Iin nimismiehiä 1500-luvulta

[s.peltonen]

Selailin jokin aika sitten läpi Pohjanmaan voudintilien vuosien 1539-1625 tilikirjat ja poimin samalla talteen silmään osuneet maininnat Iin nimismiehistä. Haluaisin jakaa nämä linkit teidän kanssanne. Tilikirjoissa on varmasti muitakin Iin nimismiehiä koskevia linkkejä; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Mikäli havaitsette tiedoissa taikka tulkinnoissa virheellisyyttä, otan kiitollisin mielin vastaan korjauksia. Mikäli teillä on jotain lisätietoja, niin olen erittäin kiitollinen kaikista tiedoista.

Seuraava käsitys muodostui Iin nimismiehistä (suluissa oleva patronyymi taikka lisänimi on vain oma käsitykseni siitä, miten asia veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi olevan); puuttuva vuosiluku ei tarkoita sitä, että tuolloin ei olisi ollut nimismiestä; se tarkoittaa vain sitä, että kyseiseltä vuodelta en onnistunut löytämään mainintaa Iin nimismiehestä:

1543: Erkki (saattaa ehkä olla Erkki Ollinpoika Veijola)
1562-1564: Sigfrid Hannunpoika Long (Hiivalan talosta)
1565-1568: kirkkoherra Lauri Matinpoika
1569: Tuomas (Ollinpoika) Leisto
1570: her Hans (pitäisikö olla her Lars?)
1571-1572: kirkkoherra Lauri Matinpoika
1574: Sigfrid Jönsinpoika (onko Raasakka?)
1581: kirkkoherra Lauri Matinpoika
1582-1584: Tapani Tuomaanpoika (Veijola)
1585: Yrjö Mikonpoika (Leisto)
1586-1590: Tapani Tuomaanpoika (Veijola)
1591-1592: Antti Rautia
1593-1595, 1598-1603, 1606: Tapani Tuomaanpoika (Veijola)
1607: Matti Pekanpoika (Pernu)
1610-1611, 1613-1615: Tapani Tuomaanpoika (Veijola)
1614: Tapani Niilonpoika (pitäisikö olla Tapani Tuomaanpoika?)
1616-1617: Yrjö Jaakonpoika (Valtari)
1618: Markus Yrjönpoika (Kauppila)
1619: Markus Ollinpoika (pitäisikö Olla Markus Yrjönpoika?)
1620-1621: Sigfrid Tapaninpoika (mahdollisesti Veijola)
1623-1648: Sigfrid Martinpoika (Korvala)

Joitakin asioita tilikirjojen selailu selkeytti. Aiemmin olin kirjannut esi-isäni Klemet Jaakonpoika Valtarin toimineen nimismiehenä vuonna 1616 (koska maakirjassa hänen talonsa kohdalla on maininta "ländzman"). Samoin olin kirjannut esi-isäni Martti Grellinpoika Korvalan toimineen nimismiehenä vuonna 1623 (koska hänen talonsa mainitaan nimismiehen taloksi vuosien 1623-1624 autiotaloluettelossa). Tilikirjojen selailun jälkeen poistin heidän kohdaltaan nimismies maininnan. Vaikuttaa siltä, että maakirjoissa ja autiotaloluetteloissa oleva "ländzman" kommentti tarkoittaa vain sitä, että nimismies asuu kyseisessä talossa ja kyseiseen taloon kohdistuu nimismiehen talon verovapaus. Vaikuttaisi siltä, että nimismies ei kuitenkaan välttämättä ole se henkilö, jonka nimellä talo satutaan kirjaamaan maakirjaan. Maakirjan kannalta ei ehkä ole ollut kovinkaan oleellista se, kuka henkilö toimii nimismiehenä; vaan vain se, mille talolle nimismiehen verovapaus kohdentuu. Aiemmin on 1600-luvun alun nimismiesten vaihtelut tuntuneet hieman sekavilta; samaan aikaan nimismiehenä näytti toimineen veljekset (esim. Valtari), taikka isä ja poika (esim. Korvala). Toisinaan mietitytti, että onko nimismiehen talosta nimismiehen askareita hoitanut se henkilö, joka sattui aamusella ensin laittamaan takin niskaansa ja lähtemään kylille. Usein käy niin, että asian näyttäessä kovin sekavalta, on asiaan olemassa jokin selitys, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa asian. Mielestäni niin kävi tälläkin kertaa. Vastaava nimismiesten nimien vaihtelua esiintyy myös muiden Pohjanmaan pitäjien kohdalla. Vuosien 1614-1615 tilikirjassa mainittiin Limingan nimismiehen kohdalla "lendzman Hans Myr haffer Oluf Nilsons hemman". Kun tuon kommentin luettuani aloin tarkastelemaan nimismiehiä siten, että maakirjoissa ja autiotaloluetteloissa oleva "lendzman" kirjaus tarkoittaa vain nimismiehen asumaa taloa, ei nimimiestä henkilönä, alkoi sekavuus nimismiesten listalta hävitä.

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus>: <aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>).

Erkki:
1543_4531:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2627541&aytun=2072326.KA&j=22) (Iin kesäkäräjät; nimismies löi Pekka Pernua ja Pekka Pernu löi nimismiestä), 1563_4658:34 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637729&aytun=2141170.KA&j=35) (vanha nimismies Erkki on "höste trån" luettelossa, vaikkakaan ei ilmeisesti enää nimismiehenä; esim. vuoden 1558 "höste tråån" luettelossa, 1558_4600:21 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2631884&aytun=2141058.KA&j=22), on neljä iiläistä ja heidän joukossaan on Erkki Ollinpoika; vuosien 1547-1564 veroluetteloihin kirjataan suuri talo Erkki Ollinpojan nimellä, kyseisen talon kirjaukset sopivat Veijolan talon kirjauksiksi; tästä juontuu heikko arvaus siitä, että nimismies Erkki saattaisi olla Veijolan talossa asuva Erkki Ollinpoika)

Sigfrid Hannunpoika Long (toisinaan nimellä Sigfrid, toisinaan nimellä Sigfrid Long, toisinaan nimellä Sigfrid Hannunpoika; veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Hiivalan talo kirjataan vuosina 1547-1580 Sigfrid Hannunpoika Long:n nimellä):
1562_4646:40 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636324&aytun=2141158.KA&j=40), 1563_4655:17 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636815&aytun=2141167.KA&j=17), 1563_4656:304 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637507&aytun=2141168.KA&j=311), 1563_4657:43 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637613&aytun=2141169.KA&j=42), 1564_4666:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638485&aytun=2141359.KA&j=16), 1564_4666:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638487&aytun=2141359.KA&j=17), 1564_4667:99 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638663&aytun=2141361.KA&j=101), 1564_4667:116 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638843&aytun=2141361.KA&j=118), 1564_4670:51 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639053&aytun=2141365.KA&j=50)

kirkkoherra Lauri Matinpoika (her Lars):
1565_4676:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639837&aytun=2141372.KA&j=12), 1566_4685:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640862&aytun=2141382.KA&j=12), 1567_4693:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641699&aytun=2141394.KA&j=15), 1568_4701:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642924&aytun=2141519.KA&j=27), 1571_4725:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646051&aytun=2141558.KA&j=9), 1572_4732:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647001&aytun=2141604.KA&j=10), 1581_4761:135 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670526&aytun=2141670.KA&j=133)

her Hans (pitäisikö olla her Lars?):
1570_4716:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644959&aytun=2141546.KA&j=9)

Tuomas (Ollinpoika) Leisto (veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että vanhempi Leiston talo kirjataan vuosina 1547-1557 Tuomas Ollinpoika Leiston nimellä ja vuosina 1558-1579 Tuomas Leiston nimellä; seuraava Tuomas Leisto (Tuomas Niilonpoika) tulee veroluetteloihin vasta vuonna 1589):
1569_4710:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644055&aytun=2141535.KA&j=9)

Sigfrid Jönsinpoika (onko Raasakka?; Iin veroluetteloista ei tuolta ajalta tunnu löytyvän muita Sigfrid Jönsinpojan taloja kuin Sigfrid Jönsinpoika Raasakan talo, mikä on kohtalaisen pieni talo; voi toki olla niinkin, että Sigfrid Jönsinpoika oli jonkin talon poikia, ja häntä ei kirjattu veroluetteloihin isäntänä):
1574_4739:126_1575-07-12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648592&aytun=2141628.KA&j=130)

Yrjö Mikonpoika (Leisto; uudempi Leiston talo vaikuttaa olevan vuosina 1583-1619 kirjattuna Yrjö Mikonpoika Leiston nimellä):
1585_MK_4773:152 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672931&aytun=2141687.KA&j=153)

Antti Rautia:
1591_4793:69 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666988&aytun=2141716.KA&j=70), 1592_4797:71 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667796&aytun=2141724.KA&j=73), 1592_4797:81 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667815&aytun=2141724.KA&j=83)

Matti Pekanpoika (Pernu):
1606_4861a:79 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2656820&aytun=2141926.KA&j=88) (vuoden 1606 maantarkastuskirja saattaisi olla Johan Ottesonin vuoden 1608 maantarkastuskirja; vuoden 1606 maantarkastuskirjassa vaikuttaa olevan uudempaa tietoa kuin vuoden 1606 maakirjassa; esim. Simon, Simoniemen ja Maxniemen talot kirjataan vuoden 1606 ja 1607 maakirjoissa vielä Iihin, mutta vuoden 1606 maantarkastuskirjassa jo Kemiin), 1607_4855:197 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655589&aytun=2141916.KA&j=201)

Tapani Tuomaanpoika (Veijola):
1582_4763:27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670814&aytun=2141672.KA&j=27), 1582_4764:115 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671051&aytun=2141673.KA&j=116), 1583_4767:119_1584-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671754&aytun=2141678.KA&j=121), 1584_4770:93_1583 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672273&aytun=2141682.KA&j=94), 1586_4777:71 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673286&aytun=2141691.KA&j=71), 1587_4780:72 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673557&aytun=2141695.KA&j=72), 1588_4783:66 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673854&aytun=2141698.KA&j=70), 1589_4786:56 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665669&aytun=2141705.KA&j=57), 1590_4789:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666168&aytun=2141708.KA&j=23), 1593_4801:71 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668507&aytun=2141729.KA&j=73), 1594_4805:77 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662388&aytun=2141733.KA&j=78), 1595_4807:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662859&aytun=2141735.KA&j=16), 1595_4808:70 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663085&aytun=2141737.KA&j=70), 1595_4808:130_1593-09-28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663228&aytun=2141737.KA&j=132), 1596_4809a:3 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663570&aytun=2141739.KA&j=3), 1598_4810:24 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663633&aytun=2141740.KA&j=25), 1598_4811:6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663703&aytun=2141742.KA&j=6), 1599_4813:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664176&aytun=2141746.KA&j=12), 1599_4814:75 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664394&aytun=2141748.KA&j=75), 1600_4817:8 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665096&aytun=2141790.KA&j=9), 1600_4818:69 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665296&aytun=2141791.KA&j=70), 1600_4819a:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665528&aytun=2141793.KA&j=2), 1601_4820:20 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633627&aytun=2141794.KA&j=19), 1601_4821:64 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659139&aytun=2141795.KA&j=66), 1602_4828:25 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659874&aytun=2141884.KA&j=25), 1603_4833:27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660855&aytun=2141891.KA&j=26), 1606_4849:93 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2654491&aytun=2141908.KA&j=93), 1610_4869:49 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658894&aytun=2141941.KA&j=51), 1610_4869:95 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658973&aytun=2141941.KA&j=96), 1611_4876:48 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651317&aytun=2141950.KA&j=49), 1613_4891:157 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637932&aytun=2141969.KA&j=169), 1613-1615_4990:32 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658094&aytun=2142336.KA&j=35), 1614-1615_4896:46 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638712&aytun=2141974.KA&j=46), 1614-1615_4896:121 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638889&aytun=2141974.KA&j=127)

Tapani Niilonpoika (pitäisikö olla Tapani Tuomaanpoika?):
1612-1613_4882:23_1614-08-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=14169539&aytun=2141956.KA&j=24)

Klemet Jaakonpoika (Valtari) (1616):
1616_4908:57 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641326&aytun=2142008.KA&j=59) (ilmeisesti nimismiehenä on veli Yrjö Jaakonpoika Valtari, ja Klemetin talolle maakirjaan laitettu "lendzman" merkintä tarkoittaa vain nimismiehen asumaa taloa)

Yrjö Jaakonpoika (Valtari):
1616_4909:53 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641580&aytun=2142009.KA&j=55), 1616-1617_4991:23_1615-07-26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658188&aytun=2142337.KA&j=25), 1616-1617_4991:41_1617-07-25 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658229&aytun=2142337.KA&j=46)

Markus Yrjönpoika (Kauppila) (1618):
1618_4921:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643757&aytun=2142024.KA&j=43), 1618_4921:62 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643804&aytun=2142024.KA&j=67), 1618_4922:63 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644051&aytun=2142025.KA&j=76)

Markus Olavinpoika (1619) (pitäisikö olla Markus Yrjönpoika?; samassa asiakirjassa Lohtajan nimismiehen patronyymi eroaa tekstissä ja puumerkin yllä):
1619_4929:106_1620-07-18 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645036&aytun=2142034.KA&j=108)

Sigfrid Tapaninpoika (mahdollisesti Veijola):
1620_4935:122 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645808&aytun=2142040.KA&j=128), 1621_4940:95 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646763&aytun=2142053.KA&j=93)

Martti Grellinpoika (Korvala):
1622_4944b:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647611&aytun=2142118.KA&j=38), 1623-1624_4947:127 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648977&aytun=2142124.KA&j=121) (ilmeisesti nimismiehenä on poika Sigfrid Martinpoika Korvala, ja Martin talolle autiotaloluetteloon laitettu "lendzman" merkintä tarkoittaa vain nimismiehen asumaa taloa; vuoden 1622 luettelosta Martin nimi on viitattu yli, liekö kirjaus tehty vuotta liian aikaisin)

Sigfrid Martinpoika (Korvala; linkit tarkastelujaksolla):
1623-1624_4947:93 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648903&aytun=2142124.KA&j=88), 1625_4955:114 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651875&aytun=2142139.KA&j=105)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

"Iin nimismiehiä" on erittäin hieno ja ansiokas artikkeli; arvostan sitä suuresti ja se on tullut moneen kertaan luettua. 1500-luvun osalta päädyin kuitenkin joiltakin osin hieman erilaiseen näkemykseen. Vaikuttaa siltä, että joissain myöhemmin kirjoitetuissa kirjoissa on esitetty näkemyksiä, joiden uskoisin perustuvan "Iin nimismiehiä" artikkeliin. Tämän vuoksi haluaisin kertoa, millainen käsitys itselleni muodostui veroluetteloiden, käräjäpöytäkirjojen ja muiden tilikirjojen perusteella. Näin meillä kaikilla on mahdollisuus nostaa oma näkemyksemme pöydälle; ja yhdessä pohtien päätyä näkemykseen, jossa voi olla jotain uutta meille kaikille. Koska kertaalleen kirjoitut asiat pakkaavat toistumaan sellaisenaan useissa myöhemmin kirjoitetuissa kirjoissa, ja arvelut pakkaavat ajan saatossa muuttumaan totuuksiksi, niin olisi hienoa, jos voisimme yhdessä pohtia sitä, saattaisiko jokin asia mahdollisesti olla hieman eri tavalla kuin mitä aiemmin on ajateltu. Samoin on hyvä katkaista omilta näkemyksiltäni ja tulkinnoiltani siivet heti alkuunsa, mikäli havaitsette niissä virheitä. Jos teillä on tiedossa arkistolähteitä, joiden perusteella oma näkemykseni voidaan osoittaa vääräksi, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikista tuon ajan Iin nimismiehiin liittyvistä lisätiedoista. Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan vielä toistamiseen, että en millään muotoa moiti taikka arvostele "Iin nimismiehiä" artikkelia. Se on loistava artikkeli ja olen erittäin kiitollinen siitä, että se on kirjoitettu ja että olen saanut sen lukea. Arvosta suuresti kaikkea Paason kynästä lähtenyttä tekstiä. Paasolla on tapana laittaa teksteihinsä ihailtavan paljon viitteitä arkistolähteisiin. Se helpottaa suuresti asioiden tarkistamista ja näkemysten vertailua.

Artikkelin mukaan Iin pitäjässä olisi 1600-luvun alussa ollut muitakin nimismiehiä kuin kruunun nimismies; esimerkkinä tällaisesta nimismiehestä mainitaan Matti Pernu. Matti Pernun mainitaan toimensa aikana vuonna 1609 nimittäneen varsinaista nimismiestä varkaaksi, saaneensa siitä 40 markan sakot ja tämän vuoksi luultavasti menettäneen nimismiehen viran. Lähteeksi artikkelissa mainitaan vuoden 1610 Iin talvikäräjien sakkoluettelo (VA 4871:18 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650489&aytun=2141945.KA&j=18)). Itse en ole löytänyt mitään viitteitä siitä, että Iissä olisi tuolloin toiminut useampia nimismiehiä. Myöhemmin Iissä toimii kaksi nimismiestä; varsinainen nimismies on suuresta Iin kylästä ja toinen toimii Kuivaniemen nimismiehenä. Ensimmäiset löytämäni merkinnät Kuivaniemen nimismiehestä ovat 1630-luvulta. Joissakin pitäjissä on useampia nimismiehiä jo aiemmin. Esim. Kemissä on kaksi nimismiestä vuoden 1610 tietämiltä. Kemin toinen nimismies on Simosta, ja toimii ilmeisesti Simon nimismiehenä. Matti Pernu mainitaan nimismieheksi vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (mikä saattaa olla vuodelta 1607 taikka 1608) ja vuoden 1607 maakirjassa. Vaikuttaa siltä, että tuolloin Matti Pernu hoiti varsinaisen nimismiehen tehtäviä. Tuolloin mitään muuta taloa ei mainita nimismiehen taloksi. Vuoden 1610 talvikäräjillä Matti Pernu saa 40 markat sakot, koska hän on nimitellyt nimismiestä varkaaksi ja väitettä ei voitu näyttää toteen. Sakkoluettelossa ei kuitenkaan mainita, että Matti Pernu olisi ollut nimismies. Uskoisin, että Matti Pernu ei tuolloin enää toiminut nimismiehenä. Vuodelta 1609 ei tilikirjoja löytynyt tietoa siitä, kuka tuolloin toimi nimismiehenä. Viimeistään seuraavasta vuodesta alkaen nimismiehenä toimi jälleen Tapani Tuomaanpoika.

Artikkelin mukaan Iissä nimismiehenä vuosina 1580-1590 toiminut Tapani Tuomaanpoika olisi luultavasti eri henkilö kuin vuosina 1595-1615 Iin nimismiehenä toiminut Tapani Tuomaanpoika. Jälkimmäisen henkilön kerrotaan olevan Etelä-Iistä. Ensin mainitun kerrotaan Pohjanmaan historian mukaan olevan Leiston talon poikia. Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että vuosina 1582-1615 (tarkemmin: 1582-1584; 1586-1590; 1593-1595; mahdollisesti myös vuosina 1596-1697; 1598-1603; mahdollisesti myös 1604-1605; 1606; mahdollisesti myös 1609; 1610-1611; mahdollisesti myös 1612; 1613-1615) Iin nimismiehenä toiminut Tapani Tuomaanpoika olisi asunut koko nimismieskautensa ajan Veijolan talossa. Tapani isännöi Veijolan taloa vuodesta 1581 alkaen. Tapani saattoi muuttaa Veijolan taloon vävyksi. En ole onnistunut löytämään mitään, mikä viittaisi Tapanin olleen Leiston poikia. Onko kenelläkään Pohjanmaan historia kirjaa ja mahdollisuutta tarkistaa siitä, millä perusteella Tapanin oletetaan olevan Leiston poikia? Uskoisin, että todennäköisesti nimismies Tapani Tuomaanpoikia on vain yksi henkilö. On toki mahdollista, että Veijolan talon isännyys olisi jossain vaiheessa vaihtunut yhdeltä Tapani Tuomaanpojalta toiselle Tapani Tuomaanpojalle. Veroluetteloista on kuitenkin vaikea nähdä sitä, milloin tuollainen vaihdos olisi tapahtunut. Tapani Tuomaanpojan pitkään nimismieskauteen (1582-1615) mahtuu kolme katkosta. Vuonna 1585 nimismiehenä toimii Yrjö Mikonpoika (Leisto), (taikka joku hänen talossaan asunut henkilö). Vuosina 1591-1592 nimismiehenä toimii Antti Rautia. Ja vuonna 1607 nimismiehenä toimii Matti Pekanpoika (Pernu). Siihen ei ole löytynyt selitystä, että mistä nämä katkokset aiheutuivat; oliko Tapanin talo tuhoutunut ja sen aiheuttamat vaikeudet olisivat vaikuttaneet katkokseen; oliko Tapani estynyt hoitamaan nimismiehen tointa, esim. terveydellistä syistä taikka oliko vireillä jotain virantoimitukseen liittyviä selvityksiä; vai oliko katkokseen jokin muu syy. Mikäli Veijolan talossa oli tarkasteluajanjaksolla kaksi Tapani Tuomaanpoikaa, niin ei ole löytynyt selitystä siihenkään, että miksi vaihdoksen yhdestä Tapanista toiseksi Tapaniksi oletetaan tapahtuneen juuri vuosien 1590-1592 välisenä aikana. Mikäli Veijolassa tapahtui vaihdos yhdestä Tapani Tuomaanpojasta toiseksi Tapani Tuomaanpojaksi, niin miksi vaihdos ei olisi yhtä hyvin voinut tapahtua vuoden 1585 tietämillä taikka vuoden 1607 tietämillä (jolloin Tapanin nimismiehenä toimimisessa myöskin oli katkos). Kirjoittelen Tapani Tuomaanpojasta vielä erikseen, koska en osaa kirjoittaa Veijolan talosta ja Tapani Tuomaanpojasta riittävän lyhyesti.

Artikkelissa mainitaan, että Korvalan isäntä peri ensimmäisen nimismiespalkkansa 07.10.1623. Artikkelissa mainitaan, että koska viljapalkka käsitti ajanjakson juhannuksesta juhannukseen ja maksettiin takakäteen, niin Korvalan voidaan olettaa tulleen nimismieheksi vuonna 1622, ellei koeaikaa ollut. Lähteenä mainitaan VA 4947:93 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648903&aytun=2142124.KA&j=88). Kyseinen kuitti on vuosien 1623-1624 tilikirjassa. Sigfrid Martinpojan puumerkillä varustetussa kuitissa on päiväyksenä 07.10.1624; ja siinä mielestäni puhutaan vuoden 1623 nimismiehen palkasta. Itselleni ei ole selvinnyt, että toimiko vuonna 1622 nimismiehenä jo Korvala, vai toimiko tuolloin nimismiehenä edelleen Sigfrid Tapaninpoika.

Artikkelissa Sigfrid Martinpoika Korvalan veljenä mainitaan Lauri Martinpoika, joka kirjoitettiin Korvalan talosta sotamieheksi vuonna 1637. En ole onnistunut löytämään sellaista tietoa, että nimismies Sigfrid Korvalalla olisi ollut Lauri nimistä veljeä. Uskoisin, että vuoden 1637 sotaväenottoluettelossa ei ole viitteitä siitä, että nimismies Sigfrid Martinpojan veli Lauri Martinpoika olisi kirjoitettu sotilaaksi. Sen sijaan kyseisenä vuonna Lauri Martinpoika Pernun talosta otettiin sotilaaksi Laurin 17-vuotias pikkuveli Sigfrid Martinpoika. Vuoden 1637 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13576911&aytun=1971169.KA&j=11) ruodutusluettelossa on Etelä-Iihin kirjattu kokomanttaalin talo, jossa näkyy Pernun veljekset 47-vuotias Lauri Martinpoika, 32-vuotias Yrjö Martinpoika ja 17-vuotias Sigfrid Martinpoika. Sigfrid Martinpoika mainitaan ruotunsa nihdiksi. Samaisen ruodutusluettelon lopussa kirjataan Iin nimismiehen (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13576915&aytun=1971169.KA&j=14) 1 2/3 manttaalin (sisältää ilmeisesti Korvalan ja Hiivalan) talo, johon on kirjattuna Nuutti Simonpoika, Mikko Eskonpoika, Paavo Nuutinpoika ja Antti Jaakonpoika (jotka saattaisivat olla nimismiehen renkejä). Samaisen vuoden sotaväenottoluetteloon (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13576906&aytun=1971169.KA&j=8) kirjataan Sigfrid Martinpoika ja hänet mainitaan etelä-iiläisen Lauri Martinpojan veljeksi; tämä sopii Pernun talon kirjaukseksi. Tuntuisi erikoiselta, että nimismiehen talosta olisi sotamieheksi kirjoitettu nimismiehen oma veli, eikä esim. joku nimismiehen rengeistä.

Artikkelissa mainitaan, että Sigfrid Martinpojan isästä ei ole saatavissa tietoja. Esim. 22.02.1637 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394308&aytun=823101.KA&j=3) päivätyssä kalastuskiistaan liittyvässä pöytäkirjassa Sigfrid Martinpojan isäksi mainitaan Martti Grellinpoika (samaa kiistaa käsiteltiin jo 20.07.1609 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394307&aytun=823101.KA&j=2)). Veroluetteloiden perusteella Martti Grellinpoika vaikuttaa isännöivän Korvalan taloa vuosina 1592-1624. Artikkelissa mainitaan, että Korvala tuskin oli nimismies Sigfrid Martinpojan kotitila. Perusteena mainitaan, että Iin käräjillä 15.03.1645 nimismies Korvalan esitellessä testamenttiaan hän mainitsi, että omaisuus ei ollut perittyä, vaan toimeliaisuudella voitettua. Uskoisin Korvalan talon olleen nimismies Sigfrid Korvalan kotitalon. Nimismies hankki perimänsä omaisuuden lisäksi paljon muuta omaisuutta (esim. Hiivalan talon ja Päkkilän talon, osti Hiivalan talolle niittyjä simolaisilta, jne). Se miksi nimismies tässä yhteydessä mainitsi omaisuutensa olevan omalla uutteruudella ansaittua saattaisi liittyä siihen, että käsittääkseni omilla toimilla hankitusta omaisuudesta pystyi testamentissa määräämään vapaasti, kun taas perittyyn omaisuuteen liittyi rajoitteita. Myös se hienoisesti viittaisi Korvalan talon olleen nimismies Sigfrid Korvalan kotitalon, että vuoden 1665 talvikäräjillä Kerttu Martintyttären vävy vaatii anoppinsa perintöosuutta Korvalan talosta Korvalaa isännöivältä edesmenneen nimismies Korvalan vävyltä; tuolloin mainitaan, että vanhat perilliset olivat jo aikoinaan saaneet perintöosuutensa Korvalan talosta (KO a:11:642, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3712498&aytun=1674127.KA&j=667)). Jutussa mainitaan Kertun lanko Mikko Ollinpoika Halonen. Vuoden 1652 talvikäräjillä Mikko Ollinpoika Halonen (jonka vaimo on Liisa Martintytär) kertoi testamentistaan; siinä mainitaan niitty, jonka Mikko sai langoltaan Sigfrid Martinpojalta (KO a:7:480, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707684&aytun=1673645.KA&j=479)).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Olisiko näkemys kahdesta nimismies Tapani Tuomaanpojasta saattanut syntyä siitä, että Iin veroluetteloissa Karhunsaaren talojen (Veijola mukaan lukien) listausjärjestyksessä on vaihtelevaisuutta. Useimmiten Karhunsaaren talot kirjataan Etelä-Iin talojen joukkoon; toisinaan Etelä-Iin talojen jälkeen, toisinaan Etelä-Iin talojen keskelle (esim. Pernun talon jälkeen kuten Illinsaren talot myöhemmin). Useimmiten Iin listaan kirjataan ensin Pohjois-Iin talot ja sen jälkeen Etelä-Iin talot. Toisinaan Iin listalle kirjataan myös Pirttitörmän, Karjalankylän, Kälkäjän ja Raasakankylän talot. Myös kylien sisällä talojen listausjärjestyksessä tapahtuu muutoksia. Talot kuitenkin pääsääntöisesti pysyttelevät tietyissä taloryhmissä, vaikka ryhmän paikka listalla vaihtuisikin. Taloryhmän talojen sisällä voi myös tapahtua paikan vaihtumista; mutta ryhmän sisällä talot on yleensä aika helposti tunnistettavissa talon koon ja isännän nimen mukaan. Karhunsaaren talot kirjataan useimmiten listataan Etelä-Iin listalle (vasta vuodesta 1633 alkaen Karhunsaaren talot vakiintuvat Pohjois-Iin listalle). Tuota aiemminkin Karhunsaaren taloja kirjataan joskus Pohjois-Iin listalle, esim. vuoden 1617 kymmenysluettelossa sekä useammissa 1620-luvun veroluetteloissa. Pääsääntöisesti Karhunsaaren talot kirjataan yhtenä taloryhmänä (talot peräkkäin), vaikka ryhmän paikka listalla vaihtelisikin. Tähänkin on poikkeuksia.

Suuren Iin kylän listaus maakirjoissa usein alkaa usein Pohjois-Iin taloista ja Pohjois-Iin talojen listaus alkaa usein Leiston talosta. Veijolan talo kirjataan vuosien 1580-1584 maakirjoissa suuren Iin kylän listan ensimmäiseksi taloksi. Molemmat Leiston talot kirjataan sen jälkeen. Vanhempi Leiston talo kirjataan vuosina 1547-1557 Tuomas Ollinpoika Leiston nimellä ja vuosina 1558-1580 (1580 vain kymmenysluettelo) Tuomas Leiston nimellä (joka saattaa olla samainen Tuomas Ollinpoika kuin aiempina vuosina). Vanhempi Leiston talo kirjataan Niilo Nuutinpoika Leiston nimellä vuosina 1580-1592 (vuosina 1580 ja 1589-1592 vain maakirja); Niilo Nuutinpojan nimellä maakirjoissa ja joissakin kymmenysluetteloissa sekä Niilo Leiston nimellä joissakin kymmenysluettelossa. Vanhempi Leiston talo kirjataan kymmenysluetteloissa vuodesta 1589 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1593 alkaen Tuomas Niilonpoika Leiston nimellä. Vanhempi Leiston talo jää autioksi vuoden 1605 tietämillä. Taloa asuu vuosina 1619-1635 Simo Jaakonpoika (s.n.1573). Talo jää jälleen autioksi vuoden 1635 tietämillä. Vuonna 1648 vanhemman Leiston talon ylösottaa Matti Matinpoika Paaso, ja vanhemmasta Leiston talosta aletaan käyttää nimeä Paaso.

Vuoteen 1570 saakka on vain yksi Leiston talo. Se halkaistaan kahdeksi taloksi vuoden 1571 tietämillä. Uudempaa Leiston taloa alkaa isännöidä Mikko Jönsinpoika. Mikko kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1570 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1571 alkaen. Talo kirjataan veroluetteloissa Mikko Jönsinpoika Leiston nimellä vuosina 1582-1619. Mikko Jönsinpoika toimii Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1560-1580. Mikko Leiston puumerkki on kirkkoherran sinetin ohella vuoden 1577 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650347&aytun=2141650.KA&j=90) Iin kymmenysluettelon lopussa. Ehkäpä Mikko on puumerkannut luettelon lautamiehen roolissa (Mikko Leisto toimi kyseisenä vuonna lautamiehenä niin talvi- kuin kesäkäräjilläkin). Uudempi Leiston talo kirjataan Yrjö Yrjönpojan nimellä vuodesta 1620 alkaen. Uudempi Leiston talo jää autioksi 1640-luvun alussa ja sitä oman tilansa ohella osittain viljelee Sigfrid Tapaninpoika (Veijola), joka oli luvannut pitää huolta Yrjö Leistosta tämän kuolemaan saakka. Vuonna 1665 uudemman Leiston talon ylösottaa Erkki Erkkinpoika. Tämä uudempi Leiston talo säilyy Leiston nimellä; kun taas vanhempi Leiston talo vaihtuu Paaso nimiseksi 1650-luvun tietämillä.

Vuoden 1570 maakirjassa vanhempi Leiston talo kirjataan Tuomas Leiston nimellä 34 veromarkan talona; taloon kirjataan tuolloin kahdeksan nokkaa ja 14 lehmää. Vuoden 1571 maakirjaan Tuomas Leiston talo kirjataan "omalle paikalleen" Tuomas Leiston nimellä 24 veromarkan talona; tuolloin taloon kirjataan kuusi nokkaa ja 12 lehmää. Samaisena vuonna suuren Iin kylän listan loppupuolelle kirjataan uusia taloa, joiden joukossa on Mikko Leiston kymmenen veromarkan talo; tuolloin Mikon taloon kirjataan viisi nokkaa ja seitsemän lehmää. Koska vanhemman Leiston talon koko pienenee kymmenellä veromarkalla juuri silloin kuin kymmenen veromarkan uudempi Leiston talo tulee veroluetteloihin, on luultavaa, vaikkakaan ei varmaa, että uudempi Leiston talo irtautettiin vanhemmasta Leiston talosta. Vuoden 1571 maakirjaan tulee myös muita uusia taloja; esim. Tuomas Niilonpoika Kauppilan talosta irtautetaan samaan aikaan uudempi Kauppilan talo, jota isännöi Yrjö Tapaninpoika. Kauppilan talo ei liity Leiston talon tarkasteluun; mainitsen sen vain vertailun vuoksi, koska esim. Leiston ja Kauppilan talojen sijainnit vaihtuvat veroluetteloissa samaan tapaan. Uudempi Leiston talo kirjataan kymmenysluetteloon jo vuonna 1570; tuolloin se kirjataan Mikko Jönsinpojan nimellä ja listataan Iin luettelon viimeisenä talona. Jo seuraavasta vuodesta alkaen uudempi Leiston talo nousee kymmenysluetteloissa omalle paikalleen. Kymmenysluetteloissa vuodesta 1571 alkaen Iin listan ensimmäiseksi taloksi kirjataan uudempi Leiston talo, sen jälkeen vanhempi Leiston talo ja niiden jälkeen kirjataan Päkkilän talot (1500-luvulla Pohjois-Iissä on useampia Päkkilän taloja; Simo Niilonpoika Päkkilä kirjataan kymmenysluetteloissa vuosina 1574-1576 Pohjois-Iin Päkkilän talojen joukkoon, muutaman vuoden ajan Etelä-Iin talojen joukkoon ja vuodesta 1579 alkaen Pirttitörmälle; Frans Niilonpoika Päkkilän talosta tulee ilmeisesti Pohjois-Iin Virkkulan talo). Uudempi Kauppilan talo kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1572 alkaen (sen kirjataan pitkään Yrjö Tapaninpojan nimellä). Uudempi Kauppilan talo kirjataan kymmenysluetteloissa alusta saakka "omalle paikalleen", vanhemman Kauppilan talon viereen.

Vuoden 1571 maakirjaan tulleet uudet talot listataan vuosien 1571-1579 maakirjoissa Iin listan loppupuolelle. Vuosien 1580-1584 maakirjoissa uudet talot nousevat "omille paikoilleen"; Mikko Leiston talo nousee vanhemman Leiston talon viereen; ja Yrjö Kauppilan talo nousee vanhemman Kauppilan talon viereen. Vuosien 1585-1592 maakirjoissa käytetään jälleen samankaltaista listausjärjestystä kuin vuosina 1567-1579; tuolloin uudempi Leiston talo ja uudempi Kauppilan talon kirjataan jälleen suuren Iin kylän loppupuolelle. Vuodesta 1593 alkaen listausjärjestys jälleen muuttuu; tuolloin uudempi Leiston talo ja uudempi Kauppilan talo nousevat jälleen "omille paikoilleen"; tuolloin uudempi Leiston talo kirjataan vanhemman Leiston talon viereen ja uudempi Kauppilan talo kirjataan vanhemman Kauppilan talon viereen. Tuolloin Pohjois-Iin ja Etelä-Iin talot kirjataan omiin listoihinsa. Vuosina 1593-1598 Pohjois-Iin listalle kirjataan Raasakan kylän ja Kälkäjän kylän talot sekä poikkeuksellisesti myös Karhunsaaren taloista Karhun talot ja Virkkunen (eri Virkkusen talo kuin myöhemmin Pohjois-Iin listaan kirjattu Virkkunen) sekä joinakin vuosina myös Hiivala. Tuolloin Etelä-Iin luetteloon kirjataan Veijola ja joinakin vuosina Hiivala. Vuodesta 1599 alkaen kaikki Karhunsaaren talot kirjataan jälleen Etelä-Iin listaan.

Kun Veijola talo kirjataan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1580 suuren Iin kylän ensimmäiseksi taloksi, kirjataan vanhempi Leiston talo ensimmäistä kertaa Niilo Nuutinpojan nimellä. Samaisena vuonna uudempi Leiston talo on ensimmäistä kertaa kirjattuna vanhemman Leiston talon viereen. Veijolan talo kirjataan suuren Iin kylän ensimmäiseksi taloksi vuosien 1580-1584 maakirjoissa; vuonna 1580 talo kirjataan vielä Hannu Jösinpojan (Torniolainen) nimellä ja vuosina 1581-1584 talo kirjataan jo Tapani Tuomaanpojan nimellä. Kyseisinä vuosina suuren Iin kylän lista alkaa taloista: Veijola, uudempi Leiston talo ja vanhempi Leiston talo. Olisiko Veijolan talon jälkeen kirjatut Leiston talot jääneet tunnistamatta ja olisiko tästä saattanut syntyä olettamus, että Tapani Tuomaanpojan talo olisi Leiston talo ja että Tapani Tuomaanpoika olisi Leiston talon poikia? En ole löytänyt mitään viitteitä siitä, että Tapani Tuomaanpoika olisi Leiston poikia. Todennäköisemmin hän varmaankin on iiläinen kuin muualta tullut, mutta en ole pystynyt poissulkemaan sitäkään, että Tapani olisi tullut Iihin muualta. Mikäli Tapani oli iiläinen, hänen isänsä voisi olla kuka vain Tuomas; pelkästään veroluetteloista löytyy useita Tuomas nimisiä isäntiä.

Vuoden 1579 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669279&aytun=2141658.KA&j=75) maakirjassa Hannu Jönsinpojan 24 veromarkan talo kirjataan vielä Karhunsaaren talojen joukkoon. Suuren Iin kylän listan alkuun (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669277&aytun=2141658.KA&j=74) kirjataan Tuomas Leisto. Herra Laurin talo kirjataan vuosien 1574-1579 maakirjoissa suuren Iin kylän listan toiseksi taloksi, heti Tuomas Leiston talon jälkeen. Tuolloin herra Laurin talo kirjataan kymmenysluetteloissa "omalle paikalleen" Etelä-Iin talojen joukkoon. Vuosien 1580-1584 maakirjoissa herra Laurin talo kirjataan maakirjoissakin "omalle paikalleen" Etelä-Iin talojen joukkoon. Vuosien 1585-1592 maakirjoissa käytetään jälleen samankaltaista listausjärjestystä kuin vuosina 1567-1579; tuolloin Liedeksen talo kirjataan Jaakko Laurinpojan nimellä jälleen suuren Iin kylän luettelon alkupuolelle. Kymmenysluetteloissa Liedeksen talo kuitenkin kirjataan "omalle paikalleen" Etelä-Iin talojen joukkoon. Vuodesta 1593 alkaen Liedeksen talo kirjataan jälleen maakirjoissakin "omalle paikalleen" Etelä-Iihin.

Vuoden 1580 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669787&aytun=2141665.KA&j=68) maakirjassa ensimmäiseksi kirjataan Veijola (Hannu Jönsinpoika), uudempi Leiston talo (Mikko Leisto) ja vanhempi Leiston talo (Niilo Nuutinpoika). Hannu Jönsipojan talon koko on tippunut 24 veromarkasta 19 veromarkkaan (mutta on edelleen varsin suuri talo) ja Mikko (Jönsinpoika) Leiston talon koko on kasvanut kymmenestä veromarkasta 13 veromarkkaan ja vanhemman Leiston talon koko on tippunut 18 veromarkasta kymmeneen veromarkkaan. Vanhemman Leiston talon kohdalla tapahtuu tuolloin, paitsi isännän vaihtuminen, myös merkittävä talon koon pienentyminen (talon koko pienentyi jo vuosien 1572-1573 välisenä aikana 24 veromarkasta 18 veromarkkaan). Ei ole selvinnyt, että irtautettiinko vanhemmasta Leiston talosta tuolloin maita, vai katsottiinko talon köyhtyneen, oliko esim. viljelysala pienentynyt. Vuoden 1580 maakirjassa Karhunsaaren talot, Veijolaa lukuun ottamatta, kirjataan Etelä-Iin talojen joukkoon Niilo lukkarin talon jälkeen. Suuri Veijolan talo puuttuu Karhunsaaren talojen joukosta, ja vaikuttaa jostain syystä nousseen suuren Iin kylän ensimmäiseksi taloksi. Ei ole selvinnyt, että miksi joinakin vuosina jokin talo nostetaan suuren Iin kylän listan alkupäähän; johtuuko se roolista (esim. talo oli nimismiehen talo), oliko Veijolan talolla maita sekä Karhunsaaressa että Pohjois-Iissä (taikka oliko herra Laurilla maita Etelä-Iissä ja Pohjois-Iissä), oliko rakennettu uusi asuinrakennus, joka olisi sijainnut laajahkoissa maaomistuksissa jossain muualla kuin edellinen asuinrakennus, vai oliko tähän jokin muu syy. Kymmenysluetteloissa Veijolan talo kirjataan "omalle paikalleen" Karhunsaaren talojen joukkoon (Iin listan loppuun) myös niinä vuosina, jolloin talo maakirjoissa on nostettu suuren Iin kylän ensimmäiseksi taloksi. Samoin Liedeksen talo kirjataan kymmenysluetteloissa "omalle paikalleen" Etelä-Iihin myös niinä vuosina, jolloin talo on kirjattuna Iin listan alkupuolelle.

Vuosien 1581 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670397&aytun=2141670.KA&j=68) ja 1582 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670969&aytun=2141673.KA&j=75) maakirjoissa Iin listaan kirjataan ensimmäisinä Veijola (Tapani Tuomaanpojan nimellä), uudempi Leiston talo sekä vanhempi Leiston talo. Tapanin talo kirjataan 19 veromarkan talona, uudempi Leiston talo 13 veromarkan talona ja vanhempi Leiston talo kymmenen veromarkan talona. Karhunsaaren talot Veijolaa lukuun ottamatta kirjataan Etelä-Iin talojen joukkoon Niilo lukkarin talon jälkeen. Vuoden 1582 maakirjassa mainitaan, että koko kylä on poltettu ja kylän talot on vapautettu maaverosta.

Vuoden 1583 maakirjassa on talojen koot pienentyneet merkittävästi aiempaan nähden; tämä ilmeisesti johtuu siitä, että vihollinen poltti kylän talot. Vuosien 1583 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671666&aytun=2141678.KA&j=75) ja 1584 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672221&aytun=2141682.KA&j=68) maakirjoissa Iin listaan ensimmäisenä kirjataan Veijola (Tapani Tuomaanpojan nimellä), uudempi Leiston talo sekä vanhempi Leiston talo. Tapanin talo kirjataan kolmen veromarkan talona, uudempi Leiston talo kuuden veromarkan talona ja vanhempi Leiston talo kahden veromarkan talona. Karhunsaaren talot Veijolaa lukuun ottamatta kirjataan Etelä-Iin talojen joukkoon Niilo lukkarin talon jälkeen.
Vuodesta 1585 alkaen Veijolan talo kirjataan jälleen Karhunsaaren talojen joukkoon. Vuoden 1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672667&aytun=2141687.KA&j=6) (ja 1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672931&aytun=2141687.KA&j=153)) maakirjoissa Tapani Tuomaanpojan talo kirjataan edelleen kolmen veromarkan talona. Tuolloin Iin listaan ensimmäisenä kirjataan vanhempi Leiston talo. Liedeksen talo on jälleen vuosiksi 1585-1592 noussut Iin listan toiseksi taloksi (kymmenysluetteloissa Liedes kirjataan edelleen "omalle paikalleen" Etelä-Iin talojen joukkoon). Iin listalla Karhunsaaren talojen jälkeen vaikuttaa olevan Olli Erkinpojan (mahdollisesti Huovila) talo, uudempi Leiston talo (jota isännöi nimismies Yrjö Mikonpoika), Olli Mäkeläinen, Sigfrid Jönsinpoika, uudempi Kauppilan talo (jota isännöi Yrjö Tapaninpoika) ja sen jälkeen tulee Pirttitörmän Sigfrid Ollinpojan (Jakku) talo.

Vuosien 1586 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673286&aytun=2141691.KA&j=71)-1589 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665669&aytun=2141705.KA&j=57) maakirjoissa nimismies Tapani Tuomaanpojan talo (Veijola) kirjataan Karhunsaaren talojen joukkoon. Tapanin talo on ilmeisesti jo hieman toipunut tuhoista, koska hänen talonsa kirjataan jo kuuden veromarkan talona. Vuoden 1590 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666371&aytun=2141712.KA&j=61) maakirjaan Tapanin talo kirjataan edelleen kuuden veromarkan talona. Tuolloin kaikki talot mainitaan vihollisen polttamiksi. Vuosien 1591 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666988&aytun=2141716.KA&j=70)-1592 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667796&aytun=2141724.KA&j=73) maakirjoissa Tapani Tuomaanpojan talo kirjataan kolmen veromarkan talona Karhunsaaren talojen joukkoon. Tuolloin Iin listan viimeiseksi kirjataan nimismies Antti Rautio. Liekö katkos Tapanin nimismiehen toimituksessa tuolloin johtunut talon palamisesta?

Vuosien 1593-1598 maakirjoissa on jälleen muutoksia talojen listausjärjestyksessä. Vuoden 1593 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668505&aytun=2141729.KA&j=72) maakirjassa Karhunsaaren talot Veijolaa lukuun ottamatta kirjataan Pohjois-Iin listalle Brusilan talon jälkeen. Tuolloin Etelä-Iin (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668507&aytun=2141729.KA&j=73) listan loppuun kirjataan Veijolan talo (nimismies Tapani Tuomaanpojan nimellä) ja Tuomas Jönsinpojan yhden veromarkan talo. Ei ole selvinnyt, että onko Hiivalan talo tuolloin tullut kirjatuksi sekä Pohjois-Iin listalle että Etelä-Iin listalle. Pohjois-Iin listalla Karhunsaaren talojen joukossa vaikuttaa myös olevan Tuomas Jönsinpojan talo. Sekä Pohjois-Iin että Etelä-Iin kirjauksissa Tuomas Jönsinpojan talo on kirjattu yhden veromarkan talona ja taloon on kirjattu kaksi nokkaa sekä yksi lehmä. Vuoden 1594 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662386&aytun=2141733.KA&j=77) maakirjassa Pohjois-Iin listalle Brusilan talon jälkeen kirjataan Karhunsaaren talot Veijolaa ja Hiivalaa lukuun ottamatta. Tuolloin Etelä-Iin (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662388&aytun=2141733.KA&j=78) listan loppuun kirjataan Veijola (nimismies Tapani Tuomaanpojan kolmen veromarkan talo) ja Hiivala (Tuomas Jönsinpojan yhden veromarkan talo). Vuosien 1595 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663083&aytun=2141737.KA&j=69) ja 1598 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663701&aytun=2141742.KA&j=5) maakirjoissa Karhunsaaren talot Veijolaa lukuun ottamatta kirjataan Pohjois-Iin listalle Brusilan talon jälkeen. Tuolloin (1595 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663085&aytun=2141737.KA&j=70) ja 1598 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663703&aytun=2141742.KA&j=6)) Etelä-Iin listan viimeiseksi taloksi kirjataan Veijola (nimismies Tapani Tuomaanpoika). Tapani Tuomaanpojan talo on ilmeisesti jälleen osittain toipunut hävityksistä, koska hänen talonsa kirjataan vuoden 1598 maakirjaan jo kuuden veromarkan talona, mikä on tuolloin Iin pitäjän suurin talo (veromarkan määritys ei ole muuttunut, mutta talojen koot veromarkoissa jäävät kauas siitä, mitä ne olivat ennen talojen polttamista). Vuodesta 1599 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664394&aytun=2141748.KA&j=75) alkaen kaikki Karhunsaaren talot kirjataan Etelä-Iin listalle. Vuoden 1607 maakirja on viimeinen, jossa talojen koko annetaan veromarkkoina. Vuoden 1606 maantarkastuskirjassa (mikä saattaisi olla Johan Ottesonin vuoden 1608 maantarkastus) ja maakirjoissa vuodesta 1610 alkaen talojen koko kirjataan manttaalilukuna. Vuoden 1606 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2656822&aytun=2141926.KA&j=89) maantarkastuskirjassa Karhunsaaren taloista kokomanttaalin tiloiksi kirjataan Tapani Tuomaanpojan (Veijola), Erkki (Ristonpoika) Karhun ja Hannu (Ristonpoika) Karhun talot. Veijolan talo kirjataan Tapani Tuomaanpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1618 saakka, kymmenysluetteloissa vielä vuosina 1619-1620, ja vuoden 1620 toisessa maakirjassa. Talo kirjataan Sigfrid Tapaninpojan nimellä vuoden 1619 maakirjassa (johon usean muunkin talon kohdalla kirjataan jo uuden isännän nimi), vuoden 1620 toisessa maakirjassa sekä kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1621 alkaen. Veijola nimeä talosta käytetään ensimmäisen kerran vasta vuoden 1647 kymmenysluettelossa.

Itse en onnistunut keksimään muuta syytä siihen, että nimismies Tapani Tuomaanpoikia on oletettu olevan kaksi kappaletta ja että ensimmäisen olisi oletettu olevan Leiston poika ja jälkimmäisen olisi oletettu olevan Etelä-Iistä, kuin sen, että maakirjojen vaihtelevan listausjärjestyksen vuoksi Veijolan talo on vuosina 1580-1584 sekoittunut Leiston taloon ja että hieman myöhemmin Veijolan talo on sekoittunut johonkin Etelä-Iissä sijaitsevaan taloon. Jos jollakulla on tietoa taikka arvausta jostain muusta syystä, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta. Mikäli jollakulla on tietoa arkistolähteestä, jonka perusteella voidaan osoittaa, että Iissä toimi nimismiehenä kaksi Tapani Tuomaanpoika nimistä henkilöä, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta. Mikäli jollakulla on tietoa arkistolähteestä, jonka perusteella nimismies Tapani Tuomaanpojan voidaan osoittaa olleen Leiston talo poikia, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Muistelen, että minullakin olisi Kainuun osalta ihan samanlainen havainto kuin sinulla tästä asiasta Iin osalta. On hienoa, että harrastat asianmukaista lähdekritiikkiä. Nuo kuittaukset ovat tosiaan parempia lähteitä sen osalta, kuka oli nimismies, kuin maakirjat.
Kimmo Kemppainen

Vaikuttaisi siltä, että nimismies ei kuitenkaan välttämättä ole se henkilö, jonka nimellä talo satutaan kirjaamaan maakirjaan.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tässä hieman tarkempaa tarkastelua aiemmissa viesteissä mainitusta nimismies Tapani Tuomaanpojasta ja Veijolan talosta. Siitä ei ole löytynyt tietoa, että käytettiinkö Tapani Tuomaanpojasta lisänimeä Veijola. Tapani Tuomaanpojan asuma talo vaikuttaa kuitenkin veroluetteloiden perusteella olevan se talo, josta viimeistään vuonna 1647 käytetään nimeä Veijola. Mielestäni nimismies Tapani Tuomaanpoika on kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä, vaikkakaan ei varmuudella, Sigfrid Tapaninpoika Veijolan isä, ja Hailuodon kirkkoherra Henrik Sigfridinpoika Vejoniuksen eli Björnhomin isänisä. Vaikuttaisi siltä, että Tapani Tuomanpoika tuli mahdollisesti Veijolan taloon vävyksi, ja alkoi isännöidä Veijolaa vuoden 1581 tietämillä; piakkoin sen jälkeen, kun edellinen isäntä Hannu Jönsipoika Torniolainen oli tapettu Kemissä. Perustelen olettamustani tässä hieman tarkemmin. Mikäli havaitsette näissä olettamuksissa virheellisyyttä, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.

Erkki Ollinpojan talo kirjataan jo Iin ensimmäiseen veroluetteloon. Talo vaikuttaa olevan Veijolan talo. Talo kirjataan veroluetteloissa Erkki Ollinpojan nimellä vuosina 1547-1564. Erkki Ollinpoika saattoi olla sama Erkki, joka toimi Iin nimismiehenä vuonna 1543, mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta. Vuoden 1543 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2627541&aytun=2072326.KA&j=22) sakkoluettelon mukaan nimismies Erkki ja Pekka Pernu löivät toisiaan. En löytänyt mainintoja siitä, kuka vuosina 1544-1561 oli Iin nimismiehenä. Vuosina 1562-1564 nimismiehenä on Sigfrid Hannunpoika Long, joka vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella asuvan Hiivalan talossa. Vuoden 1563 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637729&aytun=2141170.KA&j=35) "höste trån" luetteloon kirjataan kolme iiläistä: vanha (entinen) nimismies Erkki, Olli Kesti (mahdollisesti Olli Ollinpoika Kesti Kuivaniemeltä; Kuivaniemellä on myös Olli Heikinpoika Kestin talo, mutta se on verrattain pieni talo) ja Tuomas Leisto (luultavasti Tuomas Ollinpoika Leisto Pohjois-Iistä). Vuoden 1558 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2631884&aytun=2141058.KA&j=22) "höste trån" luetteloon kirjattiin neljä iiläistä isäntää: Erkki Ollinpoika (saattaisi olla Erkki Ollinpoika Veijola), Tuomas Leisto (luultavasti Tuomas Ollinpoika Leisto Pohjois-Iistä), Heikki Kesti (luultavasti Heikki Ollinpoika Kesti Etelä-Iistä) ja Olli Kesti (mahdollisesti Olli Ollinpoika Kesti Kuivaniemeltä). Traania käsittääkseni maksettiin hylkeenpyynnistä. Veijolan talo, Leiston talo ja Kuivaniemen Olli Ollinpoika Kestilän talo ovat suuria taloja. Etelä-Iin Kestilän talokin on tuolloin vielä aika suuri talo. Mikäli vuoden 1558 luettelossa mainittu Erkki Ollinpoika on Veijolan talon isäntä, ja mikäli vuoden 1558 luettelossa mainittu Erkki Ollinpoika on sama kuin vuoden 1563 luettelossa mainittu vanha nimismies Erkki, niin Veijolan taloa isännöivä nimismies Erkki Ollinpoika olisi toiminut nimismiehenä. Tämä on kuitenkin vain arvailua.

Talo kirjataan viimeisen kerran maakirjoissa Erkki Ollinpojan nimellä vuonna 1564 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638664&aytun=2141361.KA&j=102). Tuolloin talo kirjataan 24 veromarkan talona ja taloon kirjataan 12 nokkaa ja 18 lehmää. Seuraavan (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640002&aytun=2141374.KA&j=79) vuoden maakirjaan talo kirjataan Elina leskivaimon nimellä. Tuolloin talo kirjataan 23 veromarkan talona ja taloon kirjataan 4 nokkaa ja 11 lehmää. Talon koon pienentyminen veromarkalla selittyy pelkästään karjan määrän laskulla. Kemin ja Iin pitäjissä maaveron yksikkö (veromarkka) ja veronmaksun peruste oli erilainen kuin muualla Pohjanmaalla. Kemissä ja Iissä yksi veromarkka tuli joko viidestä lehmästä taikka kylvöstä, joka tuotti viisi tynnyriä viljaa (ruista, ohraa tai maltaita). Tässä esimerkkinä veromarkan määrittely vuoden 1563 tilikirjasta (1563_4656:281 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636973&aytun=2141168.KA&j=286)). Vuoden 1565 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640203&aytun=2141375.KA&j=37) kymmenysluettelossa talo kirjataan Helga leskivaimon nimellä. Talo kirjataan Helga leskivaimon nimellä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1566-1567 ja maakirjoissa vielä vuosina 1568-1572. Ei ole selvinnyt onko Helga leskivaimo sama henkilö, joka kirjattiin vuoden 1565 veroluetteloon leskivaimo Elinana; vai ovatko Elina ja Helga kaksi eri henkilöä. Mikäli he ovat kaksi eri henkilöä, niin voisiko leskivaimo Elina olla Erkki Ollinpojan leskivaimo, ja voisiko leskivaimo Helga olla Erkki Ollinpojan miniä? Leskivaimo Elinan ja leskivaimo Helgan arvoituksen ratkaisemiseen ei ehkä ole löydettävissä tietoa.

Vuoden 1566 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641040&aytun=2141383.KA&j=85) maakirjaan Helga leskivaimon talo kirjataan 18 veromarkan talona; taloon kirjataan kaksi nokkaa ja kymmenen lehmää. Talo on edelleen suuri, mutta laskua edelliseen vuoteen nähden on peräti viisi veromarkkaa. Seuraavan (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641893&aytun=2141395.KA&j=88) vuoden maakirjaan talo kirjataan jo 21 veromarkan talona; tuolloin talossa on kahdeksan nokkaa ja 12 lehmää. Talo kirjataan maakirjoihin 21 veromarkan talona Helga leskivaimon nimellä vuoteen 1572 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647135&aytun=2141606.KA&j=119) saakka. Vuonna 1572 talossa on viisi nokka ja 11 lehmää. Samaisen vuoden veroluettelossa pistää silmään 24 veromarkan talo (jossa on kaksi nokkaa ja kolme lehmää), joka kirjataan Karhunsaaren talojen jälkeen Hannu Malneen? nimellä. Kyseiselle talolle ei löydy vastinetta aiemmista taikka seuraavista veroluetteloista. Talo on merkittävän suuri talo; niin suuri talo ei oikein voi olla yhden vuoden tähdenlento. Seuraavasta vuodesta alkaen Veijolan talo kirjataan maakirjoissa Hannu Jönsinpoika Torniolaisen nimellä. Voisiko olla niin, että Veijolan talo olisi kirjattu kahteen kertaan vuoden 1572 maakirjaan (toinen kirjaus leskivaimo Helgan nimellä ja toinen kirjaus Hannun nimellä)? Veijolan talo kirjataan kymmenysluetteloissa Hannu Torniolaisen nimellä vuodesta 1568 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643386&aytun=2141522.KA&j=52) alkaen. Vuodesta 1573 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647826&aytun=2141621.KA&j=93) alkaen Veijolan talo kirjataan maakirjoissa Hannu Jönsinpojan (Torniolainen) nimellä. Tuolloin talossa on kaksi nokkaa ja 12 lehmää. Talo kirjataan Hannu Jönsinpoika Torniolaisen nimellä veroluetteloissa vuoteen 1580 saakka. Vuosien 1573-1579 maakirjoissa talo kirjataan 24 veromarkan talona. Vuoden 1580 maakirjaan talo kirjataan 19 veromarkan talona (tuolloin taloon kirjataan kolme nokkaa ja 11 lehmää); ja tuolloin talo kirjataan Iin listan ensimmäiseksi taloksi. Syy siihen miksi Veijola talo nostetaan vuosiksi 1580-1584 Iin listan ensimmäiseksi taloksi ei ole selvinnyt. Olisiko Veijolan talolla ollut maita Karhunsaaren lisäksi myös Pohjois-Iissä? Taikka olisiko talo nostettu listan ensimmäiseksi roolinsa vuoksi; olisiko Hannu Jönsinpoika (taikka joku Veijolan talossa asuva) alkanut toimia Iin nimismiehenä vuonna 1580?

Vuoden 1571 parseliluetteloon (4734:6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647372&aytun=2141607.KA&j=5)) Veijolan talo kirjataan Hannu Torniolaisen nimellä. Luettelo on ilmeisesti sama kuin vuoden 1571 hopeaveroluettelo. Suomen historiallinen seuran "Suomen hopeaveroluettelo 1571 - VI Pohjanmaa" julkaisussa Iin pitäjän osalta lähteeksi mainitaan samainen luettelo (VA 4734 f. 2-15). Julkaisussa kerrotaan, että Mustasaaren ja Iin pitäjien hopeaveroluetteloon kirjuri on erikseen merkinnyt hopeasta rahana kannetun veron ja sitä ei ole laskettu yhteen muun veron kanssa. Lisäksi mainitaan, että julkaisussa myös hopeasta kannettu vero on laskettu mukaan verosummaan. Tästä syystä julkaisussa Veijolan talon kohdalle on kirjattu veron määräksi 35 markkaa sekä kuusi ja puoli äyriä. Luettelossa näkyy summana 32 markkaa; lisäksi siinä näkyy erikseen hopeasta kannettu kolmen markan sekä kuuden ja puolen äyrin kirjaus. Hopeaveroluettelosta saa käsityksen Veijolan talon koosta. Veijolan talo on Iin pitäjän suurimpien hopeaveromaksajan joukossa; muita suuria hopeaveron maksajia ovat: kirkkoherra Lauri maksoi 40 markkaa ja kaksi äyriä; kuivaniemeläinen Olli (Ollinpoika) Kestilä maksaa 32 markkaa ja kuusi äyriä sekä kaksi luotia hopeaa; simolainen Niilo Ruikka maksaa 31 markkaa sekä kaksi luotia hopeaa; simolainen Tapani Hannunpoika maksaa 22 markkaa ja seitsemän äyriä sekä kaksi luotia hopeaa ja iiläinen Tuomas (Ollinpoika) Leisto maksaa 26 markkaa ja kuusi äyriä sekä lisäksi (omistamastaan 20 luodin suuruisesta hopeasta) taalerin. Hopeaveroluettelon mukaan Veijolan talossa on kahdeksan luotia hopeaa, sata markkaa rahaa, kolme leiviskää tinaa, kolme ja puoli leiviskää kuparia, yksi hevonen, kaksi härkää, 13 täysikasvuista lehmää, kuusi nuorta (1-4 vuotta) nautaa, kuusi lammasta ja kolme sikaa.

Veijolan taloa vuosina 1568-1580 isännöinyt Hannu Jönsinpoika Torniolainen toimii Iin lautamiehenä vuodesta 1569 alkaen; hän on viimeisen kerran lautamiehenä vuoden 1579 talvikäräjillä. Vuoden 1581 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670425&aytun=2141670.KA&j=82) Kemin käräjillä lautiosaarelainen Mikko Pappi? saa 27 markan sakot, koska on lyönyt hengiltä iiläisen Hannu Torniolaisen. Kyseessä on ilmeisesti Veijolan talo isäntä; tämän jälkeen Hannua ei enää kirjata veroluetteloihin eikä käräjien lautamieheksi. Tämän jälkeen Veijolan taloa isännöi Tapani Tuomaanpoika. Tapani Tuomaanpoika kirjataan Iin nimismieheksi ainakin vuosina 1582-1584, 1586-1590, 1593-1595, 1598-1603, 1606, 1610-1611 ja 1613-1615. Saattaa olla, että Tapani toimi Iin nimismiehenä vuosina 1582-1584, 1586-1590, 1593-1606 ja 1609-1615. Veijolan talo kirjataan Tapani Tuomaanpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuoteen 1618 saakka, kymmenysluetteloissa vielä vuosina 1619-1620, ja vielä vuoden 1620 toisessa maakirjassa. Talo kirjataan Sigfrid Tapaninpojan nimellä vuoden 1619 maakirjassa (johon usean muunkin talon kohdalla kirjataan jo uuden isännän nimi), vuoden 1620 toisessa maakirjassa sekä kaikissa veroluetteloissa vuodesta 1621 alkaen.

Vuoden 1600 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665528&aytun=2141793.KA&j=2) Limingan talvikäräjillä Iin nimismies Tapani Tuomaanpoika penää vaimonsa äidin, Helgan, perintöä liminkalaiselta Lasse Jönsinpojalta, joka on Helgan veljenpoika. Onko kenelläkään tietoa, mistä talosta oli liminkalainen Lasse Jönsinpoika ja kuka oli Helgan veli Jöns? Pöytäkirjassa mainitaan, että Niilo Paavonpoika ja Sigfrid Niilonpoika asetetaan arvioimaan Helgan perinnön suuruutta ja Tapanin talolle tulevan perinnön määrää. Helgaa ei mainita edesmenneeksi. Koska Helgan perinnön mainitaan tulevan Tapanin talolle, niin voisiko olla niin, että Helga itse asui vävynsä perheen kanssa Veijolan talossa? Voisiko olla niin, että Helga olisi se Helga leskivaimo, jonka nimellä Veijolan talo kirjattiin vuosien 1565-1567 kymmenysluetteloissa ja vuosien 1566-1572 maakirjoissa? Voisiko olla niin, että Tapani Tuomaanpoika tuli Veijolaan taloon vävyksi?

Vuoden 1618 ruodutusluetteloon kirjataan yli 15-vuotiaat "ruodutuskuntoiset" miehet. Nimeltä mainitaan vain isäntä, mutta luetteloon kirjataan erikseen esim. poikien lukumäärä, vävyjen lukumäärä, tyttären poikien lukumäärä ja renkien lukumäärä. Tuolloin kokomanttaalin Veijolan taloon kirjataan Tapani Tuomaanpoika, yksi poika ja kaksi renkiä. Vuoden 1637 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13576911&aytun=1971169.KA&j=11) ruodutusluettelossa Pohjois-Iihin kirjataan 40-vuotiaan Sigfrid Tapaninpojan kokomanttaalin talo; tämä sopisi Veijolan talon kirjaukseksi, sillä tuolloin Karhunsaaren talot kirjataan jo Pohjois-Iihin.

Tapani Tuomaanpoika mahdollisesti menehtyy vuoteen 1629 mennessä. Vuoden 1629 talvikäräjillä kappalainen Henrik ja nimismies Sigfrid Martinpoika nimetään hoitamaan perinnönjako iiläisen Sigfrid Tapaninpojan ja hänen sisarusten (flere hans syskon) välillä (KO a:1:80, Iin käräjien ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3703728&aytun=1673097.KA&j=85)). Tämä on luultavasti Veijolan talon perinnönjakoa. (Etelä-Iin Sauvon talon Sigfrid Tapaninpoika on tuolloin vasta pikkupoika ja Tapani Nuutinpoika Sauvo on tuolloin vielä elossa.)

Vuosien 1620 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645808&aytun=2142040.KA&j=128) ja 1621 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646763&aytun=2142053.KA&j=93) tilikirjoissa Iin nimismieheksi mainitaan Sigfrid Tapaninpoika. Kyseessä saattaisi olla Veijolan talon isäntä. Kummassakaan asiakirjassa ei ole Sigfridin puumerkkiä, vaan vaikuttaisi olevan allekirjoitus; jälkimmäisessä on mahdollisesti myös sinetti. Kertooko tämä jotain Sigfridin kirjoitustaidosta? Mikäli Sigfrid allekirjoitti kuitin, niin voidaanko olettaa, että hän mahdollisesti olisi kirjoitustaitoinen?

Sigfrid Tapaninpoika ilmeisesti viljelee oman talonsa ohella vanhempaa Leiston taloa. Mikäli ymmärsin vuoden 1642 kesäkäräjien jutun (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705250&aytun=1673643.KA&j=130)) oikein, niin tuolloin kuulutettiin Leiston talon perillisiä kolmatta kertaa, mutta kukaan perillisistä ei ollut kiinnostunut Leiston taloa viljelemään. Yrjö Yrjönpoika Leiston veljen, oululaisen Tuomas Yrjönpojan, mielestä voitaisiin toimia Yrjö Leiston pyynnön mukaisesti ja antaa pohjois-iiläisen Sigfrid Tapaninpojan nauttia talosta, kunhan hän maksaa tämän rahan ja pitää huolta Yrjö Leistosta tämän kuolemaan saakka. Vuoden 1656 talvikäräjillä Tuomas Yrjönpojan vävy Tuure Pekanpoika vaati Sigfrid Tapaninpojalta tämän 16.07.1642 Tuomas Yrjönpojalle lupaamat sata taaleria (KO a:9:399, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3709632&aytun=1673648.KA&j=404)).

Sigfrid Tapaninpoika Veijola menehtyy mahdollisesti vuonna 1656. Talvikäräjillä Sigfrid vielä mainittiin elossa olevana. Vuoden 1656 kesäkäräjillä mainitaan Juho Tapaninpoika (pitäisi luultavasti olla Juho Sigfridinpoika) ja tämän edesmennyt isä Sigfrid Tapaninpoika. Jutussa mainitaan myös Sigfridin poika Kalle (KO a:9:436, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3709707&aytun=1673648.KA&j=443)). Vuoden 1658 talvikäräjillä mainitaan edesmennyt Sigfrid Tapaninpoika ja tämän pojat Gabriel Sigfridinpoika ja Juho Sigfridinpoika. Juho pojan mainitaan asuvan ja isännöivän edesmenneen isänsä taloa (KO a:10:425, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3710735&aytun=1673650.KA&j=440)).

Veijolan talo kirjataan henkikirjoissa yllättävän pitkään Sigfrid Tapaninpojan nimellä. Henkikirjoilta odottaisi nopeampaa reagointia isännän kuolemaan. Talo kirjataan Sigfrid Tapaninpojan nimellä vielä vuoden 1663 henkikirjassa. Vuodesta 1664 alkaen talo kirjataan Juho Sigfridinpojan nimellä. Vuonna 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_071_Henki.jpg) Sigfridin talosta maksetaan henkirahaa pojasta, piiasta ja kolmannesta henkilöstä (nihdistä?). Vuosina 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_090_Henki.jpg)-1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_070_Henki.jpg) Sigridin talosta maksetaan henkirahaa emännästä, pojasta ja piiasta. Vuonna 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_082.jpg) henkirahaa maksetaan emännästä, pojasta ja kolmannesta henkilöstä (nihdin vaimo?). Seuraavana (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599&pnum=184) vuonna henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja piiasta. Vuonna 1663 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12623032&aytun=1972474.KA&j=285) henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, rengistä ja piiasta. Seuraavana (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12617894&aytun=1972499.KA&j=312) vuonna henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä ja piiasta. Vuosien 1660 ja 1663 isäntä ja emäntä kirjaukset ovat ilmeisesti jo Sigfridin pojalle ja tämän vaimolle.

Viestiketjussa "Knut Johansson, Oulun porvari (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11491)" on käsitelty sitä, että Hailuodon kirkkoherra Henrik Sigfridinpoika Wejonius eli Björnholmin isä on Sigfrid Tapaninpoika Veijola.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Veijolan talon isännillä vaikuttaisi olleen käytössä samankaltainen puumerkki. Vuoden 1578 tilikirjassa 19.07.1579 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633505&aytun=2141653.KA&j=120) päivätyssä asiakirjassa näkyy lautamies Hannu (Jönsinpoika) Tornion puumerkki. Vuosien 1613-1615 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658094&aytun=2142336.KA&j=35) tilikirjassa on nimismies Tapani Tuomaanpojan puumerkki, joka on samanlainen kuin Hannu Tornion puumerkki vuodelta 1579. Vuoden 1641 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394322&aytun=823101.KA&j=18) kalastusasiakirjassa on kokomanttaalin (Veijolan) taloa isännöivän Sigfrid Tapaninpojan puumerkki. Se näyttää muutoin olevan samanlainen kuin vuosien 1613-1615 tilikirjassa ollut nimismies Tapani Tuomaanpojan puumerkki, sillä poikkeuksella, että Sigfridin puumerkki on hieman kallellaan.

Vuosien 1612-1613 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=14169539&aytun=2141956.KA&j=24) tilikirjassa on Pohjanmaan nimismiesten puumerkkejä. Tuolloin Iin nimismieheksi on kirjattu Tapani Niilonpoika. Tuolloin ei Iin pitäjässä veroluetteloiden mukaan ole muita Tapani Niilonpoika nimisiä isäntiä kuin Haukiputaan pienehkön neljännesmanttaalin isäntä Tapani Niilonpoika Teppo. On epätodennäköistä, että nimismies olisi ollut Haukiputaalla sijaitsevasta pienestä talosta. Saattaa olla niinkin, että nimismies Tapani Niilonpoikaa ei kirjattu veroluetteloihin isäntänä. Nimismies Tapani Niilonpojasta ei ole löytynyt muita merkintöjä kuin tämä yksi. Voisiko olla niin, että kyseessä kuitenkin olisi Tapani Tuomaanpoika ja hänen patronyyminsä olisi kirjattu luetteloon virheellisesti Niilonpojaksi? Vuoden 1613 tilikirjassa on Iin nimismies Tapani Tuomaanpojan kuitti. Vuosien 1613-1615 lohenkalastuksen tilikirjassa on nimismies Tapani Tuomaanpojan puumerkki. Ja vuosien 1614-1615 maakirjassa Tapani Tuomaanpojan talo on kirjattu nimismiehen taloksi. Tapani Niilonpojan puumerkki on samankaltainen, vaikkakaan ei identtinen, Tapani Tuomaanpojan puumerkin kanssa. Tapani Niilonpojan puumerkki on kuin Tapani Tuomaanpojan puumerkki, josta puuttuu kaksi pientä sakaraa.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Muistelen, että minullakin olisi Kainuun osalta ihan samanlainen havainto kuin sinulla tästä asiasta Iin osalta. On hienoa, että harrastat asianmukaista lähdekritiikkiä. Nuo kuittaukset ovat tosiaan parempia lähteitä sen osalta, kuka oli nimismies, kuin maakirjat.

Suuret Kiitokset kommentista ja tiedosta!

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

No itse asiassa tuossa kuitissa on Sipi Tapaninpojan nimen alla sen sortin suttura, että saattaisi mahdollisesti olla jopa manu propria -merkki.
Kimmo Kemppainen



Vuosien 1620 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645808&aytun=2142040.KA&j=128) ja 1621 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646763&aytun=2142053.KA&j=93) tilikirjoissa Iin nimismieheksi mainitaan Sigfrid Tapaninpoika. Kyseessä saattaisi olla Veijolan talon isäntä. Kummassakaan asiakirjassa ei ole Sigfridin puumerkkiä, vaan vaikuttaisi olevan allekirjoitus; jälkimmäisessä on mahdollisesti myös sinetti. Kertooko tämä jotain Sigfridin kirjoitustaidosta? Mikäli Sigfrid allekirjoitti kuitin, niin voidaanko olettaa, että hän mahdollisesti olisi kirjoitustaitoinen?


Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

No itse asiassa tuossa kuitissa on Sipi Tapaninpojan nimen alla sen sortin suttura, että saattaisi mahdollisesti olla jopa manu propria -merkki.

Suuret Kiitokset tiedosta!

Tuota Sipin nimen alle olevaa töherrystä vähän hämmästelinkin, mutta en hoksannut ajatella, että sillä olisi jokin merkitys. Nyt kun mainitsit, että se saattaisi olla manu propria -merkki, niin se töherrys tuli jollain tapaa "eläväisemmäksi" ja alkoi saamaan mahdollista merkitystä. Manu propria -merkki tuntuisi loogiselta vaihtoehdolta allekirjoituksen alla.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Vuoteen 1570 saakka on vain yksi Leiston talo. Se halkaistaan kahdeksi taloksi vuoden 1571 tietämillä. Uudempaa Leiston taloa alkaa isännöidä Mikko Jönsinpoika. Mikko kirjataan kymmenysluetteloihin vuodesta 1570 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1571 alkaen. Talo kirjataan veroluetteloissa Mikko Jönsinpoika Leiston nimellä vuosina 1582-1619.

Minulla oli näköjään jälleen jäänyt kirjoituserhegeneraattori päälle.

Vuosien 1583-1619 veroluetteloissa uudempi Leiston talo kirjataan Yrjö Mikonpojan nimellä. (Uudempi Leiston talo kirjataan Mikko Jönsinpojan nimellä vuosina 1570-1582, Yrjö Mikonpojan nimellä vuosina 1583-1619, ja Yrjö Yrjönpojan nimellä vuodesta 1620 alkaen).

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Pekka Paavola]

Missähän päin tuo Korvalan-talo on ollut Iissä, kun sitä nyt löydy ,eikä vähän vanhemmista kartoistakaan. Kysyn siksi, että vois haarukoida vaihtoehtoa jostakin muusta sukunimestä, jota se ois ennen mahd. ollut, kun jotkut epäilee ,että suku ois ollut kauemminkin Iissä. Toisaalta, jos se on sinne tullut 1500-luvun alussa ,niin sitten se on toinen juttu.

-Pekka Paavola-

[s.peltonen]

Tervehdys Pekka,

Missähän päin tuo Korvalan-talo on ollut Iissä, kun sitä nyt löydy ,eikä vähän vanhemmista kartoistakaan. Kysyn siksi, että vois haarukoida vaihtoehtoa jostakin muusta sukunimestä, jota se ois ennen mahd. ollut, kun jotkut epäilee ,että suku ois ollut kauemminkin Iissä. Toisaalta, jos se on sinne tullut 1500-luvun alussa ,niin sitten se on toinen juttu.

Korvalan talo löytyy vuoden 1648 maakirjakartasta, s.111-112 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=23759976&aytun=1611920.KA&j=1).
Kyseisellä aukeamalla näkyy (1) Klemet Erkinpoika Kurtin kokomanttaalin talo ja (2) Martti Pekanpojan kokomanttaalin talo. Korvalan talo on tuo talo numero 2; se on tuolloin kirjattuna nimismies Sigfrid Korvalan vävyn, Martti Pekanpojan, nimellä.

Sitä en osaa sanoa, että onko Korvalan talo ollut olemassa jo 1500-luvun alussa.
Mielestäni Korvalan talo on mukana jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa, mikä on vuodelta 1547. Talo kirjataan vuosien 1547-1565 veroluetteloissa (lisäksi kymmenysluetteloissa vielä vuoteen 1568 saakka) Antti Pekanpojan nimellä (tosin muutamassa veroluetteloissa hänestä käytetään nimeä Antti Lehtikorva). Tämän jälkeen talo kirjataan veroluetteloissa Grels Antinpojan nimellä.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Pekka Paavola]

Tervehdys Pekka,



Korvalan talo löytyy vuoden 1648 maakirjakartasta, s.111-112 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=23759976&aytun=1611920.KA&j=1).
Kyseisellä aukeamalla näkyy (1) Klemet Erkinpoika Kurtin kokomanttaalin talo ja (2) Martti Pekanpojan kokomanttaalin talo. Korvalan talo on tuo talo numero 2; se on tuolloin kirjattuna nimismies Sigfrid Korvalan vävyn, Martti Pekanpojan, nimellä.

Sitä en osaa sanoa, että onko Korvalan talo ollut olemassa jo 1500-luvun alussa.
Mielestäni Korvalan talo on mukana jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa, mikä on vuodelta 1547. Talo kirjataan vuosien 1547-1565 veroluetteloissa (lisäksi kymmenysluetteloissa vielä vuoteen 1568 saakka) Antti Pekanpojan nimellä (tosin muutamassa veroluetteloissa hänestä käytetään nimeä Antti Lehtikorva). Tämän jälkeen talo kirjataan veroluetteloissa Grels Antinpojan nimellä.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p


Kiitos Sari mielenkiintoisesta kartasta. Onkohan tuo kuvan Lahnalahti Alarannan koulun takana oleva Kuokkalanhaara.

-Pekka Paavola-

[Pekka Paavola]

Nostan arvaustani vähän ylävirtaan ,kun Korvala-sukua mainitaan Jakkila-nimiseksi jossain vaiheessa ja kiint.nro alku on edelleen 2. Eli tuo Lahnalahti on mahtanutkin olla nyk. Jakkilanojan kohdalla.

-Pekka paavola-

[s.peltonen]

Tervehdys Pekka,

Nostan arvaustani vähän ylävirtaan ,kun Korvala-sukua mainitaan Jakkila-nimiseksi jossain vaiheessa ja kiint.nro alku on edelleen 2. Eli tuo Lahnalahti on mahtanutkin olla nyk. Jakkilanojan kohdalla.

En osaa sanoa, miten vuoden 1648 maakirjakartassa näkynyt Lahnalahti sijoittuisi nykyiselle Iin kartalle. (Maakirjakartan sivulla näkynyt numero 2 ei identifioi taloa muihin Iin taloihin nähden; se identifioi talon vain kyseisellä karttasivulla. Maakirjakartalla kullakin aukeamalla talot numeroidaan numeroilla ykkösestä alkaen.)

Olisi hienoa, mikäli joku vanhoja ja nykyisiä Iin karttoja paremmin tunteva ottaisi kantaa siihen, miten vuoden 1648 maakirjakartalla sijoittuva Korvalan talo sijoittuisi nykyiselle Iin kartalle.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Matti Pekanpoika Pernun nimismieskausi on saattanut jatkua vuoden 1609 puolelle. 20.07.1609 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394307&aytun=823101.KA&j=2) päivätyssä kalastusasiakirjassa Matti Pernua nimitetään nimismieheksi. Vuonna 1610 nimismiehenä toimi jälleen Tapani Tuomaanpoika. Vuoden 1610 talvikäräjillä Matti Pernua sakotettiin nimismiehen lyömisestä. Nimismiehen tehtävät ilmeisesti siirtyivät takaisin Tapani Tuomaanpojalle loppuvuodesta 1609 taikka alkuvuodesta 1610; ja Matti Pernu intoutui pian tämän jälkeen syystä taikka toisesta huitomaan Tapania.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Pekka Paavola]

Tästä ote Iin kartasta. Ellalla ja Jakkilaojan välissä on rannassa Jakkila, joksi joskun myös Korvaloita kutsuttiin

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=423163&n=7244868&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

[s.peltonen]

Muutama sananen Korvalan talosta ja pientä arvailua nimismies Sigfrid Martinpoika Korvalan isänisästä. Mikäli havaitsette tulkinnoissani virheellisyyttä, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista. Mikäli teillä on asiasta lisätietoja, niin olen erittäin kiitollinen kaikista lisätiedoista.

20.07.1609 (IIIFe5:2:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394307&aytun=823101.KA&j=2)) päivätyssä kalastusasiakirjassa mainitaan etelä-iiläiset isännät Martti Grellinpoika (Korvala), Nuutti Pekanpoika (Sauvo), Erkki Niilonpoika (pitäisikö olla Erkki Ollinpoika? Kurtin talosta), Frans Yrjönpoika (Kestilä) ja Jaakko Filipinpoika (Lopakka), jotka jo joidenkin miespolvien ajan ovat kalastaneet Suorsaleton, Ymmyrkäisen Vähäklaaman ja Tankokarin kalastuspaikoilla ("efter för fem böder hafva i någre mans ålder ther fijskiat"). Tuolloin mainituilla viidellä isännällä oli kiistaa kyseisistä kalastuspaikoista Matti Pernun kanssa.

Samaista kiistaa ilmeisesti käsiteltiin myös laamanninkäräjillä 18.07.1610. Samaista kiistaa käsitellään 22.02.1637 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394308&aytun=823101.KA&j=3). Tuolloin samaiset isännät luetellaan uudelleen; Martti Grellinpoika mainitaan Sigfrid Martinpojan isäksi. Erkki Niilonpojan sijasta mainitaan Erkki Erkinpoika, joten ehkä vuoden 1609 jutussa mainitun Erkki Niilonpojan patronyymi oli virheellisesti kirjattu. Erkki Erkinpoika sopisi Kurtin talon isännäksi. Tässäkin jutussa mainitaan viiden isännän kalastelleen kyseisillä kalastusvesillä miespolvien ajan ("som förberörde bönder uthi några mans ålder hafva haft deras fiskeri"). Frans Yrjönpoika Kestilä on tuolloin ilmeisesti jo edesmennyt, sillä jutussa mainitaan Matti Fransinpojan äiti, leskivaimo Marketta. Filip Jaakonpojan talon isännäksi oli tuolloin ehtinyt tulla Matti Heikinpoika. Mikäli ymmärsin oikein, niin nimismies Sigfrid Korvalalla mainittiin olevan kolmannes mainituista kalastusoikeuksista, Kestilän leskivaimolla oli myöskin kolmannes, ja loput kolme isäntää jakavat keskenään kolmanneksen.

Näissä jutuissa mainittiin viiden isännän (joiden joukossa oli Martti Grellinpoika) miespolvien ajan kalastelleen kyseisillä vesillä; ja jälkimmäisessä jutussa lisäksi mainitaan "länsmannens fadher urminnes detta häfdat hafva och ländzmannen efter honom derföre är detta så dömpt stadigdt och fast att hollas". Tästä tulee sellainen käsitys, että Korvalan talossa saattoi asua nimismiehen isän lisäksi myös hänen isänsä esi-isiä.

Oulun pitäjän kesäkäräjillä (22-23.07.1651) mainitaan kahdessa kohtaa (KO a:7:307 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707358&aytun=1673645.KA&j=307) ja KO a:7:310 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707364&aytun=1673645.KA&j=310)) iiläinen Grels Martinpoika Korvala, joka vaihtoi niittyjä hailuotolaisen Matti Sigfridinpojan isän, Sigfrid Haikkalan?, kanssa. Niittyjen vaihtamisen ajankohtaa ei mainita. Korvala oli saanut Sigfridiltä Iissä sijaitsevan Sonninsarka niityn ja Sigfrid oli saanut Korvalalta Ruohokarin niityn. Jälkimmäisessä kohtaa Grels Martinpoika Korvala mainitaan iiläisen Joakim Jönsinpojan edesmenneen appiukon isänisäksi. Jutun perusteella vaikuttaisi siis siltä, että Martti Grellinpojan isä olisi ollut Grels Martinpoika. Mutta, mutta, Iin veroluetteloista ei löydy Grels Martinpoika nimistä isäntää. Ehkä Grels Martinpoikaa ei koskaan kirjattu veroluetteloihin isäntänä. Koska hän vaihtoi niittyjä toisen isännän kanssa, niin jollain tapaa hänen olettaisi toimineen jonkin talon isäntänä. Korvalan talon isäntänä toimii Grels Antinpoika vuosina 1567-1592. Olisiko vuoden 1651 käräjäpöytäkirjassa Grels Korvalan patronyymi kirjattu virheellisesti, ja kyseessä olisi kuitenkin ollut Grels Antinpoika Korvala? On toki mahdollista sekin, että Korvalan taloa olisi omistanut useampi veljes, ja että Grels Martinpoika olisi ollut esim. Grels Antinpojan veljenpoika (veroluetteloita ei löydy Martti Antinpoikaa taikka Grels Martinpoikaa). Todennäköisemmältä kuitenkin tuntuisi, että vuoden 1651 käräjäpöytäkirjassa patronyymi olisi kirjattu virheellisesti; käräjäpöytäkirjoissa näkee virheellisesti kirjattuja patronyymejä myös elossa olevista henkilöistä, ja tässä on kyseessä edesmenneen nimismiehen edesmennyt isänisä.

Korvalan talo vaikuttaisi olevan mukana jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa, mikä on vuodelta 1547. Talo kirjataan Antti Pekanpojan nimellä vuosien 1547-1565 veroluetteloissa ja lisäksi vielä vuosien 1567-1568 kymmenysluetteloissa. Tosin talo kirjataan Antti Lehtikorvan nimellä vuosien 1552 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2628871&aytun=2078048.KA&j=2) ja 1553 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2629067&aytun=2078051.KA&j=3) nokkaveroluetteloissa sekä vuosien 1563 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637613&aytun=2141169.KA&j=42) ja 1568 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643386&aytun=2141522.KA&j=52) kymmenysluetteloissa, ja Lehtikorvan nimellä vuosien 1564 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639051&aytun=2141365.KA&j=49) ja 1566 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641280&aytun=2141385.KA&j=56) kymmenysluetteloissa. Vuoden 1566 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641038&aytun=2141383.KA&j=84) maakirjassa talo kirjataan Antti Grellinpojan nimellä. Muina vuosina taloa ei kirjata Antti Grellinpojan nimellä. Vuoden 1567 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642120&aytun=2141396.KA&j=47) kymmenysluettelossa talo kirjataan edelleen Antti Pekanpojan nimellä. Olisiko vuoden 1566 maakirjassa patronyymi ollut virheellisesti kirjattu, ja olisiko isännän nimenä pitänyt olla Antti Pekanpoika? Vuodesta 1567 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641893&aytun=2141395.KA&j=88) alkaen talo kirjataan maakirjoissa Grels Antinpojan nimellä. Talo kirjataan Grels Antinpojan nimellä myös kymmenysluetteloissa vuodesta 1569 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644431&aytun=2141538.KA&j=54) alkaen.

Korvalan talo mahdollisesti halkaistaan kahdeksi taloksi vuoden 1567 tietämillä. Vuoden 1566 maakirjaan talo kirjataan kymmenen veromarkan talona. Seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan viiden veromarkan talona. Samaisena vuonna veroluetteloihin Korvalan talon vierelle tulee viiden veromarkan Olli Antinpojan talo. Vaikuttaa siltä, että talo mahdollisesti jaettiin kahtia Grels Antinpojan ja Olli Antinpojan kesken. Olisiko talo jaettu kahtia Antti Pekanpoika Lehtikorvan poikien kesken? Olli Antinpojan talo kirjataan Olli Antinpojan nimellä vuosien 1567-1580 veroluetteloissa. Vuosien 1581 ja 1583 kymmenysluetteloissa Ollin talo vaikuttaa olevan kirjattuna leskivaimo Malinin nimellä. Vuosien 1585-1592 maakirjoissa Ollin talo mainitaan autioksi. Tämän jälkeen Ollin taloa ei enää kirjata veroluetteloihin. Vuosien 1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672667&aytun=2141687.KA&j=6) (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen talo; ja 1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672931&aytun=2141687.KA&j=153) vasemmanpuoleisen sivun kahdeksas talo) maakirjoissa on Ollin talon kohdalla kommentti, jossa kerrotaan, että talossa ei ole asukkaita. Kommenteissa on kohta, joissa mainitaan Grels Antinpoika ("uttbytt aff Grels Andsn hemma" taikka jotain sen tapaista). Grels Antinpoikaan viittaava kommentti jää minulta puutteellisen ruotisinkielen taitoni vuoksi ymmärtämättä. Osaisiko joku paremmin tekstistä selvää saava ja ruotsinkieltä osaava kertoa, mitä kommenteissa sanotaan? Tarkoittako kommentti sitä, että talo aiemmin irtautettiin Grels Antinpojan talosta; vai tarkoittako sen jotain ihan muuta?

Korvalan talo kirjataan Grels Antinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1591 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667395&aytun=2141717.KA&j=86) saakka ja maakirjoissa vuoteen 1592 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667792&aytun=2141724.KA&j=71) saakka. Talo kirjataan Martti Grellinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1592 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668148&aytun=2141725.KA&j=90) alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1593 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668507&aytun=2141729.KA&j=73) alkaen. Talo kirjataan Martti Grellinpojan nimellä vielä vuoden 1624 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650525&aytun=2142134.KA&j=202) maantarkastuskirjassa; kyseisessä luettelossa mainittujen isäntien voidaan kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olettaa olevan elossa ja asuvan talossa. Vuoden 1625 tietämiltä Korvalan talo kirjataan nimismies Sigfrid Martinpoika Korvalan nimellä.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Pekka,

Tästä ote Iin kartasta. Ellalla ja Jakkilaojan välissä on rannassa Jakkila, joksi joskun myös Korvaloita kutsuttiin

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=423163&n=7244868&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Paljon kiitoksia linkistä!

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Pekka Paavola]

Tervehdys Pekka,



Paljon kiitoksia linkistä!

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Kiiti Sari, katoin nyk. korkeuskäyriä tuosta Ellalasta n .1- 2 km alavirtaan ,niin sopis hyvin ,että siinä ois ollut tuon Lahnalahti vaj.400v sitten ja tuo alue on silloin ollut selvästi ns.murtovettä ja Iijoen delta-aluetta.

Terv. Pekka

[s.peltonen]

Selailin läpi loput voudintilit, jotta tarkastelujakso kattaisi voudintilien ajanjakson. Tässä linkit silmään osuneista Iin nimismiehiin liittyvistä maininnoista vuosilta 1626-1634, viestissä 1 olleiden poimintojen jatkoksi.

Sigfrid Martinpoika:
1626_4958:98 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652384) (ATL), 1626_KO a:1:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703599), 1627_4961:73 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653248) (ATL), 1627_4962:74 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653475) (KKL), 1627_KO a:1:37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703793), 1627_KO a:1:42 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703649), 1628_KO a:1:55 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703676), 1628_KO a:1:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703698), 1629_4964b:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654318) (KKL), 1629_KO a:1:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703728), 1629_KO a:1:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703730), 1629_KO a:1:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703769), 1630_KO a:1:123 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703838), 1631_4966:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654730) (MK), 1633_4969:65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655157) (MK), 1633_KO a:2:52 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704243), 1633_KO a:2:107 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704352), 1633_KO a:2:110 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704354), 1633_KO a:2:147 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704442), 1633_KO a:2:148 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704445), 1634_4971:70 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655593) (MK), 1634_KO a:3:30 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704597), 1634_KO a:3:31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704599), 1634_KO a:3:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601)

Kuivaniemen nimismies, Erkki Ollinpoika (1633):
1633_4969:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655155)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

Korvalan talo kirjataan Grels Antinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1591 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667395&aytun=2141717.KA&j=86) saakka ja maakirjoissa vuoteen 1592 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667792&aytun=2141724.KA&j=71) saakka. Talo kirjataan Martti Grellinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1592 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668148&aytun=2141725.KA&j=90) alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1593 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668507&aytun=2141729.KA&j=73) alkaen. Talo kirjataan Martti Grellinpojan nimellä vielä vuoden 1624 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650525&aytun=2142134.KA&j=202) maantarkastuskirjassa; kyseisessä luettelossa mainittujen isäntien voidaan kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olettaa olevan elossa ja asuvan talossa. Vuoden 1625 tietämiltä Korvalan talo kirjataan nimismies Sigfrid Martinpoika Korvalan nimellä.

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Hei Sari

Tämä Korvalan esipolvet on varmaan tässä, eikä tarkemmaksi voisi päästä :). Uskon hyvinkin, että Oulun Grels Mårtenson on virhekirjaus, p.o. Grels Andersson. Lehtikorva saattaa olla kuvaileva liikanimi, ehkä korvalehti oli jotenkin epämuodostunut? Siitä sitten pelkistyi Korvalaksi.

Tuo kysymäsi 1585 maakirjamerkintä jotenkin tähän tapaan, joskaan en ota vastuuta tulkinnastani :D::

Ödhe. Will ingen besittia uthij, thz(?) är arwet och uttbytt
aff Grels Anderson hemma thiitz (?) och nu bleff uthedömt(?)

Siis että kukaan ei halunnut ottaa tätä viljelykseen, kun on perintönä erotettu Grels Andersonin tilasta ja nyt (tässä verotuksessa) jätettiin huomiotta.

[Jouni Kaleva]

Nostan arvaustani vähän ylävirtaan ,kun Korvala-sukua mainitaan Jakkila-nimiseksi jossain vaiheessa ja kiint.nro alku on edelleen 2. Eli tuo Lahnalahti on mahtanutkin olla nyk. Jakkilanojan kohdalla.

-Pekka paavola-
Mielestäni tämä on oikein. Lahnalahti on nykyisen Jakkilanlahdenojan kohdalla. Tuossa 1648 kartassa näkyvä Oulun maantie, joka kaartaa etelän suunnasta joenrantaan ja ylittää Rodinsalmen(?) olisi nykykartassa Pikkuniityntie-Ojakyläntie.

[Pekka Paavola]

Mielestäni tämä on oikein. Lahnalahti on nykyisen Jakkilanlahdenojan kohdalla. Tuossa 1648 kartassa näkyvä Oulun maantie, joka kaartaa etelän suunnasta joenrantaan ja ylittää Rodinsalmen(?) olisi nykykartassa Pikkuniityntie-Ojakyläntie.

Nyt nyt kun ollaan kartalla ,niin katoin peruskarttaa 1:20000 ,jonka kartoitus on tehty 1953 ja siinä on Helsinginkosken, koski Kruununsaaren kohdalla, vedenpinta merkitty +2,6. Oisko siitä alaspäin ,kun joki kapenee Haminasta alaspain ollut joen korva n. 500v sitten, josta Korvala talo/suku ois saanut nimensä? Tuota hlö:n erikoista korvaa ,ei kuitenkaan voida pois sulkea tuon sukunimen muodostuksessa.

-Pekka Paavola-

[Jouni Kaleva]

Nyt nyt kun ollaan kartalla ,niin katoin peruskarttaa 1:20000 ,jonka kartoitus on tehty 1953 ja siinä on Helsinginkosken, koski Kruununsaaren kohdalla, vedenpinta merkitty +2,6. Oisko siitä alaspäin ,kun joki kapenee Haminasta alaspain ollut joen korva n. 500v sitten, josta Korvala talo/suku ois saanut nimensä? Tuota hlö:n erikoista korvaa ,ei kuitenkaan voida pois sulkea tuon sukunimen muodostuksessa.

-Pekka Paavola-

Tuossa näkyy 1648 Helsinginkoski. Satamansaari = nyk. Kruununsaari (hautausmaa). Kirkko on siinä, missä nykyisinkin. Hyvin tunnistettavat mittasuhteet, eikös vain!
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25068/f1_107.jpg?sequence=2

Kirkosta alajuoksulle seuraava on Valtarin talo. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16997/f1_106.jpg?sequence=1

Valtarin vastarannalla Kirkkosaari (nyk. kasvanut kiinni alapuolellaan olevaan Leppisaareen.

Valtarista seuraava on Kurtti, joka näkyy siinä eka kartassa jonka Sari tänne linkitti, Kurtista seuraava Korvala, joka oli nykyisen Ellalannivan rannalla suht. korkealla jokitörmällä. Siinä on ollut vuolas virta, joen leveys melko tasainen, ei erityisiä mutkiakaan. En oikein miellä, mitä tarkoitetaan joenkorvalla.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Tämä Korvalan esipolvet on varmaan tässä, eikä tarkemmaksi voisi päästä :). Uskon hyvinkin, että Oulun Grels Mårtenson on virhekirjaus, p.o. Grels Andersson. Lehtikorva saattaa olla kuvaileva liikanimi, ehkä korvalehti oli jotenkin epämuodostunut? Siitä sitten pelkistyi Korvalaksi.

Tuo kysymäsi 1585 maakirjamerkintä jotenkin tähän tapaan, joskaan en ota vastuuta tulkinnastani :D::

Ödhe. Will ingen besittia uthij, thz(?) är arwet och uttbytt
aff Grels Anderson hemma thiitz (?) och nu bleff uthedömt(?)

Siis että kukaan ei halunnut ottaa tätä viljelykseen, kun on perintönä erotettu Grels Andersonin tilasta ja nyt (tässä verotuksessa) jätettiin huomiotta.

Suuret Kiitokset tiedoista!
Tulkintasi kuulostaa hyvältä; se sopii hyvin myös siihen, että aiempien veroluetteloiden mukaan Olli Antinpojan talo vaikuttaisi olevan lohkaistu Grels Antinpojan talosta.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Pekka Paavola]

http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=3549&stc=1&d=1438623914. Tässä tuo v. 1953 kartoittut kartta. Huom. Siltaa ei vielä ole. Kyllä se näyttäs ,että joen kapein kohta on ollu varmaan jo 1500 luvun seutuvilla tuo kirkonkohta ,joten jos yritän joen-tai virrankorvalle Korvalaa tarjota niin kyllä se tälloin ois pitnyt olla nyk . kirkon kohdalla.

-Pekka Paavola

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1580 maakirjaan talo kirjataan 19 veromarkan talona (tuolloin taloon kirjataan kolme nokkaa ja 11 lehmää); ja tuolloin talo kirjataan Iin listan ensimmäiseksi taloksi. Syy siihen miksi Veijola talo nostetaan vuosiksi 1580-1584 Iin listan ensimmäiseksi taloksi ei ole selvinnyt. Olisiko Veijolan talolla ollut maita Karhunsaaren lisäksi myös Pohjois-Iissä? Taikka olisiko talo nostettu listan ensimmäiseksi roolinsa vuoksi; olisiko Hannu Jönsinpoika (taikka joku Veijolan talossa asuva) alkanut toimia Iin nimismiehenä vuonna 1580?


Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

Sari

Kiitos taas tästä hengästyttävän laajasta Veijola-selvityksestäsi. Mikis Veijola nousi listan kärkeen 1580-84? Ehdottaisin syyksi vuoden 1580 hävitystä, jossa melkoinen määrä taloja poltettiin. Ehkäpä Veijola ensimmäisten joukossa nousi taas veronmaksukykyiseksi; samaan aikaan uusi isäntä Tapani Tuomaanpoika aloitti. Mainio arvio, että hän olisi tullut taloon vävynä. Anoppi-Helga olisi samoin tullut aikanaan miniäksi, kun kotitalonsa on selvästi muualla kuin Iissä, kaiketi Limingassa.

Tapani Tuomaanpoika siis Veijolan isäntä ja samalla nimismies jo 1582. Tehtävä edellytti jo kypsää ikää ja vakaata omaa taloutta ja varmaan myös lukutaitoa. Siis ei mikään pienestä talosta lähtenyt kulkija ole voinut saada tätä kelpuutusta. Jos nyt arvailisi iiläisiä, niin ekana tulisi mieleeni tuo naapuri Leisto, joka oli ollut kohtuullisen vauras ja jossa oli sopivasti Tuomas-isäntä 1560-luvulla. Sopisiko tähän sittemmin kertomasi Sigfrid Tapaninpojan kiinnostus ottaa Leisto viljelykseen - oma mummolansa :) Selvää on, että tämä on arvailua eikä voitane millään todistaa.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset kommenteista!

Mikis Veijola nousi listan kärkeen 1580-84? Ehdottaisin syyksi vuoden 1580 hävitystä, jossa melkoinen määrä taloja poltettiin. Ehkäpä Veijola ensimmäisten joukossa nousi taas veronmaksukykyiseksi; samaan aikaan uusi isäntä Tapani Tuomaanpoika aloitti. Mainio arvio, että hän olisi tullut taloon vävynä. Anoppi-Helga olisi samoin tullut aikanaan miniäksi, kun kotitalonsa on selvästi muualla kuin Iissä, kaiketi Limingassa.

Tapani Tuomaanpoika siis Veijolan isäntä ja samalla nimismies jo 1582. Tehtävä edellytti jo kypsää ikää ja vakaata omaa taloutta ja varmaan myös lukutaitoa. Siis ei mikään pienestä talosta lähtenyt kulkija ole voinut saada tätä kelpuutusta. Jos nyt arvailisi iiläisiä, niin ekana tulisi mieleeni tuo naapuri Leisto, joka oli ollut kohtuullisen vauras ja jossa oli sopivasti Tuomas-isäntä 1560-luvulla. Sopisiko tähän sittemmin kertomasi Sigfrid Tapaninpojan kiinnostus ottaa Leisto viljelykseen - oma mummolansa :) Selvää on, että tämä on arvailua eikä voitane millään todistaa.

Tuo on hyvinkin mahdollista, että nimismies Tapani Tuomaanpoika olisi alkujaan Leiston talosta. Uudempi Leiston talo tulee veroluetteloihin vuonna 1570; sitä vaikuttaa isännöivän vuosina 1570-1582 Mikko Jönsinpoika, vuosina 1583-1619 Yrjö Mikonpoika ja vuodesta 1620 alkaen Yrjö Yrjönpoika. Tapani ottaa viljelykseensä tämän uudemman Leiston talon ja lupaa huolehtia Yrjö Yrjönpojasta. Tapanin lapsuuden aikaan oli vain yksi Leiston talo (veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että uudempi Leiston talo lohkaistiin vanhemmasta Leiston talosta vuoden 1570 tietämillä); mikäli Tapani olisi Leiston poikia, niin tavallaan molemmat Leiston talot olisivat Tapanin lapsuudenaikaista kotitaloa. Vanhempaa Leiston taloa isännöin vuosina 1547-1557 Tuomas Ollinpoika, ja vuosina 1558-1579 Tuomas Leisto (mahdollisesti edelleen samainen Tuomas Ollinpoika). Vuosina 1580-1592 vanhempaa Leiston talo isännöi Niilo Nuutinpoika. Mikäli Tapani on vanhemman Leiston talon poikia, niin mietityttää miksi hän ei alkanut isännöidä kotitaloaan.

Nimismies Tapani Tuomaanpoika saattaisi kohtalaisella todennäköisyydellä olla Sigfrid Tapaninpoika Veijolan (s.n.1597) isä ja Hailuodon kirkkoherra Henrik Sigfridinpoika Björnholmin isänisä (vuoden 1618 ruodutusluettelon mukaan Tapani Tuomaanpojalla olisi yksi yli 15-vuotias poika, ja Sigfrid Tapaninpoika vaikuttaa jatkavan Veijolan talon isännöintiä Tapani Tuomaanpojan jälkeen). Olisiko täysin poissuljettua, että herra Lauri Matinpojalla olisi ollut Tuomas niminen poika (joka ehkä toimi pappina taikka sitten ei, ja joka olisi syntynyt jo ennen kuin herra Laurista tuli Iin kirkkoherra), ja nimismies Tapani Tuomaanpoika olisi herra Laurin pojanpoika (siinä tapauksessa Tapani olisi tullut nimismieheksi nuorempana kuin Gabriel Nuutinpoika Päkkilä 1580-luvulla)? Mistään ei tunnu löytyvän sellaista tietoa, että herra Laurilla olisi ollut Tuomas-niminen poika, joten aivan tyhjän päälle tämä arvaus jää.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset kommenteista!


Tuo on hyvinkin mahdollista, että nimismies Tapani Tuomaanpoika olisi alkujaan Leiston talosta. Uudempi Leiston talo tulee veroluetteloihin vuonna 1570; sitä vaikuttaa isännöivän vuosina 1570-1582 Mikko Jönsinpoika, vuosina 1583-1619 Yrjö Mikonpoika ja vuodesta 1620 alkaen Yrjö Yrjönpoika. Tapani ottaa viljelykseensä tämän uudemman Leiston talon ja lupaa huolehtia Yrjö Yrjönpojasta. Tapanin lapsuuden aikaan oli vain yksi Leiston talo (veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että uudempi Leiston talo lohkaistiin vanhemmasta Leiston talosta vuoden 1570 tietämillä); mikäli Tapani olisi Leiston poikia, niin tavallaan molemmat Leiston talot olisivat Tapanin lapsuudenaikaista kotitaloa. Vanhempaa Leiston taloa isännöin vuosina 1547-1557 Tuomas Ollinpoika, ja vuosina 1558-1579 Tuomas Leisto (mahdollisesti edelleen samainen Tuomas Ollinpoika). Vuosina 1580-1592 vanhempaa Leiston talo isännöi Niilo Nuutinpoika. Mikäli Tapani on vanhemman Leiston talon poikia, niin mietityttää miksi hän ei alkanut isännöidä kotitaloaan.

Nimismies Tapani Tuomaanpoika saattaisi kohtalaisella todennäköisyydellä olla Sigfrid Tapaninpoika Veijolan (s.n.1597) isä ja Hailuodon kirkkoherra Henrik Sigfridinpoika Björnholmin isänisä (vuoden 1618 ruodutusluettelon mukaan Tapani Tuomaanpojalla olisi yksi yli 15-vuotias poika, ja Sigfrid Tapaninpoika vaikuttaa jatkavan Veijolan talon isännöintiä Tapani Tuomaanpojan jälkeen). Olisiko täysin poissuljettua, että herra Lauri Matinpojalla olisi ollut Tuomas niminen poika (joka ehkä toimi pappina taikka sitten ei, ja joka olisi syntynyt jo ennen kuin herra Laurista tuli Iin kirkkoherra), ja nimismies Tapani Tuomaanpoika olisi herra Laurin pojanpoika (siinä tapauksessa Tapani olisi tullut nimismieheksi nuorempana kuin Gabriel Nuutinpoika Päkkilä 1580-luvulla)? Mistään ei tunnu löytyvän sellaista tietoa, että herra Laurilla olisi ollut Tuomas-niminen poika, joten aivan tyhjän päälle tämä arvaus jää.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei

Eikös se ollutkin Sigfrid Tapaninpoika, joka otti Leiston viljelyyn 1642 (eikä Tapani Tuomaanpoika).

Jos Tapani olisi ollut Leiston poika, miksi ei jatkanut kotitilallaan? Ehkä sitten Veijola oli parempi paikka, vauraampi ja vailla miesväkeä 1580 hävityksen jälkeen?? Leiston jatkaja Niilo Nuutinpoika voisi puolestaan olla sinne mennyt vävy :)

Tapani Tuomaanpojan voisi arvioida syntyneen viimeistään 1550 (32-vuotiaana nimismieheksi?). Isä Tuomas synt. viimeistään 1530 ja isoisä NN viimeistään 1510. Jonkinlainen arvio Lauri Matinpojan syntymästä olisi 1520-1530. Kuinka vanhana hän olisi lähtenyt "villiin pohjolaan" kirkkoherraksi? Jaakko Laurinpoika kirjattu Liedeksen isännäksi 1581. Elias Laurinpoika elossa vielä 1629. Olisikohan nämä Laurinpojat syntyneet 1550-1560 tienoilla. Tuommoinen teoreettinen Tuomas Laurinpoika ei oikein mahtuisi samaan ikäsarjaan?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista!

Eikös se ollutkin Sigfrid Tapaninpoika, joka otti Leiston viljelyyn 1642 (eikä Tapani Tuomaanpoika).

Tuo on totta; vasta Sigfrid Tapaninpoika otti Leiston talon viljelykseensä. Sigfrid otti viljelykseensä uudemman Leiston talon. Mikäli Tapani (Sigfridin mahdollinen isä) oli Leiston isännän poika, niin siinä tapauksessa hän olisi ilmeisesti ollut vanhemmasta Leiston talosta (Tapanin lapsuudessa Leisto oli vielä yhtenä talona, joten mikäli Tapani olisi Veijolan poikia, niin uudempikin Leiston talo voisi siinä mielessä olla tavallaan osana Sigfridin mummolaa).

Jos Tapani olisi ollut Leiston poika, miksi ei jatkanut kotitilallaan? Ehkä sitten Veijola oli parempi paikka, vauraampi ja vailla miesväkeä 1580 hävityksen jälkeen?? Leiston jatkaja Niilo Nuutinpoika voisi puolestaan olla sinne mennyt vävy :)

Tuo on totta, että Niilo Nuutinpoika saattaisi olla Leiston vävy. Myös uudemman Leiston talon ensimmäinen isäntä, Mikko Jönsinpoika, saattaisi olla Leiston talon vävy (ehkäpä vävylle lohkaistiin suuresta Leiston talosta oma talo). Mikäli Mikko oli naapuritalojen poikia, niin yksi vaihtoehto hänen isäkseen olisi Jöns Pekanpoika Päkkilä, joka kirjattiin veroluetteloihin jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa (1547), ja joka kirjattiin maakirjoihin vuoteen 1579 saakka ja kymmenysluetteloihin vuoteen 1581 saakka. Toinen mieleen tuleva vaihtoehto olisi se, että Mikko Jönsinpoika olisi ollut Tuomas Ollinpojan pojan poika, ja että Leistoa ei vain koskaan kirjattu veroluetteloihin Mikon isän nimellä. Tuomas Ollinpoika Leisto on jo Iin ensimmäisessä veroluettelossa (1547); hän on saattanut olla Leiston isäntänä hyvän aikaa jo ennen kyseistä vuotta (Tuomas Ollinpoika mainitaan lautamiehenä jo vuoden 1543 käräjillä, ja mm. vuoden 1544 käräjillä hänet mainitaan nimellä Tuomas Leisto).

Tapani Tuomaanpojan voisi arvioida syntyneen viimeistään 1550 (32-vuotiaana nimismieheksi?). Isä Tuomas synt. viimeistään 1530 ja isoisä NN viimeistään 1510. Jonkinlainen arvio Lauri Matinpojan syntymästä olisi 1520-1530. Kuinka vanhana hän olisi lähtenyt "villiin pohjolaan" kirkkoherraksi? Jaakko Laurinpoika kirjattu Liedeksen isännäksi 1581. Elias Laurinpoika elossa vielä 1629. Olisikohan nämä Laurinpojat syntyneet 1550-1560 tienoilla. Tuommoinen teoreettinen Tuomas Laurinpoika ei oikein mahtuisi samaan ikäsarjaan?

Olet oikeassa! Hypoteettista Tuomasta on ajallisestikin vaikea sovittaa herra Laurin ja Tapani Tuomaanpojan väliin.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Outika]

Leiston tila oli ilmeisesti vauras talo jo 1500 luvulla ja huomasin mielenkiintoisen maininnan forumin keskustelussa koskien Soinin Kuninkaanjokea (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9422.html). Tässä yhteydessä mainitaan Iijoen Leistilän viidenneksessä jo 1440 - 50 luvuilla Magnus Kongahanpoya ja myöhemmin poikansa Magnus. Lisäksi viitataan keskiaikaiseen arkistolähteeseen FMU 2627 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2627). Lähinnä nyt arvuuttelen voisiko tuo lähteen maa-alue koskea juurikin Iin Leiston tilaa kun tässä tekstissä mainitaan nimenomaan maa-alue Iijoella eli Leystilae.

Vanhan tekstin tulkinta voi olla virheellinenkin, mutta käsittääkseni arkistolähde kertoo että Pohjanmaan tuomari Olli Svärd myönsi Turun kaniikille Iönis Magnille (Jöns Magnusson) maata Iijoella (Leystilae), minkä aikanaan Magnus Konungahanpoyan oli ostanut Cecilia Raennesin äidiltä Kemin seudulta. Kemin kirkkoherra Lauri todisti Magnuksen lahjoittaneen tilan Iijoen kirkolle ja oliko tila ollut vuokralla (effter thet at arendit haffde warit ther aareno till forenne vpa haeretzting) seuraavilla miehillä: Jhannus (Ihannus/Johannes?) Klaunpoika, Hannus j Katanemj (Hannus i Katain?), Caupi Raesaekae (Rasaka?), Laurens Anderson, Junni Iunasson, Jonis Pedersson, Lauren Weytesson, Henrik Paualsson, Jhannus Thoywtesson, Laurens Murisson, Peder Magnusson sekä Heiki Caupesson. Jotakin mainitaan vielä Paual Ollikanpojasta sekä Magnuksen pojan oikeuksista maahan (FMU 2627). Olikohan tämä kaniikki Jöns Magnusson tuo mainittu Magnus Konunghanpoyanson.

[E Juhani Tenhunen]

Tästä ote Iin kartasta. Ellalla ja Jakkilaojan välissä on rannassa Jakkila, joksi joskun myös Korvaloita kutsuttiin

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=423163&n=7244868&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Nykyinen jätevedenpuhdistamoalue.

E. Juhani Tenhunen

[Jouni Kaleva]

Leiston tila oli ilmeisesti vauras talo jo 1500 luvulla ja huomasin mielenkiintoisen maininnan forumin keskustelussa koskien Soinin Kuninkaanjokea (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9422.html). Tässä yhteydessä mainitaan Iijoen Leistilän viidenneksessä jo 1440 - 50 luvuilla Magnus Kongahanpoya ja myöhemmin poikansa Magnus. Lisäksi viitataan keskiaikaiseen arkistolähteeseen FMU 2627 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2627). Lähinnä nyt arvuuttelen voisiko tuo lähteen maa-alue koskea juurikin Iin Leiston tilaa kun tässä tekstissä mainitaan nimenomaan maa-alue Iijoella eli Leystilae.

Vanhan tekstin tulkinta voi olla virheellinenkin, mutta käsittääkseni arkistolähde kertoo että Pohjanmaan tuomari Olli Svärd myönsi Turun kaniikille Iönis Magnille (Jöns Magnusson) maata Iijoella (Leystilae), minkä aikanaan Magnus Konungahanpoyan oli ostanut Cecilia Raennesin äidiltä Kemin seudulta. Kemin kirkkoherra Lauri todisti Magnuksen lahjoittaneen tilan Iijoen kirkolle ja oliko tila ollut vuokralla (effter thet at arendit haffde warit ther aareno till forenne vpa haeretzting) seuraavilla miehillä: Jhannus (Ihannus/Johannes?) Klaunpoika, Hannus j Katanemj (Hannus i Katain?), Caupi Raesaekae (Rasaka?), Laurens Anderson, Junni Iunasson, Jonis Pedersson, Lauren Weytesson, Henrik Paualsson, Jhannus Thoywtesson, Laurens Murisson, Peder Magnusson sekä Heiki Caupesson. Jotakin mainitaan vielä Paual Ollikanpojasta sekä Magnuksen pojan oikeuksista maahan (FMU 2627). Olikohan tämä kaniikki Jöns Magnusson tuo mainittu Magnus Konunghanpoyanson.

Hei

Liitteenä oma käännökseni sekä asiaan liittyvää pohdintaa.
Mainitut miehet olivat lautamiehiä, ei tilanvuokraajia. Jöns Magnusson oli luostarin edusmies, ei ainakaan tämän jutun perusteella sukulaisuutta Magnus Kuningahanpoikaan. "Kuningas" on mielestäni käsitettävä erisnimeksi.

[Outika]

Kiitos oikein paljon käännöksestä ja hyvä että korjaus tuli heti. Arendit -maininta vei ajatukset mennessään vuokraukseen. Lähinnä kiinnostaa saattoiko tässä vanhassa asiakirjassa olla kyseessä sama Leiston talo, mistä tässä edellä on kirjoitettu? Lisäksi mainitaan myös kiinnostava Raasakka todistajana.

Pakana-aikana nimet olivat kuvaavia nimiä ja saattoiko Kuningas nimikin jotenkin viitata joko asemaan, ominaisuuksiin tms. Kuuluukohan esim Talonpoika nimi tähän samaan kategoriaan tai Kaikewalda 1200 luvulla. Kaikewalda ei tosin tainnut olla pakana koska hänet mainitaan varhaisimpana saarnaajana suomessa. Petrus Kaikevalda käännytti kansaa Etelä - Suomessa sekä Inkerinmaalla: "Et missi sunt sacerdotes Petrus Kakuwalde de Vinlandia et Otto fratrum milicie sacerdos, et perrexerunt in Saccale et consummaverunt baptismum usque ad Palam, et in Ugaunia usque ad Matrem aquarum. Quo facto reversi sunt in Lyvoniam, nondum valentes cohabitare cum eis propter aliorum Estonum ferocitatem" .

[Jouni Kaleva]

Kiitos oikein paljon käännöksestä ja hyvä että korjaus tuli heti. Arendit -maininta vei ajatukset mennessään vuokraukseen. Lähinnä kiinnostaa saattoiko tässä vanhassa asiakirjassa olla kyseessä sama Leiston talo, mistä tässä edellä on kirjoitettu? Lisäksi mainitaan myös kiinnostava Raasakka todistajana.

]

oc effter thet at ærendit haffde warit ther aareno till forenne vpa hæretzting

Kyseinen sana ei siis ole arendit vaan nykyruotsilla ärendet ("koska asia oli ollut edellisvuonna käräjillä...")

Magnus Kuningahanpoika oli ostanut maaomaisuutta kemiläiseltä Cecilialta, joka oli Rennen äiti.

Johtopäätöksiä:
Cecilia on leski Kemissä, jolla maaomaisuutta. Renne on hänen poikansa. Renne on ollut tunnettu henkilö, onko hän enää elossa, koskapa leskiäiti on myymässä omaisuutta? Sinänsä outo tapa nimetä leskinainen poikansa äidiksi - Renne on ollut varsin tunnettu, merkittävä henkilö?

Magnuksen tarkoitus oli lahjoittaa ostamansa omaisuus kirkolle sielunsa autuudeksi ( tuo katolilainen anekauppa kukoisti). Magnuksen poika oli kuitenkin vetänyt välistä ja mennyt myymään isänsä omaisuutta Pauli Ollikanpojalle. Magnus siis lienee kuollut tähän mennessä ja kirkko halusi saada hänen aneensa - ja saikin ja Magnuksen poika velvoitettiin palauttamaan rahat Paulille.

[Jouni Kaleva]

Lähinnä kiinnostaa saattoiko tässä vanhassa asiakirjassa olla kyseessä sama Leiston talo, mistä tässä edellä on kirjoitettu?

Pidän tätä selvänä, ei Iissä ole mitään lähellekään samannimistä taloa.

Nykykartassakin näkyy, kuinka parin kilometrin päässä Leistosta on paikka nimeltään Kuninkaanniemi. Tämä nimi on kansanetymologiassa yhdistetty 1700-luvun oikeiden kuningaiden kulkemisiin Pohjanlahden rantatietä, mutta jospas olisikin vanhempaa kerrostumaa peräti 1400-luvulta?

[Outika]

Tässä tulikin aivan erinomaisia päätelmiä. Kuninkaanniemen tarina voisi olla peruja muinaisen Suomen tapahtumista. Olisikohan tie ja paikka saanut tosiaan nimensä Kongahanpoya´lta.

[Jouni Kaleva]

Tässä tulikin aivan erinomaisia päätelmiä. Kuninkaanniemen tarina voisi olla peruja muinaisen Suomen tapahtumista. Olisikohan tie ja paikka saanut tosiaan nimensä Kongahanpoya´lta.
Jos ja kun Kuningas etunimenä Suomessa on selvästi hämäläinen, ja yhtä selvästi Tornion seudun ns. pirkkalaisasutus on lähtöään hämäläistä, niin ei olisi mikään ihme, että Magnus Kuninkaanpoika olisi ollut vaikkapa juuri Tornion seudun pirkkalainen, joka osti kemiläiseltä Cecilialta Iissä sijaitsevaa maaomaisuutta lahjoittaakseen sen Armonlaakson (Naantali) luostarille sielunsa autuudeksi.

[Outika]

Mielenkiintoista!

Palaan vielä aiempaan tekstiin koska Sukuforumin keskustelussa: Saarela Ii, (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-16129.html) mainitaan seuraavaa: Tuomas Antinpoika Raasakan talo vaikuttaa "ilmestyvän" veroluetteloihin vasta vuoden 1593 kymmenysluettelossa; silloin se kirjataan Paavo Antinpoika (Rajalan) talon jälkeen.Tämän perusteella voidaanko olettaa, että Raasakan talo oli jossakin koska Caupe Raasacka oli todistamassa käräjillä jo 1400 luvun puolivälissä.

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoista!

Palaan vielä aiempaan tekstiin koska Sukuforumin keskustelussa: Saarela Ii, (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-16129.html) mainitaan seuraavaa: Tämän perusteella voidaanko olettaa, että Raasakan talo oli jossakin koska Caupe Raasacka oli todistamassa käräjillä jo 1400 luvun puolivälissä.

Tarkkaan ottaen 1445 dokumentissa on "Caupi Ræsækæ" joka ehkä pitäisi lukea "Räsäkä" mutta pitäisin sitä Raasakkana, kun Raasakka näyttää joka tapauksessa olevan Iin vanhoja taloja.

Ainakin jo 1572 voudintileissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647533
on Iin kylän toiseksi viimeisenä Siffrid Rasack. (hänen jälkeensä Oleff Ands. ja sitten Karjalankylä) Luettelon alussa toisena nimenä on muuten Thomas Leijstoij. Luettelo etenee siis nykyisestä Pohjois-Iistä nykyisen Etelä-Iin loppuun jokivartta ylöspäin, jolloin Raasakka on luettelossa loogisella paikallaan.

[Jouni Kaleva]

Ainakin jo 1572 voudintileissä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647533
on Iin kylän toiseksi viimeisenä Siffrid Rasack. (hänen jälkeensä Oleff Ands. ja sitten Karjalankylä) Luettelon alussa toisena nimenä on muuten Thomas Leijstoij. Luettelo etenee siis nykyisestä Pohjois-Iistä nykyisen Etelä-Iin loppuun jokivartta ylöspäin, jolloin Raasakka on luettelossa loogisella paikallaan.
Tuo edellinen oli kymmenysluettelo, tässä saman vuoden 1572 voudintileissä mainitaan (vas. palsta, 4. rivi ylhäältä) Paval Rasack.

[Outika]

Kiitos, nuo vanhat tekstit ovat todella haasteellisia ja vaatii harjaannusta.

Raasakka kiinnostaa syystä että Samuel Samuelinpoika Brauer (1763) vihittiin 1785 Iissä Brita Antintytär Pikkula-Raasakan (1767) kanssa. Heistä eteenpäin Raasakoita on löytynyt seuraavasti:

7. Antti Juhonpoika Raasakka (1726) & Brita Juhontytär Pernu-Puitti (1728)
8. Juho Antinpoika Puhakka (1698) & Sara Henrikintytär Raasakka (1692)
Sarasta eteenpäin:
9. Henrik Matinpoika Raasakka (1658) & Margeta Henrikintytär Käyrä
10. Matti Simonpoika N (1626) & Beata Jaakontytär Raasakka
Beatan vanhemmat:
11. Jaakko Tuomaanpoika Raasakka (1587) & NN

Toivon korjauksia jos olen harhautunut.

[Jouni Kaleva]

Kiitos, nuo vanhat tekstit ovat todella haasteellisia ja vaatii harjaannusta.

Raasakka kiinnostaa syystä että Samuel Samuelinpoika Brauer (1763) vihittiin 1785 Iissä Brita Antintytär Pikkula-Raasakan (1767) kanssa. Heistä eteenpäin Raasakoita on löytynyt seuraavasti:

7. Antti Juhonpoika Raasakka (1726) & Brita Juhontytär Pernu-Puitti (1728)
8. Juho Antinpoika Puhakka (1698) & Sara Henrikintytär Raasakka (1692)
Sarasta eteenpäin:
9. Henrik Matinpoika Raasakka (1658) & Margeta Henrikintytär Käyrä
10. Matti Simonpoika N (1626) & Beata Jaakontytär Raasakka
Beatan vanhemmat:
11. Jaakko Tuomaanpoika Raasakka (1587) & NN

Toivon korjauksia jos olen harhautunut.

Minulla on tämä nimilista samalla tavalla.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Outika,

Liitteenä oma käännökseni sekä asiaan liittyvää pohdintaa.

SuurenSuuret Kiitokset vuoden 1445 maatuomion suomennoksesta!

--

Useammasta eri talosta käytettiin Raasakan nimeä 1500-luvulla, ja vielä 1600-luvullakin. 1400-luvulla mainitun Kauppi Raasakan talo ei välttämättä ollut se Raasakan talo, joka veroluetteloissa vakiintuu myöhemmin Etelä-Iin listalle. Mikäli 1400-luvun talo sijaitsi Raasakan rantamilla, niin siitäkään ei ole tietoa sijaitsiko se pohjois- vaiko etelärannalla.

Vuoden 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671971) kymmenysluettelossa on erikseen mainittu Raasakan kylä. Tuolloin listalle kirjataan Simo Niilonpojan (Päkkilä, talo vakiintuu myöhemmin Pirttitörmän listalle), Tuomas Erkinpoika (Kukko; talo vakiintuu myöhemmin Pohjois-Iin listalle), Paavo Rajala (vakiintuu myöhemmin Pirttitörmän listalle). Etelä-Iin listalle sittemmin vakiintuva Raasakan talo ei ole tällä listalla, koska se "ilmestyy" kymmenysluetteloihin vasta vuonna 1593 ja maakirjoihin vuonna 1598; talo kirjataan Tuomas Antinpojan nimellä vuoteen 1634 saakka. Tuomas Maununpojan talo ilmestyy kymmenysluetteloihin vasta 1599 ja maakirjoihin vuodesta 1607; vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Tuomas Maununpojan talo kirjataan uudistilana. Myös Pohjois-Iin Glasilan talo mainitaan 1600-luvun käräjäjutuissa Raasakan taloiksi (i Rasacka). Vaikka Raasakan talot kirjataan veroluetteloihin omana kylänä omaan kylälistaan vain vuoden 1583 veroluettelossa, ne kirjataan muihinkin veroluetteloihin yhtenä taloryhmänä (kunnes niiden paikat alkavat vakiintua eri kyliin 1600-luvun alkupuolella). Raasakankylän talot kirjataan toisinaan suuren Iin kylän listalle Pohjois-Iin ja Etelä-Iin talojen väliin, toisinaan ne kirjataan Pohjois-Iin listalle, toisinaan ne kirjataan Pirttitörmän listalle, toisinaan Kälkäjän listalle, jne.

Se, että Raasakan ja Kukon taloista käytettiin nimeä Raasakka, selittynee ehkä niiden sijainnilla.
Tietääkö kukaan miten Pirttitörmän Rajala ja Päkkilä sijoittuvat Raasakkaan nähden; ovatko ne lähelläkään Raasakkaa?
Jos eivät ole, niin sitten mietityttää miksi ne laskettiin kuuluvaksi Raasakan kylään.

Vuoden 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759967) maakirjakartassa näkyy Kukon talot (karttasivun talot 3 ja 4) Raasakan pohjoispuolella. Etelärannalle on kirjoitettu, että Etelä-Iin Raasakan sijaitseva tällä puolella ("Rasaka gårdar i SöderIjå by på denne sidan"). Samaisessa maakirjakartassa näkyy sivulla 94 Raasakan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759968) veljesten talot; numero 1 on Timoteus (Tuomaanpoika) Raasakan (s.n.1590) neljännesmanttaalin talo; ja numero 2 on Jaakko (Tuomaanpoika) Raasakan (s.n.1580) kolmannesmanttaalin talo. Etelä-Iin Raasakan talot on karttakuvassa piirretty varsin lähelle rantaa. En tiedä kuvastaako talojen sijainti karttakuvassa talon todellista etäisyyttä rannasta, vai onko talot "huiskittu" karttaan johonkin sopivaan väliin. 200 vuotta aiemmin joki on tuolla kohdin ilmeisesti ollut jonkin verran leveämpi. Sitä en osaa sanoa oliko Raasakan eteläisellä rannalla taloa ennen 1570-lukua; ja jos oli niin oliko taloa olemassa vuosien 1547-1592 välisenä aikana (jos sellainen oli, niin en sitä veroluetteloista osaa tunnistaa).

--

Raasakan nimellä kulkevia taloja 1500-luvun veroluetteloissa oli ainakin kaksi Itselleni ei oikein ole selvinnyt missä ne sijaitsivat, ja mitä taloja ne myöhemmin olisivat olleet.

Paavo Raasakan talo "ilmestyy" maakirjoihin ja kymmenysluetteloihin vuodesta 1566 alkaen; ja se kirjataan Paavo Raasakan nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1570 saakka (vuoden 1571 kymmenysluettelossa on myös Paavo Raasakka, mutta tuolloin kyseessä saattaa olla Sigfrid Raasakan talon kirjaus) ja maakirjoissa vuoteen 1575 saakka.
Voisiko tämä olla Pirttitörmän Rajalan talo?
Pirttitörmän Rajalan taloksi tunnistettava talo tulee kymmenysluetteloihin vuodesta 1574 alkaen ja maakirjoihin vuodesta 1576 alkaen; talo kirjataan toisinaan Paavo Rajalan nimellä ja toisinaan Paavo Antinpojan nimellä. Ajallisesti tuosta Paavo Raasakan talosta tulisi ihan sievä jatkumo Paavo Antinpoika Rajalan taloon.

Vai voisiko tämä olla Paavo Porkan talo? Paavo Porkka kirjataan kymmenysluetteloihin vuosina 1573-1578; vuoden 1576 maakirjaan kirjattu "Påwall Neuoine" sopisi olemaan Paavo Raasakan aiemmin isännöimän talon kirjaus (molempien talojen koko on kuusi veromarkkaa ja paikka listalla tuntuisi olevan sama). Kuuden veromarkan talo, jonka paikka listalla tuntuisi sopivan Paavo Raasakan aiemmin isännöimään taloon, kirjataan Tuomas Paavonpojan nimellä maakirjoihin vuosina 1577-1581 ja 1583-1584 (vuonna 1582 talo saattaa olla kirjattu Jöns Tuomaanpojan nimellä). Talo kirjataan maakirjoihin autiona vuodesta 1580 alkaen; maakirjassa kerrotaan, että vihollinen on polttanut talon. Tälle talolle en ole onnistunut löytämään jatkumoa.

-

Sigfrid Jönsinpoika Raasakan talo "ilmestyy" kymmenysluetteloihin vuonna 1568 ja maakirjoihin vuodesta 1571 alkaen; talo kirjataan toisinaan Sigfrid Jönsinpojan nimellä ja toisinaan Sigfrid Raasakan nimellä. Sigfird Jönsinpoika kirjataan veroluetteloihin vuoteen 1595 saakka, mutta mielestäni talon "paikka" tuntuu vaihtuvan vuonna 1593. Olisiko Sigfrid muuttanut Pohjois-Iihin? Vai olisiko vuoteen 1592 veroluetteloissa kirjattu Sigfrid Jönsinpoika eri henkilö kuin vuodesta 1593 veroluetteloin ilmestyvä Sigfrid Jönsinpoika? Pohjois-Iissä sijaitsevaa Sigfrid Jönsinpojan talon isännöintiä jatkaa mielestäni Klemet Sigfridinpoika (talo kirjataan Klemet Sigfridinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuodesta 1598 alkaen ja maakirjoissa vuodesta 1599 alkaen); voisiko tämä (Sigfrin Jönsinpojan vuodesta 1593 alkaen isännöimä talo) olla Pakasen talo, jota sittemmin isännöi Paavo Mikonpoika Halonen? Itselleni ei ole selvinnyt mitä tapahtui Sigfrid Jönsinpoika Raasakan talolle vuoden 1592 jälkeen.

-

Tuomas Maununpojan talo kirjataan myöskin Raasakan kylän talojen joukkoon. Se tulee kymmenysluetteloihin vasta vuodesta 1599 ja maakirjoihin vuodesta 1607. Vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Tuomas Maununpojan talo kirjataan uudistilana. Talo kirjataan veroluetteloissa yleensä juuri ennen Tuomas Antinpoika (Raasakan) taloa. Uudistila ei kauaa kukoista, sillä se jää autioksi jo vuonna 1611. Vuoden 1620 autiotilaluettelossa mainitaan, että Simo Tuomaanpoika on ylösottanut Tuomas Maununpojan neljännesmanttaalin talon; samaisen vuoden maakirjaan talo kirjataan Simo Tuomaanpojan nimellä. Samaisen vuoden autiotalojen tarkistusluetteloissa mainitaan, että Tuomas Maununpojan talo on autio ja sitä viljelee Tuomas Antinpoika, joka on maksanut talosta myös verot. Tämän jälkeen Tuomas Maununpojan talo tuntuu katoavan veroluetteloista. Tuomas Maununpojan talo luultavasti yhdistyi Tuomas Antinpoika Raasakan taloon. Tuomas Antinpoika Raasakan talo kirjattiin vuoden 1620 maakirjaan vielä 3/4 manttaalin talona. Tuomas Antinpoika Raasakan talo kirjataan kokomanttaalin talona vuodesta 1627 alkaen. Olisikohan Tuomas Maununpojan talon ylösottanut Simo Tuomaanpoika ollut Tuomas Antinpoika Raasakan poikia (vuoden 1618 ruodustusluettelon perusteella voidaan olettaa, että Tuomaalla oli ainakin kolme poikaa)?

Kun Tuomas Antinpoika Raasakan talo jaetaan kahdeksi taloksi vuoden 1635 tietämillä, Tuomas Maununpojan talo mahdollisesti irtautetaan talosta ja jätetään autioksi. Tuomas Maununpojan talo saattaisi olla samainen talo, joka vuodesta 1634 alkaen kirjataan autiona neljännesmanttaalin talona Pertti Tuomaanpojan (Kortti) nimellä. Mikäli tulkitsin vuoden 1688 kesäkäräjien juttu oikein, niin etelä-iiäinen Matti (Simonpoika) Raasakka kertoo, että Kortin neljännesmanttaalin talo oli aikoinaan irtautettu hänen talostaan ja pyytää saada yhdistää talon jälleen omaan taloonsa (KO a:8:102; vasemmanpuoleisen sivun alempi kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689377)). Vuodesta 1688 alkaen Pertti Tuomaanpojan talo kirjataan Matti Raasakan ylösottamaksi; Kortin talon verotuksellista kokoa pienennetään samassa yhteydessä kahdeksannesmanttaaliin. Henkikirjoissa vielä 1700-luvun alkupuolella Pertti Tuomaanpojan kruununtilan mainitaan olevan samaa savua Raasakan talon kanssa.

Raasakan talo kirjattiin vielä vuoden 1634 maakirjassa kokomanttaalin talona Tuomas Antinpojan nimellä. Seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan kahtena talona: toinen taloista kirjataan puolenmanttaalin talona Jaakko Tuomaanpojan nimellä;ja toinen talo kirjataan neljännesmanttaalin talona Timoteus Tuomaanpojan nimellä. Jaakko Tuomaanpoika Raasakan talon koko näyttää tippuvan kolmannesmanttaaliin 1630 ja 1640-lukujen taitteessa. Vuosien 1629 ja 1633 ruodutusluetteloissa Jaakko Tuomaanpoika ja Timotetus Tuomaanpoika mainitaan veljeksiksi.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[s.peltonen]

Tervehdys Outika,

Raasakka kiinnostaa syystä että Samuel Samuelinpoika Brauer (1763) vihittiin 1785 Iissä Brita Antintytär Pikkula-Raasakan (1767) kanssa. Heistä eteenpäin Raasakoita on löytynyt seuraavasti:

7. Antti Juhonpoika Raasakka (1726) & Brita Juhontytär Pernu-Puitti (1728)
8. Juho Antinpoika Puhakka (1698) & Sara Henrikintytär Raasakka (1692)
Sarasta eteenpäin:
9. Henrik Matinpoika Raasakka (1658) & Margeta Henrikintytär Käyrä
10. Matti Simonpoika N (1626) & Beata Jaakontytär Raasakka
Beatan vanhemmat:
11. Jaakko Tuomaanpoika Raasakka (1587) & NN

Toivon korjauksia jos olen harhautunut.

Lisäisin listalle vielä Jaakko Tuomaanpoika Raasakan isän Tuomas Antinpoika Raasakan.

Kirjoittelen tähän muutaman poiminnan Raasakan taloon liittyen, joista käy ilmi sukulaisuussuhteita.

Vuoden 1652 kesäkäräjillä edesmennyt Tuomas Antinpoika mainitaan Jaakko Tuomaanpoika Raasakan isäksi (KO a:7:502; oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707725)). Jutussa kerrotaan, että Jaakon edesmennyt isä oli aikoinaan ostanut niityn Josef Tiirolta.

Tuomas Antinpoika Raasakka aletaan kirjata kymmenysluetteloihin vuodesta 1593 ja maakirjoihin vuodesta 1598 alkaen. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Tuomas Antinpojan taloon kirjataan kolme yli 15-vuotista poikaa; kyseisessä luettelossa mainitaan nimeltä vain isäntä, mutta siinä mainitaan erikseen lukumäärät pojille, vävyille, tyttären pojille, jne. Tuomaalla voisi siis olettaa olleen ainakin kolme poikaa. Nimeltä pojista tiedetään Jaakko (s.n.1580) ja Timoteus (s.1590). Jaakko ja Timoteus mainitaan veljeksiksi vuosien 1629 ja 1633 ruodutusluetteloissa, sekä esim. vuoden 1652 kesäkäräjillä (KO a:7:506; oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707733)). Vuoden 1650 kesäkäräjillä (KO a:7:58; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706821)) ja vuoden 1651 talvikäräjillä (KO a:7:217; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706950)) käsitellään talonkauppaa; Heikki Tuomaanpoika Virkkunen osti Sidzan? talon Pertti Sidzalta?. Jutussa mainitaan myös niitty, jonka Pertti oli mennyt myymään etelä-iiläiselle Antti Tuomaanpojalle; jutussa mainitaan myös Antti Tuomaanpojan pojat Jaakko ja Timoteus; tuohon aikaan Timoteus on Iissä aika harvinainen nimi, joten ilmeisesti kyseessä on Raasakan talon pojat.

Muutama sananen Timoteus Tuomaanpoika Raasakan neljänensmanttaalin talosta. Timoteuksella saattoi olla pientä haluttomuutta hoitaa asioita täsmällisesti. Käräjillä häntä sakotellaan siitä, että hän jättää saapumatta vastaamaan kanteeseen, vaikka on tullut asianmukaisesti haastetuksi. Timoteuksen talo tippuu kruununtilaksi jo 1640-luvulla; ilmeisesti verojen maksamisessa oli ongelmaa. Matti Timouteuksenpojan (i Rasaka) mainitaan olevan nihtinä isäntä Timoteus Tuomaanpojan puolesta vuonna 1646. Matti poika toimii ilmeisesti sotilaana pidemmän aikaa. Matti poika oli ilmeisesti varsin kerkiäväinen. Vuoden 1664 talvikäräjillä sotilas Matti Timoteuksenpoikaa syytettiin luvattomasta askaroinnista etelä-iiläisen piian Marketta Antintyttären kanssa (KO a:11:410; oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712038)); Mattia muistutettiin myös siitä, että Marketan kellistys oli ollut varsin huono ajatus siitäkin syystä, että Matilla oli vaimo, joka asui Riikassa. Vuoden 1669 kesäkäräjillä Matti on jälleen käräjillä; tällä kertaa hän oli harrastellut Marketta Heikintyttären kanssa, joka oli sitten synnyttänyt Matille lapsen Oulussa (KO a:12:318; oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713742)).

Timoteuksen ensimmäisen vaimon nimestä ei ole löytynyt tietoa. Timoteuksen jälkimmäinen vaimo on Klaara Yrjöntytär. Timoteus ilmeisesti menehtyy vuoteen 1664 mennessä. Vuosien 1664-1665, 1667, 1669 ja 1671 henkikirjoissa neljännesmanttaalin Raasakan talo kirjataan Timoteus Tuomaanpojan leskivaimon nimellä; leskivaimon nimeä ei kuitenkaan veroluetteloissa mainita. Vuoden 1669 talvikäräjillä Matti Timoteuksenpoika penäsi äitipuoleltaan Klaara Yrjöntyttäreltä isänsä Timoteus Tuomaanpojan taloa (KO a:12:305; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713715)). Klaara oli hakenut vahvistusta siihen, että talo kuuluisi hänelle, ja tätä Matti tiukasti vastusti. Matin vastalauseet kirjattiin ylös, mutta todettiin, että koska hän toimii sotilaana, ei hän voi saada taloa isännöitäväksi. Kaksi ja puoli vuota aiemmin, vuoden 1666 kesäkäräjillä, Klaara Yrjöntytär kertoi, että sekä hänen miehensä että hänen poikansa olivat menehtyneet (KO a:11:887; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712978)). Jutussa ei mainita Klaaran miehen taikka pojan nimeä, eikä sitä mistä talosta Klaara on. Luultavasti kyseessä on Raasakan talon leskivaimo Klaara Yrjöntytär. Klaara oli ilmeisesti huolissaan siitä, koetettaisiinko hänet ajaa pois talosta; Klaara kuitenkin jää taloon. Klaaran menehtynyt poika ei voi olla hänen poikapuolensa Matti Timoteuksenpoika, sillä Matti on tuolloin vielä elossa. Olisiko Timoteuksen ja Klaaran avioliitosta syntynyt poika, jolla olisi ollut perintöoikeutta taloon? Vuonna 1671 Timoteus Tuomaanpojan leskivaimon nimellä kirjatusta neljännesmanttaalin Raasakan talosta maksetaan henkirahaa tyttärestä ja vävystä. Olisiko tuolloin kyseessä Klaaran tytär taikka tytärpuoli ja tämän mies? Vai olisiko sittenkin kyseessä Klaaran edesmenneen pojan vaimo ja tämän uusi mies (toisaalta edesmenneen pojan vaimo ja tämän uusi mies olisi saatettu kirjata taloon pojan vaimona ja tyttären miehenä)? Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjoissa kirjataan vanhan (mahdollisesti talosta pois muuttaneen taikka jo edesmenneen) isännän nimen lisäksi myös tuoreen isännän nimi. Vuosien 1673 ja 1675 maakirjoissa Timoteus Tuomaanpojan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Isak Yrjönpoika Timonen. Vuoden 1674 henkikirjassa 'Militie hemman' listalle kirjataan neljännesmanttaalin taloon Isak Yrjöpoika Timoteus ja tämän vaimo Marketta Antintytär. Vuoden 1674 ruodutusluetteloon talo kirjataan Isak Yrjönpoika Raasakan nimellä. Seuraavan vuoden maakirjaan talo kirjataan Isak Yrjönpoika Timoteuksen nimellä. Ei ole vielä löytynyt selvyyttä siihen, oliko Isak Yrjönpoika alkujaan Timonen, vai tulivatko lisänimet Timoteus ja Timonen hänelle talon aiemman isännän etunimestä. Sekään ei ole selvinnyt tuliko Yrjö taloon syytinkimieheksi, vai muuttiko hän taloon vävyksi, taikka muuttiko hän taloon leskeksi jääneen miniän uudeksi puolisoksi, taikka muuttiko hän taloon jollain muulla tapaa. Neljännesmanttaalin Raasakan talo velkaantuu, ja vuoden 1675 tietämillä neljännesmanttaalin Raasakan kruunutalo yhdistyy kolmannesmanttaalin Raasakan verotilaan.

--

Lopuksi muutama poiminta Jaakko Tuomaanpoika Raasakan talosta. Jaakon ensimmäisen vaimon nimestä en ole onnistunut löytämään tietoja. Jaakon jälkimmäinen vaimo on Elina Matintytär. Jaakolla on ainakin kolme lasta: Simo Jaakonpoika, Beata Jaakontytär ja Agneta Jaakontytär. Vuoden 1651 kesäkäräjillä Jaakko Tuomaanpoika Raasakasta (aff Rasacka) kertoi, että hänen poikansa Simo Jaakonpoika oli yli 20 vuotta sitten lähtenyt talosta ja jättänyt isänsä selviämään ilman apua (KO a:7:299; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707342)). Jaakko kertoo haluavansa huomioida tyttärestänsä Beatan ja Agnetan talon eteen tekemän työn ja jättää heille omaisuutensa. Jaakko osoittaa omaisuuttaan myös vaimolleen Elina Matintyttärelle, joka mainitaan Jaakon tytärten äitipuoleksi. Jaakko osoittaa poikansa Simon perintöosuudeksi pienehkön rahasumman. Yli 40 vuotta myöhemmin (vuoden 1696 kesäkäräjillä) Simo Jaakonpojan poika, Oulussa porvarina toimiva Heikki Simonpoika Raasakka, alkaa penätä perintöään Raasakan talosta (tästä tarkemmin hieman alempana).

Raasakan talo kirjataan henkikirjoissa Jaakko Tuomaanpojan nimellä vuoteen 1664 saakka. Seuraavasta vuodesta alkaen talo kirjataan Matti Simonpojan (Jaakko Tuomaanpojan vävyn) nimellä. Olisikohan Beata Jaakontytär Raasakan ja Matti Simonpojan avioliitto solmittu vuosien 1657-1658 välisenä aikana? Vielä vuonna 1657 Raasakan talosta maksettiin henkirahaa isännästä, emännästä ja kahdesta tyttärestä. Vuosina 1658-1659 henkirahaa maksetaan kahdesta tyttärestä ja yhdestä vävystä. Vuodesta 1665 alkaen talo kirjataan Matti Simonpojan nimellä; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä emännästä ja tyttärestä (henkikirjassa mainittu tytär on ilmeisesti Matti Simonpojan vaimon sisar).

Beata Jaakontytär Raasakan puolisosta Matti Simonpojasta tulee Raasakan talolle hyvä isäntä; appensa tavoin Matti näyttää olevan tarkka asioiden hoitamisessa. Matti yhdistää aikoinaan osiin lohkotun Raasakan talon. Vuoden 1674 talvikäräjillä herra Jaakko Uhlstöm kertoo huudattavansa (ensimmäinen huudatus) Raasakan neljännesmanttaalin talon itselleen 70 kuparitaalerin velan vuoksi (KO a:13:724; vasemmanpuoleisen sivun kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716403)); Uhlström oli maksanut Raasakan talon velan rykmentinkirjuri Henrik Gråålle. Naapuri Matti Simonpoika esitti asiaan vastalauseen. Matti kertoo, että neljännesmanttaalin Raasakan talo on aikoinaan irtautettu hänen isännöimästä kolmannesmanttaalin talosta; ja että Raasakan talot olivat aikoinaan yksi savu. Matti esittää, että hänellä on suurempi oikeus huudattaa talo itselleen kuin herra Uhlstömillä. Matti lupaa maksaa neljännesmanttaalin Raasakan talon velat; ja lautamiehet Gabriel Tuomaanpoika ja Erkki Paavonpoika nimetään arvioimaan talo. Samaisen vuoden kesäkäräjillä Matti Simonpoika Raasakka huudattaa neljännesmanttaalin Raasakan talon itselleen (KO a:13:757; Iin käräjien ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716472)). Käräjillä Klaara Yrjöntytär (ilmeisesti Timoteus Tuomaanpojan leskivaimo) intoutuu nimittelemään Jaakkoa (ilmeisesti jutussa mainittu porvari Jaakko Jaakonpoika) ja siitä hyvästä Klaaralle rapsahtaa kolmen taalarin sakko. Vuoden 1675 talvikäräjillä Matti Simonpoika huudattaa neljännesmanttaalin Raasakan talon kolmannen kerran (KO a:17:18; vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722814)). Kukaan ei valita asiasta ja näin Matti saa Raasakan talot yhdistettyä. Ja vuonna 1688 Matti Simonpoika Raasakka yhdistää Kortin autiotalon Raasakan taloon (tästä oli juttu aiemmin). Näin Matti on saanut yhdistettyä Raasakan taloon samat maat, kuin siinä oli appiukon isän aikaan. Vuoden 1675 ruodutusluettelossa mainitaan, että Matti Simonpoika Raasakka on hoitanut osuutensa maksamalla nihtirahaa.

Beata Jaakontytär Raasakka ja Matti Simonpoika saavat ainakin kolme lasta: Marketta Matintyttären (s.n.1658), Heikki Matinpojan (s.n.1658; on ilmeisesti Markettaa hieman nuorempi) ja Liisa Matintyttären. Marketta tytär kirjataan henkikirjoissa Raasakan taloon vuosina 1674-1678; vuodesta 1680 alkaen Marketta kirjataan henkikirjoissa Käyrän taloon Kalle Heikinpoika Käyrän vaimona. Heikki poika kirjataan henkikirjoissa Raasakan taloon vuodesta 1678 alkaen; ja Liisa tytär kirjataan henkikirjoissa Raasakan taloon vuodesta 1680 alkaen. Raasakan talossa vietetään 04.03.1688 kaksoishäitä; tuolloin Heikki poika vihitään pohjois-iiläisen Marketta Heikintyttären kanssa ja Liisa tytär vihitään olhavalaisen Klemet Heikinpoika Kyröläisen kanssa. Jostain syystä Liisa tytär kirjataan henkikirjoissa Raasakan taloon vuoteen 1692 saakka; ja Liisan puoliso kirjataan henkikirjoissa Kyröläisen taloon vuoteen 1692 saakka ilman vaimoa. Liisa ja tämän puoliso Heikki muuttavat Kuivaniemelle 1690-luvulla; pari asustelee Kuivaniemellä sijaitsevassa Kestilän talossa.

Ei ole selvinnyt minkä perheen lapsia olisi Antti Matinpoika Raasakka, joka vihitään 15.03.1691 Liisa Heikintytär Tapion kanssa. Anttia ei kirjata henkikirjoissa Raasakan taloon. Antti ei myöskään mainita vuoden 1697 talvikäräjillä, jolloin Raasakan talon perilliset mainittiin nimeltä. Mikäli Antti oli Matti Simonpojan poika, niin ehkä Antti lähti varsin nuorena pois kotitalosta ja menehtyi ennen vuotta 1697. Taikka ehkä Antti oli lähtöisin jostain muusta talosta, jotka katsottiin kuuluvaksi Raasakankylän taloihin.

Heikki Matinpoika Raasakka saa vaimonsa Marketta Heikintyttären kanssa neljä lasta: Beatan (s.02.02.1689), Pekan (s.27.02.1691), Saaran (s.26.09.1692) ja Britan (s.22.11.1695). Lapsista Pekka poika menehtyy 11 päivän ikäisenä.

Kevät 1696 on Raasakan talolle varsin raskas. Talon vanhaemäntä, Matti Simonpoika Raasakan vaimo Beata Jaakontytär haudataan 75-vuotiaana 02.02.1696. 15.03.1696 haudataan talon vanha- ja nuori-isäntä: 70-vuotias Matti Simonpoika ja tämän 38-vuotias poika Heikki Matinpoika; isä ja poika haudataan kirkkoon Hannu (Simonpoika) Veijolan hautaan. Ja 09.04.1696 haudataan Käyrän taloon avioitunut Marketta Matintytär. Samaisen vuoden kesäkäräjillä Oulun porvari Heikki Simonpoika Raasakka alkaa penätä perintöään Raasakan talosta (KO a:17:47; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693889)). Heikki kertoo olevansa edesmenneen Jaakko Tuomaanpojan vanhimman pojan, Simon, poika. Heikki penää perintöä isänsä sisaren Beata Jaakontyttären perillisiltä. Matti Simonpoika oli ilmeisesti varautunut tähänkin tilanteeseen ja varmistellut että jälkipolvet pärjäävät hänen kuolemansa jälkeenkin. Käräjillä käydään läpi vuoden 1651 kesäkäräjillä läpikäydyt asiat; eli Jaakko Tuomaanpoika oli jättänyt omaisuuden tyttärilleen Beatalla ja Agnetalle; poika Simo oli jättänyt isänsä talon ja isä oli hoitanut taloa tytärtensä kanssa; pojalleen Simolle isä oli jättänyt 30 kuparitaalaria. Matti Simonpoika Raasakka oli vahvistanut testamentin laamannin käräjillä. Heikki Matinpojan leskivaimo Marketta Heikintytär kertoo, että 07.03.1690 Simo Jaakonpoika oli irtautettu Raasakan talosta; jutussa Simo Jaakonpoika mainitaan edesmenneeksi. Talo vanha neiti Agneta Jaakontytär antaa myöskin lausunnon leskivaimo Marketta Heikintyttären puolesta. Agnes kertoo, että hän haluaa asua Raasakan talossa Marketan ja tämän lasten kanssa. Käräjillä todetaan, että porvari Heikki Simonpoika on turhan myöhään vaatimassa Raasakan taloa itselleen; Heikin isä kun lähti Raasakan talosta yli 60 vuotta sitten, eikä tähän mennessä oltu vaateita esitetty. Talon katsotaan kuuluvan Marketta Heikintyttären lapsille sekä vanha neiti Agnes Jaakontyttärelle.

Tähän mennessä olen omiin tietoihini kirjannut, että Heikki Matinpoika Raasakan vaimo on pohjois-iiläinen Marketta Heikintytär, mahdollisesti Käyrä. Olen arvaillut Marketan olleen Käyrän talon tyttäriä seuraavin syin:
- Kalle Heikinpoika Käyrä avioitui Marketta Matintytär Raasakan kanssa (tähän löytyy vahvistus tuomiokirjoista)
- Kalle Heikinpoika Käyrän taloon kirjataan vuoden 1688 henkikirjassa Marketta sisar; Marketta sisarta ei enää tämän jälkeen kirjata henkikirjoissa Käyrän taloon
- tuohon aikaan oli kohtalaisen yleistä, että kahden isännän lasten välillä solmittiin useampia avioliittoja

Mutta nyt lukiessani uudelleen tuota vuoden 1696 kesäkäräjien juttua, niin silmään pisti, että siinä näyttäisi lukevan Marketa Heikintytärelle lisänimi Käyrä (oikean puoleisen sivun (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693889) kuudenneksi alimman rivin lopussa: "enkia Margeta Henrihzdotter Keurä"). Mikäli luin lisänimen virheellisesti, niin olen erittäin kiitollinen tiedosta.

Leskeksi jäänyt Marketta Heikintytär avioituu 31.03.1697 Paavo Juhonpoika Junnilan kanssa, joka muuttaa Raasakan taloon isännäksi. Avioliittoa oli alettu suunnistella pian Marketan ensimmäisen miehen menehtymisen jälkeen. Sopimus perintöosuuksista ja niiden jakamisesta allekirjoitettiin 18.07.1696. Sopimuksessa mainitaan myös leskivaimo Marketta Heikintyttären tuleva mies Paavo Juhonpoika Junnila, josta tulisi Raasakan taloon uusi isäntä; talosta puolet kuuluisi Marketan lapsille ja toinen puoli kuuluisi Marketalle ja hänen tulevalle miehelleen. Sopimuksen todistajina olivat tulevan avomiehen isä lautamies Juho (Paavonpoika) Junnila (eli Virkkula), nimismies Gabriel Beck sekä pitäjänkirjuri Gabriel Tuomaanpoika. Sopimus vahvistettiin 22.02-23.02.1697 pidetyillä talvikäräjillä (KO a:18:403, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3694638)); ja avioliitto solmittiin reilu kuukausi tämän jälkeen. Lieneekö sulhasen isällä, lautamies Juho Junnilalla, ollut keskeinen rooli sopimuksen laatimisessa. Sopimuksessa mainitaan vanhan perillisen Agneta Jaakontyttären perintöosuus, ja vaihtoehtoisesti hän voisi antaa syytingin edesmenneen sisarensa pojan leskivaimo Marketalle ja tämän tulevalle miehelle, eli jättää oman osuutensa talosta Marketalle ja tämän tulevalle miehelle, jotka puolestaan lupaavat pitää huolta Agnetasta tämän kuolemaan saakka. Agneta nähtävästi valitsi syytingin antamisen Marketalle ja Paavolle, koska Agneta kirjataan Raasakan taloon vuoteen 1706 saakka ja noihin aikoihin hän on rippikirjan mukaan menehtynyt. Sopimuksessa mainitaan edesmenneen Heikki Matinpojan perintöosuus, josta vaimon kolmannes kuului Marketalla ja loput kaksikolmannesta kuului Heikin ja Marketan lapsille. Marketta Matintytär mainitaan edesmenneeksi; hänen perintöosuutensa meni hänen lapsilleen, joiden perintöä hoiti lasten isä Kalle Heikinpoika Käyrä. Liisa Matintyttären perintöosuus määritettiin myös ja Liisan puolesta asiakirjan allekirjoitti hänen puolisonsa Heikki Klemetinpoika (Kyröläinen).

Marketta Heikintytär menehtyy vuoden 1706 tietämillä (viimeinen rippikirja merkintä Marketalle on 19.11.1705). Leskeksi jäänyt Paavo Juhonpoika avioituu uudelleen Brita Pekantytär Kurki eli Leiston kanssa. Paavo Juhonpoika Raasakka (eli Junnila) haudataan isovihan aikaan vuonna 1716; kuolinkirjassa kerrotaan, että vihollinen poltti ja murhasi Paavon. Samaisena vuonna Alatorniossa haudataan etelä-iiläiset Paavo Paavonpoika Raasakka, Juho Paavonpoika Raasakka ja Brita Paavontytär Raasakka; he saattaisivat olla Paavo Juhonpojan lapsia. Vuoden 1738 talvikäräjillä käsitellään Raasakan talon perintöasioita (KO a:58:534, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24681615)). Jutussa kerrotaan, että Marketta Heikintyttärellä oli kaksi avioliittoa. Marketan ensimmäinen aviomies oli Raasakan perintötalon omistaja Heikki Raasakka ja avioliitosta syntyivät lapset Saara, Beata ja Brita. Jälkimmäinen aviomies oli Paavo Raasakka, jonka kanssa Marketta sai lapset Paavon ja Liisan; Paavo poika mainitaan edesmenneeksi. Paavo oli leskeksi jäätyään avioitunut Brita Pekantyttären kanssa, ja tästä liitosta oli syntynyt Karin tytär, joka oli Isak Liedeksen vaimo. Jutussa mainitaan lapsista ilmeisesti vain ne, jotka kasvoivat isommiksi. Marketta Heikintyttären ensimmäisestä liitosta syntynyttä Pekka poikaa ei mainita. Samoin jutussa on jätetty mainitsematta Marketan jälkimmäisestä liitosta syntynyt Karin tytär (s.23.12.1698). Jutussa kerrotaan vielä, että edellä mainitun Saara Heikintyttären (Heikki Matinpoika Raasakan ja Marketta Heikintyttären tytär) ensimmäinen aviomies oli Simo Kuha, ja että Saaran nykyinen aviomies oli Juho Antinpoika Puhakka. Saaran ensimmäinen aviomies oli ilmeisesti Simo Matinpoika Kuha eli Tiiro. Raasakan taloon liittyvää keskustelua ja linkkejä löytyy lisää ketjusta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28604) "Gabriel Halonen Haukiputaalta tapettu 4.1.1715 Kemi"; Raasakkaa käsittelevät viestit alkavat ketjun viestistä numero 80.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Outika]

Erinomaista, tässähän on asiaa niin paljon että hengästyttää, todellinen "Jackpot!" Tässä meneekin nyt aikaa lueskellessa eli lisäkysymyksiäkään ei tässä vaiheessa ole vielä esittää. Kiitos paljon.

[Jouni Kaleva]

Se, että Raasakan ja Kukon taloista käytettiin nimeä Raasakka, selittynee ehkä niiden sijainnilla.
Tietääkö kukaan miten Pirttitörmän Rajala ja Päkkilä sijoittuvat Raasakkaan nähden; ovatko ne lähelläkään Raasakkaa?
Jos eivät ole, niin sitten mietityttää miksi ne laskettiin kuuluvaksi Raasakan kylään.

Vuoden 1648 maakirjakartassa näkyy Kukon talot (karttasivun talot 3 ja 4) Raasakan pohjoispuolella. Etelärannalle on kirjoitettu, että Etelä-Iin Raasakan sijaitseva tällä puolella ("Rasaka gårdar i SöderIjå by på denne sidan"). Samaisessa maakirjakartassa näkyy sivulla 94 Raasakan veljesten talot; numero 1 on Timoteus (Tuomaanpoika) Raasakan (s.n.1590) neljännesmanttaalin talo; ja numero 2 on Jaakko (Tuomaanpoika) Raasakan (s.n.1580) kolmannesmanttaalin talo. Etelä-Iin Raasakan talot on karttakuvassa piirretty varsin lähelle rantaa. En tiedä kuvastaako talojen sijainti karttakuvassa talon todellista etäisyyttä rannasta, vai onko talot "huiskittu" karttaan johonkin sopivaan väliin. 200 vuotta aiemmin joki on tuolla kohdin ilmeisesti ollut jonkin verran leveämpi. Sitä en osaa sanoa oliko Raasakan eteläisellä rannalla taloa ennen 1570-lukua; ja jos oli niin oliko taloa olemassa vuosien 1547-1592 välisenä aikana (jos sellainen oli, niin en sitä veroluetteloista osaa tunnistaa).


Hei Sari

Kyllä nuo Kukon ja Raasakan talot on piirretty ihan tarkkaan oikeisiin kohtiin joenrantaan nähden. Sijainnit vastaavat nykypäivääkin. Iijoen rantatörmäthän ovat melko jyrkät ja oli edullista rakentaa talo mahdollisimman lähelle rantaa, kun maaperä kuitenkin oli riittävän kestävää ilman sortumisvaaraa.

Kukon talot https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/15653/f1_91-92.jpg?sequence=1

Raasakan talot https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/16175/f1_94.jpg?sequence=1
Tässä Raasakkakoski ei ole erikseen piirretty, mutta se on kartan vas. reunassa joen kapein kohta.

Nykykartalla joki on kaventunut siksi, että Raasakan voimalaitoksen pato on rakennettu heti Raasakan yläpuolelle (=itäpuolelle) ja pudottanut vedenvirtauksen vanhassa uomassa lähes nollille.

Rajala on Raasakan naapuri joen etelärantaa itään mennessä. Etelä-Iin ja Pirttitörmän raja meni näiden talojen välissä ja tällä hetkellä siinä menee Iin ja Oulun raja ! Rajalaa vastapäätä joen pohjoisrannalla on Laurilanniemi, jossa sijaitsevat (Pirttitörmän) Päkkilät ja Laurilat. Ei siis ihme, että nämä kaikki on 1500-luvulla niputettu Raasakan kyläksi. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Laurila%2FP%C3%A4kkil%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=7243791&x=433062&lang=fi

[Pekka Paavola]

Tässä näkyy Raasakka ,Kukkolampi ja Päkkilä. Kartta v.1957

Terv .Pekka

[Jouni Kaleva]

Tässä näkyy Raasakka ,Kukkolampi ja Päkkilä. Kartta v.1957

Terv .Pekka

Saatko sellaisen rajauksen, että näkyisi Päkkilä, Rajala ja Raasakka?

[Pekka Paavola]

Tässä näkyy Raasakka,
Päkkilä ja Rajalat, mutta enpä saa nyt liittyyn liitettä :)

[Pekka Paavola]

Ei pysty siirtää liitettä Yli-IIn taloista. Laitoin Jouni sulle mailin

t. Pekka

[Jouni Kaleva]

Timoteuksen ensimmäisen vaimon nimestä ei ole löytynyt tietoa. Timoteuksen jälkimmäinen vaimo on Klaara Yrjöntytär. Timoteus ilmeisesti menehtyy vuoteen 1664 mennessä. Vuosien 1664-1665, 1667, 1669 ja 1671 henkikirjoissa neljännesmanttaalin Raasakan talo kirjataan Timoteus Tuomaanpojan leskivaimon nimellä; leskivaimon nimeä ei kuitenkaan veroluetteloissa mainita. Vuoden 1669 talvikäräjillä Matti Timoteuksenpoika penäsi äitipuoleltaan Klaara Yrjöntyttäreltä isänsä Timoteus Tuomaanpojan taloa (KO a:12:305; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu). Klaara oli hakenut vahvistusta siihen, että talo kuuluisi hänelle, ja tätä Matti tiukasti vastusti. Matin vastalauseet kirjattiin ylös, mutta todettiin, että koska hän toimii sotilaana, ei hän voi saada taloa isännöitäväksi. Kaksi ja puoli vuota aiemmin, vuoden 1666 kesäkäräjillä, Klaara Yrjöntytär kertoi, että sekä hänen miehensä että hänen poikansa olivat menehtyneet (KO a:11:887; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Jutussa ei mainita Klaaran miehen taikka pojan nimeä, eikä sitä mistä talosta Klaara on. Luultavasti kyseessä on Raasakan talon leskivaimo Klaara Yrjöntytär. Klaara oli ilmeisesti huolissaan siitä, koetettaisiinko hänet ajaa pois talosta; Klaara kuitenkin jää taloon. Klaaran menehtynyt poika ei voi olla hänen poikapuolensa Matti Timoteuksenpoika, sillä Matti on tuolloin vielä elossa. Olisiko Timoteuksen ja Klaaran avioliitosta syntynyt poika, jolla olisi ollut perintöoikeutta taloon? Vuonna 1671 Timoteus Tuomaanpojan leskivaimon nimellä kirjatusta neljännesmanttaalin Raasakan talosta maksetaan henkirahaa tyttärestä ja vävystä. Olisiko tuolloin kyseessä Klaaran tytär taikka tytärpuoli ja tämän mies? Vai olisiko sittenkin kyseessä Klaaran edesmenneen pojan vaimo ja tämän uusi mies (toisaalta edesmenneen pojan vaimo ja tämän uusi mies olisi saatettu kirjata taloon pojan vaimona ja tyttären miehenä)? Vuosien 1673, 1675, 1676 ja 1679 maakirjoissa kirjataan vanhan (mahdollisesti talosta pois muuttaneen taikka jo edesmenneen) isännän nimen lisäksi myös tuoreen isännän nimi. Vuosien 1673 ja 1675 maakirjoissa Timoteus Tuomaanpojan nimellä kirjatun talon uudeksi isännäksi mainitaan Isak Yrjönpoika Timonen. Vuoden 1674 henkikirjassa 'Militie hemman' listalle kirjataan neljännesmanttaalin taloon Isak Yrjöpoika Timoteus ja tämän vaimo Marketta Antintytär. Vuoden 1674 ruodutusluetteloon talo kirjataan Isak Yrjönpoika Raasakan nimellä. Seuraavan vuoden maakirjaan talo kirjataan Isak Yrjönpoika Timoteuksen nimellä. Ei ole vielä löytynyt selvyyttä siihen, oliko Isak Yrjönpoika alkujaan Timonen, vai tulivatko lisänimet Timoteus ja Timonen hänelle talon aiemman isännän etunimestä. Sekään ei ole selvinnyt tuliko Yrjö taloon syytinkimieheksi, vai muuttiko hän taloon vävyksi, taikka muuttiko hän taloon leskeksi jääneen miniän uudeksi puolisoksi, taikka muuttiko hän taloon jollain muulla tapaa. Neljännesmanttaalin Raasakan talo velkaantuu, ja vuoden 1675 tietämillä neljännesmanttaalin Raasakan kruunutalo yhdistyy kolmannesmanttaalin Raasakan verotilaan.

Hei Sari

Tuossa 1666 Claran jutussa hän pelkää "...att hon i framtijden derifrå skulle blifwa drifwen, der hennes sona hustru som änckia ähr, skulle träda till annat giftermåhl..."

Ja näyttäisi, että Claran pelot toteutuvat.

1. Claralla ja Timoteuksella on ollut yhteinen poika, joka kuollut 1666 mennessä. (jos poika-vainaja olisi Claran teoreettisesta eka aviosta, niin ei pojalle olisi syntynyt perintöoikeutta Raasakan taloon).
2. pojan leski elää talossa ja hautoo uutta avioliittoa
3. Näyttäisi, että pojan leski osoittautuu olevan Margareta Antintytär ja hänen uusi miehensä on taloon tullut Isak Timonen.

Tuostahan saisi näytelmän Hella Vuolijoen tyyliin: vanhaemäntä Clara puolustaa etujaan, hieman heikoilla, kun on itsekin tullut taloon vasta isännän toiseksi vaimoksi. Suhteet miniään ovat rakoilevat, varsinkin kun oma rakas poika, joka takasi asumisturvan talossa, on kuollut. Miniä piruilee: "otan tähän uuden miehen ja sinä lennät pellolle". Sivussa häärii talon perimiseen parhaiten oikeutettu poikapuoli Matti, jolla kuitenkin moraalivajetta eikä oikeuskaan oikein ota Matin vaatimuksia täydestä... jne .

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Pekka,

Suuret Kiitokset Raasakan kylän talojen sijaintien tiedoista!

Tuostahan saisi näytelmän Hella Vuolijoen tyyliin: vanhaemäntä Clara puolustaa etujaan, hieman heikoilla, kun on itsekin tullut taloon vasta isännän toiseksi vaimoksi. Suhteet miniään ovat rakoilevat, varsinkin kun oma rakas poika, joka takasi asumisturvan talossa, on kuollut. Miniä piruilee: "otan tähän uuden miehen ja sinä lennät pellolle". Sivussa häärii talon perimiseen parhaiten oikeutettu poikapuoli Matti, jolla kuitenkin moraalivajetta eikä oikeuskaan oikein ota Matin vaatimuksia täydestä... jne .

Sieluni silmin näen kyseisen näytelmän. Mikäli joku joskus hoksaapi kyseisen näytelmän työstää lavalla esitettäväksi, niin allekirjoittanut kyllä tilaa liput ensi-iltaan :)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Seiska]

Hei, Osaisiko arvon raati sanoa onko kuvan merkki mahdollisesti puumerkki? Esine veitsenkahva ja löytynyt Iin Virkkulan talon pelloilta (Pelto näkyvissä jo 1648 maakirjakartassa). Arvioisin kahvan ajoittuvan 1600-luvulle.
https://s20.postimg.org/769hgkfrt/2016_10_06_22_04_35.jpg (https://postimg.org/image/769hgkfrt/)

[Jouni Kaleva]

Hei, Osaisiko arvon raati sanoa onko kuvan merkki mahdollisesti puumerkki? Esine veitsenkahva ja löytynyt Iin Virkkulan talon pelloilta (Pelto näkyvissä jo 1648 maakirjakartassa). Arvioisin kahvan ajoittuvan 1600-luvulle.
https://s20.postimg.org/769hgkfrt/2016_10_06_22_04_35.jpg (https://postimg.org/image/769hgkfrt/)
Kyllä saattaisi olla puumerkki. Täytyypä katsoa jostakin sopivasta asiakirjasta Virkkulan ja naapureiden puumerkkejä.

Mitä materiaalia tämä on?

[Seiska]

Kyllä saattaisi olla puumerkki. Täytyypä katsoa jostakin sopivasta asiakirjasta Virkkulan ja naapureiden puumerkkejä.

Mitä materiaalia tämä on?
Kahva on pronssia ja valamalla valmistettu. Olisi kyllä erittäin mielenkiintoista jos sattuisi omistaja selviämään. Saisi mukavan tarinan kotiseutumuseoon. Täsmennetään sen verran vielä, että löytöpelto josta esine löytyi sijaitsee lähellä paikkaa jossa virkkulassa on ollut siltavoudintorppa. Eli koppelinojan lähettyviltä.

-Ilkka

[Jouni Kaleva]

Kahva on pronssia ja valamalla valmistettu.

-Ilkka
Tuo saattaa muuttaa kysymystä. Luulin, että olisi ollut luuta. Iissä ei varmaan ole valettu pronssiesineitä. Näyttäisikö siltä, että tuo puumerkiksi arveltava kuvio olisi voitu jälkeenpäin uurtaa valmiiseen pronssikahvaan?

[Seiska]

Tuo saattaa muuttaa kysymystä. Luulin, että olisi ollut luuta. Iissä ei varmaan ole valettu pronssiesineitä. Näyttäisikö siltä, että tuo puumerkiksi arveltava kuvio olisi voitu jälkeenpäin uurtaa valmiiseen pronssikahvaan?
Esine on sen verran patinoitunut, että hankala sanoa onko jälkeenpäin tehty kuvio. Myös ukkolanperältä on löytynyt hyvin samanlainen kahva jossa on erilainen "puumerkki".

Onko tiedossa että lähialueella olisi toiminut seppä jonka nimikirjaimet voisi olla MT tai MJ? Sellaisia 1500-, 1600-lukuisia nappeja on löytynyt kymmeniä ympäri Iitä.

Mihin muuten pohjautuu ajatus ettei Iissä olisi valettu pronssia?

[Jouni Kaleva]

Esine on sen verran patinoitunut, että hankala sanoa onko jälkeenpäin tehty kuvio. Myös ukkolanperältä on löytynyt hyvin samanlainen kahva jossa on erilainen "puumerkki".

Onko tiedossa että lähialueella olisi toiminut seppä jonka nimikirjaimet voisi olla MT tai MJ? Sellaisia 1500-, 1600-lukuisia nappeja on löytynyt kymmeniä ympäri Iitä.

Mihin muuten pohjautuu ajatus ettei Iissä olisi valettu pronssia?

Hei

Mielenkiintoista! Onkohan nämä metallinpaljastimilla löytyneitä?

Pronssinvalusta Iissä ajattelin vain, että ei olisi ollut paikallisia markkinoita tälläisille pienesineille, tavallinen kansa kaiketi teki nappinsa ja kahvansa puusta tai luusta ja harvat säätyläiset ostivat isommilta markkinoilta. Tuo veitsenkahva vaikuttaa hyvin sirolta ja tyylikkäältä esineeltä.

Noista napeista tulee mieleeni, että olisivatko sotaväen peruja? Tästähän on mennen tullen marssinut monenlaista armeijakuntaa ja ruotusotilaat asuneet paikkakunnalla.

[Seiska]

Hei

Mielenkiintoista! Onkohan nämä metallinpaljastimilla löytyneitä?

Pronssinvalusta Iissä ajattelin vain, että ei olisi ollut paikallisia markkinoita tälläisille pienesineille, tavallinen kansa kaiketi teki nappinsa ja kahvansa puusta tai luusta ja harvat säätyläiset ostivat isommilta markkinoilta. Tuo veitsenkahva vaikuttaa hyvin sirolta ja tyylikkäältä esineeltä.

Noista napeista tulee mieleeni, että olisivatko sotaväen peruja? Tästähän on mennen tullen marssinut monenlaista armeijakuntaa ja ruotusotilaat asuneet paikkakunnalla.
Joo metallinilmaisin löytöjä ovat. Aika ahkerasti tulee pyörittyä näitä Iin ja lähikuntien vanhojen kantatilojen peltoja. Osa löydöistä on museovirastolla ja lopuista kasaillaan aina kokoelmia kotiseutumuseolle nähtäville.

Toisaalta Ii markkinapaikkana on hyvinkin voinut vetää puoleensa sepän jos toisenkin? Takorautaa on pellot täynnä ja kyllä taitava seppä on varmasti valamisenkin osannut.

Olen kyllä löytänyt monennäköisiä nappeja, mutta nämä nimikirjain napit minä kategorioisin ennemmin "kukkanappien" eli kansanpuvun nappien edeltäjiksi. Näitä on löytynyt vain paikoista missä muu kontekstikin menee 1500-luvun loppupuolille / 1600-luvun alkuun.
Nappeja on muutamalla erikuviolla ja kaikki on yhtä krouvia tekoa. Materiaali mahdollisesti jotain lyijyseosta.
Ohikulkevien sotilaiden napeiksi en usko löytömäärän ja löytöpaikkojen hajonnan vuoksi. Milloin Iissä on ruotusotilaita ollut? (1700?)

Tässä viel kuvat yhdestä napista molemmin puolin.
https://s20.postimg.org/ht3r5d4ux/2016_06_14_22_37_48.jpg (https://postimg.org/image/ht3r5d4ux/)
https://s20.postimg.org/vif2r0luh/DSCN0335.jpg (https://postimg.org/image/vif2r0luh/)

[Jouni Kaleva]

Esine on sen verran patinoitunut, että hankala sanoa onko jälkeenpäin tehty kuvio. Myös ukkolanperältä on löytynyt hyvin samanlainen kahva jossa on erilainen "puumerkki".

Jos kahvat ovat samaa sarjaa, mutta "puumerkit" erilaiset, niin viittaisi, että "puumerkit" on lisätty kahvoihin yksilöllisesti?

[Seiska]

Jos kahvat ovat samaa sarjaa, mutta "puumerkit" erilaiset, niin viittaisi, että "puumerkit" on lisätty kahvoihin yksilöllisesti?
Tässä kuva merkistä joka ukkolanperältä löytyneessä kahvassa on. Voisi hyvinkin olla, että merkit on isketty kahvoihin jälkeenpäin.
https://s20.postimg.org/fux37dcd5/IMG_20161006_WA0028.jpg (https://postimg.org/image/fux37dcd5/)

[s.peltonen]

Tervehdys Seiska,

Paljon Kiitoksia kuvista; upeita löydöksiä!

Hei, Osaisiko arvon raati sanoa onko kuvan merkki mahdollisesti puumerkki? Esine veitsenkahva ja löytynyt Iin Virkkulan talon pelloilta (Pelto näkyvissä jo 1648 maakirjakartassa). Arvioisin kahvan ajoittuvan 1600-luvulle.
https://s20.postimg.org/769hgkfrt/2016_10_06_22_04_35.jpg (https://postimg.org/image/769hgkfrt/)

Itselleni ei äkkimiten tule mieleen puumerkkiä, mikä täsmäisi kahvassa olleeseen merkkiin.
Tilikirjoista löytyneet puumerkit ovat yleensä olleet pienen isäntäjoukon puumerkkejä (esim. nimismiehen taikka lautamiesten).
Kalastusasiakirjassa, joka on päivätty 02.05.1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7394322), on hieman suuremman isäntäjoukon puumerkkejä. Siinä Klemet Pekanpojan (Pernun) puumerkki on samankaltainen, mutta Klemetin puumerkistä puuttuu tuo alempi vaakaviiva. Myös Sigfrid Martinpojan (nimismies Korvala) puumerkissä on samankaltaisuutta, mutta siitä puuttuu molemmat vaakaviivat.

Mikäli jossain vaiheessa tulee vastaan puumerkki, joka tuntuisi täsmäävän kahvassa olleeseen puumerkkiin, niin laittelen siitä tietoa tänne.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari