Torpparin vaihtuminen / torpan lunastus

[jussipuranen]

Hei

Pari pientä torppiin liittyvää kysymystä:

Muistan lukeneeni jostakin, että torpparin vaihtuessa edellisen torpparin oli oikeus saada korvaus torpan kunnostukseen tekemästään työstä
(esimerkiksi uudistorpat).

Torpparin isäntä tuskin maksoi korvausta, vaan luullakseni uusi torppari joutui sen maksamaan ts. ostamaan torpan.

Onko näitä torppien "kauppakirjoja" löydettävissä arkistoista?

Torpparit saattoivat lunastaa torppansa itsenäiseksi v 1918 lain nojalla.

Erään torpan kohdalla on kerrottu:"Torppa lunastettiin omaksi 1920. Täydellinen omistusoikeus saatiin Korkeimman Oikeuden päätöksellä v 1926."

Onko tässä vastustettu torpan lunastamista, vai miksi asiasta on tehty lopullinen päätös Korkeimmassa Oikeudessa?

Mikä lunastusproseduuri on ollut käytännössä?

Jussi

[Hannu Virttaalainen]

Muutaman torpan jälkeläisenä yritän vastata jotain lonkalta ...

ääi:ni, joka ei ollut torppari eikä talollissukuakaan näkyy toimitusmiehenä 1900-luvun alun muutamissa huutokauppailmoituksissa. Tarkoittaa kaiketi huutokaupanpitäjää.
Yhdessä virttaalaisen torpan irtaimiston huutokaupassa, joka tapahtui torpparin vaihtumisen takia, poismuuttajan myytävää omaisuutta, irtaimistoa oli lehti-ilmoituksen mukaan mm kellari :confused:
Aitat, torpan ja muiden hirsirakennusten myynnin siirrettävänä omaisuutena vielä jotenkin ymmärrän, mutta kellari ...
Lunastamiset tosiaan tapahtuivat enimmäkseen 1920-luvun alkuvuosina, mutta kaikkia torppia ja mäkitupia (= mökin tontteja) ei lunastettu silloin vaan osa 'ostettiin' vasta paljon myöhemminkin.
Lunastamisesta, johon oli pitäjän tason lautakunta, molemmilla osapuolilla saattoi olla eriäviä käsityksiä asiaan liittyvistä seikoista kuten tontin, torpan rajoista lunastettavissa olevan alueen koosta. Nämä riidat siirtyivät lautakunnilta käräjille, josta ne tietenkin sen aikaisten lakien mukaan saattoivat siirtyä ylempiin oikeusasteisiin. Lopulta saatiin lainvoimainen päätös, johon oli tyytyminen.
Yksi esipolviani koskeva lunastus meni käräjille ilmeisesti siksi että torppa oli paljon lunastuksen mukaista maksimialaa suurempi. Edellinen on vaan oma arvioni, kun en ole käräjäpöytäkirjoihin vielä perehtynyt, mutta ainakin uskoisin rajojen, siis mitä isommasta alueesta lunastetaan, helposti johtavan erimielisyyteen osapuolien välillä.

Jokaisessa tapauksessa pitäisi tietenkin löytää jotain kirjallista materiaalia tai edes perimätietoa kyseessä olevasta tapauksesta ennen kuin voi lausua mitään 'spekulaatiota' tarkempaa ko. tapauksista. Kyllä spekuloidakin saa kunhan sen kertoo selvästi, ettei spekulaatio muutu tosiksi kirjallisiksi todisteiksi esimerkiksi sukukirjassa.

Virttaan 1920-luvun torppien lunastuksista löytyy digitaaliarkistosta maanmittaustoimitusten rajat pöytäkirjoineen. Muiden kylien kohdalta kaikkea ei välttämättä vielä löydy digitoituna. Kyllä näitä lunastuslautakuntien pöytäkirjojakin myös löytyy varmaan vielä kuntien arkistoistakin.