Smålander/fougdilainen Tuusniemellä?

[minnamolander]

Etsin tietoja Tuusniemen Ohtaniemeltä Temmekselle v.1844 muuttaneista Agneta Hätisestä ja miehestään Pehr Smolanderista. Tuusniemen kastetut luettelossa v.1829-1841 mainitaan, että heille olisi syntynyt ainakin 4 lasta Tuusniemellä: Kaijsa, Agneta, Christina ja Johan Pehr/ Petter. Lisäksi mainitaan v.1829 syntynyt Petter.
Ovat mahdollisesti asuneet Ohtaniemellä talossa no.15,mutta jäikö joku pitämään kyseistä taloa heidän lähtönsä jälkeen ja oliko Pehr-isällä sisaruksia?
Olisin erittäin kiitollinen pienestäkin avusta!

[Tapani Kovalaine]

Pehr Smolander syntyi 1800 ja oli vanhempiensa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorin. Isä oli Adam Matinp Smolander s. 1750 ja äiti oli Anna Antintr Koistinen s. 1761 Vehmersalmella. Annan isä oli Antti Antinp Koistinen ja äiti Anna Karjunen.

Adamin ja Anna lapset: Matti 1786, Anna 1788, Antti 1790, Adam 1794, Silja 1795, Maria 1798, Pehr (Pekka) 1800 ja Heikki 1801.

Digi 167 lastenkirja, Adam Smolanderin vanhimmat lapset: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/lastenkirja_1786-1804_msrk_tk1641/167.htm

Anna Karjusesta on ollut pohdintaa Suku Forumissa äskettäin: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33443&highlight=karjunen

[minnamolander]

Paljon kiitoksia Tapani tiedoista.
Nähtävästi siis joku Pehrin vanhemmista veljistä jäi pitämään kotitilaa ja Pehr joutui etsimään perheelleen kodin muualta.
Mahtaisiko jostain vielä löytyä vinkki siitä, kuka oli Pehrin pappa ja mummu?
Pehrin esi-isä on nähtävästi Per Joensson, joka tuli 1556 Kustaa Vaasan käskystä Tavinsalmen kuninkaankartanon kruununvoudiksi Ruotsin Smoolannista. Myöhempi suku on käyttänyt sekaisin Fougdilainen ja smålander nimiä ja joskus sama henkilö on vaihdellut niitä tilanteen mukaan.
Vielä kaipaisin tietoa Pehrin tarkemmasta kotipaikasta Tuusniemellä.

[Tapani Kovalaine]

Kansalaisen Karttapaikka tuntee kaksi Mattila-nimistä tilaa Tuusniemellä. Toinen on Pajumäessä ja toinen Ohtaanniemessä /Ohtaansalmen kylässä. Tilajakojen perusteella voisi arvella, että Kylmäkorpi nro 15 on ollut joskus Mattilan tilaa ja nykyinen Mattila nro 34 on ollut myös. Mustoset ja Smolanderit ovat asuneet ilmeisesti Mattilaa ja Kylmäkorpea. Voi olla että rippikirjassa oleva maininta Jussinniemestä on varteenotettava vaihtoehto Smolanderien sijainnille.

Kirkonkirjojen perusteella näyttää, että Mattilan talon tiluksilta ovat kaikki Adam Smolanderin jälkeläiset lähteneet muualle. Asukkaina oli 1855 Mustosia, Pekkarisia ja Halosia.

Linkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=375&map.y=325&e=585410&n=6966623&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A3067&feature=ktjraja&tool=siirra&lang=fi

Adam Matinp Smolanderin, s. 1759 eikä 1750, isä Matti Matinp Smolander, s. 1720, on kuvassa, josta ei kyllä mitään selvää saa!
Digi 333 Ohtaanniemi: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1796-1804_msrk_tk1626_i/333.htm

[Tapani Kovalaine]

Hiskiin ei ole päässyt Adam Smolanderin syntymä, joten on poimittava Hiskistä hänen vanhempiensa vihkiminen:
18.3.1752 Liukonpeldo (sulhanen) Mats Foudilain (morsian) Carin Mustotar Kiukannemi

[minnamolander]

Paljon kiitoksia Tapani vastauksistasi!
Smolanderien tilan tarkka sijainti jäänee historian varjoihin,sillä en ole löytänyt mistään selvää tietoa missä Ohtaanniemen talo no. 15 sijaitsi.
On se saattanut olla kertomasi Mattilan tilakin.
Etsintä jatkuu.

[Tapani Kovalaine]

Kansalaisen Karttapaikka sisältää tiedot kaikkien kiinteistöjen rajoista ja rekisterinumeroista. Tuo ominaisuus on voimassa vain silloin, kun katsotaan karttoja kahdella suurimmalla koolla, siis kaksi alinta ruutua suurennuspalkissa. Pitää mennä kursorilla kohtaan Asetukset. Valitaan: Kiinteistöjaotus. Mennään alas kohtaan: Ota voimaan. Naps.

Napsun jälkeen näkyy, että Mattilan talo on rek.nro 34 ja Kylmäkorven talo on rek.nro 15. Em ole tarkistanut kylänumeroa, mutta oletan, että kyse on Ohtaanniemen kylästä / Ohtaansalmen kylästä.

Jostakin vanhasta kartasta saattaisi näkyä, ovatko olleet yhtä ja samaa Mattilan tilaa nämä viereiset tilat. Kun vuodesta 1844 on kulunut jo kotvan aikaa, niin välillä on saatettu luopua vanhoista rakennuksista ja pystyttää Mattilan rakennukset uusiin paikkoihin tiluksille.

Pittää vuan jaksoo tutkii lissee, niin asja kyllä tuatusti valakennoo!