Kialan Isotalo, Ikaalinen [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kialan Isotalo, Ikaalinen

Jii

17.06.15, 15:18

Ikaalisten Kialan Isotalo lienee usealle sukututkijalle sen verran tuttu paikka, että siitä voisi herätellä keskustelua tällä palstalla. Talolla ja/tai sen omistajilla on varsin vaiherikas historia, kun matkan varrelle on osunut aikakausi sekä ratsutilana että kestikievarina, saaden lisäväriä myös Nuijasodan pyörteistä.

Omat esi-isäni ovat olleet osallisina Isotalon historiaan ainakin seuraavien esipolvien osalta:

Holger Larsson, syntynyt noin 1580 tai ennen. Ratsumies (mahdollisesti jopa huovilippueen päällikkö?). Saanut Nuijasodan päätteeksi hallintaansa Kialan kuusi taloa, joista syntyi alueen isoin rälssiomistus.

Lars Holgersson, syntynyt noin 1600. Hallitsi koko kialan kylää ja sen taloista muodostettua rälssitilaa. Naimisissa Hans Larsson Osaran tyttären Margaretan kanssa.

Jöran Larsson, syntynyt noin 1630. Isotalon isäntä.

Anders Jöransson, syntynyt noin 1650. Isotalon isäntä. Olisikohan Isotalosta mahdollisesti hänen aikanaan tullut kestikievari?

Jöran Andersson, syntynyt 1680. Isotalon isäntä.

Anders Jöransson, syntynyt 1714. Syntyi Isotalossa, siirtyi isännäksi tilasta lohkottuun Vähätaloon.

Vähätalossa omasta sukuhaarastani isäntänä jatkoi Andersin poika Anders Andersson ja hänen poikansa Matts Andersson. Mattsin poika Paulus siirsi sitten oman sukuhaarani Parkanon puolelle.

Korostan heti tässä vaiheessa, että en uskalla väittää kaikkea yllä olevaa faktaksi. Jos siellä on väärää tietoa, niin toivottavasti joku oikaisee virheitä. Olisin kuitenkin kiinnostunut lukemaan, jos jollakin on tietoa Isotalon tai sen asukkaiden vaiheista.

Tiedän että jotkut ovat päässeet yllä olevassa sukupuussa kauemmaskin, mutta en uskalla omine tietoineni spekuloida niitä sen enempää.

Netistä toki löytyy aiheeseen liittyen mm. Jani Kosken tekemä sukuselvitys, sekä Lasse Iso-Iivarin talo- ja isäntäluettelo, mutta olisi mukava keskustella vähän lisää talon ja sen asukkaiden vaiheista.

Liisa R

18.06.15, 09:48

Suur-Ikaalisten Sukututkijoiden lehdessä Ikaliinissa
numero 18 /2014 on artikkeli Hålgereita ja Hålgerinpoikia.
Ehkä sinun pitäisi ensin hankkia ja lukaista se.
Keskustelua voidaan kyllä jatkaa, mutta asia on niin laaja,
että ei oikein tiedä, mistä aloittaisi.

Ensimmäinen tieto Hålger Laurinpojasta Ylä-Satakunnassa on vuodelta 1581,
niin että hänen syntymäaikansa voi huoletta siirtää parikymmentä vuotta aikaisemmaksi.

Liisa R

Jii

18.06.15, 17:47

Kiitos Liisa. Hankin tuon Ikaliinin ja katson mitä siellä on kerrottu.

Mukava kuitenkin kuulla, että talon ja sen henkilöiden historiaa on tutkittu ja tietoa saatavilla. Ehkä osaan itsekin pian palata asiaan uusin eväin.

Benedictus

24.06.15, 20:36

Laitan tähän tuon alla olevan juonen, jonka havaitsin Osara-sivustoa pohtiessa.
Onkohan Carl Holgerssonin vaimosta Brita Eriksdotterista aiempaa mitään tarkempaa tietoa.

Brita Eriksdotter nousee esiin menneisyydestä melko kiinnostavana hahmona, sillä
1. avio on joku Henrik.
2. avio Hämeenkyrön khr Abraham Henrici eli Britan puoliso 1. ei voi olla vanha khr Henricus Olai.
3.avio, Carl Holgersson, suurtilallisen poika ja alueen isoimman talon isäntä.

Brita Eriksdotter on nainut Carl Holgerssonin ennen 1616, sillä Carl mainitaan silloin Nästillä.
Khr Abraham Henrici mainitaan jossain kuolleeksi 1614 eli sitä ennen Brita on ehtinyt olemaan vaimonsa ainakin jonkin aikaa, jos Henrik Abrahamsson olisi poikansa.
Avioaika noin 1612, tosin tiedetäänkö Abrahamin 1. vaimon kuolin vuotta?

1. avio Henrikin kanssa luultavasti ennen 1610-lukua, tosin Sara Henriksdotterin avio ajasta kappalaisen Jöran Erici Mojeruksen kanssa ei ole tietoa?

Tällä laskulla Brita olisi syntynyt joskus 1585 aikoihin, mahdollisesti ennemmin.
Olisiko Britan äiti Sara, sillä nimi olisi parilla jälkeläisellä.

Kuka olisi ollut tuolloin merkittävä henkilö Erik, jonka tytär olisi?
Kuka olisi merkittävä henkilö, puoliso Henrik 1610-luvulla?

Nästi:Mats Enevaldsson, her Abraham Henrici Hämeenkyrön khr, isänsä Henricus Olain jälkeen.
1616 Carl Holgersson, Holger Larssonin poika Ikaalisten Kiialan Isotalo.1619-38 Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntä. Vaimo Brita Eriksdotter.
Miksi näkyy Nästillä? Onko vaimonsa Brita Eriksdotter 1615 kuolleen khr Abrahamin leski?
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9

Brita Eriksdotterin tytär Sara Henriksdotter oli Hämeenkyrön kappalaisen Georgius Erici Mojeruksen vaimo.
-Tämän perusteella Brita Eriksdotterilla on ollut Henrik niminen 1. puoliso.

Brita Eriksdotterin 2. puoliso Hämeenkyrön khr Abraham Henrici.

Henricus Abrahami (K ennen 1645)

Henrik Abrahamsson
S Hämeenkyrö. V Hämeenkyrön kirkkoherra Abrahamus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9) ja hänen 1. puolisonsa Brita Mårtensdotter (Vessel).
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) pitäjänapulainen (coadjutor) ainakin 1634–1637.
K Hämeenkyrö ennen 1645.
P Valborg Bengtsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Valborg Bengtsdotterin P2 entinen sotilaspappi Johannes Simonis.

Sara Henriksdotter mainitsee Henrik Abrahamssonin velipuolenaan.

Ajallisesti Henrik voisi olla Brita Eriksdotterin poika, toisaalta monesti äidin puolison lastakin saatettiin sanoa velipuoleksi.

Brita Eriksdotter on ollut 3. aviossa Carl Holgerssonin kanssa Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilassa.

Kauppilan Carl Holgerssonin tytär Anna Carlsdotterin ja puolisonsa Nils Nilssonin tytär oli myös nimeltään Sara, eli vaikuttaisi, että Annan äiti oli tuo Brita Eriksdotter.

Kuka tämä Brita Eriksdotter oli?
Kiinnostavaa, että Britan tytärpuoli Valborg Abrahamsdotter naitettiin Turo Teodorille, jonka äiti oli Malin Eriksdotter. Voisivatkohan olla sisaria?

Thuro Theodori
S ilmeisesti Hämeenkyrö. V ratsumies Hämeenkyrön Ikaalisten Kurkelassa Didrik Persson ja todennäköisesti Malin Eriksdotter.

Benedictus

24.06.15, 21:08

Jatkan pohdintaa Brita Eriksdotterin sukujuurista.

Papinleskenä alkuperä viittaisi pappeihin.

Henrik puoliso pappina ja Erik isänä antaa yhden kiinnostavan tuloksen.

Erich (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1840) N.N. (ehkä Ericus Ocus) mainitaan kappalaisena 1591 (mahdollisesti apulaispappi)
Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) mainitaan 1591–1597

Huittisten kappalaisena oli Erik, jota ennen kappalaisena ja vuoteen 1611 kirkkoherrana oli Henricus Nicolai.

Kiinnostavaa, että Henricus Nicolain vaimon nimi oli Brita.
Britasta mainitaan, että oli leskenä 1620.
-oliko ja mistä tieto?

Brita Eriksdotter voisi olla Huittisten kappalaisen Erikin tytär ja miehensä Henricus Nicolai Huittisten khr, jonka kuoltua 1611 nai Hämeenkyrön leskikirkkoherra Abraham Henricin.

Huomaa, että tämä on vain arvelua!

Benedictus

25.06.15, 12:28

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581514
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576597

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21297
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20752

Miten on mahdollista, että yllä on 2 Holger Larssonia samaan aikaan toinen Ulvilan Svartzmarkissa ja toinen Ikaalisten Kiialan Isossatalossa.

Kummankin talot ovat poikkeuksellisen suuria.

Olisiko mahdollista, että kyseessä on sama Holger Larsson?

Holger on senverran harvinainen nimi, että tuntuu aika oudolta tuollainen yhteensattuma.

Hela

25.06.15, 21:19

Miten on mahdollista, että yllä on 2 Holger Larssonia samaan aikaan toinen Ulvilan Svartzmarkissa ja toinen Ikaalisten Kiialan Isossatalossa.

Kummankin talot ovat poikkeuksellisen suuria.

Olisiko mahdollista, että kyseessä on sama Holger Larsson?

Holger on senverran harvinainen nimi, että tuntuu aika oudolta tuollainen yhteensattuma.

Nämä miehet kuuluivat eri sukupolviin mutta tuskin niin että voisivat olla isoisä ja pojanpoika.
Keskustelussa ei ole tullut esille, että Kiialan Holger Larsson tuli Ruotsista 1576 Knut Jönssonin (Kurck) ns. ”vanhaan hovilipustoon”, kun sitä täydennettiin Upplannin lipuston ratsumiehillä. Hän palveli palkkaratsumiehenä v:een 1685, jolloin hän sai 3 tilaa Kiialan kylästä. Hän lienee kuollut 1593, ja v:sta 1594 on ratsutalollisena ja ratsumiehenä Simon Larsson, luultavasti veli, joka sai 1600 lisää 2 autiotaloa ja hallitsi nyt koko kylää paitsi Kinnaria, v:een 1602. Sen jälkeen ratsupalveluslähteissä on epäselvyyttä, nimet Holger Larsson, Simon Larsson ja Lars Holgersson vaihtelevat, ja v:n 1604 ratsupalvelusluettelossa sanotaan että Holger Larsson oli ”slagen på tåg”. Luultavasti myös 1602-1604 oli koko ajan kyseessä Simon Larsson, joka siis kaatui 1604. V:sta 1606 ratsutalollisena ja ratsumiehenä on Lars Holgersson.

Ulvilan Holger Larsson sai 4.1.1600 2 autiotaloa Svartsmarkin (suom. Suosmeri) kylästä ja yhdisti ne ratsutaloksi, joka myöhemmin oli 1 1/3 manttaalia ja jonka nimeksi tuli Holgeri. Talo oli hänellä v:een 1632. Sen jälkeen mainitaan ratsutalollisena poika Henrik Holgersson 1634-1644. Vuodesta 1651 talo kuului Porin kreivikuntaan ja lakkasi olemasta ratsutalo. Se oli myöhemmin Moliis-suvulla, joka mahdollisesti oli jollain tavoin yhteydessä Holger Larssonin sukuun.

H. I.

Benedictus

25.06.15, 21:53

Lainaus Impola:
Keskustelussa ei ole tullut esille, että Kiialan Holger Larsson tuli Ruotsista 1576 Knut Jönssonin (Kurck) ns. ”vanhaan hovilipustoon”, kun sitä täydennettiin Upplannin lipuston ratsumiehillä.

Kuinkahan tarkasti tiedetään tuon Upplannin lipuston miehistön alkuperä. Olivatko alkujaan juuri Upplannista vai laajemmin Ruotsista?
Onkohan noiden lipustojen miehistä tallella tietoja Ruotsissa?

Hela

26.06.15, 10:41

Ruotsin Sota-arkistossa on Ruotsin puoleisista lipustoista samanlaisia rullia kuin Suomenkin puoleisista. Rullissa ei ole tietoja miesten alkuperästä, sen sijaan kyllä usein siirtymisistä lipustosta toiseen. Se voidaan kuitenkin sanoa, että jo ruotsalaisten lipustojen nimistä näkyy että niihin rekrytoitiin etupäässä alueellisella pohjalla, joten Upplannin lipuston miehet olivat yleensä upplantilaisia.

H.I.

Benedictus

26.06.15, 20:54

Kiitoksia Impolalle!
Voidaan suurella varmuudella olettaa, että Holger Larsson oli Upplantilainen ja siten saadaan Satakuntalaiseen sukuklaaniimme annos aitoa viikinki verta.

Tuskin 1500-luvun lähteistä löytyy tarkemmin tietoa Holgerista ja nimikin lienee Upplannissa aika yleinen.

Kuinkahan monta lasta Holgerilla mahtoi olla ja mihin heidät naitettiin?
Itse tiedän vain Lars Holgerssonin, jolla oli Margareta Hansdotter Osara vaimonaan, sekä Carl Holgerssonin Mahnalan Kauppilasta, jolla oli Brita Eriksdotter, papinleski vaimona.

Jos Holger Larsson on kuollut 1594 aikoihin ja poikansa Carl nai Britan 1614 jälkeen, olisi minimissään syntynyt juuri ennen isänsä kuolemaa, että olisi 20 vuotias avioituessaan.
Oli luultavasti silti vanhempi, koska Holger on mahdollisesti avioitunut heti asettuessaan Ikaalisiin. Maatonmies tuskin avioitui lähtiessään seikkailemaan kotoaan vieraalle maalle.

Pitää huomioida, että Karkun Rainion Hans nai Dönsby-sukuisen aatelisnaisen ja Hans Larsson Osara Hämeenkyrön mahtavimman suvun Laitilan tyttären.

Mistä Holger Larssonin vaimo olisi ollut?

virpinissila

11.07.15, 10:36

Benedictus

11.07.15, 13:21

Ompahan kauniita kiemuroita , harmi ettei meikäläinen ymmärrä nistä mitään.

Kiinnostavaa on, että Erik Eskilssonin isä Eskil Mattsson lienee samanniminen vouti, joka omisti Laitilassa maita.Mynämäen Lempiskallio lienee yksi niistä.
Ei tuosta äidistä sanota mitään enempää?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441136

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435897
Salmiksessa näkyy leski Karin ja vouti Bertill Blasiusson
eli Erik Eskilsson näkyy viimeksi 1632 Salmiksessa.

Onko leski Karin siis Erik Eskilssonin äiti?

Benedictus

11.07.15, 13:26

tässä vielä lisää Eskil Matssonia

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=239511&highlight=blasius#post239511

Liisa R

11.07.15, 13:27

Kiitokset Virpi Nissilälle merkittävästä löydöstä.

Erik Eskilsson on ollut alkuperältään tuiki tuntematon, paitsi että ennen avioliittoaan Kiialan Marketta Hannuntyttären kanssa, hän oli naimisissa kappalainen Filippus Laurentiin tyttären kanssa.

Tässä nyt paljastuvat hänen vanhempansa Eskill Mattsson, jonka sanotaan olleen Ylä-Satakunnan kihlakunnanvouti ja äiti, joka nyt leskenä asuu Laitilassa. (Siis Laitilan pitäjässä!)

Tuomiokirjat ovat oivallisia!

Liisa R.

Benedictus

11.07.15, 19:51

Osaisiko Liisa R tai joku kääntää, mikä juttu oli kyseessä käräjillä.

Onko tuossa mitään mainintaa, missä päin letalaa äiti voisi asua?

Olen ongelmoinut olisiko tämän saman Eskil Matssonin poikia vouti Mats Eskilsson ja Michel Eskilsson sekä Michelin veli Johan Eskilsson, joka mainitaan Hämeenkyrön käräjillä veljenä.

Philippus Laurentii (K viimeistään 1631)

Kotoisin Hämeenkyrön Kolkon kylästä erään perinnönjakoasiakirjan mukaan.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti ("Phil. Lau. sacell: in Körå"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Kyrösä Philippus Laurentii") Uppsalan kokouksen päätöksen (Turussa 19.6.1593).
Philippus Laurentii ("Kyrckio p(re)st wdi Kyro Cappelgield") luetteloi nuijasodan aikana Ikaalisissa tapahtuneita ryöstöjä.
Philippus Laurentii asui Ikaalisten kylässä ainakin jo 1600 ja hänet mainitaan vielä 1628.
K Ikaalinen, Hämeenkyrö viimeistään (mainitaan vainajana) 1631.
P Karin Kristersdotter, eli leskenä miehensä jälkeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21267
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21886

Hela

12.07.15, 08:07

Olen ongelmoinut olisiko tämän saman Eskil Matssonin poikia vouti Mats Eskilsson ja Michel Eskilsson sekä Michelin veli Johan Eskilsson, joka mainitaan Hämeenkyrön käräjillä veljenä.

Juhani Piilonen pitää Sastamalan historian kakkososassa Eskil Mattssonin "varmoina" poikina Matts Eskilssonia ja sitä Michel Eskilssonia joka oli Sääksmäen kihlakunnanvoutina ja Karkun Haapaniemen säterikartanon hoitajana. Mattsin osalta asia on selvä Tyrvään Leiniälän Haunian omistusasiakirjojen perusteella, ja ilmeisesti Piilonen on löytänyt pitävät todisteet myös Michelistä. Sen sijaan hän näyttää pitävän Ruotsilan Michel Eskilssonia eri henkilönä.

H.I.

Benedictus

12.07.15, 09:00

Kiitos Impolalle kommenteista, se avasi eräitä kinnostavia seikkoja.

Michel Eskilsson lienee myös Ruotsilan Michel, mikä selviää alla olevasta käräjäviitteestä.

Toisaalta Isotalon Erik Eskilssonin vaimo Margareta Hansdotter Osara ja sisarensa Brita Hansdotter Osara-Kollanuksen tyttärenpoika Abrahan Jacobsson Wessel taisi olla Michel Eskilssonin vävy ja Haapaniemen isäntä.
Brita Osaran vävy oli myös Hans Hansson Svarthafra.

Olikohan tuolla Erik Eskilssonilla jälkeläisiä vaimojensa kanssa?

Thomas Simonsson Mäenpään vaimo oli Agnis Eskilsdotter.
Ei voi olla epäilemättä, että Agnis olisi saattanut olla vouti Michel Eskilssonin, vouti Mats Eskilssonin ja Karkussa veljenä mainitun Johan Eskilssonin sisar.

Aika ja sosiaalinen asema viittaisi vahvasti siihen.

Tässä Karisalmen ansioikkaita lähteitä:
Michel Eskilsson asui viimeksi Kukkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

Tässä muutama tuomiokirjapoiminta Jysiään liittyen

Karkun käräjät v. 1690: Mainitaan Gustaf Abrahamsson Wessel, sin stiufmoder Elin Jacobsdotter i Jysiä vägnar.

Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m.

Karkun käräjät v.1697: Mainitaan dygsamma hustru Elisabet Pacchalenia fodrar af hustru Elin Jacobsdotter Lignipaea ifrån Jysiä...

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1678-: Brita Clemetsdotter i Jysiä fordrar sin mans ryttarelön. Dömdes befallninsman Johan Hake 1/3 del och hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi 2/3 del betala.

Karkku, Mouhijärvi, kesäkäräjät 25.6.1678-: Befallningsman Johan Henricssson kärde til sahl. Abraham Jacobsson til Haapaniemi enckia hustru Elin Jacobsdotter. Salmenniitty under Jysiä. Jöran Henricsson i Kirkåila, sin moder och morfader som i Jysiä bodt berettade att ängen lyder under Jysiä. Mainitaan ryttmästare sahl. välb. Axel Mårtensson Sabel.

Karkku, Mouhijärvi, kesä- ja syyskäräjät 6.10.1679-: Hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi besvärar över Matthium Kollanium, Kollanii hustru Beatha Collina. Om Vitikka hemman i Vihtiälä.
Tässä Astrenius ketjuun laittamani viitteet Michel Eskilssonista:
Tyrvää, lakimääräiset käräjät 26.3.1628: Ehrlig förståndig Michel Eskilsson.

Tyrvää, lakimääräiset käräjät 8.9.1628: Ehrlig vällförståndig Michel Eskilsson å sin broder Matts Eskilssons vägnar.

Tyrvää, lakimääräiset 16-18.9.1630: Michel Eskilsson häradsfåugde på Säxmäki härad.

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.

Karkun syyskäräjät 4-7.10.1658: Kärde Eric Larsson sahl Hans Wargs fullmachtige til sahl. Michel Eskilsson enckia. Hennes sahl. man Per Wexel skola här. Sahl. Michel Eskilssons son Axel. Sahl. Hans Wargs enckia.
Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 6-8.6.1659: Sahl Michel Eskilssons enkia Margareta Andersdotter på Haapaniemi, skuldfådran af förare Joakim Wargentin.

Tyrvään talvikäräjät 27-28.2.1660: Sahl. ryttmästare Hans Wargs änkias fullmachtig Eric Larsson til sahl. Michel Eskilssons på Haapaniemi son Axel Michelsson.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 18-20.9.1666: Sahl. Michel Eskilssons änkia i Haapaniemi.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 27-28. & 30.1.1671: sahl. befallningsman Michel Eskelssons måg Abraham Jacobsson i Haapaniemi.

Ylimääräiset käräjät Lempäälän Kuockalassa 24.7.1647. Förra befalningsman Michel Eskilsson som uti Kuockala uti aderton åhr bodt hafwa.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 15-17.2.1666: Abraham Jacobsson Wessel kärde til kyrkoherden Johan Collinium. Ryttmästare Arvid Orreus fullmachtige Isaco Stenio. Sahl. Axel Mårtensson efterlefverska fru Beata Sigfridsdotter til Rautajoki.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson Wessel ryttmästare Didrik von Rigmans vägnar.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson i Haapaniemi i Karkku socken, sin sahl svärfader Michel Eskilsson.

Tyrvään syyskäräjät 29-30.10.1667: leutenant sahl Jöran Josephsson i Haunio, sahl. Matts Simolas i Åbo arfvingar. Abraham Jacobsson i Haapaniemi och Karkku socken, hans sahl. svärfader Michel Eskilsson, sin broder Michel Eskilsson.
Leutnanten manfattig Paul Rysse kärde på välb. Hans Rosensabell.

Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 13.-14.6.1670: ulosmitataan Abraham Jacobsson i Haapaniemi velka Jysiän Bertil Mattssonilta (ratsumiehen varustus).

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 12.2.1675-: Academie befallningsman Johan Hake, jordköp med Abraham Jacobsson i Haapaniemi om Jysiä hemman 5 ½ öhres skatt, 561 k.m.
Framtogs Capellanen hr Henricus Johannis Collinus och giorde mot ders kiöp. At han ähr närmare för Jysiä hemman för medelst Abrahams Jacobssons förige hustru Brita Michelsdotter hvilkens moder var sahl fru Beata Sigfridsdotters halfsyster på möderne. Hans sahl. fader kyrkoherden hr Johannes Collinus var uti nästä skyld e och frändskap med välb. fru Beata Sigfridsdotter i Sorri Haapaniemi med Jysiä eft kungl maj Gustaf Adolphs Donation bref. daterad 20.7.1619. Gifvit sahl välb. Axel Mårtensson och hans äkta mänliga bröstarfvingar Rautajoki och Haapaniemi til Sätergård under frälse efter Norköpings besluts vilkor. Hans efterkommande utan manliga bröstarfvingar af ade Då skulle jorden falla til kong. mag. och cronan igen.
Hans svärfader Michel Eskilsson, sahl Axel Mårtenssons fru ifrån Haapaniemi född.
Leutnantens Jacob Israelsson son Abraham Wessel sin fader vägnar.
Hr Henric nu tviste en skrifven copia af sahl, Johan Befans? 1607 åhr räknings och des uprätha jordebok att Jysiä befinnes twänne hemman först 2 öhres skatt den Bertil Mattsson hade åboot öde 1605 och 1606 deföra ödes ränta utgiorth är, det andra 2 ¼ öre skatt den Grels Sigfridsson åboende lagat i 6 åhrs tid öde och skatte 1609 altså äro comma hemman icke allans med den tiden til cronan.

Tyrvää, syyskäräjät 19.8.1678-: Munsterskrifvare Abraham Vesselius.

Tyrvää, syyskäräjät 11.10.1679-: Esqvadronskrifvare Abraham Wiselius.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 20.,21. & 23.10.1671: Abraham Jacobssons i Haapaniemi sahl. svärmoder Margareta Andersdotter.

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 2.3.1673: ..Abrahamus Jacobi fordom borgmästens sahl. Michel Eskilssons måg ifrån Karku socken...sonen Axel Michelsson...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Framträdde Abrahamus Jacobi ifrån Karku sohn..sahl Hans Olofssons arfwingar tiltalt om sin sal: svärfaders gold som sal. Hans Olofsson arfwingar bewiste medh underskifwande vitstigs än doch öfwer betala...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Förekom fordom borgmästarens sal. Michel Eskelssons mågs Abrahamus Jacobi och framladhe en försräktning moot skomakarens sal. Jacob Olofssons arfwingar...mot sal. Jacobs måg Johan Månssons bewiste...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Kyrkowärden Johan Andersson inladhe probstens wyrdige hr Johan Rökmans rensaakning dat. den 19. Augusti 1663 angående sal. Michel Eskilsson, hwilken hafwa upburit kyrkians penningar...

http://www.hamewiki.fi/wiki/Ojoisten_kartano
Vuoden 1650 tienoilla Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisen pormestarinsa, ensimmäisen raatihuoneensa ja kahdet markkinat, talvi- ja syysmarkkinat (7.1. kaksipäiväiset ja 1.9. kolmepäiväiset). Pormestariksi Pietari Brahe määräsi Mickel Eskilinpojan, Ojoisten vuokraajan, ja raatihuoneeksi Ojoisissa maaherran virka-asuntona olleen kaksikerroksisen puurakennuksen.

Lempäälän Kuljun Kukkolan omistaja 1629-1638. Isäntänä jatkaa poika befallningsman Gabriel Michelsson.

Kiikan Ruotsilan omistaja 1637.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm
Mikko Eskelinpoika. Vehmaan lainlukija 1637, ei liene istunut käräjiä. Mahdollisesti sama kuin Sääksmäen voutina 1630-31 ja 1649-54, mainittu Mikko Eskelinpoika, joka omisti 1629-38 Lempäälän Kuljun Kukkolan.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 140. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.
Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnon tädin mies.

Benedictus

12.07.15, 21:58

Eräitä pohdintoja:
Kiialan isotalon poika Carl Holgerssonilla oli vaimona Brita Eriksdotter.
-olisiko ajallisesti mahdollista, että tämä Brita Eriksdotter olisi Erik Eskilssonin tytär 1. aviosta.
-milloin on maininta vaimo 1., tuntuu että ei voi olla 1. avion tytär.

Erik Eskilsson katoaa Uudenkirkon Salmiksen tiedoista 1632.
Mainitaan Kiialassa 1639.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
Erik Eskilsson 1650

Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf)

Tuntuu siltä, että Christoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotter olisi ollut Erik Eskilssonin tytär, mikä tällöin toisi selvyyden miten Platzman sai tilan haltuunsa.
Margareta Eriksdotter olisi siis Haapaniemen isännän Michel Eskilssonin veljentytär.

Toisaalta olemme pohtineet Astrenius-ketjussa, että Margareta Eriksodotter ja Järventaan Isak Eriksson olisivat sisarukset.
1640-luvulla syntyneinä kumpikin sopii kuvioon.
Minkähän ikäinen Margareta Hansdotter Osara oli avioituessaan Erik Eskilssonin kanssa?

Benedictus

12.07.15, 22:35

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681

Tämän mukaan Lautiksen Erik Eskilsson ei ollut vielä 1635 aviossa.

Tässä Eskil Matssonin leski Valborg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302

Hela

13.07.15, 08:21

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.
Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnon tädin mies.

Tämä todistaa Ruotsilan Michel Eskilssonin samaksi henkilöksi kuin Sääksmäen vouti ja Haapaniemen Michel Eskilsson.

H.I.

Liisa R

13.07.15, 10:07

Keräilin vähän tietoja Erik Eskellssonista ja häneen liittyvistä henkilöistä Kyröä ja Ikaalista koskevista asiakirjoista.

Lasse Holgersson mainitaan Kiialassa ratsumiehenä ensi kerran 1605
VA 2462;17
Jos hän oli silloin 20-vuotias, hän olisi syntynyt 1585.
Marketta Hannuntytär lienee häntä jonkinverran nuorempi. Vanhin pariskunnan lapsista on Kalle Laurinpoika, joka tulee isänsä sijaan ratsumieheksi.( Kihlakunnanoikeuksien verotarkastuksia Turun ja Porin lääni
7201;12 27.4.1635) Syntynyt siis jolloinkin välillä 1610-1615)
Lasse Holgersson on merkitty kuolleeksi 1634 vaiheilla.

Erkki Eskonpoika mainitaan Kyrön tuomiokirjassa ensimmäisen kerran
24.1.1631, jollon hänen sanotaan olevan Herra Filipuksen vävy.
Vaimoa ei mainita nimeltä, joten hän on vain Herra Filippuksen tytär.

SAY mainitsee hänet ensimmäisen kerran Kiialan Isontalon isäntänä 1639.
Avioliitto lienee kuitenkin solmittu vähän aiemmin.
Kummastakaan näistä mainituista avioista ei löydy merkintöjä lapsista.
Aivan mahdollista on, että hänellä olisi ollut aiemmin vaimo numero 1. ja nämä ikaalilaiset olisivat numerot 2. ja 3. Merkinnät SAY:ssä lakkaavat 1650. Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kuolinaikaa. Marketta Hannuntytär mainitaan "autuaana" käräjäpöytäkirjassa 4.-5.3.1661 s.549v.

Krister Hieronymusson mainitaan Kalmaan isäntänä Ikaalisten historiassa vuodesta 1612 alkaen. Sitä ennen hän oli kirjuri Turun linnassa (VA 2480;42)
Hänen tyttärensä Karin on mielestäni aivan liian nuori Herra Filippus Laurentiin lasten äidiksi. Lienee toinen ? vaimo.

Ketju kulkee niin nopeasti, etten aina meinaa pysyä mukana!

Liisa R.

Benedictus

13.07.15, 21:56

SAY mainitsee hänet ensimmäisen kerran Kiialan Isontalon isäntänä 1639.
Avioliitto lienee kuitenkin solmittu vähän aiemmin.
Kummastakaan näistä mainituista avioista ei löydy merkintöjä lapsista.
Aivan mahdollista on, että hänellä olisi ollut aiemmin vaimo numero 1. ja nämä ikaalilaiset olisivat numerot 2. ja 3. Merkinnät SAY:ssä lakkaavat 1650. Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kuolinaikaa. Marketta Hannuntytär mainitaan "autuaana" käräjäpöytäkirjassa 4.-5.3.1661 s.549v.

Kysymyksiä:
Onko Margetta Hansdotter merkitty Kiialan Isoontaloon koko ajan vai onko 1650-61 välillä aukko?

Voisiko Margetta Eriksdotter olla Erikin ja Margetan lapsi, jos olisi syntynyt 1640-luvulla, mihin viittaa poikansa Erik Mårtensson Winterin ikä.
Jos Erik Winter on avioitunut 1691, lienee syntynyt 1660-luvulla eli äiti olisi syntynyt 1640-luvun alkupuolella tai 1630-luvun lopussa.

Marketta Hansdotter Osara olisi syntynyt ennen 1601, joten ikä 1640-luvun puolella vielä riittänee lastentekoon.

Että Cristoffer Platzmanin vaimo olisi Haapaniemen Michel Eskilssonin veljentytär tuntuu liiankin sopivalta.

Lapsia, jos olisivat alaikäisiä ei mainittu ennen 1650 kirjoissa.
-missä olisivat olleet myöhemmin?

Benedictus

14.07.15, 07:09

Tässä vielä tieto Margareta Eriksdotterin pojan avioliitosta.
Lainaus Lailam:
.Kaukaisen esi-isäni isäni puolelta everstiluutnantti Henrik Spåren sisar (nimi ei nyt tiedossa..) meni naimisiin Erik Mårtensson Winter´n kanssa 1691.Henrikin ja sisaren vanhemmat Krister Spåre ja Beata Finckenberg asustelivat nimittäin Merimaskun Koverilla.Leilalm
http://suku.genealogia.fi/showthread...willium&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31221&highlight=willium&page=2)

http://runeberg.org/frfinl/0120.html

Tuo Laustiksen Erik Eskilsson ei oikein sopisi Isotalon Erik Eskilssoniksi, koska SAY mainitsee, että oli ogift1634. SAY on tosin aika epäluotettava.

Koska Laustiksessa mainitaan myös Hans Eskilsson eli Johan Eskilsson, kaikki kyllä viittaa Erik Eskilssonin perheeseen.

Liisa R

14.07.15, 13:00

Mielestäni sekä Lasse Holgerinpoika että Marketta Hannuntytär ovat syntyneet viimeistään 1590-luvulla, Lasse mieluummin jo ennen sitä. Kun hänet merkitään ratsumieheksi Ylä-Satakunnan tilikirjassa 1605 (VA 2462;17) ja hänellä sanotaan silloin olevan 6 taloa, hänen täytyy olla aikuinen - mielestäni.

Mitä Marketta Hannuntyttäreen tulee ei se, että hän olisi vanhempi kuin miehensä ole mitenkään mahdotonta, mutta ei myöskään se, että hän olisi paljonkin nuorempi. Hän on kuitenkin vanhin Osaran tyttäristä, koska hänet mainitaan Osaran kaupassa ennen sisartaan. Veli Juho mainitaan tietenkin ensimmäisenä, vaikka olikin nuorin lapsista.
1640-luvulla Marketta on yli 40. Lapsensaanti lienee siinä ja siinä. En usko lapsia pariskunnalla olevan. Uskon asia se tuntuu olevan.

Marketta Hannuntyttären löytäminen SAY:stä onkin sitten vähän vaikeampi juttu. Siksi nimittäin että Yrjö Laurinpojan vaimo on Marketta Tuomaantytär ja Holger Laurinpojan vaimo on myös Marketta. Kaikkia voi merkitä ilman patronyymiä Marketta. M.Hannuntytär on varmimmin Marketta mor.
Erkki Eskonpoika on mainittu käräjäpöytäkirjassa 26.-28.2.1659 s.348.
Uskoisin, että tämä merkitsee sitä, että hän asuu Kiialassa ja on elossa silloin.

Unohdin jo,mitä muuta kysyit, mutta kysy uudestaan. Yritän vastata.
Naisia vaan ei tämän ajan asiakirjoista helposti löydy, mikäli eivät ole hyvin merkittäviä.
Liisa R.

Benedictus

14.07.15, 23:31

Kiinnostavaa, että Erik Eskilsson näkyy 1659 mutta muten on kateissa 10 vuotta, olisiko jossain armeija hommassa?

Tämä Carl Holgerssonin avio Khr Abrahamin lesken kanssa taisi mennä ohi silimien porukalta.
Carl Holgersson nai Britan noin 1616 eli lienee avioitunut samoihin aikoihin veljensä kanssa.

Nästi:Mats Enevaldsson, her Abraham Henrici Hämeenkyrön khr, isänsä Henricus Olain jälkeen.
1616 Carl Holgersson, Holger Larssonin poika Ikaalisten Kiialan Isotalo.1619-38 Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntä. Vaimo Brita Eriksdotter.
Miksi näkyy Nästillä? Onko vaimonsa Brita Eriksdotter 1615 kuolleen khr Abrahamin leski?
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9

Benedictus

14.07.15, 23:51

Yrjö Laurinpojan vaimo on Marketta Tuomaantytär

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26153
Jöran Larssonin vaimo Margeta Thomasdotter näkyy 1649.
-onko milloin vihitty?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Karkun Mänpään Thomas Simonssonin vaimo oli Agnis Eskilsdotter.
Yllä näkyy poika Simon ja 1651 h. Margeta.

Vasta 1656 näkyy Simon Son ja Maisa hustru.

Olisiko mahdollista, että kyseessä olisikin 1651 Jöran Larssonin vaimo kotonaan, jos Agnis Eskilsdotter olisi Erik Eskilssonin sisar.

Liisa R

15.07.15, 10:03

Kyrön käräjät 26.-28.2.1659 s.348
"Tuomitiin Yrjö Laurinpoika Kiialasta maksamaan rykmentille vieraiden miesten arvion mukaan 4. vuoden ajalta vuosittain 4 tynnyriä 10 kappaa viljaa, kun hän oli ottanut viljelyyn autioksi jääneen nihdin talon. Hänen isäpuolensa Erkki Eskonpoika oli arvioinut määrän, kun hän itse luopui tilan viljelystä ja Yrjö otti tilan haltuunsa."

Tämän arvion mukaan Erkki Eskonpoika oli Kiialassa vielä vuonna 1655, jolloin lakkasi viljelemästä nihdin tilaa. Milloin hän sen aloitti, ei ole mainittu.1659 hän oli Kiialassa vielä.
Kalle Laurinpoika ratsasti tilan puolesta ja kuoli nähtävästi sotaretkellä. Holger Laurinpoika on mainittu kotona olleena varamiehenä, mutta en tiedä hänen olleet ratsumiehenä. Poikien jälkeen tilan puolesta ratsastaa palkkamies.

Holger Laurinpojan elämän piiri oli laajempi kuin poikien ja hänen tuttavansa olivat sotilaita, aseveljiä, sanoisin. Siihen kuuluivat Hannu Laurinpoika ja Tuomas Jaakonpoika Leutolasta, Mutta en ole löytänyt mitään mainintoja siitä että kanssakäymistä olisi ollut Kurkelan Dirik Perssonin kanssa.
Poikien elämänpiiri oli talonpoikaisempi kúin isän.

Kalle Holgerinpoika on merkitty ratsumieheksi vasta asuessaan Mahnalan Kauppilassa, sitä ennen hän oli jalkaväen miehiä.
Nihtilippueen päällikkö oli Kalle Paavonpoika - Hannu Laurinpojan jälkeen. Kalle Paavonpoika asui Osaran jälkeen Tuokkolaa Hämeenkyrössä ja mainitsemasi Tuokkolan kylän NASKI sijaitsi suunnilleen vastapäätä Tuokkolaa tien toisella puolella.Lippueen vänrikki oli sijoitettu asumaan lähelle päällikköä, jotta viesti kulkisi nopeasti ja yhteydenpito sujuisi mahdollisimman hyvin. Naski oli nähtävästi maaluonnoltaan kruununtalo, joten se voitiin antaa sotilaalle palkkataloksi tarvittaessa. Tämä on minun käsitykseni asiasta.

Mitä sitten Brita Erkintyttäreen tulee, ennen Herra Abrahamin kanssa solmittua avioa hän oli ollut naimisissa jonkun Henrikin kanssa, josta aviosta oli tytär Saara Heikintytär.
Briitta ja Erkki ovat aika yleisiä nimiä niin että pelkän nimen perusteella ei voi tehdä sellaista päätelmää, että herra Abrahamin leski olisi ollut Kalle Holgerinpojan vaimo.
Ja niin kuin on hyvin tiedossa, on aivan turha kysellä vihkipäivämääriä ja tarkkoja syntymäaikoja 1600-luvulta. Ikaalisten kirkonkirjojen historiatiedot alkavat syntyneiden osalta 1680, vihityt ja kuolleet myöhemmin. Rippikirjat vasta vuodesta 1734. Siksi aikamääreet ovat aina enemmän tai vähemmän arvioita.

Liisa R

Benedictus

15.07.15, 19:33

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=34352

1615 Naskilla on pitkään asunut khr Abraham, jolla siis nuorivaimo Brita Eriksdotter.
1616 Naskilla fänrikki Carl Holgersson, jolla vaimo Brita Eriksdotter.

En usko sattumiin ja olisi aivan liian suuri sattuma, että kahdella miehellä olisi samanniminen vaimo peräkkäisinä vuosina samalla tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41154
Sauraavaksi tilalla näkyy kappalainen Jöran Eriksson Mojerus, joka myöhemmin oli Brita Eriksdotterin vävy.
Ilman tuota avioliittoa voisi epäillä, että Brita Eriksdotter voisi olla Göran Eriksson Mojeruksen sisar.

Siis vaikuttaisi, että Nasti oli pappien asuma tila.

Oliko Carl Påhlssonin asuma tilana Tuokko vai Osara 1616 ei selviä SAY:stä.

Millainen mahtoi olla Cristoffer Platzmanin käräjäjuttu, jossa tapeltiin hänen oikeudestaan Haapaniemen tilaan.
Platzman voitti, eli piti olla jokin vahva syy, koska vastapuoli oli sukua edeltäjille.
Ylim. käräjät Karkussa 27.9.1690 s. 376 (Göstaff Wessell (katso 1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125)) tilltahltte Coadjutoren wällärde H:r Jacob Willius om den Börde rättigheet hans Sahl: fader uthi Hapaniemi Rustningz hemman haft, hwilcket H:r Jacob nu åboer, beklagandes sig högst huruledes Sahl: Christopher Plattzman, dess änckia H:r Jacob nu äger, medh practiqver och onda stemplingar undangått ber:de hemmans Bördh och dess Rustningz Rättigheet, ifrån hans Stiuff Moder, honom och hans medharfwingar); KA mf. ES 2001 (nn 62) Oriveden käräjät 25.–26.6.1667 f. 1064v (Företrädde Befallningzmanses Sal: Lars Jonnssons Erfwingars fullmehtig Do:nus Christopherus Henrici, och framtedde Sal: Mag: Petri Vanæi Obligation, katso 453 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=453)); KA mf. ES 1963 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 12.–16.2.1675 f. 21 (Förekom Christopher Platzman Upbördhzman på Sälkis gårdh, och klagadhe sigh der öfwer, at tiufwarna hafwa bårat i denne winter Under gårdzhens större wisthus på twenne ställen, och Rågh bortstulit), Karkun ja Mouhijärven käräjät 7.–8.1.1678 f. 200 (Ombudzmannen W:t Christopher Platzman), Karkun ja Mouhijärven käräjät 23.–26.8.1678 f. 373 (Befallningz:n på Sälkis W:t Christopher Platzman); KA mf. ES 1964 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 7.–9.1.1679 f. 474 (Befallningzmannen på Kulliu Wäl:t Christopher Platzman ... Inlade och Platzmans Öfwerstens Wälborne H:r Berndt Mellins U175 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U175) Attest, daterat d: 31 Maij 1677, hwaruthinnan han betygar Christopher Platzman tient honom för Befallningzman opå Selkis uth 5 Åhrs tijdh, ehrkennandes honom för samme Åhrens under händer hafde Opbördh för alt wijdrigt tilltaal frij), 484, 487, Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–7.10.1679 f. 710 (Ombodzmannens Wäl:t Christoffer Platzmans begäran), 711v, Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.–5.1.1680 f. 759 (Hapaniemj Hemmans Bördz Rätt bleef nu för dhen giäldh Kyrckioheerden wällärde H:r Henricus Collinus 1672 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1672), af hustro Elin Jacobzdotter, som samme hemman besitter, hafwer att fordra, förste gångon upbudit), Tyrvään käräjät 3.–5.2.1680 f. 836, Karkun ja Mouhijärven käräjät 18.–20.11.1680 f. 921v, 927 (Befalningzman Wäl:t Christopher Platzman, som äger Rustiänst rättigheeten för Hapaniemi hemman, förekom nu och begärade ett laga bewijs om samma hemmans beskaffenhet ... inlade och Platzman een Rächningh opå den rest han af Sahl: Abraham Jacobssons 1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125) i Hapaniemi Erfwingar opå Cronans och sina wegnar hafwer att fordra ... och bleef nu till begäran mehra bemelte Hapaniemj hemman för merbem:te fordran första gångon oplyst)

Benedictus

15.07.15, 19:56

Hämeenkyrön käräjät 5.–7.6.1645 f. 171 (Kom förrätta fordom Cappellanens framledne H:r Jören Erici efterlåtna Enckia hustru Sara Henrichzdåtter i Tookåla och ladhe i Retten nu warande Cappellanens her i Kyro wellerde herr Thures Theodorici (katso 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662)) Uthgifna skrift Dat: den 9 Septembris A:o 1636, förmelande opå Tookola hemman Under 3 öres Skat, som hans, herr Thures, hustrus Walborgh Abramsdåtters rette Federne ähr, huilcket förs:ne hemman, åftabe:te herr Thuro medh sin Kähra hustrus och barns godha Consentz och samptyckia, icke allenast Uthj be:te sin Uthgifna schrift Uthan och nu förrätta Muntligen tillstår och bekenner sigh hafwa tilsagt försålt och förährat sin kähra Swåger förbe:de Sal: herr Jören Erici och hans rette Ärfwinger ... Till det andra inladhe förbe:de hustru Sara Henrichzdåtter i Retten sin halffbrors och fordom her i Sochnen Coadjutoris Sal: her Henrichz Abrahami [Hämeenkyrön pitäjänapulainen Henricus Abrahami] Underskrefne bekennelse skrift, aff Dato den 7 Septembris A:o ut supra [1636], wedh lijka förmälan och innehåldh ... då tredde förrätta be:te her Henrichz Omyndige Barns Styffader her Johan Simonis [Lapuan Kauhavan kappalainen Johannes Simonis Wallenius] ... Sedhan framstegh och förrätta åftabe:te Hustru Sara Henrichzdåtters Moor, Brita Erichzdåtter [‡ 1653, Britan puolisot olivat siis eräs Henrik ja Hämeenkyrön kirkkoherra 1611–14 Abrahamus Henrici] be:d, Och Upleet, skenckte och tillsade be:te sin kähre dåtter Sara Henrichzdåtter sin Mårgongåfwa, som Sal:e herr Abraham, henne till Mårgongåfwa åå retten hinderdagh låfwat och bebrefwet hafwer, Nembligen en Tridiungh af förskrefne Tookåla hemmanetz fasta Arff),

sin Mårgongåfwa, som Sal:e herr Abraham, henne till Mårgongåfwa åå retten hinderdagh låfwat och bebrefwet hafwer, Nembligen en Tridiungh af förskrefne Tookåla hemmanetz fasta Arff

tuon mukaan Brita Eriksdotter oli saanut huomenlahjaksi kolmanneksen Tuokkolan Nastista.

Liisa R

16.07.15, 12:59

Kirkkoherra Henricus Olai kuoli 1611 ja poika Abraham tuli kirkkoherraksi isänsä jälkeen. Ennen tätä Abraham on mainittu Hämeenkyrön kappalaisena.
Abrahamin ensimmäinen vaimo oli Brita Martintytär Wessel Tyrvään Rautajoelta. Hänen kuolinaikaansa en tiedä ja Britan jälkeen toinen Brita , tämä Erkintytär. Abrahamin toisen avion solmimispäivä on myös tuntematon.Kuitenkin ennen vuotta 1614, jolloin Abraham kuoli.

Abrahamilla ja Brita Martintyttärellä oli kaksi lasta, Tytär Valpuri Abrahamintytär, Thuro Theodoricin vaimo ja Heikki Abrahaminpoika , papiston apulainen.
Siinä tuomiokirjassa , jonka esitit, antavat Abrahamin perilliset siis Herr Thuro
vaimonsa puolesta ja herra Johannes Simonis, myös vaimonsa ja tämän lasten puolesta osuutensa Tuokkolan kylän taloon Brita Erkintyttären tyttärelle Saara Heikintyttärelle. Jokainen osuus näyttää olevan yhden äyrin suuruinen. Viimeisenä antaa osuutensa äiti, Brita Erkintytär.

Liisa R

Masari

17.07.15, 07:50

Kyösti Kiuasmaan teoksesta Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500-luvun jälkipuoliskolla s.536 löytyy tällainen herra:

Lauri Holgerinpoika
Tukholman kamarin oppipoika 1560-luvulla, kamarikirjuri 1568-1572, kamarikirjuri 1580 (Turku), Suomen rahamestari 1581-1587. Erotettiin kreivi Leijonhufvudin käskystä ilman laillista perustetta.

Ei liene yhdistettävissä Ikaalisten Kiialan "Holger-sukuun"?

Benedictus

17.07.15, 08:01

Lempäälän Kuljun Kukkola, Michel Eskilsonin tila on läänitetty kapteeni Carl Sigfridssonille.

Pirkkala Härmälä eli Messukylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528)
Capteeni Carl Sigfridssonin leski Kirstin Cristoffersdotter

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720)
Carl Sigfridsson 1624
Hans Eskilsson Svarthafra 1622

KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 7.–8.3.1645 f. 161 (förbe:de Syskones Styff Moor hustru Kirstin Christoffersdåtter Uthaff sin förrige Mans framledne Ifwar Israelssons Barns Fäderne ifrån Sillantaka till Laitila på åthskillige tijder fördt);

*SläktenSvarthafra *(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm)#*))*

*KamrerRafael Sumelius (Image: http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif (http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif))*
Under 1600-talet skapade sig länsmanssläkten Svarthafra iKangasala en rätt bemärkt ställning i övre Satakunta, men densynes ha dött ut på manslinjen under följande sekel. Redanstamfadern, länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625) tycksha haft rätt betydande tillgångar, men av de fastigheter haninnehade förefaller ingen att ha varit fädernearv. Andraantydningar om hans härkomst har inte heller framkommit. Det synestroligt, att släktens stamgård, i Kangasala, Hannula rusthåll iTursola by, kom i Hans Eskilssons händer genom hans gifte. Dåvarandekapellanen och sedermera kyrkoherden i Kangasala Henricus Georgii,vilken 1613-1614 nämnes som gårdens föregående innehavare, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))förefaller nämligen att ha varit bror till Hans Eskilssons hustru.Ungefär samtidigt som Hans Eskilsson tillträdde Hannula förenadesdessutom Tapola och några andra hemman i Tursola med Hannula. Tapolainnehades från 1607 av kyrkoherden Georg
ius Henrici Isoherra,som var far till Henricus Georgii, och som sista ägare till

Tapolaföre sammanslagningen med Hannula nämnes 1613 »Hustru Anna, S. HerJörans.» [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes»Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan varaHenricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s.295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utantilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra.Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämndapersonerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannulasedan 1585.
Någon motivering för valet av släktens särprägladenamn har inte kunnat uppletas.

Tab.1.
I. *Hans Eskilsson*, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva byi Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmäläi Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, atthans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Giftmed Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu

1660,då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systersstyvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2))men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius HenriciIsoherra och hans hustru Anna. [4](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4))
II Barn: [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))
Hans Hansson, kvartermästare. D.c. 1654. Tab. 2(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)).

Tab. 2.
II. *Hans Hansson Svarthafra* (son till HansEskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1))),nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman iKangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» somkvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo länskavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala ochnämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5))Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca.1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och detbekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med KristinaKlasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med

MargaretaAbrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius ochBrita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de ans
pråkHans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställdepå arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder,underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6))Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala MargaretaAbrahamsdotter och hennes barn.

Oliskohan Hans EskilssonSvarthafra kolmas Eskil-veljeksistä?

Hanssin pojanpoika oliJärventaassa näkyvä Gustaf Svarthafra.

Benedictus 4.12.2012

Löytyituo tieto veljeksistä:
Yksi juttu 1636, jossa Mickel Eskilssonvalittaa veljensä Mats Eskilssonin puolesta kämnerinoikeudentuomiosta Sigfred Frostia vastaan.

Benedictus 5.12.2012

Keräänviitekehystä vanhoista jutuista.
Haapaniemi:
1690/91 *Anders Hacks* Andreas Johannis, Satacundensis 3725(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725)).Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks (†
1701)ja hänen 1. puolisonsa Maria.

Johan Persson Hacks Jysiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838)
Johan Persson Hacks osti Hämeenkyrön Tuokkolan ratsutilan MargaretaJacobsdotter Finnolta 1677.

Lainlukija ja vouti Mats Eskilsson, jota on myös nimitetty Blomm nimellä, erinomaisen oman aikakautensa esimerkki miehestä, joka toimi ja vaikutti yli kaikkien rajojen.

Mats Eskilssonista on arvelu, että olis i samaa sukua Thomas Eskilsson Blom-Florinuksen kanssa, johtuen isännimestä ja sinetistä.
Ainakaan he eivät liene veljeksiä, sillä ajallisesti ovat liian kaukana toisistaan. Toisaalta Mats Eskilssonia ei missään tähän mennessä
löydetyssä lähteessä ole mainittu sukunimellä.
-Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tuo Blomm nimi tulee?

Ensimmäinen maininta Mats Eskilsonista lienee 1601?
Halikon voutikunnan tilikirjaa vuodelta 1601. Kuiteissa, jotka käsittelivätviljan ja hevosten ym toimituksia.

Jören Linde fougde i Halicko och Wemo herader
Mats Eskilsson (Jören Lindes tienare)
Jörgen Blomme
Tuosta Mats Eskilsonista ei voi silti sanoa onko sama, esimerkiksi Liedon Moision omistajiin kuulu i Mats Eskilsson, joka on eri henkilö.

Pääosin Mats Eskilssonin tiedot ovat 1620-40 luvuilta.

Halikon Immalassa 1622-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)

Piikkiön Sauvalassa 1630-1643?
Mainitaan tilan ostajana1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)
1643 mainitaan leski Helena Antoniusdotter

Tila siirtyy Taivassalon khr Claes Brenneruksen lankolle Jöran GrelssonAnkarsköldille.
Claes Brennerus oli Järventaan Juliana Månsdotterin äidin Anna Alftanan eno.

Nurmijärven Nurmijärvenkylän Pukkilassa 1634-
Tilan edellinen omistaja entinen Porvoonläänin vouti Henrik Andersson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)
Elin Antonidr näkyy vielä 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116)

Mats Eskilssonin lapsista ei ole tietoa, mutta ainakin tytär.
Piikkiön käräjät 23-24.5.1642
Förståndig Mats Eskilsson (i Safvala) kertoo oman versionsa nyrkkitappelusta naapurinsa Peer Matssonin (i Moisio) ja tämän tulevan langon Mickell Anderssonin (i Korsnääs) välillä. Seuraa tarkka kertomus tapahtumista niityllä ja kirkkotarhassa. Mukana Peerin sisko Margareta Matsdr (morsian) ja Mats Eskilssonin nimeltä mainitsematon tytär sekä Peerin isä Mats Mårtensson.

Piikkiön käräjät 1639
Wälförständig Mats Eskilsson esittää, että hänen Swäntienare (?) Knuth Jacobsson on sairastunut Saksassa ja tarinaa hevosen kohtalosta

Piikkiön käräjät 1636
Nimetään miehet arvioimaan Mats Eskilssonin (i Saufwala) omaisuus

Piikkiön käräjät 1636
Mats Eskilssonin (i Saufwala) hevonen arvioitu 30 taalerin arvoiseksi ja Pöytyän nimismies on vienyt sen Tammentakaan vaihtohevoseksi.

+ useita velkajuttuja Matsia vastaan.

Helsingin pitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnan lainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssonilta huomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velan panttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa (siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollut vastaamassa.

Helsingin pitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig Mats Eskilsson perii edesmenneen harastuomarin Henrik Henrikssonin 2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisen nimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. Mats Eskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänytperiä velkaa (167.1634, 27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullut vastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevan pantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaa itselleen ja se on jäänyt verohylyksi . Arviointimiehet ovat arvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilsson esittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeri Jakob Philipssonin (BILANG) välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossa Henrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejävastaavasta 220 taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanut niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja perii nytloppuvelkaa perillisiltä.

Helsingin kaupungin raastupa 12.4.1640
Edesmenneen Herman Fissingin Räävelistä perillisten puolesta Antonius
Pape tiedottaa, että Porvoon läänin entinen nimismies Mats Hendriksson, joka tuolloin asui Helsingissä, oli 4.7.1629 saanut Fissingiltä 80 taaleria, mutta kuollut pian tämän jälkeen.

Ylläoleva Antonius Pape lienee MatsEskilssonin appiukko.
http://runeberg.org/frfinl/0028.html (http://runeberg.org/frfinl/0028.html)

Mats Eskilssonin isää ei varmuudella tunneta, mutta eräs varteenotettava on Eskil Mattsson, joka oli Vehmaan vouti jajokapaikassa muuallakin. Kuollut n. 1634.
Eskil Matsson omisti Kalannin Villilän, joka näkyy Laitilan SAY:ssä.

Kiinnostavaa, että tuo entinen vouti mainitaan monilla Karkun ja Tyrväänkäräjillä yhdessä Mats Eskilssonin kanssa peräämässä rästejä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304)
Kiinnostavaa, että Eskil Matsonin jälkeen Villilä mainitaan fru Margareta Hansdotter i Uussaaren omistuksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823)
Fru Margareta taas oli Piikkiön Sauvalan hankkineen Göran Ankarsköldin anoppi.
http://runeberg.org/frfinl/0014.html (http://runeberg.org/frfinl/0014.html)

Olisiko Mahdollista, että Mats Eskilsson, Michel Eskilsson, Erik Eskilsson ja Michelin veljeksi käräjillä mainittu Johan Eskilsson olisikin sama kuin Hans Eskilsson Svarthafra?

Benedictus

18.07.15, 10:14

Heitän pikaisen ajatuksen Erik Eskilssonista.

Liisan ja muiden havaintojen mukaan Erik Eskilssonilla ei vaikuttaisi olevan lapsia Ikaalisissa.

Kuitenkin Haapaniemen Margetta Eriksdotter vaikuttaisi selvästi olevan Michel Eskilssonin sukulainen., aihetodisteert puoltavat asiaa vahvasti.

Ajatukseni onkin:
Erik Eskiisson oli muistakseni jossain vaiheessa Uudenkaupungin kirjuri.Etsin tiedon arksitostani.
Erik mainitaan 1631 vävynä Ikaalisissa.

Isotalossa näkyy 1649 Erik Eriksson samalla rivilla kuin Erik Eskilsson edellisenä vuonna.

Onko kirjoitusvirhe vai olisiko niin, että Erik Eriksson olisi Erik Eskilssonin poika.

Margareta Eriksdotterin poika Erik Mårtensson Winter avioitui 1691.
voisi olla noin 20 tai päälle eli olisi syntynyt noin 1670.
Äiti Margareta siinä tapauksessa 1650 paikkeilla.

Tämä mahdollistaisi, että Margareta isä olisi Erik Eskilssonin poika Erik Eriksson, syntynyt noin 1620-30.

Tuo aika sopii myös Erikin veljien Mats ja Michel Eskilssonin aktiiviuran alkuun.

Liisa R

18.07.15, 17:25

Katsoin itsekin Kiialan SAY:tä noilta vuosilta ja 1650 siellä todella lukee Eriksson. Olisikohan kirjurin virhe. Yleensähän tuo vuosi 1650 on Erkki Eskonpojan viimeinen isännyysvuosi Kiialassa . Seuraava isäntä 1651 on Jöran Larsson.
Eikä Erkki Erkinpoikaa näy Isontalon asioita hoitamassa tuomiokirjoissakaan.

Masari kyseli veromestari Lasse Holgerinpojasta, olisiko hän sukua Holger Larssonille?
Sitovia todisteita en ole löytänyt.Mutta...
He tulevat Suomeen samoihin aikoihin vuoden 1581 tienoilla.
Holger ratsastaa Knut Juhonpojan lippueessa, joka on hovilippue. Aatelismies hän ei ole. WA 30 s.113 sanotaan "Holger Larsson, lippueen tavallinen ratsumies..."
Saman rullan WA30 sivulla 103kerrotaan, että Holger Larsson, ratsumies Knut Jönssonin lippueesta on saanut vuosipalkkansa vuodelta 1582 Kuninkaallisen Majesteetin allekirjoittamalla kuitilla "dobble daler" 15 kappaletta ...
Samalla sivulla kerrotaan myös hänen vaaterahastaan "Nuorelle herralle (juncker)13.12.1583 englantilaista palttinaa 6 kyynärää ja hänen kahdelle palvelijalleen piikkoota 18 kyynärää."

Veromestari Lasse Holgersson erotettiin virastaan 1587. Suomessa hän oli kyllä tämän jälkeenkin. Hän kuittaa maksamattomia palkkoja virka-ajaltaan
VA 1539;30 (jpg 32) 216 1/2 taalaria ja viljaa 7 tynnyriä. Päiväys on 10.10.1595.Veromestari oli kotoisin Ruotsista, mutta erottamisensa jälkee jäi Suomeen.
Siitä voi olla varma, ettei hän Kiialassa asunut koskaan.
Nimien samankaltaisuus on merkillinen, mutta todisteita on liian vähän. Ei näistä voi vielä mitään päätelmiä tehdä. Olivatko edes kaikki asiakirjoista löytyvät Holger Larssonit yksi ja sama henkilö?

Liisa R

Benedictus

18.07.15, 22:37

Aikoinaan tutkittiin Satakunnan ja vehmaan voudin Eskill Matssonin yhteyksiä.
Hän vaikutti lopuksi Lautiksen isäntänä Laitilassa.

erinomaisen kiinnostavaa on seikka, joka jäi huomiotta aiemmin.

Hänellä oli poika Erik Eskilsson, joka näkyy Laustiksella 1638 saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa

Erik Eskilsson mainitaan viimeksi laustiksessa 1638.

Ikaalisten Kiialan Isontalon isäntänä näkyy 1639 Erik Eskilsson, joka on emännän Margareta Hansdotter Roth-Osaran 2. puoliso.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
Kiialan Erik Eskilsson näkyy 1639-1650.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302

Hankala kysymys.
Willilän ja Laustiksen isäntä Eskill Matsson vaikuttaa samalta henkilöltä.
Kuitenkin poika Erik Eskilsson mainitaan naimattomana ja vielä kotona.

Tiedetään kuitenkin pojan Erik Eskilssonin olleen jo 1631 aviossa.

Kysymys kuuluukin: Oliko Eskil Matssonilla 2 Erik nimistä poikaa ?

Tackulassa oli 2 Margareta nimistä tytärtä eli ei mahdotonta?

Benedictus

19.07.15, 08:14

Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa.
-harmillista kyllä en löytänyt lähdetietoa.

Tämä Erik Eskilsson sopisi ajallisesti erinomaisesti Isotalon Erikiksi, koska tämä katoaa SAY:stä 1650 ja mainitaan viimeksi 1659.
Voisi siis olla juuri tuo Kirjuri ja tarkastaja.

Olisiko mahdollista, että tuo kappalaisen vävy olisi eri Erik Eskilsson?

Jokin ei täsmää.

Liisa R

19.07.15, 21:23

Kiialan isotalon Erik Eskellsson on mielestäni sama henkilö kuin Kappalainen Filippus Laurentiin vävy Erik Eskilsson myös Ikaalisissa

Isä on nimeltään Eskel Matsson, entinen kihlakunnankirjuri Ylä.Satakunnassa.
Nämä ovat mielestäni tosiasioita.

Muita oletuksia pitäisi vielä harkita. Pelkkä nimi ei riitä todisteeksi.

Liisa R

Benedictus

26.07.15, 10:32

Karkun Haapaniemen Kristoffer Platzmanin poikapuoli ja 1.vaimonsa Margareta Eriksdotterin poika Erik Mårtensson Winteristä löytyy seuraavaa tietoa.

Kiinnostavaa, että kyse on Uudenkirkon tilasta, jossa paikassa myös vouti Eskil Matssonin tiloja sijaitsi.

Uudenkirkon käräjät 13-14.2.1693
Henrik Matsson i Warionranda syyttää furiiri Erik Winteriä väkivallasta tämän käydessä perimässä verorästejä talossa. Mukana Winterin siskopuoli Catharina Platsman. Pitkä juttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794207

Uudenkirkon käräjät 19-20.5.1693
Edellinen jatkuu. Furiiri Erik Winter vastaan tämän "boställs bonde" Henrik Matsson i Warionranda.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794159

Uudenkirkon käräjät 15-16.9.1693
Edellinen jatkuu tällä sivulla + seuraavalla sivulla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794193

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441831
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1437302

Epäilen, ettei tuosta sukutietoja löydy, jos joku taitava silti vilaisisi.

Benedictus

26.07.15, 15:24

Kyrön jutuissa ("verotarkastuskäräjillä") 27.4.1635 esiintyy Mickel Eskilssonin veli Henrich Eskilsson. Hän ajaa asiaa veljensä (fördom upbördsman öfver boskaps hielppen) puolesta käsiteltäessä vuoden 1628 tapahtumia.

Tässä kait Haapaniemen Michel Eskilssonin veli.

Miisamaija

09.02.21, 15:23

Tällä tavalla kirjoittaa K.A. Cajander kokoamassaan Uudenkaupungin muinaisissa s. 75-76.

Tällaisina kuninkaan miehinä istuivat Uudessakaupungissa seuraavat voudit eli kruunun verojen vuokraajat:

"1621— 1622. Eskil Matinpoika. kruununverojen vuokraaja Wehmaan kihlakunnassa; ehkäpä sama Eskill Madsson tili Salmis, joka 1618 oli lainlukija Maskussa, 1626 veronkantaja Uudenkirkon ja Laitilan pitäjissä,
sitte voutina Satakunnassa ja kuoli 1637, jättäen lesken Wappu Niilontyttären, joka lienee pormestari Iisakki Niilonpojan sisar. "

Visainen juttu. Ehkäpä hänen arkistoistaankin löytyisi tarkempia henkilötietoja KA:ssa. https://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_94.htm

JuPe

13.02.21, 08:44

Ikaalisten ensimmäisessä RK:ssa Heittola, Nyppeli; Far Mattz Ersson vid Osara död 1739.
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 100, sivu 100: Heittola ;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040072 / Viitattu 12.2.2021

Ja täällä
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 2, sivu 5: Favorin;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040171 / Viitattu 12.2.2021

Kiitos vastauksesta!

Siirrän, esimerkkisi mukaisesti, Hedfors-Pohjalainen-keskustelun Ikaalisten puolelle Stutaeuksista. Jöran Mårtenssonin synnyinpaikaksi annettaan Ilmajoen rippikirjoissa Ikaalinen, synnyinvuodeksi on tulkittu v. 1707. Varmemmaksi vakuudeksi Y-DNA-testin lähin verrokki (geneettinen distanssi 2) johtaa Ikaalisten Nyppeliin.

Mielenkiintoista, että Matts Ersson löytyy Osarasta! Taloa on tuolloin hallinnut nimismies Nils Favorin, jonka puoliso oli Anna Rothovia, mutta omistivatko he sen? Osara on yhdistetty aiemmin Isontalon voutisukuun mm. siten, että Erik Eskilssonin puoliso oli Margareta Hansdr Osara o.s. Roth.

Matts Erssonin perhe on merkitty Osaran lampuodeiksi. Kenen tiluksia he todellisuudessa viljelivät?

Siityminen Osarasta Nyppeliin on tapahtunut suurinpiirtein samoihin aikoihin Ikaalisten Rahkolaa ja Kalmaa viljelleiden, Ikaalisten kappalaisen Filipus Laurentiin jalkipolvien Nyppeliin asettumisen kanssa.

Liittyvätkö muutot toisiinsa? Jaettiinko tuolloin esim. Rahkolaa?

Jos Matts Ersson (s.n. 1651) olisi Erik Eskilsson Isotalon poika, olisi hänen äitinsä samaisen Filipus Laurentiin tytär.

Matts Ersson haudattiin Ikaalisten kirkkoon 4.2.1739. Mikä oli hautauskäytäntö Ikaalissa tuolloin? Kirkkoonhautaamista ei olisi erikseen mainittu, jos se olisi ollut yleisin käytäntö tuolloin, tuumailen.

Kahlatessani läpi Ikaalisten voutisukua kasittelevää aineistoa netissä, törmäsin kommenttiin, jonka mukaan Turun linnankirjurina 1576-1582 toiminut Matts Henriksson (Isotalo) olisi kuulunut Dufva-rälssisukuun. Missä lähde?
Jully Ramsay ei häntä tunne, eivätkä Matts- ja Henrik-etunimet ole suvulle tyypillisiä. Toisaalta Dufva on suomalaista ikiaatelia, kuten Tavast-sukukin, johon kantaäidin katsotaan kuuluvan.

Miisamaija

13.02.21, 12:53

JuPe

13.02.21, 13:29

Näitä monivaiheisia tapahtumia voi lukea Matti Erkinpojasta ja jälkipolvista seuraavassa artikkelissa.

Liisa Rajala; Sarkkilasta Osaran kautta Nyppelille. Ikaliini 11 2008. Julkaisun voi tilata Suur-Ikaalisten sukututkijoilta.

Samassa lehdessä on myös Olavi Kota-Ojan selvitys; Hämeenkyrön Haukijärven Pussilta Ikaalisten Sikurin Raiskioon, jossa yhtymäkohtia edellä mainittuun kirjoitukseen.

Kiitos lisävinkistä! Harmillisesti Ikaliinit on digitoitu vain numeroon 10 asti. Jäipä hilkulle!

Kun katsoin artikkelin vinkittämänä Sarkkilaa SAY:sta, huomasin että Isotalossa on vv. 1698-1704 ollut Matts Eriksson, joka v. 1698 on vihitty Margareta Mattsdr kanssa Mustasta.

Lisäksi pistin merkille, että Matts esiintyy hetkellisesti måg-merkinnällä Isotalossa vuonna 1683, mutta ei vv. 1684-1697. Onkohan kysessä sama Matts? Sormituntumana povaan, että kyseessä on vävyys, koska sopivaa Erikiä ei Isotalosta sattunut silmiini.

Olisipa mielenkiintoista tietää, miten Liisa Rajala on nähnyt Matts Erikssonin taustan? Olen jo jättänyt tiedustelun Ikaliinien toimitukseen paperilehden ostosta. Odotellaan! Askel kerrallaan!

Miisamaija

13.02.21, 13:58

JuPe

13.02.21, 14:30

Tässä artikkelissaan Liisa Rajala ei selvitä Matti Erkinpojan vanhempia.

Voin kyllä suositella Liisa Rajalan Artikkelia Holgereita ja Holgerinpoikia Ikaliini 18 ja julkaisua Ikaalisten Kolkko 1540-1907. Näissä on ehkä hyödyllistä asiaa ainakin Ikaalisten suvuista.

Suur-Ikaalisten sukututkijoiden s-postiin vastaaja osaa varmaan myös suositella Hedfors-Pohjalaisen etsintään sopivia tai muuten kiinnostavia paikallisia kirjoituksia.

Arvelinkin, että mahdollisuudet Matts Erikssonin vanhempien identifionnista ovat vähäiset 1600-luvulle mentäessä. Hyvässä lykyssä tuomiokirjoista voisi löytyä jotain ja sitten tämä uusin ihme, DNA-testaus, joka väkisinkin ja ennenpitkää tuottaa toivotun tuloksen. Se, että olet setäni serkuissa, osoittaa jo nyt, että oikeassa osoitteessa ollaan. Ei siis Ilmajoki, vaan Ikaalinen!

JuPe

15.02.21, 13:28

Miisamaija

15.02.21, 23:08

Liitteen ohjeista voisi olla hyötyä.

ilkant

15.02.21, 23:09

Tekninen kysymys osaavimmille: miten saisin helposti esille Family Tree DNA:n Ancestral-osiossa annetut paikkakunnat? Haluaisin seuloa yli kuudestatuhannesta serkusta Ikaalisen ancestral-paikkakunnakseen antamat. Hakukone ei näytä tunnistavan yleensä suluissa annettuja paikkakunnannimiä. Mikä avuksi?

Yksi mahdollisuus on ladata mätsilista csv-muodossa omalle koneelle.

Omalla koneella listan voi viedä tietokantaan. Linuxissa esimerkiksi tietokantana voi käyttää SQLiteä. SQL-lauseella voi poimia kentät ja/tai verrata niitä. Jos se ei riitä, voi ohjelmalla vielä käsitellä niitä merkkijonona ja eristää sieltä haluamansa tavalla paikkakunnat.

Toinen tapa on ladata mätsilista taulukkolaskentaan. Sieltäkin saanee omana sarakkeenaan sukunimet. Jos haluaa eristää sukunimet, joutuu tekemään makron tai latausvaiheessa jo määrittelee erotinmerkin siten, että eri sukunimet tulevat eri sarakkeisiin. En tiedä, miten se onnistuu kun sukunimiä on eri määrä kullakin ihmisellä.

Sain tämän viestin yksityisen ihmisen kautta ja kehoituksen vastata. Toivottavasti ymmärsin kysymyksen ja tämä vastaus antaa osviittaa. Olen tehnyt tuon tietokantahomman, mutta en taulukkolaskentaa.

JuPe

16.02.21, 07:59

Kiitos vastauksista. Minusta Family Tree DNA:ssa on ohjelmointiongelma, jos hakukone ei anna helposti Ancestral-osioon kirjattuja paikkakuntia, paitsi joskus kun paikkakunnan nimi on sekoitettu sukunimeksi.

Ajan tällä takaa sitä, että näppälemällä annettuun hakufunktioon esim. Ikaalinen, saisin esille kaikki Ikaalisen ancestral-paikkakunnakseen ilmoittamat serkut. Heidän seulomisensa muulla tavoin yli 6000 serkusta on kuin "neulan etsimistä heinäsuovasta".

Koska en hallitse tietotekniikkaa pennin vertaa, haluan tämän!
Parasta lienee siis valittaa suoraan "pääkonttoriin"..

Miisamaija

16.02.21, 10:06

JuPe

16.02.21, 10:32

Ihan kaikille FTDNA:n käyttäjien olisi kyllä hyvä listata sukunimiä jo senkin vuoksi, jos ilmeisesti ohjelma tunnistaa sukunimilistojen sukunimien vahvennuksella yhteisiä DNA-sukulaisuuksia, siis mistä osuma tulee.

Tässäkin tapauksessa JuPe, näen yhteisten FF-osumien tulevan Satakunnasta ja myös ihan toiselta puolelta Suomea lähinnä äitilinjani perusteella, jonka vanhin tunnettu esiäiti on Heinolasta.
Kuitenkin, jotta satakuntalaisia osumia ja vastaavasti muita saa eroteltua, nimilistoista on apua siinä asiassa. Korjatkaa, jos olen käsittänyt asian väärin, mutta näin olen nyt ymmärtänyt.

Epäilen mainitsemiesi "boldattujen" nimien toimivuutta, sillä setäni kohdalla en ole lisännyt Ancestral-osioon ainuttakaan nimeä, se on siis tällä hetkellä tyhjä. Toivoisin edelleenkin, että paikkakuntahaku olisi mahdollista Family Tree DNA:ssa. Ehkä se toteutuu joskus. Nyt joudun käymään lävitse kaikki 6000 ja risat serkkua, syynäten jokaisen ancestral-osion Ikaalinen-merkinnän toivossa. "Aataminaikuista"!

Miisamaija

16.02.21, 10:50

Olisihan se hyvä, jos FTDNA kehittäisi ohjelmaansa.

Vaikea kirjoittaa yksiselitteisesti. Tarkoitan, että tunnistan tässä tapauksessa yhteisissä osumissa sukulaisiksi henkilöitä, jotka tulevat sukulaisiksi joko äitini tai isäni puolelta. He eivät ole todennäköisesti DNA-sukulaisia tai muutenkaan sukua keskenään.
Arvio ei siis perustunut nimilistoihin. Ethän niitä ollut lisännyt. Kannattaa kyllä silti kokeilla, josko ne toimisivat. Eipä siitä haittaakaan ole.

JuPe

16.02.21, 11:04

Olisihan se hyvä, jos FTDNA kehittäisi ohjelmaansa.

Vaikea kirjoittaa yksiselitteisesti. Tarkoitan, että tunnistan tässä tapauksessa osumissani sukulaisiksi henkilöitä, jotka tulevat sukulaisiksi joko äitini tai isäni puolelta. He eivät ole todennäköisesti DNA-sukulaisia tai muutenkaan sukua keskenään.
Arvio ei siis perustunut nimilistoihin. Ethän niitä ollut lisännyt. Kannattaa kyllä silti kokeilla, josko ne toimisivat. Eipä siitä haittaakaan ole.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi arvokasta tietää kaikkien Ikaalisen esipolvipaikkakunnakseen antamien serkkujen nimet ja sukupuut, jotta voisin tiukentaa verkkoa Ikaalisissa v. 1707 syntyneen Jöran Mårtenssonin vanhempien löytämiseksi. Nyt tiedossani on vain Y-DNA:n antama verrokki, jonka juuret johtavat Sarkkila-Nyppeli-Osara-linjalle ja sitten FF:n Miisamaija. Olen vakuuttunut, että serkuissa on muitakin ikaalisia. Heidät on vain löydettävä. Ja löydänkin, vaikka vain ajan kanssa!

Benedictus

07.03.21, 14:41

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322428
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322429
Jören Jönsson ja leskensä, ostaja vanha vouti Eskil Matsson.
1634 Sassöö säteri Erik Eskilsson vouti.
her Gubernatorens säteri, oliko kyseessä Nils Bielke?

Huomasin sattumalta, että vouti Jören Jörenssonin lesken tilat siirtyivät kaupalla vanhelle vouti Eskil Matssonille.
Tilalla näkyy voutina Erik Eskilsson 1626 ja vielä 1634 vouti Erik Eskilsson ja h. Gerdru.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705
Tässä ja edellisellä sivulla näkyy Nils Bielken Sassöön kartanon voutina Erik Eskilsson ja vaimonsa Gertrud vielä 1639.

Miisamaija

07.03.21, 19:11

Asiaa tutkineelta saamani tiedon mukaan Uudenkaupungin RO:n kirjoista, henkikirjoista, eikä kirkon tilikirjoista ym. ole löytynyt vahvistusta K.A. Cajanderin käsitykselle Isac Nilsson Harickalasta, eikä Walborg Nilsdotterista Nicolaus Ericin lapsina.
Nämä sukulaissuhteet ovat sittemmin esiintyneet useassa teoksessa Cajanderin arvioon ja kirjoituksiin perustuen.

---
Lainaus aiemmasta viestistäni 09.02.21,15:23:

Tällä tavalla kirjoittaa K.A. Cajander kokoamassaan Uudenkaupungin muinaisissa s. 75-76.

Tällaisina kuninkaan miehinä istuivat Uudessakaupungissa seuraavat voudit eli kruunun verojen vuokraajat:

"1621— 1622. Eskil Matinpoika. kruununverojen vuokraaja Wehmaan kihlakunnassa; ehkäpä sama Eskill Madsson tili Salmis, joka 1618 oli lainlukija Maskussa, 1626 veronkantaja Uudenkirkon ja Laitilan pitäjissä,
sitte voutina Satakunnassa ja kuoli 1637, jättäen lesken Wappu Niilontyttären, joka lienee pormestari Iisakki Niilonpojan sisar. "

Visainen juttu. Ehkäpä hänen arkistoistaankin löytyisi tarkempia henkilötietoja KA:ssa. https://www.genealogia.fi/genos-old/5/5_94.htm

Benedictus

08.03.21, 00:08

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681
Laustis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302

Laustiksessa Erik Eskilsson ogift 1638.

Äiti Walborg Nilsdr enka 1643.

Tämän täytyy olla Isontalon Erik Eskilssonin kotipaikka.

Isä Eskil Matsson ei voi olla vouti Eskil Matsson.
--------------------------------------

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435897
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719332
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748348

Miisamaija

09.03.21, 10:43

Nämä ovat nyt ainakin selkeästi kirjeellä ilmaistu.

Benedictus:
Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=262242&postcount=35

Matti Walta;
"Alkuunsa ratsutilan verovapaudelle tuli saada hallitsijan vahvistus. Esimerkiksi kruununvouti Bertil Blasiuksenpojan appi, kruununvouti Eskil Mattsinpoika oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 30.11.1612 verovapauden Kallisen ja Lempiskallion tiloille Mynämäessä ratsupalvelua vastaan. Lahjoitus siirrettiin myöhemmin samoin kuninkaallisella kirjeellä Bertilille, joka oli jo appensa kuoleman jälkeen varustanut näiltä tiloilta ratsumiehet. 74"
74 KA, voudintili 114a/III, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185, Valtakunnanregistratuura (jäljennös) 28.3.1635
Virkamiehiä 1600-luvulla Suomen hallintovirkamiehet 1634–1714
https://drive.google.com/file/d/1G-AQ3PfDS_81FjzmZvMyuuZ_vZhVGq4C/view

Näkyy myös täällä.
SAY 1633 Kallis
Asutuksen yleisluettelo - Mynämäki 1620-1639, jakso 29; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748348 / Viitattu 16.6.2020

Benedictus

09.03.21, 12:50

Kuten todettu. Vouti Eskil Matsson oli Salmiksen, Kalliksen ja Lemmiskallion omistaja, sekä lisäksi nimissään oli Norrbyn tilat Luvialla.
Hänen poikansa Erik Eskilsson mainitaan puolisonsa Gertrudin kanssa jo 1634 Norrbyssä.
Ilmeisesti tämä Erik Eskilsson on sama kuin Turun kaupunkin boskaps vouti Erik Eskilsson myöhemmin.
------------------------

Laustiksen Eskil Matsson näkyy vain Laustiksessa ja on käräjäkirjassa mainitun Valborg Nilsdotterin puoliso.
Eli heidän poikansa Erik Eskilsson oli Ikaalisten Isotalon emännän Margareta Osaran 2. puoliso

Miisamaija

09.03.21, 12:59

Milloin tämä Norrbyn Eric Eskilsson eli ja kuoli?

Lisäys, siis ilmeisesti tämä Eric Eskilsson.
Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1634-1653, jakso 20, sivu 20: Kartano; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322704 / Viitattu 9.3.2021
Asutuksen yleisluettelo - Eurajoki 1634-1653, jakso 21, sivu 21: Sassöö; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705 / Viitattu 9.3.2021

JuPe

09.03.21, 13:30

Eräs huomio aiempaan keskusteluun:
Nyppelistä ja Sarkilasta Ilmajoelle siirtynyt linja käytti sukunimenään Palomäkeä. Sama sukunimi esiintyy Rahkolan isäntälinjalla, Mårten Filippussonin jälkeläisillä. Mårten oli Ikaalisten kappalaisen Filipus Laurentiin poika, jonka sisar N/N Filippusdr nai Erik Eskilssonin (kts. yllä). Heidan poikansa? Matts Eriksson toimi Osaran lampuotina ennen Nyppeliin siirtymistään. Sotkeuduinko nyt omaan nokkeluuteeni?

Benedictus

10.03.21, 09:33

Tietämättä mitään tästä suvusta laitan linkin Euran käräjille 1642 (KA Euran käräjät 25.–26.2.1642: 201-201v). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847445 Jutussa esiintyvä Erik Eskilinpoika lienee Isotalon lesken toinen mies. (KA Ikaalisten SAY 1634–53: 28 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108 )
Erik Eskilinpojan isäksi mainitaan Eskil Mattsinpoika, jonka leski, Erikin äiti asuu Laitilassa.

Virpi Nissilä
-------------------------
Mitähän tuossa käräjäjutussa tarkalleen sanotaan sukulaisuhteista.

Vouti Eskil Matssonin leski oli ilmeisesti Karin, ei Valborg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534
Vouti Eskil Matsson on ilmeisesti kuollut jo 1622, koska leski Karin mainitaan Salmiksessa 1623 aina vuoteen 1636.

Mielestäni meillä on 2 Eskil Matssonia tai pahimmillaan voi olla 3 eri miestä.