisti siis 5 manttaalia Osarassa ja Pakulassa, jonka oli saanut 22.7.1594, ja 9 manttaalia Inkulassa, jonka oli saanut 8.3.1597.
Voisiko joku auttaa kääntämään nuo kohdat sanatarkasti?
Kun Osaran Hans Larssonin aiempien asuinpaikkojen selvittäminen ei edisty, palaan hänen tunnetun sotilasuransa alkuun. Kyösti Kiuasmaa kirjoittaa hänestä seuraavasti:
Hannu Laurinpoika
Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan vänrikkiluutnantti 1582, satakuntalaisen Hannu Mikonpojan lippukunnan vänrikki 1582-86, Valentin Gödiken lippukunnan (Häme ja Satakunta) vänrikki 1588-93. Hän on toiminut päämiehen tehtävissä 1597-99, mainitaan samoin päämiehenä verovapautta koskevassa kirjekopiossa. Sai kaksi veroa vahingon korvaukseksi keväällä 1597 nuijasodassa tuhoutuneen tilansa lunastamiseksi. Maaomistus Kyrön pitäjässä.
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Pekka Henrikinpojasta Kiuasmaa kertoo:
Pekka Henrikinpoika Hård (Hart)
Savosta kootun lippukunnan päämies 1580-83, joka ainakin osaksi muodostui talonpoikaisesta nostoväestä...
Palvellut mahdollisesti 1560-luvulla siviilihallinnossa oriinratsastajana ja 1576 Klaus Åkenpojan tallimestarina (Kiuasmaa 1962, 571).
Luettelossa mainitaan Pekka Henrikinpojan savolaisessa lippukunnassa hänen lisäkseen 11 alempaan päällystöön kuulunutta. Näistä 8 henkilön uran ensimmäinen merkintä on 1581 tai 1582 kyseisessä lippukunnassa.
Teoria: Nämä henkilöt ovat tulleet Pekka Henrikinpojan lippukuntaan Kiuasmaan maantieteellisen rajauksen ulkopuolta:
Luettelossa on tietoja n. 900 toimihenkilön sotilaspalvelusta Suomessa tai Suomeen rajoittuvilla sotatoimialueilla 1500-luvun loppupuolen sotakaudelta.
Tämä sopii hyvin 1570-1595 käydyn pitkän vihan eli pohjoismaisen viisikolmattavuotinen sodan historiaan, josta Wikipedia kertoo mm. seuraavaa:
"Vuonna 1579 Ruotsi yritti Narvan valtausta siinä onnistumatta. Samaan aikaan Puola aloitti sodan Venäjän kanssa, mikä oli Moskovalle vakava takaisku. Uusi ylipäällikkö Pontus De la Gardie aloitti hyökkäyksen, joka johti Käkisalmen linnan ja kaupungin valtaamiseen. Ruotsin sotatoimet jatkuivat menestyksekkäästi Baltiassa ja Narva vallattiin 1581. Venäjä oli työnnetty aivan Suomenlahden pohjukkaan...
Aseet vaikenivat, kun Pljussajoen välirauha solmittiin 1583. Sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismainen_viisikolmattavuotinen_sota
Kun suurhyökkäys Baltiassa päättyi Narvan valtaukseen, on joukkoja ja päällystöä ilmeisesti siirretty Savoon ja Karjalaan. Koska Baltia ja Narva ovat Kiuasmaan rajauksen ulkopuolella, tämä selittää hyvin sen, että luettelossa kaksi kolmasosaa Pekka Henrikinpojan savolaisen lippukunnan päällystöstä on 1581 ja 1582 "ilmestynyt tyhjästä".
Mistähän löytyisi lähteitä tai tutkimuksia Baltiassa 1570- ja 1580-lukujen taitteessa olleiden joukkojen upseereista, joista voisi etsiä Hans Larssonia?
Pohjan Prikaatin Killan sivuilla on hyvä selostus Käkisalmen piirityksestä ja valtauksesta 1580.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Kakisalmi_1580.htm
Pitäisin hyvin mahdollisena, että Osaran Hans Larsson on ollut siinä mukana. Jos näin on, niin myöhemmän uran perusteella arvelisin, että hän on ollut jossain siinä mainituista 12 jalkaväkilippukunnasta:
Olavi Eerikinpojan lippukunta Uudeltamaalta ja Etelä-Suomesta
Valentin Edgertinpoika Gödingin lippukunta Hämeenlinnan läänistä ja Pohjois-Suomesta
Ambrosius Henrikinpojan lippukunta Savonlinnan läänistä
Lauri Niilonpojan lippukunta Pohjanmaalta ja Kokemäenkartanon läänistä
Juho Juhonpojan lippukunta Jääskestä ja Äyräpäästä
Lauri Pentinpojan lippukunta Suursavosta (ja Länsipohjasta = Västerbotten)
Martti Laurinpojan lippukunta Helsinglannista ja Gestriklannista
Maunu Gudmundinpojan lippukunta Norrlannista
Heden Juhaninpojan lippukunta Vestmanlannista
Olavi Gudmundinpojan lippukunta Taalainmaalta
Lauri Yrjönpojan lippukunta Taalainmaalta
Pietari Hårdin lippukunta NorrlannistaViisi ensimmäistä suomalaista lippukuntaa ei tule kyseeseen, sillä niiden upseerit tuolta ajalta on Kiuasmaan luettelossa.
Kuudes on Lauri Pentinpojan lippukunta Suursavosta ja Västerbottenista. Kiuasmaa mainitsee Lauri Pentinpojan olleen "Suur-Savosta kootun lippukunnan päämies 1580" ja useita upseereja hänen alaisinaan kyseisessä yksikössä, mutta maininnat on vasta vuosilta 1584-85.
Loput kuusi lippukuntaa on nykyisen Ruotsin puolelta. Listan viimeistä norrlantilaista lippukuntaa johtanut Pietari Hård saattaisi nimen perusteella olla sama kuin Kiuasmaan mainitsema Pekka Henrikinpoika Hård (Hart), jonka savolaisessa lippukunnassa Hans Larsson oli vänrikkiluutnanttina 1582.
Voudintilien "Yleisten asiakirjojen" asiakirja 152c Satakunnan tutkintaluettelo sotaväen linnaleiristä 1591 mainitsee sivulla 3:
Hans Larsson fendrich under Falenthin Gödings fenicke haffer legat uthi Lahdenpohia fierdung och haffer efthér ordnungen uppburit...
Siis: Hans Larsson .vänrikki Falenthin Gödingin lippueesta on ollut linnaleirissä Lahdenpohjan neljänneskunnassa ja on säädösten mukaan kantanut (seuraavat parseelit).Luettelossa on sekä muonavaroja että rahaa.
Sivulla 3v kohdassa Syytöksiä ja valituksia (Beswäringar och klagemäl)on luettelo sotilaista valittaneista kyröläisistä.
Useimmat valitukset koskevat kimppuunkäymistä ja lyömistä. Tässä ei ole henkilökohtaisia valituksia Hans Larssonista.
Mikään ei mielestäni estä sitä etteikö hän olisi ollut aiemmin jossain muussakin lippueessa.
Osarakin on Lahdenpohjan neljänneksessä!
Liisa R
Kiitos Liisa tarkasta käännöksestä!
Tämä sopii hyvin aiemmin esiin tulleisiin vuoden 1591 tapahtumiin viesteissä
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=291447&postcount=54
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=291526&postcount=60
Yhdistäisin tiedot seuraavasti: Helmikuussa 1591 Hans Larsson oli Viipurissa, josta hän siirtyi joukkoineen linnaleiriin Hämeenkyrön Lahdenpohjaan. Elokuussa hän sai Kuningas Juhanalta läänityskirjeen Lahdenpohjan Osaraan ja Pakulaan:
"Sen vuoksi ja hänen nöyrän pyyntönsä tähden olemme sallineet, että hän meille sopivan ajan voi edelleen pitää ja käyttää puolen veromarkan maata Pakulan kylässä Kyrön pitäjässä, joka on ollut autio muutamien vuosien ajan, vapaana kaikista maksuista ja velvollisuuksista..."
Olisiko niin, että nihtiensä kanssa linnaleiriin Lahdenpohjaan saapunut Hans Larsson on omavaltaisesti ajanut Pakulan ja Osaran autiotilojen asukkaat pois ja majoittunut sinne joukkoineen? Omistusoikeuden hän on pyytänyt kuninkaalta vasta jälkeenpäin elokuussa 1591.
Tähän sopii hyvin sekin, että aiemmat asukkaat ovat nuijasodan jälkeen vaatineet tilojaan takaisin oikeusteitse.
No, Hannu Laurinpoika oli ratsumies ja hänen tehtävänsä oli käydä sotaa
joukkojensa kanssa. Ei hän paljoa tainnut ehtiä maata viljellä ja talouttaan hoitaa. Jos katsot tämän aikaisia Ylä-Satakunnan voudintilejä ja nimenomaan maakirjoja tältä ajalta, niin samat nimet kuin ennenkin siellä ovat veronmaksajien paikalla. Erona lienee nyt vain se, että he joutuivat maksamaan veronsa Hannu Laurinpojalle, eikä kuninkaalle, sillä viljelijöiden maksamat verot olivat palkka ratsumiehelle
Suuren joukon palkkaaminen rahalla olisi nopeasti vienyt valtion konkurssiin ja tämä kruunulle verohylkyinä joutuneiden tilojen (ns. autiotilojen) antaminen ratsumiesten asuttavaksi oli helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Talonpojat vaan eivät tätä hevillä hyväksyneet. Sama tilanne kuin mitä nyt näyttää olevan Osaralla oli myös Timissä sekä Lasse Pentinpojan että myöhemmin Mikko Matinpojan aikana.
Kaikkien ratsumiesten kohdalla näin ei käynyt, mutta ainakin sekä Timin että Osaran kohdalla kumminkin.
Vuoden 1600 maakirjassa (VA 2436;26) sanotaan, että Hannu Laurinpoika on ostanut Urjaisista Erik Perssoin talon, 2 äyriä. Saattaa olla, että perhe asui siellä.
(Taisi tulla selitellyksi liiankin pitkälti. Silti vaan on todettava, että lain mukaan mentiin. Suuri osa kansaa ei vain tainnut lakia tuntea.)
Liisa R
No, Hannu Laurinpoika oli ratsumies ja hänen tehtävänsä oli käydä sotaa
joukkojensa kanssa. Ei hän paljoa tainnut ehtiä maata viljellä ja talouttaan hoitaa. Jos katsot tämän aikaisia Ylä-Satakunnan voudintilejä ja nimenomaan maakirjoja tältä ajalta, niin samat nimet kuin ennenkin siellä ovat veronmaksajien paikalla. Erona lienee nyt vain se, että he joutuivat maksamaan veronsa Hannu Laurinpojalle, eikä kuninkaalle, sillä viljelijöiden maksamat verot olivat palkka ratsumiehelle
Suuren joukon palkkaaminen rahalla olisi nopeasti vienyt valtion konkurssiin ja tämä kruunulle verohylkyinä joutuneiden tilojen (ns. autiotilojen) antaminen ratsumiesten asuttavaksi oli helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Yleisellä tasolla käytäntö on selvä, mutta tämän tapauksen osalta ihmettelen Juhana III 2.8.1591 päivätyn kirjeen suomennoksessasi lihavoimaani kohtaa "voi edelleen pitää ja käyttää".
Hans Larsson siis sai tilat ja niiden verotulot itselleen tällä kirjeellä ja talonpojat ovat sitä ennen maksaneet verot valtiolle. Miten hän on voinut aiemmin pitää ja käyttää niitä?
Miten niin aiemmin pitää ja käyttää?
Linnaleirissä oltiin"rauhan"aikana siellä, minne määrättiin.
Näin minä asian ymmärrän.
Liisa R
Ymmärrän tuon sanamuodon "voi edelleen pitää ja käyttää" niin että hän on pitänyt ja käyttänyt ennen kirjeen päiväystä ja saa kuninkaalta luvan jatkaa sen jälkeenkin.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.