PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Påhl Pehrs.Kelli/Pudasjärvi


tellervoranta
17.06.15, 16:28
Hain Kokkosukuani/Hångala/Timonen Pudasjärven kastetuista ja omasta mielestäni vanhaäiti Margetha Eskesdr Tackinen/Kokko on vielä 20.8.1723 kastetun Påhl Kellin Daniel-pojan kummi.
Påhl Pehrs Kellis och Carin Thomasdr Weteläises son Daniel.
Testes: Staffan Lackonen. Hu Margetha Eskelsdr Kåcko. Daniel Mursu. hu Elin Staffansdr Lackonen. Anders Kaipanen. p. Carin Daniels.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/34.htm

Påhl Keili mainitaan mm. pikkulukkarina ja näkyy Pudasjärven kirkonkirjoissa ensin Mursulassa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/4.htm

Esiäitini löysin Kokkolan jälkeen Sotkajärven Parkkilasta, mikä oli lunastettu kappalaiselle jo 1690, mutta missä asuivat Heikki Parkkisen perhe ja jälkeläisiä kunnes Anttipka muutti Ranualla.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/59.htm

Kiinnostaa lisäksi Kellin suku, kun eräs lapsikin mainitaan syntyneen (itä)rajalla.

Erkki A Tikkanen
17.06.15, 18:40
Hain Kokkosukuani/Hångala/Timonen Pudasjärven kastetuista ja omasta mielestäni vanhaäiti Margetha Eskesdr Tackinen/Kokko on vielä 20.8.1723 kastetun Påhl Kellin Daniel-pojan kummi.
Påhl Pehrs Kellis och Carin Thomasdr Weteläises son Daniel.
Testes: Staffan Lackonen. Hu Margetha Eskelsdr Kåcko. Daniel Mursu. hu Elin Staffansdr Lackonen. Anders Kaipanen. p. Carin Daniels.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/34.htm

Påhl Keili mainitaan mm. pikkulukkarina ja näkyy Pudasjärven kirkonkirjoissa ensin Mursulassa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/4.htm

Esiäitini löysin Kokkolan jälkeen Sotkajärven Parkkilasta, mikä oli lunastettu kappalaiselle jo 1690, mutta missä asuivat Heikki Parkkisen perhe ja jälkeläisiä kunnes Anttipka muutti Ranualla.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/59.htm

Kiinnostaa lisäksi Kellin suku, kun eräs lapsikin mainitaan syntyneen (itä)rajalla.

Daniel on esi-isäni :) Eli onko esiäitisi siis esi-isäni kummi?
Eikös kuitenkin Marketta-tytär syntynyt Lapskagränsen eli Lapin rajalla, ei itärajalla. Pudasjärvi kuului Ouluun ja Lapin raja oli Pudasjärvestä pohjoiseen tuohon aikaan. Marketan isä Pehr Kelli taisi olla alun perin Kaukua-sukua, joten ei edes kuulu Kelli-sukuun.
Kelli-suku kiinnostaa minuakin, en vain ole löytänyt mitään Paul Kellin isästä tai suvusta, vielä.

Erkki A Tikkanen
17.06.15, 20:27
Daniel on esi-isäni :) Eli onko esiäitisi siis esi-isäni kummi?
Eikös kuitenkin Marketta-tytär syntynyt Lapskagränsen eli Lapin rajalla, ei itärajalla. Pudasjärvi kuului Ouluun ja Lapin raja oli Pudasjärvestä pohjoiseen tuohon aikaan. Marketan isä Pehr Kelli taisi olla alun perin Kaukua-sukua, joten ei edes kuulu Kelli-sukuun.
Kelli-suku kiinnostaa minuakin, en vain ole löytänyt mitään Paul Kellin isästä tai suvusta, vielä.

Nyt kun tuli tämä suku esille, tutkaisin hiukan lisää näitä Kelli-sukuisia henkilöitä. Näyttää siltä, että he kaikki ovat aloittaneet rippikirjassa Kaukua-nimillä. Osalla vaihtui Kelliksi, josta Siiraksi jne. Nyt sitten pitää käydä tähän Kaukua-nimeen käsiksi. Mistähän päin se on Pudasjärvelle rantautunut.

Pekka Paavola
17.06.15, 21:04
Daniel on esi-isäni :) Eli onko esiäitisi siis esi-isäni kummi?
Eikös kuitenkin Marketta-tytär syntynyt Lapskagränsen eli Lapin rajalla, ei itärajalla. Pudasjärvi kuului Ouluun ja Lapin raja oli Pudasjärvestä pohjoiseen tuohon aikaan. Marketan isä Pehr Kelli taisi olla alun perin Kaukua-sukua, joten ei edes kuulu Kelli-sukuun.
Kelli-suku kiinnostaa minuakin, en vain ole löytänyt mitään Paul Kellin isästä tai suvusta, vielä.


Tuo viittaus ,että Lapskagransen, koska Kelli ja Kellinsalmi Löytyy Livojärveltä.

Terv. Pekka Paavola

tellervoranta
17.06.15, 21:27
Niin näyttäisi gummi :D: olevan. Olikin tosiaan Lapskaggränsen, ajatuksissani heitin itärajalle kun olen ihan hukassa tämänkin esiäitini suhteen, koska Pudasjärven suvun perinpohjin tunteva henkilö on sanonut, ettei Pudasjärvellä ollut Eskil Takkista. Miehensä Kokko-suku tuli Ylikiimingistä.

Daniel on esi-isäni :) Eli onko esiäitisi siis esi-isäni kummi?
Eikös kuitenkin Marketta-tytär syntynyt Lapskagränsen eli Lapin rajalla, ei itärajalla. Pudasjärvi kuului Ouluun ja Lapin raja oli Pudasjärvestä pohjoiseen tuohon aikaan. Marketan isä Pehr Kelli taisi olla alun perin Kaukua-sukua, joten ei edes kuulu Kelli-sukuun.
Kelli-suku kiinnostaa minuakin, en vain ole löytänyt mitään Paul Kellin isästä tai suvusta, vielä.

tellervoranta
17.06.15, 21:29
Kiitti Pekka :), kun vielä tietäisi ilman karttaa tai kuukkelointia, missä Livojärvi on????

Tuo viittaus ,että Lapskagransen, koska Kelli ja Kellinsalmi Löytyy Livojärveltä.

Terv. Pekka Paavola

Pekka Paavola
17.06.15, 21:35
Lähe Telle ajamaan Taivalkosken Jurmusta kohti Posioita, niin ajat Livojärven "läpi" komiaa pengertietä.

Terv .Pekka

tellervoranta
17.06.15, 21:46
Posiolla Kitkajärven rannalla olen käynyt useasti ent. eversti K:n ja rouvansa, kollegani kanssa ja kerran ollut viikonkin siellä talonvahtina. Se oli sitä Rovaniemen aikaa.:cool:

tellervoranta
19.06.15, 14:33
Lappasin Pudasjärven henkikirjoja, mutta en ensinkään löytänyt Livobytä.
Sitten kuukeloin ja löysin tiedon, että siellä on asunut jo 1600-luvulla Illikaisia,Juutisia, Puhakoita ja Nissejä, joita löysin henkikirjassa Kollajan viimeisinä asukkaina vaan ei muuten merkittävää läpimurtoa sopivasta Peeristä.

Nyt löysin eräästä kirjasta seuraavan maininnan:Jaakko Jaakonpka Hyttinen k.1692 ilmeisesti oli se Kurjenkylästä tullut Jaakko Hyttinen, jonka Virrankoski sanoo asettuneen 1679 Kaukuanjärven etelärannalle ja perustaneen Kaukuan talon (Matila)

Ja sitten googlasin Kaukuanjärven ja se on Posiolla. Kts. linkki.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukuanj%C3%A4rvi

googlaa, kun linkki ei toimi. Toivotan Hyvää Mittumaaria sukututkijoille :)

tellervoranta
19.06.15, 18:08
Olisikohan nyt tuossa Kurkibyssä Mats Kaukua yksin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956017

s.peltonen
22.06.15, 23:34
Tervehdys Tellervo,

Olikin tosiaan Lapskaggränsen, ajatuksissani heitin itärajalle kun olen ihan hukassa tämänkin esiäitini suhteen, koska Pudasjärven suvun perinpohjin tunteva henkilö on sanonut, ettei Pudasjärvellä ollut Eskil Takkista. Miehensä Kokko-suku tuli Ylikiimingistä.

Vuosien 1674-1676 henkikirjoissa sekä vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433093) tarkistusmaakirjassa Kollajalla sijaitsevaan kuudennesmanttaalin Takkisen taloon kirjataan Esko Takkinen. Vuosien 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_022_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712) ja 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650474) henkikirjoissa taloon kirjataan Esko Takkinen ja tämän vaimo Anna Paavontytär sekä veljen vaimo Valpuri Laurintytär. Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) henkikirjassa taloon kirjataan Anna Paavontytär Takkinen sekä veljen vaimo (ilmeisesti Annan miehen veljenvaimo) Valpuri Laurintytär. Esko Takkinen ilmeisesti menehtyy vuosien 1676-1678 välisenä aikana. Vuoden 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjassa taloon kirjataan Anna Paavontytär leskivaimo Takkinen sekä veljen vaimo (ilmeisesti Annan edesmenneen miehen veljenvaimo) Valpuri Laurintytär. Vuoden 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761758) henkikirjassa taloon kirjataan Anna Eskontytär Takkinen ja veljen vaimo Valpuri Laurintytär. Ei ole selvinnyt, että onko Anna Eskontytär Esko Takkisen tytär, vai olisiko patronyymi kirjattu virheellisesti ja kyseessä olisi Esko Takkisen leskivaimo Anna Paavontytär.

10.01.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492652) haudataan Heikki Takkisen 63-vuotias vaimo Valpuri Laurintytär. Vuosien 1621-1661 veroluetteloissa kyseinen Takkisen talo kirjattiin Lauri Tuomaanpoika Takkisen (s.n.1590) nimellä (vuoden 1622 kymmenysluettelossa talo kirjattiin aiemman isännän Tuomas Takkisen nimellä). Vuosien 1663-1673 veroluetteloissa kyseinen talo kirjattiin Heikki Laurinpoika Takkisen nimellä. Esko Takkinen sopisi olemaan Heikki Laurinpoika Takkisen veli, tähän en kuitenkaan ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Eskon ja Heikin isäksi sopisi Lauri Tuomaanpoika Takkinen; tähänkään en ole löytänyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Laurin isä saattaisi olla Tuomas Takkinen, joka kirjattiin veroluetteloihin vuosina 1595-1620 ja vielä vuoden 1622 kymmenysluettelossa; tämä menee kuitenkin jo arvailun puolelle. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon Tuomas Takkisen taloon kirjataan Tuomaan lisäksi yksi poika. Kyseisessä veroluetteloissa nimeltä mainitaan vain isäntä, erikseen mainitaan esim. (yli 15-vuotiaiden) poikien, vävyjen ja tyttärenpoikien lukumäärä. Tuomas Takkisella voidaan siis aika hyvällä todennäköisyydellä olettaa olevan vuonna 1618 elossa oleva yli 15-vuotias poika.

Lappasin Pudasjärven henkikirjoja, mutta en ensinkään löytänyt Livobytä.
Sitten kuukeloin ja löysin tiedon, että siellä on asunut jo 1600-luvulla Illikaisia,Juutisia, Puhakoita ja Nissejä, joita löysin henkikirjassa Kollajan viimeisinä asukkaina vaan ei muuten merkittävää läpimurtoa sopivasta Peeristä.

Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa Livoby alkaa seuraavalta sivulta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490194). Vuoden 1648 maakirjakartan sivulla 14-15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759933) löytyy Livon talot Juutinen, Puhaka ja Illikainen. Samaisen maakirjakartan sivulta 16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759934) löytyy Livojoen varrella sijaitseva Nisius Timosen talo (talosta käytetään myös nimeä Nissilä, mikä on saattanut tulla Niilon etunimestä) ja Matti Timosen autiotalo. Livo mainitaan myös joissain veroluetteloissa jo 1500-luvulla, esim. vuoden 1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649745) kymmenysluettelossa.

--

Kelli nimeä en ole nähnyt käytettävän kuin Paavo Pekanpojan perheen osalla ja sen lisäksi vain Pekan ja Karin Simontyttären yhden lapsen kastetiedoissa. Mikäli jollakulla on tiedossa Kelli nimen käyttöä myös muiden perheiden osalta, niin olen erittäin kiitollinen kaikista tiedoista.

Se ei ole minulle selvinnyt, että käytettiinkö Pekka Pekanpojasta myös lisänimeä Kelli, vai olisiko Kelli nimi lipsahtanut kastekirjaan epähuomiossa Pekka Pekanpoika Kaukuan ja Karin Simontytär Määtän Marketta tyttären kastetietoihin (Paavo Kellin ja Karin Veteläisen Marketta tytär kastettiin neljä kuukautta aiemmin kuin Pekka Kellin ja Karin Simonttyttären Marketta tytär).

--

Kaukua nimi tulee luultavasti 1680-luvulla Kaukuajärven rannalle perustetusta uudistilasta. Vuoden 1687 kesäkäräjillä Matti Pekanpoika kertoo, että hän kaksi vuotta aiemmin asettui Kaukuajärven rannalle ja perusti sinne uudistilan (KO a:7:333, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688643)). Matti saa uudistilalleen viisi vapaavuotta, minkä jälkeen tilan kerrotaan tulevan kahdeksannesmanttaalin verolle. Tämä tila vaikuttaa olevan samainen tila, mikä kulkee nimellä Kaukua. Käräjäpöytäkirjassa lukee myös Matin lisänimi, se saattaisi olla Siira (Sira), mutta aivan varma en ole. Se, että Matti olisi alkujaan Siira sopisi myös siihen, että Matista käytetään lisänimiä Siira ja Kaukua. Anna Pekantyttärestä käytetään lisänimeä Siira, kun hän 10.08.1723 avioituu Pekka Isakinpoika Pohjalaisen kanssa. Anna Pekatyttärestä käytetään lisänimeä Kaukua 11.09.1724 syntyneen Marketta tyttären kastetiedoissa. Hautaustiedoissa (+14.02.1734) Anna Pekantyttärestä käytetään lisänimeä Siira. Pudasjärvellä vaikuttaa olevan myös hieman varttuneempi Anna Pekantytär Siira. 26.03.1699 vihitään Tuomas Hyttinen ja leskivaimo Anna Pekantytär. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa Hyttisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490238) taloon ensimmäisinä kirjataan Tuomas Pekanpoika ja vaimo Anna Pekantytär Siira. Pudasjärveläinen Brita Pekantytär Siira avioituu Etelä-Iin Pernun talossa asuvan Heikki Matinpoika Sulikan kanssa 13.07.1690 ja Brita muuttaa Pernun taloon emännäksi.

Vuosien 1686 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669607) ja 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677016) savuluetteloihin kirjataan Pekka Kaukuan uudistila; ei ole selvinnyt olisiko Pekka Matin isä taikka veli. Vuoden 1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262207) maakirjaan kirjataan Pekka Pekanpoika Kaukuan kahdeksannesmanttaalin uudistila. Talo kirjataan vuosien 1691-1692 ja 1695 maakirjoissa kahdeksannesmanttaalin tilana Pekka Kaukuan nimellä. Vuodesta 1697 alkaen talo kirjataan maakirjoihin Matti Pekanpoika Kaukuan nimellä. Vuoden 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676923) henkikirjaan Kaukuan talo kirjataan uudistilallinen Matti Pekanpoika Kaukuan nimellä. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037711) vuoden henkikirjaan talo kirjataan uudistilallinen Matti Pekanpojan nimellä. Vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772904) henkikirjaan talo kirjataan Matti Pekanpoika Kaukuan nimellä ja vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956017) henkikirjaan Matti Kaukuan nimellä.

Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983209)-1697 henkikirjoissa taloon kirjataan Matti Pekanpoika ja vaimo Julianan sekä veli Juho. Vuosien 1698-1702 henkikirjoissa taloon kirjataan Matti Kaukua ja vaimo Juliana. Vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559814) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Kaukua ja vaimo Elin sekä veli Juho. Vaimo Elin on ilmeisesti vaimo Juliana, sillä vuosien 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697590)-1706 henkikirjoissa taloon kirjataan jälleen Matti Kaukua ja vaimo Juliana. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168960) henkikirjassa taloon kirjataan Matti Kaukua ja vaimo Juliana sekä veli Pekka. Vuoden 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921476) henkikirjassa taloon kirjataan Kaukua ja tämän vaimo Juliana sekä veli Pekka sekä tämän vaimo; Pekan vaimon nimeä ei kuitenkaan mainita. Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963863) henkikirjassa Kaukuan taloon kirjataan Kaukua ja vaimo Juliana sekä veli Pekka ja tämän vaimo. Pekasta ja tämän vaimosta ei kuitenkaan makseta henkirahaa; heidän mainitaan lähteneen lappiin?. Pekan vaimon nimeä ei mainita. Vuosien 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987878) ja 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209705) henkikirjoissa taloon kirjataan Matti Kaukua ja tämän vaimo; vaimon nimeä ei kuitenkaan mainita. Vuosilta 1714-1723 henkikirjat puuttuvat.

Pudasjärven ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490240) rippikirjassa (jossa on tietoja pidemmältä ajalta; ennen ja jälkeen vuosien 1713-1715 rippikirjan) Kaukuan taloon kirjataan Matti Pekanpoika ja vaimo Juliana, veli Pekka ja vaimo Anna sekä Jaakko Matinpoika. Talon myöhemmiksi asukkaiksi on kirjattu Pekka Pekanpoika ja vaimo Karin, poika Matti ja tytär Juliana. Ei ole selvinnyt kuka oli Pekan vaimo Anna. En ole selvittänyt sitäkään onko Pekka Pekanpoika Kaukua sama Pekka, joka kirjattiin vuoteen 1711 saakka Kaukuan taloon Matin veljenä. Kyseessä saattaisi olla sama Pekka, sillä Pekan 29.04.1729 syntyneestä pojasta käytetään lisänimiä Kaukua ja Siira.

Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499499) rippikirjassa Kaukuan taloon kirjataan Matti Pekanpoika ja vaimo Juliana Eskontytär, sisar Anna Pekantytär, leskivaimo Marketta ja renki? Jaakko Matinpoika Ruottinen. Heidän jälkeensä rippikirjaan kirjataan Pekka Pekanpoika Kaukua ja vaimo Karin Simontytär. 15.04.1725 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/13.htm) haudataan 57-vuotias puhoslainen Matti Pekanpoika Kaukua eli Siira.

Vuoden 1687 talvikäräjillä Juho Pekanpoika Siiran kerrotaan asettuneen Mäntyjärvelle ja perustaneen sinne uudistilan (KO a:7:115, vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688403)). Juhon uudistilalle myönnetään kahdeksan vuoden verovapaus, minkä jälkeen talon kerrotaan tulevan 1/12 manttaalin verolle. Vuosien 1690-1692 ja 1695 maakirjoihin kirjataan 1/12 manttaalin Juho Mäntyjärven uudistila. Juho ei ilmeisesti kovin kauaa asu perustamallaan Mäntyjärven uudistilalla, sillä vuoden 1691 talvikäräjillä Lauri Pekanpoika Junnoinen pyytä saada ylösottaa Juho Pekanpoika Siiran 1/12 manttaalin uudistilan (KO a:11:121, oikeanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690333)). Lieneekö Juho muuttanut Mäntyjärven uudistilaltaan Matti veljensä luokse Kaukuan tilalle, ja lieneekö hän sieltä muuttanut Kulojärven tilalle. Vuoden 1702 kesäkäräjillä Juho Pekanpoika Siira pyytää saada ylösottaa Filip Kulojärven Kurkikylässä sijaitsevan neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:23:550, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533428)). Samaa asiaan käsitellään vuoden 1704 talvikäräjillä; tuolloin Filip Kulon talo kuitenkin mainitaan kahdeksannesmanttaalin taloksi (KO a:25:656, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532177)). Tuolloin Juholle myönnetään neljä vapaavuotta ja talon mainitaan tulevan verolle 1708. Vuoden 1703 henkikirjassa Heikki Kulojärven neljännesmanttaalin talo mainitaan autioksi. Seuraavan vuoden henkikirjassa Heikki Kulojärven taloon kirjataan Juho ja vaimo Marketta. Marketta tyttären (s.04.06.1705) kastetiedoissa lapsen isäksi mainitaan Juho Pekanpoika Kulojärvi. Daniel pojan (s.17.09.1706) ja Juliana tyttären (s.22.11.1707) kastetiedoissa isän nimeksi mainitaan Juho Kulojärvi. Elin tyttären (s.10.01.1712) kastetiedoissa isäksi mainitaan Juho Pekanpoika Kulo ja äidiksi Marketta Tuomaantytär. Kulojärven talo jää autioksi. Vuoden 1725 talvikäräjillä Pekka Pekanpoika pyytää saada ylösottaa Juho Pekanpoika Kulojärven neljännesmanttaalin autiotilan (KO a:41:1320, vasemmanpuoleisen sivun alusta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24624075)). Vuoden 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695204) henkikirjassa Kulojärven taloon kirjataan Juho Kulojärvi ja vaimo Marketta, veli Paavo (joka mainitaan raihnaiseksi) ja tämän vaimo Karin. Vuoden 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168960) henkikirjassa Kulojärven taloon kirjataan Juho Kulojärvi, vaimo Marketta ja veljen vaimo Karin. Pudasjärven ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490241) rippikirjassa Kulojärven taloon "ensimmäisessä satsissa" kirjataan Juho Pekanpoika ja vaimo Marketta Tuomaantytär sekä Esko Jaakonpoika. Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499499) rippikirjassa Kulojärven taloon kirjataan Juho Pekanpoika ja vaimo Marketta Tuomaantytär. Pudasjärven ensimmäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490266) rippikirjassa Hietajärven taloon kirjataan Paavo Pekanpoika Kulojärvi ja vaimo Karin Tuomaantytär. Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499521) rippikirjaan kirjataan Paavo Pekanpoika Kaukua ja vaimo Karin Tuomaantytär. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa "toisessa satsissa" Mursun taloon kirjataan Paavo Pekanpoika Kelli ja vaimo Karin Tuomaantytär, tähän Tellervo laittoikin jo linkin tämän viestiketjun ensimmäisessä viestissä.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Erkki A Tikkanen
24.06.15, 13:33
Hienoa työtä jälleen, Sari. :) Tuosta Kaukua-selvittelystä pääsee hiukan kaivelemaan enemmänkin tämän "sukunimeä" tiuhaan vaihtelevan suvun vaiheita.
Vuonna 1759 kuolee Pekka Kaukua 84-vuotiaana, joten syntynyt n. 1675. Voisi olettaa, että 1686 ja 1689 mainittu Pekka Kaukua on hänen isänsä. Tämä 1759 kuollut Pekka olisi ollut vasta vähän yli 10-vuotias tuolloin. Samoin rippikirjassa mainittu leski Marketta voisi olla vanhemman Pekan puoliso, koska nimeä esiintyy hänen lapsenlapsillaan.

s.peltonen
04.07.15, 15:14
Tervehdys Erkki,

Paljon Kiitoksia kommenteista ja tiedoista!

Tuosta Kaukua-selvittelystä pääsee hiukan kaivelemaan enemmänkin tämän "sukunimeä" tiuhaan vaihtelevan suvun vaiheita.
Vuonna 1759 kuolee Pekka Kaukua 84-vuotiaana, joten syntynyt n. 1675. Voisi olettaa, että 1686 ja 1689 mainittu Pekka Kaukua on hänen isänsä. Tämä 1759 kuollut Pekka olisi ollut vasta vähän yli 10-vuotias tuolloin. Samoin rippikirjassa mainittu leski Marketta voisi olla vanhemman Pekan puoliso, koska nimeä esiintyy hänen lapsenlapsillaan.

Tuo oli erittäin hyvä huomio, että Pekka Kaukua on syntynyt vasta vuoden 1675 tietämillä!
Myös vuosien 1745-1753 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500291) ja 1754-1761 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500372) rippikirjoissa Pekan syntymävuodeksi mainitaan 1675, joten kuolinkirjassa mainittu ikä on ilmeisesti aika hyvin kohdillaan. Karin vaimon syntymävuodeksi rippikirjoissa mainitaan 1688.

Olen kanssasi samaa mieltä, että 1680-luvun veroluetteloissa mainittu Pekka Kaukua saattaisi olla vuonna 1675 syntyneen Pekka Kaukuan isä. Vuoden 1690 maakirjassa Kaukuan talo kirjataan Pekka Pekanpoika Kaukuan nimellä. Tämä Pekka sopisi olemaan vanhempi Pekka Kaukua; maakirjaan taloa tuskin olisi kirjattu 15-vuotiaan Pekan nimellä. Voisikohan vanhemman Pekka Pekanpoika Kaukuan isä olla Pekka Klaunpoika Siira (s.n.1600), joka kirjataan veroluetteloihin vuosina 1633-1667 (Siiran talo kirjataan ajan tapojen mukaan Pekan nimellä maakirjoissa vielä tämänkin jälkeen, mutta maakirjoista ei voi päätellä edes sitä, onko Pekka tuolloin enää elossa)?
Pekka Klaunpojan jälkeen Siiran talon isännöintiä jatkaa Josef Pekanpoika Siira. Josefille on löytynyt Juho veli, mutta Pekka veljestä en ole onnistunut löytämään mainintoja käräjäpöytäkirjoista. Pekka veljeä ei myöskään kirjata Siiran taloon vuoden 1674 taikka sitä myöhemmissä henkikirjoissa. Vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg) henkikirjassa Pekka Siiran taloon kirjataan isäntä, kolme poikaa, kolme pojan vaimoa ja yksi renki. Vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg) henkikirjaan talo kirjataan jo Josef Pekanpoika Siiran nimellä. Tuolloin taloon kirjataan isäntä, emäntä, kaksi poikaa ja kaksi pojan vaimoa. Mainitut pojat saattaisivat olla Josefin veljiä. Vuoden 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_014_Henki.jpg) henkikirjassa Josef Siiran taloon kirjataan enää isäntä, emäntä ja piika. Jokin tiedonjyvänen kun vielä löytyisi, joka poissulkisi taikka vahvistaisi sen, että Pekka Klaunpoika Siira saattaisi olla Pekka Pekanpoika Kaukuan isä...

Mieltä askarruttaa myös se kuka oli Matti Pekanpoika Siira Kaukuan veli Pekka Pekanpoika; oliko hän 1680-luvun veroluetteloihin kirjattu Pekka Kaukua, vai oliko hän vuonna 1675 syntynyt Pekka Kaukua, vai (epätodennäköisin vaihtoehto) olisiko hän voinut olla vuoden 1680-luvun veroluetteloihin kirjatun Pekka Kaukuan poika ja vuonna 1675 syntyneen Pekka Kaukuan isä, vai onko olemassa vielä jokin neljäs vaihtoehto?

Vuosien 1708, 1710 ja 1711 henkikirjoissa taloon kirjataan Matti Kaukuan veli Pekka. Vuosien 1710 ja 1711 henkikirjoissa Pekalle kirjataan myös vaimo, mutta vaimon nimeä ei mainita. Vuoden 1711 henkikirjassa Pekan ja tämän vaimon mainitaan muuttaneen lappiin?. Pudasjärven ensimmäisessä rippikirjassa "ensimmäisessä satsissa" Kaukuan taloon kirjataan Matti Pekanpojan veli Pekka ja tämän vaimo Anna. Oliko Pekka veli sama Pekka, joka myöhemmin kirjataan Kaukuan taloon Karin (Simontytär Määttä) vaimon kanssa? Vai olivatko Pekka (ja mahdollisesti myös Anna) vuonna 1675 syntyneen Pekka Kaukuan vanhemmat? Koska Karin vaimo on vuonna 1675 syntynyttä Pekkaa noin 13 vuotta nuorempi, voisi olla niinkin, että Pekka oli ensin avioliitossa Annan kanssa ja avioitui leskeksi jäätyään Karinin kanssa.

Toivottavasti pohjoisempien pitäjien veroluetteloista löytyisi jotain, josta saisi lisätietoa Pekka Kaukuasta. Oma tietämykseni muista kuin Iin pitäjästä on varsin heikkoa, miltei olematonta (häätyypi jossain välissä käydä "kalassa" pohjoisempien pitäjien veroluetteloissa). Hiskin haku antaa Kuusamosta Määttä nimisiä henkilöitä; jokunen osuma löytyy myös Kaukualla ja Siiralla.
Tietääkö joku asuiko Kuusamossa 1700-luvun alussa Kaukua taikka Siira nimisiä?
Tietääkö joku olisiko Kuusamossa asunut 1700-luvun alussa Simo Määtää, jolla olisi ollut Karin niminen tytär?
Tietääkö joku onko johonkin Pudasjärveä pohjoisempaan pitäjään muuttanut vuoden 1711 tietämillä Pekka Siira, Pekka Kaukua, taikka Pekka Pekanpoika, jolla olisi ollut Anna niminen vaimo?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p