Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Adam Caarman ent. Auni
Adam Carman (1734) ja Anna Niilontytär (9.5.1735) asuvat Tervolassa 1772 – 99 sotilastorpassaan. Perheeseen ovat kirjattuna lapset Niilo (1763), Olli (1764), Pekka (1765), Britha (5.11.1766), Carin (15.9.1768), Henric (10.8.1772) ja Johan. Tätä aiemmin Tervolan Carmanin sotilastorppaa asusti Antti Carman (1713) ja vaimo Anna (1723) sekä tytär Anna (1747) ja Margetha (1749) (Tervola rk 1742 – 71 kuva 70 sivu 66). Lasten syntymätietojen perusteella Adam Aunin perhe asui ensin Ruottalassa, mutta muutti 1760 luvulla Liedakkalan Sihtuunaan. Johanneksen syntymän aikaan Adam oli renkinä Knuutilassa ja seuraavana vuonna perhe on kirjattu Majalaan, joka oli luultavasti serkkunsa Pekka Aunin vaimon kotitila. Majalasta perhe muutti Rovaniemelle, Annan kotiseudulle, missä syntyivät Brita, Catarina, Jooseppi ja Henrikki. Annan isä oli sotilas Niilo Mård (1713) ja perhe kävi ripillä Rovaniemellä vv 1742 – 64 (Rovaniemi rk 1742 – 64 kuva 158 sivu 70).
Adam löysi morsiamen Rovaniemeltä ja pari asui ainakin jossakin vaiheessa Sihtuunan eli Liedakkalan Majalassa, ilmeisesti sukulaisensa vaimon kotona. Pekka Paulinpoika Aunin poika Adam Pekanpoika (11.6.1733) käytti sotilasnimenään Carman´-nimeä. Pekka vihittiin Anna Niilontytär Mårdin kanssa ja pariskunta sai 11 lasta, joista nuorimmaisen Niilon syntyessä Ruottalassa vuonna 1758 isä Adam käytti Aunin nimeä. Adam Pekanpoika asui Rovaniemeltä löydetyn nuorikkonsa kanssa veljensä Niilo Pekanpoika Aunin ja Brita Kallentytär Pruntsi-Majalan perheessä tuolloin, mutta vuonna 1764 Liedakkalan Majalassa. Perhe muutti omaan torppaansa Tervolassa vv 1787 – 1799. Adam Kaarmanin (1734) ja Anna vaimon (27.5.1735) perheeseen ovat kirjattuina Tervolan rippikirjassa Margeta (5.10.1750), Pekka (1765), Carin (1768), Henrik (10.8.1772), Johan (3.3.1776) ja Britha (4.12.1742) (Tervola rk 1787 – 1799 kuva 94, sivu 90). Adam kuoli Tervolassa Carmanin talossa. Tervolan Runkauksessa kuoli vanha sotamies Adam Kaarman mahakipuun 71 vuotiaana 29. tammikuuta 1806 eli hän oli syntynyt 1735.
Adamin vanhemmiksi löytyvät Pär Pålsson ja Carin Johansdotter (kastetiedot (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/syntyneet_1707-1739_ik210/164.htm)). Heidän taustat ovat vielä epäselvät ja tässä kyselenkin, josko jonku tietäisi asiasta enemmän. Kummien nimet eivät ole varmuudella selvillä, eli tähänkin toivoisin tarkennusta: Mårten ?? ja vaimo Maria Antintytär, Antti Pihilipinpoika ja Brita Johanintytär sekä piika Maria Pekantytär Peteri.
Ketkä olivat Adamin vanhemmat?
Adamin vanhemmiksi löytyvät Pär Pålsson ja Carin Johansdotter (kastetiedot (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/syntyneet_1707-1739_ik210/164.htm)). Heidän taustat ovat vielä epäselvät ja tässä kyselenkin, josko jonku tietäisi asiasta enemmän.
Olisiko näistä apua?
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t499576
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t498729 (ks kommentit).
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t517152
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t517547
T Pekka
Hei, kiitos näistä vihjeistä. Olen joitakin näistä jo sovitellut kokonaisuuteen, mutta mitään loogista en ole onnistunut vielä kokoamaan. Eli Adam Pekanpoika Aunin, myöh. sotilas Caarmanin vanhemmiksi on kirjattu kastetietoihin Pär Pålin(Paulin)poika ja Carin Johanintytär. Kummeina olivat sotilas Mårten (sukunimestä ei saa selvää, ks. ed. viestin linkki) ja vaimo Maria Andersintytär, Anders Philipsson ja vaimo Brita Johanintytär sekä piika Maria Pärintytär Peteri.
Pekka Paulinpoika on merkillinen henkilö jo patronyyminkin osalta. Tuleeko uskoa, että patronyymi oli todellakin Påhl vai saattoiko kyseessä olla Pehr eli Pekka. Toisaalta, Pär Persson Swensk eli Ruotzala (oletan, että hän oli Henrikin isä) on kirjattu sekä Pär että Påhl nimellä eli Henrikin syntymätiedoissa patronyymi on Pehr ja haudatuissa Påhl. Eli tähän ei kai ole luottaminen.
Kuka oli Pär Paulinpoika? Tällä nimiyhdistelmällä löytyy ainoastaan kolme sopivaa osumaa eli Henrikin syntymä 1727, mutta äiti oli Carin Ollintytär, samoin Margetan kohdalla 1729. Ainoa täysosuma on Adamin syntymä 1733. Uskon että Henrikin isä oli Pekka Swänsk (eli Ruotzala) koska Henrikin kastetiedoissa hänet on merkitty kuolleeksi jo pienenä ja syntymävuosi 1727 sopisi vuonna 1729 Pekka Swänskin 2 -vuotiaan pojan Henrikin kuolintiedoiksi. Lisäksi Carin Ollintytär askarruttaa koska hänet mainitaan Pekka Pekanpoika Aunon leskenä, joten Pekan täytyi olla 1. aviossa Carin Johanintyttären kanssa, mutta nyt syntymäajat eivät passaa kuvioon.
Pekka Swänsk ei sovi muutoinkaan kyseiseksi Pekaksi koska hän oli kummina Pekka Topan ja Carinin pojalle Joosepille vuonna 1736. Jos huomioidaan se, että Pekalle on tarjottu sukunimeksi Toppaa eli Tåppa.
Ruottalassa kuoli 2.6.1742 Pekka Pekanpoika Auno 76 vuotiaana ja hänen äidikseen on kirjattu Agneta Henrikintytär. Tämä Pekka olisi syntynyt noin 1666. Häntä olen epäillyt etsityn Pekan isäksi.
Toinen Pekka Pekanpoika oli 12.7.1777 kuollut leskimies Pekka Pekanpoika, joka kuoli 91 -vuoden iässä vanhuuteen. Isäkseen on kirjattu Pekka Jönsinpoika ja Susanna Johanintytär. Tämä Pekka olisi syntynyt noin 1686. Kyseessä eivät ilmeisesti ole isä ja poika koska patronyymi ei tässäkään sovi eikä hän ikänsä puolesta sopisi Pekan isäksikään, saattaisiko kyseessä olla etsitty Pekka?
Partonyymi on Påhl niin vaimon kuolintiedossa kuin lasten syntymäajoissa. Perssonia en löytänyt mistään. Olettaisin sen vuoksi, että on oikein. Kannattaa myös lukea Juhanin kommentti Hiskistä.
Vaimo sen sijaan voisi olla Ollintytär eikä Juhontytär, mitä pitäisin virheenä. Tällöin palat napsahtaisivat kohdalleen ja kaikki edellisessä viestissäni olevat Hiskin linkit ovat samaa perhettä yhdellä partonyymivirheellä. Pekka olisi ollut naimisissa itseään selvästi nuoremman vaimon kanssa (Pekka 1666, Karin 1684), mutta kuolitietojen perusteella lasketut syntymäajatkin voivat vähän heittää. Olisihan Karin ollut 49 kun Aadam syntyi.
En löydä mainitsemaasi Heikin kuolinaikaa 1729 Hiskistä?
T Pekka
Hei, Hiskissä ja haudatuissa löytyy Pär Pärssonin ja Kerstin Knuutintyttären kaksiuotiaan Henrik -pojan hautaustiedot 1.6.1729 (kyseessä Swänskin pariskunta ilmeisesti).
Tässä kootessa palapeliä, ehkäpä se näistä vihjeistä lähtee rakentumaan, kiitos siitä. Erityisesti nämä patronyymiongelmat sekoittivat pakan. Eli todellakin Pekka Pålinpojalla olivat ainakin nämä kolme lasta: Henrik, Margareta ja Adam. Nimet sopisivat muutoinkin tulemaan vanhempien suvuilta. Margareta oli Carin Ollintyttären äiti ja Henrik Pekka Pålinpojan isoisä. Ajatusleikki jatkaa kysymistä, mistä Adam sai nimensä?
Mietin vieläkin kuka oli tuo 1777 kuollut leskimies Pekka Pekanpoika, joka kuoli 91 -vuoden iässä vanhuuteen. Isäkseen on kirjattu Pekka Jönsinpoika ja Susanna Johanintytär. Tämä Pekka olisi syntynyt noin 1686 ja sopisi paremmin Carinin puolisoksi. Toki eihän tavatonta ole ikäero vuonna 1666 ja 1684 syntyneiden välilläkään.
Edelleen mietin saattoivatko nämä Aunit olla alkujaan Kemijärveltä koska sukufoorumin keskustelussa (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=27848)mainitaan eräs Saara Ollintytär (1602 †1702), joka asui viimeiset elinvuotensa tyttärensä Agnetan (n 1640) kanssa Agnetan pojan Ifwar Jönssonin (1685) taloudessa. Ifwar Jönssonilla oli kaksi veljeä Olli ja Hansi. Olli kuoli 1730 ja Hansi hukkui 18.7.1707 ja hänen sukunimekseen hautaustiedoissa on kirjattuna Auno (Kemijärvi haudatut). Tulihan Kemijärveltä mm Könöset käsittääkseni Alatorniolle vai olivatko Aunot ehkä Tornionjokivartisia alkujaan?
Tapani Kovalaine
13.06.15, 18:57
Adam Caarmanin sisar Margareta Auni näyttää avioituneen Alatorniossa 1746 ja puoliso oli kemiläinen leskimies Lauri Jarkko:
2.11.1746 26.12.1746 Kemi Sigtuna Änckl: Lars Gabr:s: Järkä Pig Margareta Pärsd:r Rotala
Perheeseen syntyi Kemissä neljä tytärtä: Anna 1748, Kaarina 1749, Susanna 1750 ja Sohvi 1756 ja poika Pekka 1754, joka kuoli lapsena 1756. Hiski, Susannan syntymä: 31.7.1750 1750 Lars Jarko Margeta Auno Susanna
Lauri Jarkko syntyi Kemin kirkonkylällä Gabriel Tusselin poikana 13.5.1702 ja kuoli Kemin Sihtuunassa 20.6.1780. Margareta Aunin (myöh. Auno) kohdalta ei kuolinaikaa löydy, mutta vuosi 1757 on rippikirjan tietojen perusteella aivan mahdollinen. Digi 211 rk Kemi: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1742-1756_msrk_ik270_ab/211.htm Digi 166 rk: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/166.htm Digi 346 rk: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/346.htm
Susanna Laurintytär Jarkon vaiheita voi seurata Tervolan Lapinniemeen, jossa hän kuoli 72 vuoden ikäisenä. Ei ehkees ollut aviossa ja au-tytär Ulriikka kuoli lapsena vuonna 1797.
1777 kuollut Pekka ei ainakaan ole 1749 kuolleen Pekka Paulinpojan lesken puoliso :)
T Pekka
Mietityttää vain tuo vanhempien korkea ikä kun saivat Adamin vuonna 1733. Isä Pekka olisi ollut 67 vuotias ja äiti Carin 49.
Hienoa kun saatiin "lihaa luiden ympärille" sisar Margetan elämänvaiheista. Mietin miksi miehelleen oli kirjattu sekä Järkkä että Jarkko nimeksi (oliko tässä taas kyse talojen nimistä kuten niin usein kävi).
Onko Heikki kuitenkin kuollut vasta 1749
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t499605
Entä onko tässä Aadamin vihkimerkintä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3021659
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1736-1825_msrk_ik274/117.htm
Keitä puolestaan ovat:
Nils Persson Auno Ruottalasta (n. 1715-1787), jolla lapset Petrus 1746, Carin 1747, Nils 1748, Petrus 1751 ja Olaus 1754.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851392
Tältä Rippikirjan sivulta muutama rivi Nilsiä alempaa löytyy päähenkilömme Aadam. Mitä hänen nimensä edessä lukee?
Olof Persson Auni / Könölä Ruottalasta (n. 1724-1776), jolla lapset
Catharina 1746, Peter 1748, Olaus 1751, Magdalena 1754 ja Nicolaus 1760.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/56.htm
Kuolinmerkinnän mukaan isä Pehr Persson, äiti Carin Nilsdr
Carin Persdr Auni Ruottalasta, joka avioituu Yli-Vojakkalaan Erik Jacobsson Springaren kanssa. Lapsia Jacobus 1753, Malin 1754, Petrus 1755 ja Johannes1756.
Entä onko tässä Aadamin vihkimerkintä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3021659Tässä on yksi kohta, joka sekoittaa (patronyymit ym. epäselviä). Olen kirjannut seuraavaa: Ruottalassa vihittiin 4. helmikuuta 1758 nuorimies Adam Pehrsson Allan (Allard) ja Anna Henrikintytär Mord. Oliko lie kysymyksessä juuri tämä pariskunta vaikkakin Annan patronyymi on Henrik eikä Nils. Tiedetään kirkonkirjoissa olevan Rovaniemellä kuulutusmerkinnän Anna Nilsdottr Mårdille vuonna 1757. Samanaikaisesti kirkonkirjoissa on merkittynä että eräs Anna s. 1723, joka siirtyi tyttärensä Annan s. 1747 kanssa Rovaniemeltä Tornion Ruottalaan vuonna 1757. Miehensä sotilas Anders Carman s. 1713 jäi Rovaniemelle, ilmeisesti tekivät lähtöä Pommerin sotaan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Anna Mord on merkitty vihityksi tai kuulutetuksi Rovaniemellä ja sulhasen kohdalla lukee ainoastaan merkintä olösligt. Saattoiko Anna tulla vihityksi poissaolevan sulhasen kanssa kun odotti tuolloin Niiloa, ensimmäistä lastaan ja sulhanen Adam Pehrsson oli Pommerin sodassa, jota käytiin 1757 – 1762.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Rovaniemen rk 1742 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=135
Nils Persson Auno Ruottalasta (n. 1715-1787), jolla lapset Petrus 1746, Carin 1747, Nils 1748, Petrus 1751 ja Olaus 1754.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851392
Tältä Rippikirjan sivulta muutama rivi Nilsiä alempaa löytyy päähenkilömme Aadam. Mitä hänen nimensä edessä lukee?En kyllä saa selvää, mitä Adamin nimen edessä lukee. Muistiinpanoina olen kirjannut tästä Niilo Pekanpojasta seuraavaa: Niilo Pekanpoika Auni on kirjattu vuonna 1750 28 vuotiaaksi eli hän syntyi noin 1722. Niiloa on pidetty Pekka Paulinpojan poikana, mutta kastetiedoissa kerrotaan, että Niilo syntyi Pekka Niilonpojalle 9.4.1722 ja Niilo kastettiin 9.4.1722 Ruottalassa. Niilon kastoi Christian Antilius (Alatornio syntyneet 1707 – 39, sivu 36, kuva 43).
Olen etsinyt Margetalle (1754) taustatietoja ja toivon, että tämä voisi olla oikein:
NILS ADAMSSON CAARMAN ent. AUNOLA (1758) & MARGETA ANNASDOTTER (1754)
vihitty avioliittoon 16.7.1786
LAPSET
Malin 1775 (ottotytär)
Saara 25.5.1781 Paakkola
Adam 1783 Ɨ 3.8.1820 38 -vuotiaana Tervolassa
Johannes 24.6.1790 Runkaus
Niilon puoliso Margeta Henrikintytär synnytti Saaran ennen avioitumistaan Niilo Kaarmanin kanssa ja hänestä käytetäänkin nimitystä deja. Margeta oli ollut jo aikaisemmin naimisissa ja hänellä oli tytär Malin. Margeta on kirjattu vuoden 1780 rippikirjaan ripillä 1780 Annantyttärenä, joka syntyi 1754 ja samoin tyttärensä Malin (1775) on kirjattu ripille (Kemi rk 1780 – 85 sivu 163, kuva 175)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Malin kävi ehtoolliskirkossa 17.7.1780 ja tämän jälkeen hänen ja tyttärensä tiedot siirtyivät torppari Niilo Kaarmanin talouteen (Kemi rk 1786 – 91 sivu 171 kuva 183). Margeta Henrikintyttären patronyyminä on käytetty myös Annantytärtä, ja hän oli tiettävästi Anna Hansintytär Rombsin (Romssi) avioton tytär, joka syntyi 14.4.1753 Jauhon talossa. Anna Hansintytär vihittiin 12.6.1756 eli kolmen vuoden kuluttua Margetan syntymästä Johan Svahnin kanssa Paakkolassa.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kemi rk 1780 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5848344
JOHAN MATTHIAE SVAHN (1732) & ANNA HENRIKSDOTTER ROMBSI (21.10.1745)
LAPSET
Margareta 14.4.1753 Jauhon talo
Matias 18.7.1756 Mäkimaula Paakkola
Johannes 15.3.1758 Svahn Ilmola
Elisabeth 28.6.1759 Svahn Ilmola
Johannes 29.12.1760 Svahn Ilmola
Anna Rombsi vihittiin Paakkolassa sotilas Johan Matthiae Svahnin kanssa kolme vuotta Margetan syntymän jälkeen eli vuonna 1756. Margetan isästä ei näillä tiedoin ole varmuutta. Pari sai Matias pojan 18.7.1756 Mäkimaulan talossa Paakkolassa. Johannes syntyi Svahnin sotilastorpassa Ilmolassa 15.3.1758, Elisabeth samaten Svahnin torpassa 28.6.1759 ja Johannes 29.12.1760. Johannes kuoli jo lapsena. Anna ei voinut olla Henrik Rombsin 21.10.1745 syntynyt tytär jos hän sai Margetan jo 1753, mutta hän sopii olemaan Johan Henrikinpoika Rombsin tytär, joka syntyi 3.12.1722.
Sotilas Matti Matinpoika Svahn (8.6.1708) asui torpassaan vaimonsa Margareta Matintytär Bengtilän (3.3.1704) ja poikansa Johanneksen ja hänen vaimonsa Annan kanssa vv 1757 – 75 (Kemi rk 1757 – 75 sivu 140 kuva 153). Anna Rombsin sotilasmies Svahn oli vuonna 1732 syntynyt Matti Matinpoika Junttarin eli Svahnin ja Margeta Matintytär Penttilän poika Johannes. Sotamies Svahnin isoisä oli Ilmolan Matti Ollinpoika Junttari ja äitinsä Margaretan isä oli simolainen Matti Jaakopinpoika Bengtilä.
Täällä mainitaan luultavimmin Nils Auno:
Pohjois-Pohjanmaan renovoidut tuomiokirjat kertovat asian käsittelystä joulukuussa 1713 koskien Matti Kontiota Liedakkalasta sekä vastapuolella Matti Jaakopinpoika Bengtilä, Niilo Aunola ja sotilaskossi Matti Matinpoika Bengtilä. Haettiinko tässä Niilo Aunolle eli Annan tyttären Margetan (1753) oikeuksia (Pohjois-Pohjanmaan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1720 KO a:36 kesä, kuva 19 sivu 35).
Toivon korjauksia.
Keitä puolestaan ovat:
Nils Persson Auno Ruottalasta (n. 1715-1787), jolla lapset Petrus 1746, Carin 1747, Nils 1748, Petrus 1751 ja Olaus 1754.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851392
Tältä Rippikirjan sivulta muutama rivi Nilsiä alempaa löytyy päähenkilömme Aadam. Mitä hänen nimensä edessä lukee? Joitakin merkintöjä löydän Aunosta, mutta varhaisemmat tiedot ovat puutteellisia koska Alatornion rippikirjat alkavat 1750 ja nekin kovin vaikeaselkoisina. Pekka Pekanpoika Auno (1666) kuoli 76 vuotiaana Ruottalassa 2.6.1742 ja äidikseen on hautaustietoihin kirjattu Agneta. Niilo Pekanpoika Auni asui perheensä kanssa, vaimo oli liedakkalalainen Brita Carlintytär Pruntzi sekä Niilo ja Pekka -pojat. Niilo Pekanpoika Auni ja leski Brita Carlintytär Pruntzi vihittiin 1.7.1745 Ruottalassa. Toinen uudistilallinen oli Olof Pekanpoika Auno ja vaimo Maria Matintytär Könölä sekä lapset Carin, Olof ja Pehr. Auno no 9 tilalla asuivat vuosina 1780 – 1818 Niilo Niilonpoika Auno ja Caisa Antintytär. Vuoden 1780 tiedoissa tilan koko oli 1/8 mantaalia. Poika Niilo (1749) jäi viljelemään Aunon tilaa vaimonsa Caisa Antintyttären (1749) kanssa. Caisa kuoli Aunossa 1797. Niilo ja Caisa saivat lapset Niilo (1777), Johan (1783), Pehr (1780) ja Olli (1787). Enempiä lapsia taloon ei syntynyt isäntäparille. Talossa asui lisäksi isä Niilon (1715) lisäksi Niilon veli Pekka (1752), joka avioitui 1781 Anna Jakopintyttären (1761) kanssa. Anna tuli taloon Kemistä. Aunoon syntyi lisää lapsia Jacob 1781, Anna Lisa 1782, Catharina 1789 (*1789), Pehr 1791 (*1791), Brita 1792, Niilo 1795 (*1796) ja Petter 1797. Pekka ja Anna asuivat edelleen 1800 – 1818 Aunossa.
Nuo mainitsemasi huomiot kyllä teettävät vielä töitä. Ilmeisesti veljeksiä oli useampiakin, tosin eräs Hoppari käytti myöhemmin Aunon nimeä kun muutti tilalle.
Epäilen, että tuossa rippikirjan kohdassa lukee Adamin edessä "broder" eli veli ja onko siinä hänen alapuolellaan tiedot Anna Niilontyttärestä??
Täällä mainitaan luultavimmin Nils Auno:
Pohjois-Pohjanmaan renovoidut tuomiokirjat kertovat asian käsittelystä joulukuussa 1713 koskien Matti Kontiota Liedakkalasta sekä vastapuolella Matti Jaakopinpoika Bengtilä, Niilo Aunola ja sotilaskossi Matti Matinpoika Bengtilä. Haettiinko tässä Niilo Aunolle eli Annan tyttären Margetan (1753) oikeuksia (Pohjois-Pohjanmaan renovoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1720 KO a:36 kesä, kuva 19 sivu 35). Tarkemmin katsottuani kyse ei voi olla 1713 tapahtuneesta.
Minusta tuossa vuoden 1722 syntymämerkinnässä lukee Kukkola eikä Ruottala. Aika hataraksi jää yhteys tähän Nils Persson Aunoon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939714
Olen edelleen sitä mieltä, että 22.6.1742 kuollut Per oli Pålson, kuten Juhani hiskiin on kirjoittanut ja kuten alkuperäislähteessä mielestäni lukee.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/kuolleet_1740-1760_ik209/4.htm
Aadamin alla on Annan tiedot: Anna Nilsdr Mord Rovaniemi. Huomaa myös, että käyvät täällä ripillä. Aadam ei siis olisi ollut Pommerissa 1757-59.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851392
Aadamin lapsille löysin hieman erit syntymäajat, kuin mitä ketjun ensimmäisessä viestissä oli:
Nikolaus 26.4.1758 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t522102
Olaus 7.1.1761 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t522671
Johannes 11.6.1763 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3013421
Petrus 24.12.1764 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3013537
T Pekka
Hei, kiitos täsmennyksistä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että kyseessä oli Pekka Påhlinpoika. Täytyy tuo korjata toisaalle tekstiosioon, josta nappasin pätkän ja siellä mainitaan vielä Pekka Pekanpoika.
Mitä tulee Adamin ripilläkäynteihin, olen varmaan tulkinnut väärin tuota rippikirjan kohtaa. Minusta näytti, että juuri Adamin kohdalla ei ollut merkintöjä vuoden 1754 jälkeen. Mitähän näistä merkinnöistä pitäisi päätellä. Samoin on varmaan käynyt Ruottalan ja Kukkolan nimien tulkinnassa.
Tässä on viimeisin versio Adamin lapsista:
Nicolaus 26.4.1758 Ruottala[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)
Petrus 1759 †20.12.1759 Ruottalassa 1,5 kk :n ikäisenä
Johannes 11.6.1763 Sihtuuna Knuutila
Petrus 24.12.1764 Sihtuuna Maja & Brita 8.4.1759
Olof
Brigitha 5.11.1766 Rovaniemi
Catharina 15.9.1768 Rovaniemi
Josephus 25.1.1771 Rovaniemi
Henric 10.8.1772 Rovaniemi
Johannes 3.3.1776 Runkaus Carman & Carin 20.3.1770
Anna 8.8.1779 Runkaus
Mathias 5.8.1781 Runkaus
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Nicolaus Aunin kaste 1758 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=1707&pnum=47
Olisihan hieno juttu jos tässä selkiäsi tämä Auno -ketju. Hatarat nämä yhteydet vanhempiin polviin vielä ovat.
Edelleen ihmettelen Adamin vanhempien korkeaa ikää, mutta jos tähän on uskominen etsin Påhl eli Påwell nimistä henkilöä ehkä joko Ruottalasta (Yli-Kaakamaa), Ylivojakkalasta tai Kukkolasta (ensisijassa).
Vanhimmat tiedot löytyvät henkikirjoista aina vuodelta 1640, jolloin henkikirjatiedot koskien Ruottalaa ovat kirjattuina Yli-Kaakamaan. Asukkaita olivat 1640[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Olüff Rodzala, Eskil Karaka, Mickell Jönssinpoika, Lükas Jacobinpoika, Karin vaimo omalla tilallaan ilmeisesti leskenä, Niilo Jöraninpoika sekä Henrik Laurinpoika. Vuonna 1648[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Ruottalassa asuivat Eskill Karahka, Matti Könönen, Oluff Rodzala, Mickell Jönsinpoika, Anders (Carvoin? Kuokas Kahrinin poikako?), Lúcas Jacobinpoika, Radzakes tai Rodzalas Maija ja Carin leskenä edelleen tilallaan (Carinin jälkeen Hendrich Antinpoika). Vuoteen 1651[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Maija oli hävinnyt Ruottalasta, mutta kylällä asui kaksi Henrikinpoikaa Jöns ja Mats. Muita nimiä olivat Eskil Karaka, Mats Könölä, Oloff Råtzala, Påvel Råtzala, Margeta Råtzala, Malin Roúkainen, Michel Jönssinpoika, Lúcas Jacobinpoika, Henrik Laurinpoika ja Matti Henrikinpoika ja Carin tilallaan.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Hk 1640 Ruottala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12161&pnum=71
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Hk 1648 Ruottala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12164&pnum=83
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Hk 1651 Ruottala http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12167&pnum=31
Jos tutkitaan sopivia isäehdokkaita Pekan oletetun syntymävuoden mukaan 1666!, en löydä yhtään Påhlia Länsipohjan läänin henkikirjasta esim. vuonna 1669 (kuva 72). Kukkolassa asui Påhl Påhlinpoika vuonna 1657 (Länsipohjan läänin hk 1657 kuva 516).
Jos taas katsotaan mahdolliselle Pekka Pekanpojalle (1683) isää, luultavasti Ylivojakkalan Aunossa asui 1683 Pekka Jönsinpoika Auno isäntänä, joten kyseessä ei mahtanut olla Auno laisinkaan, ellei tästä välistä puutu yksi sukupolvi ja kysessä olisikin Pekka Pekanpoika Auno (1683).
Yritin etsiä Pekan vaimon Margetan (1684) vanhempia Yli-Vojakkalasta ja
Yli-Vojakkalassa asui vuonna 1684 Olli Henrikinpoika (Olof Hindersson) 14. talous (Länsipohjan lääni, hk 1684 kuva 131) ja vuonna 1695 (Lpl hk sivu 726 kuva 69) - 1701 vaimoihminen Elin Jöns Aunin leski (Länsipohjan lääni, hk 1701 kuva 58, sivu 87), mutta vuonna 1699 taloon olisi merkitty ainoastaan Jöns Aunin piika Margeta ja 1698 hustru Margeta (patronyymistä ei saa selvää) ja tässä kokoajan vierellä Pär Hansson. Vuonna 1680 tilalla Oluff Henrikinpoika (Länsipohjan lääni hk 1680 kuva 125). Jöns Henrikinpoika on samalla paikalla vuonna 1675 ja häntä aiemmin paikalla oli Hans Pärson.
Kuriositeettina lisään vielä tiedon, että vuoden 1726 Tornion lapin tingslagin käsittelyissä mainitaan Tuomas Pekanpoika Auni. Tornion kaupungin raatimies vaati maksua lappalainen Thomas Pekanpoika Aunilta tai perikunnalta.
______________
Vielä on kovin sekavaa ja epäselvää, mutta keskikesän juhla on varmaa kun aurinkokin ainakin toistaiseksi kirkastaa näkymää.
Oletetaan, että Adamin (11.6.1733) vanhemmat tosiaan olivat Pär Påhlinpoika (n 1666) ja Carin Ollintytär (1684), niin mietin vielä saattoiko vaimon nimi vaihtua vihkitietojen Margeta Ollintyttärestä (vihitty 13.1.1713) Carin Ollintyttäreksi. Jos tämä hyväksytään, saattoiko pappi sekoittaa muitakin nimiä (anteeksipyyntö jo etukäteen, että näin epäilen).
Jos tutkitaan Margaretan taustoja, hän oli Ylivojakkalasta ja syntynyt noin 1684. Pekka Påhlinpoika Aunon leski Carin Ollintytär kuoli 65 -vuotiaana 18.3.1749 eli Carin Ollintytär oli syntynyt noin 1684 ja hänen äidikseen on kirjattu Alatornion hautaustietoihin Margaretha Stephanintytär. Hautaustiedoissa hänet on mainittu Pekka Aunin leskenä. Margetan (1684) taustat eivät kovin avaudu, mutta äitinsä Margeta Stephanintytär kiinnostaa koska Ylivojakkalassa asui vuosina 1640 - 1651 Staffan Henrikinpoika, joka saattoi olla Margetan isä. Staffan häviää tilaltaan vuoteen 1667 mennessä, tuliko lie vävy isännäksi kun patronyymi vaihtuu. Ylivojakkalassa asusteli Staffania ennen 1500 – 1600 -lukujen vaihteessa Henrik Erikinpoika Pakkainen, jolla oli poika Staffan Henrikinpoika. Muista Staffaneita ei henkikirja löydä ko. ajalta, joten tämä henkilön saattoi olla Margetan (n 1660) isä.
Tuossa aiemmin jo pohdin Adamin nimen taustoja ja sekin selittyisi sillä, että Adam ehkä sai nimensä isoäidin suvulta, sillä tiedetään Ylivojakkalassa kuolleen 20.6.1733 25 vuotiaan Adam Laurinpoika Packaisen 25 vuotiaana (sama vuosi kun Adam Auni - Caarman (1733) kastettiin). Tämän Adamin äidiksi on kirjattu Brita Niilontytär ja Brita Niilontytär oli myös Joseph Majan vaimon Brita Laurintytär Packaisen äiti eli Adam Laurinpoika (1708) ja Jooseppi Majan Brita Laurintytär (1709) olivat sisaruksia. Sisaruksia oli vielä 1728 kuollut Sara Laurintytär (1704), joka hukkui nuorena hänkin.
Toivon korjauksia ja oikaisuja, ellei sitten ole täysin scifiä.
wittaniemi
15.10.16, 08:37
Auno no 9 tilalla asuivat vuosina 1780 – 1818 Niilo Niilonpoika Auno ja Caisa Antintytär.
Onko kenelläkään tietoa tämän Caisa Antintyttären taustasta? Kenen tyttäriä hän on ja mistä kotoisin?
Juhani Mäkitalo
15.10.16, 19:15
Näin lyhyesti:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1764-1770_ik203/50.htm
Oliko se nyt And Fogden tytär tämä Carin, unohtui jo - kts linkki
(on tätä tieteentekoa mielenkiintoista (?) lukea, mutta saatiinpa tähän
yksi asiallinenkin vastaus)
JM
Juhani Mäkitalo
15.10.16, 19:18
Siis Anders Fogden tytär s. 131.
gift - hos AUNO
JM
Juhani Mäkitalo
15.10.16, 19:31
Aunossa s. 114 näkyy sitten tuloviite Carinille p. 13 (viimeinen numero 1
ei näy, joko jäänyt kirjoittamatta, tai muste haihtunut tältä kohtaa vuosisatojen
kuluessa.
JM
Juhani Mäkitalo
15.10.16, 19:40
Nimimerkki Outikalle tiedoksi, että Ylivojakkalassa ei ole eikä
ole ollut Aunoa.
Suomen Kukkolassa sen sijaan on Aunon tila edelleen ja sillä
ei tietystikään ole mitään tekemistä Ruottalan Aunon kanssa.
Tila täällä sai nimensä vaimo Agneksen mukaan, joka näkyy
luetteloissa 1650-luv.
JM
wittaniemi
15.10.16, 19:43
Kiitokset Juhanille avusta!
Anu
Juhani Mäkitalo
15.10.16, 19:54
Eikö Outikan lukemaan tuomiokirjaan saa linkkiä,
että saamme tarkistaa mitä siellä lukee ??
Syntyneitten toisteleminen ei taida juuri ketään kiinnostaa ??
JM
Eikö Outikan lukemaan tuomiokirjaan saa linkkiä, että saamme tarkistaa mitä siellä lukee ??
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584790
T Pekka
Juhani Mäkitalo
16.10.16, 00:34
Tässä kemiläisessä tuomiokirjajutussa on kysymys riidasta,
joka syntynyt sotilaspojan Mats Matson Bengtilän (ilm. alaikäisen) palkkaamisesta Aunolan ??? ja Kontion tilojen puolesta Liedakkalan
kylässä.
Mikä on tämä Aunola, ei se ainakaan Ruottalan Auno ole. Ei alatornio-
laisella Aunolla ja kemiläisellä Kontiolla varmasti ollut yhdessä palkattuja
sotilaita, eri läänissäkin olivat. Liedakkalassa ei ole Aunoa eikä Aunolaa ???
Tämän "päähenkilömme" Adamin kohdalla oli Alatornion vihityissä
maininta "olöslig", oläslig`hän se piti tietysti olla, ei siitä mitään selvää
saanut oliko edes Adam. Nyt on tämäkin virhe korjattu HISKIin, yksi tuhansista.
Tämä tuomiokirja oli siis varsinaisten asiainpöytäkirja käräjiltä 22-23/6
1720, ei vuodelta 1713, joku valtakirja oli vuodelta 1713.
Tätä soppaa en minä ainakaan aio enempää hämmentää.
JM
Jouni Kaleva
16.10.16, 15:44
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584790
T Pekka
Jutussa Matts Kondio ifrån Liedakalaby esittää Matts Jacobson Bengtilän 13.12.1713 tekemän valtakirjan ja ajaa nyt Nills Aunalaa vastaan koskien sotilaspoika Matts Mattson Bengtilää, joka on jonkin aikaa sitten mennyt palvelukseen Aunalan puolesta, ja nyt Kondio vaatii pojan oman talonsa puolesta palvelukseen.
Ei käy esiin missä kylässä (tai pitäjässä) Aunalan talo on.
Jouni Kaleva
16.10.16, 18:43
Jutussa Matts Kondio ifrån Liedakalaby esittää Matts Jacobson Bengtilän 13.12.1713 tekemän valtakirjan ja ajaa nyt Nills Aunalaa vastaan koskien sotilaspoika Matts Mattson Bengtilää, joka on jonkin aikaa sitten mennyt palvelukseen Aunalan puolesta, ja nyt Kondio vaatii pojan oman talonsa puolesta palvelukseen.
Ei käy esiin missä kylässä (tai pitäjässä) Aunalan talo on.
Käräjien tapahtuma-aikaan 1720 näkyy rippikirjassa Alapaakkolassa Nils (Johansson) Annala perheineen. Häntäkö mahdetaan tarkoittaa, vaikkakin käräjäpöytäkirjassa on selvästi Aunala? (renovoinnissa nimi on voinut muuttua originaalista) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/102.htm
Jutun toinen osapuoli Matti Kontio Liedakkalasta näkyy esim. tässä jaksolla 1713-19 ja hänen talossaan on myös Jacob Mattson Bengtilä, joka sopisi olemaan sotilaspojan veli. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/58.htm
Juhani Mäkitalo
17.10.16, 13:24
Tärkein havainto tässä asiassa oli se, että kemiläisillä, joiden
sotilaat kuuluivat Pohjanmaan rykmenttiin ja alatorniolaisilla
joiden palkkaamat sotilaat kuuluivat Länsipohjan rykmenttiin
ei ollut yhteisesti palkattuja sotilaita !!
Kaikenlaisiin höperryksiin sitä tuleekin puututtua. Ja tätä sitten
käsitellään sivukaupalla.
On nämä palstat luettavaa !
JM
Täytyy vain pahoitella, jos asiat eivät tule kerralla esitetyksi kovin loogisesti.
Etsin siis Erik Wilhelm Koivulan (4.8.1804) esivanhempia. Erik Vilhelm oli Saara Kaarmanin avioton poika. En ole päässyt käsitykseen syntyikö Erik Oulussa vai Tervolassa. Erik tuli äitinsä kanssa Kaarmanin torppaan Tervolassa (Tervola rk 1800 - 1813 sivu 26). Perästäkäsin tuli Oulusta Abraham Pyrrö, jonka kanssa Saara vihittiin ja parin muut lapset syntyivät Tervolan Runkauksessa. Saaran vanhemmiksi on arveltu Niilo Adaminpoika Caarmania ent. Aunoa ja Margeta Annantytär Rombsia. Tuo oikeusjuttu sopisi siten kuvioon, että Margetan isoäiti oli Penttilän talosta Margeta Matintytär Bengtilä(?)
Eräs Nicolaus syntyi 1758 Ruottalassa Adam Pekanpoika Aunille ja Anna Niilontytär Mårdille, joskin Hiskistä löytyy vihkimerkintä 4.2.1758 Adam Pekanpoika Allard ja Anna Henrikintytär Mård. Saattoiko olla yksi ja sama pari koska muuta vihkimerkintää en ole löytänyt. Mikä oli tämä Allard? Oliko ruotunimi.
Pariskunnan lapset syntyivät vv 1758 - 59 Ruottalassa, vv 1763 - 64 Liedakkalan Sihtuunassa, vv 1766 - 72 Rovaniemellä ja 1776 - 81 Runkauksessa Tervolassa.
Juhani Mäkitalo
17.10.16, 19:32
Erik Wilhelm s. 4/8 1804 ja kastettiin 5/8 Tervolassa, ei siinä välissä
paljon kerinnyt matkustelemaan.
Adam Auno vihit. Alatorniolla 1757, Nicolaus s. 26/4 1758 Ruottalassa
Miten olisi mahdollista, että Adam olisi vihitty uuden vaimon kanssa
4/2 1758 Kemissä ja olisi vielä ehtinyt vaihtaa nimensä Allardt`iksi,
ihmeiden aika ei ehkä ollut ohi ??
JM
Juhani Mäkitalo
17.10.16, 19:37
Täällähän se on Adam Alatorniolla Ruottalassa ja entisen
vaimon kanssa, eikä ihmeitä ole tapahtunut ??
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/rippikirja_1750-1762_ik203/57.htm
JM
Juhani Mäkitalo
17.10.16, 19:42
...siis sivulla 112 alinpana, poika Nikolauskin näkyy,
vai olisiko käynyt salaa vihillä Kemissäkin, kuka tietää ??
Adam Auno vihit. Alatorniolla 1757, Nicolaus s. 26/4 1758 RuottalassaEn löydä Alatorniolta vihityistä tietoa vihkimisestä (linkki (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12934&pnum=33)).
En löydä Alatorniolta vihityistä tietoa vihkimisestä (linkki (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12934&pnum=33)).
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t542820
Olisiko kuitenkin niin että tässä on kyse vuodesta 1758 ja kyseessä on Kemissä helmikuussa toimeenpantu vihkiminen, joka on sitten kirjattu myös Alatorniolle. Kovin samanlaiset ovat vihkiparin nimet. Minusta tuossa lukee kuulutuksen kohdalla januari ja myös edeltävät vihkimiset ovat oletettavasti vuodelta 58, kun kuulutus on marraskuulta ja vihkiminen tammikuulta. Sopisi hyvin yhteen Kemissä helmikuussa vihittyyn pariin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/vihityt_1707-1757_ik210/33.htm
Mistähän tuo Allard on tuonne Hiskiin keksitty? Tässä alkuperäinen Kemin sivu
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1736-1825_msrk_ik274/117.htm
T Pekka
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t542820
Olisiko kuitenkin niin että tässä on kyse vuodesta 1758 ja kyseessä on Kemissä helmikuussa toimeenpantu vihkiminen, joka on sitten kirjattu myös Alatorniolle. Kovin samanlaiset ovat vihkiparin nimet. Minusta tuossa lukee kuulutuksen kohdalla januari ja myös edeltävät vihkimiset ovat oletettavasti vuodelta 58, kun kuulutus on marraskuulta ja vihkiminen tammikuulta. Sopisi hyvin yhteen Kemissä helmikuussa vihittyyn pariin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/alatornio/vihityt_1707-1757_ik210/33.htm
Mistähän tuo Allard on tuonne Hiskiin keksitty? Tässä alkuperäinen Kemin sivu
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1736-1825_msrk_ik274/117.htm
T Pekka
Kiitos jälleen kerran. Olisi pitänyt tarkistaa alkuperäinen merkintä, eikö siellä selvästi kerrotan nimeksi Aunu.
Sekoitanpa tätä taasen: Tervolaan aikanaan Iistä muuttanut Anna Tapanintytär Höyttyä (10.3.1723) muutti Tervolasta tyttärensä Annan (10.10.1747) kanssa Tornioon vuonna 1757. Annan puoliso oli sotilas Anders Andersinpoika Carman s. 1713 (Tervola rk 1742 – 71 kuva 135)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Tervolassa kastettiin 17.8.1739 Kn. (knect?) Antti Antinpoika Caarmanille ja Kaarina Henrikintyttären (Röndö kirjoitettu äidin sukunimi) poika Johan. Tervolassa asuneen sotamies Antti Caarmanin ensimmäinen vaimo Carin kuoli 1743 ja Antti vihittiin Anna Tapanintytär Höyttyän kanssa 1745. Annan syntymätiedoissa on Anna Tapanintyttären sukunimi Höyttyä mainittu. Anna Tapanintytär syntyi Iissä isäntämies Tapani Matinpoika Höyttyälle ja Agneta vaimolle maaliskuussa 1722. Anna Tapanintytär muutti 1757 Tornioon tyttärensä Annan kanssa.
Tervolaan ilmaantuu Antin paikalle Adam Carman (1734) vaimonsa Anna Niilontyttären (9.5.1735) kanssa vuonna 1778. Adamin ja Annan lapset mainitaan torpassa myös eli Niilo (1763), Olli (1764), Pekka (1765), Brita (5.11.1766), Kaarina (15.9.1768), Maria (10.8.1772) ja Juho[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Ruottalassa asui 1780 Wipplustigin sotilastorpassa Johan Staffaninpoika Mård (1735) ja vaimonsa Lisa Henrikintytär (1745).
Mietin oliko tuolla edeltäjällä mitään muuta yhteistä kuin ruotunimi tämän Aatamin kanssa.
_____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Rovaniemen rk 1742 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1984&pnum=135
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tervola rk 1772 – 86 sivu 73 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1983&pnum=77
Tapani Kovalaine
18.10.16, 08:30
Niilo ja Olli Carman (Caarman) syntyivät Alatorniossa, Hiskin mukaan:
26.4.1758 27.4.1758 Rotala Adam Pärsson Auni Anna Nilsd:r Nicolaus
*7.1.1761 11.1.1761 Cakama Adam Pehrsson Anna Nilsd:r Olaus
Juhani Mäkitalo
18.10.16, 15:06
Sekoitetaanpa taas: Ruottalassa oli siis rippikirjankin mukaan, joka aina
tärkeä katsoa, turha ihmetellä HISKIÄ, jossa joka toinen merkintä virheellinen !
Adam Person Auno + Anna NILSDR Mård, Rovaniemeltä
Kemissä Adam Person Allard (todennäk.) + Anna HENRIKSDR. Mård, miten
nämä voisivat olla yksi sama pari ??
JM
Sekoitetaanpa taas: Ruottalassa oli siis rippikirjankin mukaan, joka aina
tärkeä katsoa, turha ihmetellä HISKIÄ, jossa joka toinen merkintä virheellinen !
Adam Person Auno + Anna NILSDR Mård, Rovaniemeltä
Kemissä Adam Person Allard (todennäk.) + Anna HENRIKSDR. Mård, miten
nämä voisivat olla yksi sama pari ??
JM
Tätäkin on aprikoitu taustakeskusteluissa, voisivatko olla yksi ja sama pari. Muistan jostakin lukeneeni pappien kirjoitusvirheistä ja onpa saattanut joskus patronyymikin vaihtua :)
Tiedä häntä oliko Adam Auno vai Aunu, vai onko merkitystä. Olisiko sekin luettava pappien kirjaamistavan vaihteluksi.
Sekoitetaanpa taas: Ruottalassa oli siis rippikirjankin mukaan, joka aina tärkeä katsoa, turha ihmetellä HISKIÄ, jossa joka toinen merkintä virheellinen !
Adam Person Auno + Anna NILSDR Mård, Rovaniemeltä
Kemissä Adam Person Allard (todennäk.) + Anna HENRIKSDR. Mård, miten
nämä voisivat olla yksi sama pari ??
JM
Kemin vihityissä Aadamin kerrotaan olevan Ruottalasta (ja vaimonkin jostain, mutta if:n perässä oleva tieto jää taipeeseen). Tässä vielä digiarkiston sivu Kemistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850691
Minusta tällä kirjoittajalla l-kirjaimet ovat aika pitkiä niin yksittäin kuin tuplanakin, mutta voihan se olla Allardkin. Eipä taida kuitenkaan Adam Allardia tai Anna Henriksdr Mårdia löytyä Ruottalasta (eikä Kemistä) tätä ennen eikä tämän jälkeenkään.
Toinen asia on Tornion vihkitieto. Siellä sanotaan mielestäni
i Kemi xxxxxx Ruottala & Anna Nilsdr Mård ifrån Rovaniemi. Päiväystä ei kuulutukseen eikä vihkimiseen ole merkitty, vaan sarakkeessa lukee Kemissä. Eikö tämä viittaisi siihen, että pari on vihitty Kemin seurakunnassa?
Adam Person Auno + Anna NILSDR Mård, Rovaniemeltä
Kemissä Adam Person Allard (todennäk.) + Anna HENRIKSDR. Mård, miten
nämä voisivat olla yksi sama pari ??
Vastaan vielä uudestaan, nyt paremmalla ajalla.
Alatornion vihkimerkinnöistä löytyy v 1757/1758 kohdalta rivi: (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939915:)
i Kemi Adam Persson xxxx ifrån Rotala och Anna Nilsdr Mård ifrån Rovaniemi.
Adamin sukunimestä ei saa selvää, mutta se on pääteltävissä vihkimisen ajalta olevan rippikirjan perusteella Aunoksi. Rippikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851392) löytyy
Adam Pärsson Auni & Anna Nilsdotter Mord ifrån Rävaniemi.
Tornion vihkimerkinnässä viitataan, että varsinainen toimitus olisi tehty Kemissä, mistä löytyykin v 1758 tieto:
Feb 4 Ruotzala md.k. Juv Adam Persson Aunu med Anna Henriksdr Mord i.f. ...
Papilla on lipsahtanut tuohon kaksi virhettä. Ruottala ei ole Kemin seurakuntaa (md.k.), eikä Annan ole Heikintytär. Muut tiedot sulhasen kotipaikkaa ja parin sukunimiä myöten sopivat Alatornion puolelta löytyneeseen pariin. Kun vielä huomioidaan Tornion merkinnän i Kemi, vaikuttaa tämä aika selvältä.
Voisiko Kemissä vihitty Adam kuitenkin olla Allardt tai Allard, jolloin kyseessä olisi eri henkilö kuin Alatorniolla? Jokainen voi itse päätellä sen liitteenä olevasta kuvasta. Alimpana on Kemin vihkimerkintä, jossa siis pitäisi lukea Allard, ja sen yläpuolella kaksi todennäköisesti saman pastorin käsialanäytettä.
T Pekka
Tässä rippikirjan sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9126&pnum=164) löytyy Adam Pekanpojan kastetiedot Alatornion kirjoista. Isä Per Påhlson ja äiti Carin Juhontytär. Kummeista en oikein saa selkoa. Outoja nimiä?
Tässä rippikirjan sivulla (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9126&pnum=164) löytyy Adam Pekanpojan kastetiedot Alatornion kirjoista. Isä Per Påhlson ja äiti Carin Juhontytär. Kummeista en oikein saa selkoa. Outoja nimiä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939933
Studenten Mårten Arbenius (olisiko?) ja vaimo Maria Andersdr,
Anders Gabrielson ja Brita Johansdr sekä
Piga Maria Pärsdr Peteri.
Martin sukunimi menee vähän arvailun puolelle. Antti on Ruottalasta, lapsia ilmeisesti tässä v 1750 rippikijasivulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4851393
Kemissä on Pehr Peteri, mutta pikaisella silmäyksellä en löytänyt rippikirjasta hänellä Maria-tytärtä.
Edellisessä viestissäni oli toimimaton linkki, kaksoispiste pois osoitteen perästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4939915
Juhani Mäkitalo
21.10.16, 15:40
Ei kai sentään Rävaniemi eikä Revaniemi vaan Råvaniemi,
jonka me kaikki tiedämme Rovaniemeksi.
Jotkut eivät pääse irti noista kirjurien virheistä !
JM
Kiva kun täältä saa lukea asiallisiakin vastauksia.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.