Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Margeta Filipintytär
Antti Johaninpoika Raasakan (1726) vaimon Brita Johanintytär Pernu - Puitin (1728) vanhemmat olivat Johan Antinpoika Pernu - Puitti (1694) ja Lisbeth Mikaelintytär Kuha (1701). Olivatko Lisbethin vanhemmat Mickel Pernu ja Margeta Filipintytär Rajala. Ymmärtäisin, että Margeta asui Iin Pirttitörmän Rajalassa veljensä Bertil Rajalan taloudessa vuoden 1700 rippikirjassa (kuva 56).
Tunnetaanko Margeta Filipintyttären taustoja (Rajala), tai ylipäätään em. henkilöiden elämää Etelä-Iissä.
Korjaan: Lisbethin vanhemmat olivat luultavasti Johan Antinpoika Puitti (1694) ja Lisbeth Mikaelintytär Pernu (1701).
s.peltonen
27.05.15, 22:00
Tervehdys Outika,
Antti Johaninpoika Raasakan (1726) vaimon Brita Johanintytär Pernu - Puitin (1728) vanhemmat olivat Johan Antinpoika Pernu - Puitti (1694) ja Lisbeth Mikaelintytär Kuha (1701). Olivatko Lisbethin vanhemmat Mickel Pernu ja Margeta Filipintytär Rajala. Ymmärtäisin, että Margeta asui Iin Pirttitörmän Rajalassa veljensä Bertil Rajalan taloudessa vuoden 1700 rippikirjassa (kuva 56).
Tunnetaanko Margeta Filipintyttären taustoja (Rajala), tai ylipäätään em. henkilöiden elämää Etelä-Iissä.
Juho Antinpoika Puitin vaimo sopisi olemaan Liisa Mikontytär Pernu, joka on Mikko Simonpoika Pernun ja Marketta Filipintyttären tytär.
Vuosien 1700-1706 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389958&aytun=820870.KA&j=51) rippikirjassa Pirttitörmän Rajalan (Alarajala) taloon kirjataan Pertti (Filipinpoika) Rajala, vaimo Karin (Jaakontytär Sassi) ja sisar Marketta (Filipintytär). Marketalle viimeinen kirjaus Rajalan talosta on 14.06.1703. Hänen mainitaan muuttaneen Etelä-Iihin Simo Pernun taloon. Samaisessa rippikirjassa Simo (Klemetinpoika) Pernun (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389914&aytun=820870.KA&j=32) taloon kirjataan Mikko pojan vaimo Marketta, jolle ensimmäinen kirjaus Pernun talosta on 18.10.1703. Vaikuttaa siis siltä, että Pernun taloon vuonna 1703 muuttanut Mikko Simonpoika Pernun vaimo on Marketta Filipintytär Rajala. Simo Klementinpoika Pernua ei kirjata enää vuosien 1707-1713 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390058&aytun=820870.KA&j=97) rippikirjaan. Simo Klemetinpoika Pernu mainitaan edesmenneeksi vuoden 1708 talvikäräjillä. Tuolloin Simo Klemetinpojan kolmas vaimo, Marketta Matintytär Tiiro, penää saataviaan poikapuoliltaan Simo Simonpojalta ja Mikko Simonpojalta. (Poikapuolet Simo ja Mikko olivat syntyisin Simo Klemetinpojan ja hänen ensimmäisen vaimonsa Karin Eskontyttären avioliitosta.) Vuosien 1707-1713 rippikirjassa taloon kirjataan mm. Simo (Simonpoika Pernu) ja tämän kolmas vaimo Karin (Jaakontytär Huovila), veli Mikko ja tämän vaimo Marketta (Filipintytär). Vuosien 1714-1721 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390281&aytun=820888.KA&j=34) rippikirjaan kirjataan Mikko Pernu, vaimo Marketta, tytär Liisa, sekä piika ja renki. Mikon ja Marketta vaimon viimeiset kirjaukset ovat maaliskuulta 1714. Liisa tyttären kirjaukset jatkuvat rippikirjan loppuun (vuoteen 1721) saakka. Pudasjärveläinen Juho Antinpoika Puitti vihitään 15.10.1721 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/vihityt_1717-1884_ik256/11.htm) etelä-iiläisen Liisa Mikontytär Pernun kanssa. Vuosien 1722-1727 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390279&aytun=820888.KA&j=113) rippikirjassa Pernu Puitti taloon kirjataan mm. Juho (Antinpoika Puitti), vaimo Liisa (Mikontytär Pernu), sisar Liisa ja sisar Elina.
--
Marketta Flipintytär Rajalan isä on luultavasti Filip Nuutinpoika Rajala. Filip Nuutinpojan isä on luultavasti Nuutti Eskonpoika Rajala.
1620-luvulla kokomanttaalin Rajalan talo jaetaan kahtia; toista puolikasta jää isännöimään Mikko Simonpoika (joka saattaisi olla Simo Paavonpoika Rajalan poika), ja toista puolikasta alkaa isännöidä Nuutti Eskonpoika. Ei ole selvinnyt, että ovatko Mikko ja Nuutti esim. serkukset taikka langokset. Vuoden 1627 ruodutuksessa Nuutin taloon kirjataan 30-vuotias Nuutti Eskonpoika ja 18-vuotias Filip Eskonpoika. Nuutin talo kirjataan Nuutin nimellä vielä vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_112.jpg/_full.jpg) henkikirjassa (tuolloin tosin isäntä ja emäntä merkinnät saattavat olla jo pojalle ja tämän vaimolle; joidenkin vuosien henkikirjoissa näkee sitä, että isäntä ja emäntä kirjaukset sopivat nuoremman polven kirjauksiksi). Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_43.jpg) alkaen talo kirjataan henkikirjoissa Filip Nuutinpojan nimellä. Vuonna 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_016_Henki.jpg) talosta maksetaan henkirajaa Brita Erkintyttärestä (saattaisi olla Filipin vaimo). Filip ilmeisesti menehtyy vuoden 1675 tietämillä. Vuoden 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12262009&aytun=1972683.KA&j=19) maakirjassa kirjataan vanhan (mahdollisesti jo edesmenneen) isännän nimen ohella myös nykyisen isännän nimi. Tuolloin Nuutti Eskonpojan nimellä kirjatun talon nykyiseksi isännäksi mainitaan Filip Nuutinpoika Rajala. Samaisen vuoden tarkistusmaakirjassa (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=23433083&aytun=1972725.KA&j=91) talo kirjataan jo Isak Rajalan nimellä. Vuoden 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650470&aytun=1972796.KA&j=111) henkikirjassa taloon kirjataan Isak Matinpoika ja vaimo Brita Klemetintytär. Vuoden 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645801&aytun=1973089.KA&j=79) henkikirjassa taloon kirjataan Isak Matinpoika ja vaimo Brita Erkintytär. (Britan patronyymi vaikuttaisi vaihtelevan; kahdessa veroluetteloissa patronyyminä on Erkintytär, yhdessä veroluettelo patronyyminä on Klemetintytär ja hautaustiedossa 23.08.1696 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369831&aytun=820954.KA&j=148) patronyyminä on Sigfridintytär.) Vuoden 1683 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13022158&aytun=1973491.KA&j=238) henkikirjassa taloon kirjataan Isak Matinpoika ja tämän tytärpuoli Liisa Filipintytär. Vuoden 1684 kesäkäräjillä Isak Matinpoika mainitaan pirttitörmäläisen Pertti Filipinpojan isäpuoleksi (KO a:4:23, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3686760&aytun=1657956.KA&j=176)). Marketan lisäksi henkikirjoissa mainitaan Pertti Filipinpojan sisaret Liisa ja Maria. Liisa Filipintytär Rajala avioituu 13.07.1684 Heikki Jaakonpoika Kanniaisen kanssa. Pirttitrömäläinen Maria Filipintytär avioituu 13.11.1698 Juho Antinpoika Valtarin kanssa.
Vaikka Pertti Rajala kirjataan rippikirjoissa Rajalan taloon vuoteen 1706 saakka, tapahtuu isännän vaihdos ilmeisesti jo aiemmin. Tuon ajan rippikirjat laahaavat usein talon vaihdon suhteen hieman jälkijunassa. Jo vuoden 1697 henkikirjassa Pertti Rajalan mainitaan lähteneen talosta. Vuosien 1698-1700 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi. Vuoden 1700 talvikäräjillä Simo Tuomaanpoika (toisesta Rajalan talosta) kertoo haluavansa ylösottaa Pertti Rajalan autioituneen puolenmanttaalin talon. Simo Tuomaanpoika Rajala ja hänen vaimonsa Brita (Simontytär Jakku) kirjataan henkikirjoissa Alarajalan taloon (Pertti Filipinpojan entiseen taloon) vuodesta 1700 alkaen. Ylärajalan taloon muuttaa Elias Isakinpoika Liedes perheineen.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Hei, aivan mahtavaa, tarina elää. Kiitos tästä. Onkohan minkäänlaisia havaintoja Rajala -nimisten (vai oliko tilan nimi) tulosta Etelä-Iihin, mistä mahtoivat tulla. Kuusamossakin kai asui Rajala nimisiä, mutta olisivatko myöhempiä tapahtumia nämä. Tässä ollaan tosin jo niin kaukana vanhassa ajassa, että liekö enempiä tietoja saatavillakaan.
Margetan miehen Mickel Pernun vanhemmiksi olen uskonut löytäväni Simon Klemetinpoika Pernulan sekä Margeta Bertilintytär Teppolan. Sain varmaan vastauksen jo edellisessä tekstissä "Samaisessa rippikirjassa Simo (Klemetinpoika) Pernun (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389914&aytun=820870.KA&j=32) taloon kirjataan Mikko pojan vaimo Marketta, jolle ensimmäinen kirjaus Pernun talosta on 18.10.1703". Mahtoikohan Marketta olla Teppolan sukua.
s.peltonen
28.05.15, 18:59
Tervehdys Outika,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Margetan miehen Mickel Pernun vanhemmiksi olen uskonut löytäväni Simon Klemetinpoika Pernulan sekä Margeta Bertilintytär Teppolan.
Marketan miehen Mikko Simonpoika Pernun isä on Simo Klemetinpoika Pernu, aivan kuten uumoilitkin. Mikon äiti on Karin Eskontytär. Simo Klemetinpoika Pernu oli avioliitossa ainakin kolme kertaa. Vuoden 1711 talvikäräjien pöytäkirjasta käy ilmi, että pojat Simo ja Mikko ovat syntyisin Simo Klemetinpojan ja Karin Eskontyttären avioliitosta; tuolloin käsitellään Simo Klemetinpojan ja tämän vaimon Karin Eskontyttären jättämää testamenttia (KO a:32:403, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24574425&aytun=1657985.KA&j=208)). Jutussa mainitaan vanhempi poika Simo ja nuorempi poika Mikko.
Simo Klemetinpojan vaimo, Karin Eskontytär, kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon vuosina 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_016_Henki.jpg), 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649708&aytun=1972742.KA&j=125), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650470&aytun=1972796.KA&j=111), 1677 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648933&aytun=1973084.KA&j=120) ja 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645801&aytun=1973089.KA&j=79). Karin vaimo ilmeisesti menehtyy vuosien 1678-1680 välisenä aikana, sillä Simo Klemetinpoika solmii avioliiton leskivaimo Marketat Pertintytär Tepon kanssa 03.12.1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369758&aytun=820954.KA&j=80). Vuoden 1708 käräjillä Simo Klemetinpoika mainittiin edesmenneeksi; tuolloin hänen leskivaimokseen mainitaan Marketta Matintytär Tiiro. Se ei ole minulle selvinnyt, että milloin Marketta Pertintytär menehtyi, ja milloin Klemet solmi avioliiton Marketta Matintytär Tiiron kanssa.
Simo Klemetinpojan tytär Marketta kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon ensimmäisen kerran vuonna 1680. Valpuri tytär kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon ensimmäisen kerran vuonna 1683. Simo poika kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon ensimmäisen kerran vuonna 1688. Klemet poika kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon ensimmäisen kerran vuonna 1690. Mikko poika kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon ensimmäisen kerran vuonna 1691. Näin ollen kukaan heistä ei oikein voi olla syntynyt avioliitosta Marketta Pertintytär Tepon kanssa. (Mikäli he olisivat syntyisin 03.12.1680 solmitusta avioliitosta, heitä ei olisi kirjattu henkikirjoihin noin varhain).
Siitä minulla ei ole tietoa, että saiko Simo Klemetinpoika lapsia kahdesta jälkimmäisestä avioliitostaan. Liisa tyttären syntymäajasta taikka äidistä minulla ei ole tietoa. Mikäli Liisa on syntynyt vuoden 1680 jälkeen, niin siinä tapauksessa hän voisi olla syntyisin Simo Klemetinpojan myöhemmistä avioliitoista. Liisa tyttären mies, Matti Juhonpoika (Junnila Huovila, myöhemmin Paaso), kirjataan Pernun taloon vävynä vuodesta 1702 alkaen. Kun Matti Juhonpoika penää vuoden 1712 talvikäräjillä vaimonsa perintöosuutta, mainitaan Matti Juhonpojan vaimon veljeksi Mikko Simonpoika Pernu (KO a:33:536, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24589410&aytun=1657987.KA&j=494)). Saattaa siis olla, että myös Liisa tytär on syntyisin Simo Klemetinpojan ja Karin Eskontyttären avioliitosta. Toisaalta joskus käräjillä velipuolta kutsutaan veljeksi, joten on mahdollista sekin, että Liisan äiti olisi Simo Klementinpojan myöhempi vaimo.
--
Kirjoittelin näköjään aiempaan viestiin Alarajalan ja Ylirajalan talot väärinpäin, joten korjailenpa sitä nyt näin jälkikäteen. 1620 luvulle saakka on vain yksi Rajalan talo. (Vuosina 1574-1617 taloa isännöi Paavon Antinpoika Rajala ja vuosina 1619-n.1629 taloa isännöi Simo Paavonpoika Rajala, joka saattaisi olla Paavo Antinpoika Rajalan poika). Talo jaetaan 1600-luvulla kahdeksi puolenmanttaalin taloksi, joista myöhemmin käytetään nimiä Alarajala ja Ylirajala. Alarajalan taloa isännöi vuoden 1631 tietämiltä Mikko Simonpoika (luultavasti Simo Paavonpojan poika). Mikko Simonpoika menehtyy vuoden 1668 tietämillä (vuosien 1669 ja 1671 henkikirjoihin talo kirjataan Mikko Simonpojan leskivaimon nimellä). Vuodesta 1673 alkaen talo kirjataan veroluetteloissa Tuomas Sigfridinpojan nimellä, joka luultavasti on Mikko Simonpojan vävy; Tuomas Sigfridinpojan vaimo on Karin Mikontytär. Tuomas Sigfridinpojan poika, Simo Tuomaanpoika, muuttaa toiseen Rajalan taloon vuoden 1700 tietämillä ja Alarajalan talo jää autioksi. Elias Isakinpoika Liedes perheineen muuttaa autioituneeseen Alarajalan taloon vuoden 1703 tietämillä. Eliaksen perhe saa surmansa isovihan aikaan ja talo jää jälleen autioksi. Vuoden 1722 tietämillä Matti Yrjönpoika Brusila muuttaa taloon perheineen; ja tämä sukuhaara asuu pitkään Rajalan talossa (1880-luvulle; sitä myöhempiä tietoja en ole isommin tarkistellut).
Rajalan talon jakamisen yhteydessä (vuoden 1620 tietämiltä) Ylirajalan talon isännäksi tulee Nuutti Eskonpoika. Talon isännyys siirtyy vuoden 1669 tietämillä Filip Nuutinpoika Rajalalle, joka on luultavasti Nuutti Eskonpoika Rajalan poika. Vuoden 1675 tietämillä talon isännyys siirtyy Isak Matinpojalle (mahdollisesti Soronen), joka on Filip Nuutinpoika Rajalan lasten isäpuoli. Vuoden 1690 tietämillä talon isännyys siirtyy Pertti Filipinpojalle, joka on ilmeisesti Filip Nuutinpoika Rajalan poika. Pertti jättää talon autioksi 1690-luvun lopussa. Vuoden 1700 tietämillä Ylirajalan isännäksi tulee Simo Tuomaanpoka Rajala (joka on syntyisin Alarajalan talosta). Simo joutuu sotilaaksi ja Ylirajalan isännäksi muuttaa Juho Matinpoika Ollila Pusula Päkkilä (vaimo: Elina Erkintytär Valtari). 1740-luvulla talon isännyys siirtyy Juho Matinpojan vävylle, Matti Jaakonpoika Kälkäjälle (Matin vaimo on Brita Juhontytär Rajala). Tämä sukuhaara asuu pitkään Rajalan talossa (1860-luvulle; sitä myöhempiä tietoja en ole isommin tarkistellut).
Onkohan minkäänlaisia havaintoja Rajala -nimisten (vai oliko tilan nimi) tulosta Etelä-Iihin, mistä mahtoivat tulla. Kuusamossakin kai asui Rajala nimisiä, mutta olisivatko myöhempiä tapahtumia nämä. Tässä ollaan tosin jo niin kaukana vanhassa ajassa, että liekö enempiä tietoja saatavillakaan.
Kuusamon Rajaloista minulla ei ole tietoa. Pirttitörmän Rajalan talojen lapsia muuttaa vuosien saatossa myös Etelä-Iihin ja Pohjois-Iihin. Olen Pohjois-Iin ja Etelä-Iin tietoja kerännyt vain vuoteen 1750 saakka (vain joidenkin talojen kohdalla olen keräillyt tietoja myös myöhemmältä ajalta). Esim. Karin Pertintytär Rajala avioituu 08.11.1730 Matti Simonpoika Kipinän kanssa ja muuttaa miniäksi Etelä-Iissä sijaitsevaan Kipinä taloon.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Hei, tässä ei voi kyllä muuta kuin kiittää ja kumartaa. Aivan valtaisan määrän tietoja menneestä elämästä tässä esitit.
Koska verkostot jo tuolloin olivat moninaiset jäin pohtimaan seuraavaa:
Juho Antinpoika Puitin vaimo sopisi olemaan Liisa Mikontytär Pernu, joka on Mikko Simonpoika Pernun ja Marketta Filipintyttären tytär.Johan Antinpoika Puitin (1694) vaimon Lisbeth Pernun äiti Margeta Filipintytär Rajala oli Johan Antinpoika Puhakan (1698) vaimon Sara Henrikintytär Raasakan (1692) sisaren Britan kummina. Saran kummeina olivat vuonna 1692 myöhemmin haukiputaalaistunut Antti Antinpoika Kauppila (1684), Erik Erikinpoika Kuckola, Johan Johaninpoika Junnila, Lisa Henrikintytär Kauppila, Lisa Matintytär Raasakka ja Brita Jöranintytär Oulusta. Britan kummeina vuonna 1695 olivat Mickel Paaso, Antti Matinpoika Kuckola, Lisbeta Pekantytär Hoffrenia, Carin Pekantytär (nimestä ei saa selvää) sekä Margeta Philipintytär Rajala (Ii syntyneet 1679 – 1701 kuva 72).
Saran vanhemmat olivat käsittääkseni Henrik Matinpoika Raasakka (1658) ja Margeta Henrikintytär. Iissä haudattiin isäntä Matti Simonpoika Raasakan poika Henrik Matinpoika 38 vuoden ikäisenä 15.3.1696. Hautaustiedoissa mainitaan hänet haudatun Hans Veijolan hautaan ”uthi kyrckian i Hans Veijolas graff”. Vaimo Margetan tausta ei ole tiedossa (Veijola??), mutta kummien perusteella jäin pohtimaan sitä, saattoiko Margeta Henrikintytär olla Henrik Henrikinpoika Peckalan (1608) tytär, jolloin veljensä oli Simon Henrikinpoika Pecklin, Iin kappalainen vuonna 1678 ja kirkkoherra 1698. Tällöin Hoffreniuksen kummius selviäisi sillä, että kummi Lisbeta oli Margetan veljen vaimon Margareta Pekantytär Hoffrenin sisar.
Tokihan kummina saattoi olla kuka tahansa, mutta koska ajatus iskostui mieleen, kysäisenpä onko foorumilla tietoa Margeta Henrikintyttären taustasta. Linkittyy aiheeseen Margeta Filipintyttären kautta.
Tervehdys Outika,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Marketan miehen Mikko Simonpoika Pernun isä on Simo Klemetinpoika Pernu, aivan kuten uumoilitkin. Mikon äiti on Karin Eskontytär. Simo Klemetinpoika Pernu oli avioliitossa ainakin kolme kertaa. Vuoden 1711 talvikäräjien pöytäkirjasta käy ilmi, että pojat Simo ja Mikko ovat syntyisin Simo Klemetinpojan ja Karin Eskontyttären avioliitosta; tuolloin käsitellään Simo Klemetinpojan ja tämän vaimon Karin Eskontyttären jättämää testamenttia (KO a:32:403, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24574425&aytun=1657985.KA&j=208)). Jutussa mainitaan vanhempi poika Simo ja nuorempi poika Mikko.
Simo Klemetinpojan vaimo, Karin Eskontytär, kirjataan henkikirjoissa Pernun taloon vuosina 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_016_Henki.jpg), 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649708&aytun=1972742.KA&j=125), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650470&aytun=1972796.KA&j=111), 1677 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648933&aytun=1973084.KA&j=120) ja 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645801&aytun=1973089.KA&j=79). Karin vaimo ilmeisesti menehtyy vuosien 1678-1680 välisenä aikana, sillä Simo Klemetinpoika solmii avioliiton leskivaimo Marketat Pertintytär Tepon kanssa 03.12.1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369758&aytun=820954.KA&j=80). Vuoden 1708 käräjillä Simo Klemetinpoika mainittiin edesmenneeksi; tuolloin hänen leskivaimokseen mainitaan Marketta Matintytär Tiiro. Se ei ole minulle selvinnyt, että milloin Marketta Pertintytär menehtyi, ja milloin Klemet solmi avioliiton Marketta Matintytär Tiiron kanssa.
...
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Vuoden 1680 Iin haudatuista 4 April (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369805&aytun=820954.KA&j=121) Carin Äskilsdr Simon hustru.
Hei, tässä ei voi kyllä muuta kuin kiittää ja kumartaa. Aivan valtaisan määrän tietoja menneestä elämästä tässä esitit.
Koska verkostot jo tuolloin olivat moninaiset jäin pohtimaan seuraavaa:
Johan Antinpoika Puitin (1694) vaimon Lisbeth Pernun äiti Margeta Filipintytär Rajala oli Johan Antinpoika Puhakan (1698) vaimon Sara Henrikintytär Raasakan (1692) sisaren Britan kummina. Saran kummeina olivat vuonna 1692 myöhemmin haukiputaalaistunut Antti Antinpoika Kauppila (1684), Erik Erikinpoika Kuckola, Johan Johaninpoika Junnila, Lisa Henrikintytär Kauppila, Lisa Matintytär Raasakka ja Brita Jöranintytär Oulusta. Britan kummeina vuonna 1695 olivat Mickel Paaso, Antti Matinpoika Kuckola, Lisbeta Pekantytär Hoffrenia, Carin Pekantytär (nimestä ei saa selvää) sekä Margeta Philipintytär Rajala (Ii syntyneet 1679 – 1701 kuva 72).
Saran vanhemmat olivat käsittääkseni Henrik Matinpoika Raasakka (1658) ja Margeta Henrikintytär. Iissä haudattiin isäntä Matti Simonpoika Raasakan poika Henrik Matinpoika 38 vuoden ikäisenä 15.3.1696. Hautaustiedoissa mainitaan hänet haudatun Hans Veijolan hautaan ”uthi kyrckian i Hans Veijolas graff”. Vaimo Margetan tausta ei ole tiedossa (Veijola??), mutta kummien perusteella jäin pohtimaan sitä, saattoiko Margeta Henrikintytär olla Henrik Henrikinpoika Peckalan (1608) tytär, jolloin veljensä oli Simon Henrikinpoika Pecklin, Iin kappalainen vuonna 1678 ja kirkkoherra 1698. Tällöin Hoffreniuksen kummius selviäisi sillä, että kummi Lisbeta oli Margetan veljen vaimon Margareta Pekantytär Hoffrenin sisar.
Tokihan kummina saattoi olla kuka tahansa, mutta koska ajatus iskostui mieleen, kysäisenpä onko foorumilla tietoa Margeta Henrikintyttären taustasta. Linkittyy aiheeseen Margeta Filipintyttären kautta.
Iin vihittyjen 4.3.1688 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369761&aytun=820954.KA&j=83) mukaan Margareta Henrikintyttär on kotoisin Pohjois-Iistä ja vuoden 1688 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12905119&aytun=1973577.KA&j=256) henkikirjoista Pohjois-Iistä löytyisi Kalle Henrikinpoika Käyrän sisko Margareta eli hänen vanhemmiksi sopisivat Heikki Yrjänänpoika Käyrä (haud. 7.7.1689, ikä 66 v) ja Brita Heikintytär (k. (rk (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390045&aytun=820870.KA&j=91)) 1710).
Simuna Klemetinpoika Pernun vaimo Margeta mainitaan edesmenneeksi rippikirjassa 1700-06 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389914&aytun=820870.KA&j=32) vuonna 1705. Margareta Matintytär Tiirola näyttää olevan piikana 1707-13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390055&aytun=820870.KA&j=96) Raasakassa eikä leskenä Pernussa 1707-13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390058&aytun=820870.KA&j=97).
Aivan mahtavaa, asiat täydentyvät ja jos Margetalle löytyivät vielä vanhemmatkin.
Löysin perheen pojan Pekan kastetiedot 1691 ja siellä onkin useita Käyrän sukuisia kummeina: Esikoisen eli Pekan kummeina olivat pohjoisiiläinen Carl Henrikinpoika Käyrä (1654), Johan Johaninpoika Kuckola, Gabriel Henrikinpoika Käyrä, Margeta Matintytär Käyrä (Carlin vaimo) ja Liisa Simontytär Kuckola. Mainittakoon, että Lisa Simontyttären (1660) aviomies oli Staffan Matinpoika Kukkola eli Hukka (1676). Lisäksi Pekan kummina toimi Margeta Jöranintytär (Ii syntyneet 1679 – 1701 kuva 35).
Aivan mahtavaa, asiat täydentyvät ja jos Margetalle löytyivät vielä vanhemmatkin.
Löysin perheen pojan Pekan kastetiedot 1691 ja siellä onkin useita Käyrän sukuisia kummeina: Esikoisen eli Pekan kummeina olivat pohjoisiiläinen Carl Henrikinpoika Käyrä (1654), Johan Johaninpoika Kuckola, Gabriel Henrikinpoika Käyrä, Margeta Matintytär Käyrä (Carlin vaimo) ja Liisa Simontytär Kuckola. Mainittakoon, että Lisa Simontyttären (1660) aviomies oli Staffan Matinpoika Kukkola eli Hukka (1676). Lisäksi Pekan kummina toimi Margeta Jöranintytär (Ii syntyneet 1679 – 1701 kuva 35).
Matti Simunanpoika Raasakan (haud. 15.3.1696, ikä 70 v) pesänjako Iin käräjien 22.-23.2.1697 s. 405 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3694640&aytun=1657970.KA&j=206) kohdan 3 mukaan Margareta Matintytär (haud. 9.4.1696, ikä 38 v 8 kk) näyttäisi olevan hänen tyttärensä, sillä koska hän on edesmennyt niin hänen lastensa perinnöstä huolehtii heidän isänsä Carl Hindersson (haud. 16.1.1717 "i Torneå begrafne", ikä 64 v).
Muut Raasakan vävyisännän Matti Simunanpojan ja Beata Jaakontytär Raasakan (haud. 2.2.1696, ikä 75 v) lapset olisivat
Heikki (haud. 15.3.1696, ikä 38, vihitty 4.3.1688 Margareta Heikintytär Käyrä k. n. 1706, joka menee uuteen avioliittoon 31.3.1697 Pauli Juhonpoika Junnilan kanssa)
Liisa (k. n. 1714, vihitty 4.3.1688 Heikki Klemetinpoika Kyröläinen eli Kestilä).
Pesänjaossa mainitaan myös Beata Jaakontytär Raasakan sisko vanhaneiti Agneta Jaakontytär Raasakka.
s.peltonen
30.05.15, 00:32
Tervehdys JHissa,
Vuoden 1680 Iin haudatuista 4 April Carin Äskilsdr Simon hustru.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Simuna Klemetinpoika Pernun vaimo Margeta mainitaan edesmenneeksi rippikirjassa 1700-06 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7389914&aytun=820870.KA&j=32) vuonna 1705. Margareta Matintytär Tiirola näyttää olevan piikana 1707-13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390055&aytun=820870.KA&j=96) Raasakassa eikä leskenä Pernussa 1707-13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390058&aytun=820870.KA&j=97).
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Marketta Tiiron ja Simo Klemetinpoika Pernun avioliitto ei ilmeisesti ehtinyt olla kovinkaan pitkäaikainen. Edellisen Marketta vaimon viimeinen rippikirjamerkintä Pernun talosta vaikuttaisi olevan 05.11.1705. Ja jo vuoden 1708 talvikäräjillä Simo Klemetinpojan leskivaimo Marketta Matintytär Tiiro penää saataviaan (miehensä antamaa huomenlahjaa?) poikapuoliltaan (KO a:29:535, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573755&aytun=1657982.KA&j=272)). Marketta lienee lähtenyt Pernun talosta pian miehensä menehtymisen jälkeen.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tässäpä ei voi kuin kiitellä, niin paljon olette tietoa jakaneet. Löysin ylioppilasmatrikkelista Jakob Tolvidusta myöh. Uhlströmiä koskevia käräjäpöytäkirjoja ja siellä löytyy tekstinpätkä:
”Wällärde H:r Jacob Ullströöm fordrade aff Matz Simonsson Rasacka, Kårteen Suå Engh Under Tijros Crono Jordh, som H:r Jacob af ödhe 1679 optagit haf:r, hwar emot Raasacka Inladhe Jöran Jönssons Lagmans dombreff af åhr 1617 d: 24 Januarij, hwilken förklarade att Rasakas förfädher kiöpt af Jöns Tijråj Kårteen Suå Engh för 3½ m:r Peng:r, och som detta war skedt effter Johan Ottosons Jorde refningh, Thy Lijkmätigt Kongl: placat Om ägornas Reducerande, dömbdes förberörde Engh åther gåå till Tijrala Ödes hemman” .
Eli oliko Tiirolan tilaan kuuluva Kortteensuo -maapala jotenkin liityksissä Matti Simonpoika Raasakan esi-isien omistuksiin.
Ala-Sastamalassa mainitaan Rautajärven eli Pohjalan tilalla maakirjassa Ions Káýla vuonna 1544 ja Ions Käyrä vuosina 1546 ja 1552[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Jöns Käyrä eleli luultavimmin Kyrön eli Suur-Kyrön alueella, jota asuttivat lappalaiset eli saamelaiset vielä 1600 -luvullakin ennen siirtymistään pohjoisemmaksi.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ylä-Satakunnan kihlakunta, Ala-Sastamalan eli Tyrvään hallintopitäjä, Lahdenlopin kolmannes
Jouni Kaleva
30.05.15, 08:04
Tässäpä ei voi kuin kiitellä, niin paljon olette tietoa jakaneet. Löysin ylioppilasmatrikkelista Jakob Tolvidusta myöh. Uhlströmiä koskevia käräjäpöytäkirjoja ja siellä löytyy tekstinpätkä:
”Wällärde H:r Jacob Ullströöm fordrade aff Matz Simonsson Rasacka, Kårteen Suå Engh Under Tijros Crono Jordh, som H:r Jacob af ödhe 1679 optagit haf:r, hwar emot Raasacka Inladhe Jöran Jönssons Lagmans dombreff af åhr 1617 d: 24 Januarij, hwilken förklarade att Rasakas förfädher kiöpt af Jöns Tijråj Kårteen Suå Engh för 3½ m:r Peng:r, och som detta war skedt effter Johan Ottosons Jorde refningh, Thy Lijkmätigt Kongl: placat Om ägornas Reducerande, dömbdes förberörde Engh åther gåå till Tijrala Ödes hemman” .
Eli oliko Tiirolan tilaan kuuluva Kortteensuo -maapala jotenkin liityksissä Matti Simonpoika Raasakan esi-isien omistuksiin.
Ala-Sastamalassa mainitaan Rautajärven eli Pohjalan tilalla maakirjassa Ions Káýla vuonna 1544 ja Ions Käyrä vuosina 1546 ja 1552[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Jöns Käyrä eleli luultavimmin Kyrön eli Suur-Kyrön alueella, jota asuttivat lappalaiset eli saamelaiset vielä 1600 -luvullakin ennen siirtymistään pohjoisemmaksi.
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Ylä-Satakunnan kihlakunta, Ala-Sastamalan eli Tyrvään hallintopitäjä, Lahdenlopin kolmannes
Tämähän oli mukava löytö!
Tässä siis Jacob Uhlström vaati Raasakalta Kortteensuota Tiirolan kruununtilaan, jonka herra Jaakko oli autiosta ottanut 1679. Raasakka esitti laamannin tuomiokirjeen vuodelta 1617 jossa kävi ilmi, että Raasakan esi-isät olivat ostaneet Jöns Tiirolta Kortteensuon. Ja kun tämä oli tapahtunut jälkeen Johan Ottosonin maakäräjiä (kuninkaallinen reduktioplakaatti, olikohan tämä 1615 vai jo aiemmin), niin tuomittiin ao. niitty Tiirolan autiotilalle. (Siis Raasakan muinainen kauppa oli mitätön, Jöns Tiirolla ei olisi ollut oikeutta myydä)
Jouni Kaleva
30.05.15, 08:25
Matti Simunanpoika Raasakan (haud. 15.3.1696, ikä 70 v) pesänjako Iin käräjien 22.-23.2.1697 s. 405 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3694640&aytun=1657970.KA&j=206) kohdan 3 mukaan Margareta Matintytär (haud. 9.4.1696, ikä 38 v 8 kk) näyttäisi olevan hänen tyttärensä, sillä koska hän on edesmennyt niin hänen lastensa perinnöstä huolehtii heidän isänsä Carl Hindersson (haud. 16.1.1717 "i Torneå begrafne", ikä 64 v).
Muut Raasakan vävyisännän Matti Simunanpojan ja Beata Jaakontytär Raasakan (haud. 2.2.1696, ikä 75 v) lapset olisivat
Heikki (haud. 15.3.1696, ikä 38, vihitty 4.3.1688 Margareta Heikintytär Käyrä k. n. 1706, joka menee uuteen avioliittoon 31.3.1697 Pauli Juhonpoika Junnilan kanssa)
Liisa (k. n. 1714, vihitty 4.3.1688 Heikki Klemetinpoika Kyröläinen eli Kestilä).
Pesänjaossa mainitaan myös Beata Jaakontytär Raasakan sisko vanhaneiti Agneta Jaakontytär Raasakka.
Hei
Kukahan lienee se Anders Mattson Rasakka, joka vih. Iissä 15.3.1691 Liisa Heikintr. Tapion kanssa ja oli sittemmin Tapion vävyisäntä ja oli elossa tässä Matti Simunanpojan perinnönjaon aikaan?
--Tuossa jutussa kohdassa 5. on Petter Rasaka 1/3 mantall bördehemmans besittiner. Kukas hän nyt onkaan?
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Marketta Tiiron ja Simo Klemetinpoika Pernun avioliitto ei ilmeisesti ehtinyt olla kovinkaan pitkäaikainen. Edellisen Marketta vaimon viimeinen rippikirjamerkintä Pernun talosta vaikuttaisi olevan 05.11.1705. Ja jo vuoden 1708 talvikäräjillä Simo Klemetinpojan leskivaimo Marketta Matintytär Tiiro penää saataviaan (miehensä antamaa huomenlahjaa?) poikapuoliltaan (KO a:29:535, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573755&aytun=1657982.KA&j=272)). Marketta lienee lähtenyt Pernun talosta pian miehensä menehtymisen jälkeen.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Marketan viimeinen rippimerkintä on 11.5.1705 sillä kuukausi on yläpuolella ja päivä alhaalla. Simuna Klemetinpoika käy vihillä yksinään 20.8.1705, joten vaimo Marketta on luultavasti kuollut kesän 1705 aikana.
Hei
Kukahan lienee se Anders Mattson Rasakka, joka vih. Iissä 15.3.1691 Liisa Heikintr. Tapion kanssa ja oli sittemmin Tapion vävyisäntä ja oli elossa tässä Matti Simunanpojan perinnönjaon aikaan?
--Tuossa jutussa kohdassa 5. on Petter Rasaka 1/3 mantall bördehemmans besittiner. Kukas hän nyt onkaan?
Kohdan 5 "Henrich Simonsson ifrån Uhlo" on ainakin Beata Jaakontyttär Raasakan veljenpoika, sillä Iin käräjillä 18.-19.7.1651 f. 299 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707342&aytun=1673645.KA&j=299) Raasakan tila meni Jaakko Tuomaanpojan tyttärille Beatalle ja Agnetalle, sillä poika Simuna Jaakonpoika oli lähtenyt Ouluun jo 20 vuotta aikaisemmin. Juttua käsiteltiin myös vielä Iin käräjillä 9.-11.7.1696 s. 47 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3693889&aytun=1657969.KA&j=222) eli heti Beatan miehen Matin kuoleman jälkeen.
Antti Matinpoikaa ei mainita, joten hän ei näytä olevan ainakaan Beatan poika sillä hänellä ei ole osuuta Raasakan perintöön. Olisiko kyseessä Antti Matinpoika Kukkola ja Liisa Heikintytär, joiden tytär Annika syntyy 14.12.1693 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369733&aytun=820954.KA&j=53) Etelä-Iissä?
s.peltonen
31.05.15, 14:51
Tervehdys JHissa,
Marketan viimeinen rippimerkintä on 11.5.1705 sillä kuukausi on yläpuolella ja päivä alhaalla.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Tuo on totta, että Marketan viimeinen rippimerkintä on 11.5.1705.
Sukuhenkisin Terveisin Toivottelee,
sari p
Jouni Kaleva
09.07.16, 14:59
Kohdan 5 "Henrich Simonsson ifrån Uhlo" on ainakin Beata Jaakontyttär Raasakan veljenpoika, sillä Iin käräjillä 18.-19.7.1651 f. 299 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707342&aytun=1673645.KA&j=299) Raasakan tila meni Jaakko Tuomaanpojan tyttärille Beatalle ja Agnetalle, sillä poika Simuna Jaakonpoika oli lähtenyt Ouluun jo 20 vuotta aikaisemmin. Juttua käsiteltiin myös vielä Iin käräjillä 9.-11.7.1696 s. 47 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3693889&aytun=1657969.KA&j=222) eli heti Beatan miehen Matin kuoleman jälkeen.
Antti Matinpoikaa ei mainita, joten hän ei näytä olevan ainakaan Beatan poika sillä hänellä ei ole osuuta Raasakan perintöön. Olisiko kyseessä Antti Matinpoika Kukkola ja Liisa Heikintytär, joiden tytär Annika syntyy 14.12.1693 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369733&aytun=820954.KA&j=53) Etelä-Iissä?
Hei
Sari Peltonen on täällä mainiosta selvittänyt, että alkuaan on Raasakan kylään laskettu taloja joen molemmin puolin. Nykyiset vastarannoilla olevat Kukkolat ja Raasakat sopivat tähän kuvaan. Tällöin sopisi tuo JHissan ehdotus, että vihittäessä 1691 Antti Matinpk. Raasakkana (paikkana Etelä-Ii) mainittu olisikin tuossa 1693 isänä Antti Matinpk. Kukkola (paikkana Etelä-Ii).
Ja tuo 1693 syntynyt Annikka voisi sitten olla se "Anders Mattsons Kallios(?) ell. Kuckoilas lilla dr. Anna frå Söder Iiå" joka haudataan 19.7.1696.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/27.htm (oik. palstan ylimpänä)
Kuka sitten oikeastaan olikaan (jos oletus oikein) tämä Antti Matinpoika Raasakka/Kukkola/Kallio?
s.peltonen
22.07.16, 22:21
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Kuka sitten oikeastaan olikaan (jos oletus oikein) tämä Antti Matinpoika Raasakka/Kukkola/Kallio?
Tuo on erittäin hyvä kysymys!
Itselleni ei vielä ole selvinnyt kuka on Antti Matinpoika Raasakka, joka avioitui Liisa Heikintytär Tapion kanssa.
Onko Iissä kaksi Antti Matinpoika Kukkoa, joista toisesta tulee Tapio ja toisesta Kakko?
Mikäli on, niin onko jompikumpi näistä Matti Matinpoika Kukon poika Antti Matinpoika, joka on elossa ainakin vielä vuonna 1694?
1600-luvulla eläneisiin Antti Kukkoihin en, ainakaan vielä, ole onnistunut löytämään selkeyttä.
Kirjoittelen tähän ehdotelmaa Tuomas Erkinpoika Kukon syytinkimiehen Jöns Tuomaanpojan jälkikasvun alkupäästä. Olen erittäin kiitollinen kaikista lisätiedoista ja korjauksista.
Tässä merkintätapa on siten, että X.Y.Z:t ovat X.Y:n lapsia. Numero on hakasulkujen sijaan aaltosulkeissa niiden henkilöiden kohdalla, joista en ole varma ovatko he kirjattuna oikeaan kohtaan. (Niiden pariskuntien lapset jätän pois tältä listalta, joista mielestäni ei käytetä Kukko nimeä.)
[1] Jöns Tuomaanpoika Kukko, s.n.1566 (Tuomas Erkinpoika Kukon syytinkimies)
[1.1] Pentti Jönsinpoika Kukko, n.1597-13.12.1690
[1.1.1] Helga Pentintytär Kukko, n.1637-31.01.1697 (p: Juho Jaakonpoika, n.1633-24.05.1696)
[1.1.1.1] Jaakko Juhonpoika Kukko (nihtinä 1677)
[1.1.1.2] Juho Juhonpoika Kukko, +n.1704 (p: Liisa Simontytär, Pirttitörmä, vihitty: 23.11.1681)
[1.1.1.2.1] Helga Juhontytär, s.13.09.1685 (p: Tapani Tapaninpoika, Pudasjärvi, myöhemmin Glasila, n.1676-25.03.1742)
[1.1.1.2.2] Maria Juhontytär, s.25.03.1687
[1.1.1.2.3] Liisa Juhontytär, s.05.08.1689
[1.1.1.2.4] Simo Juhonpoika Kukko eli Kärppä, s.08.03.1695 (p: Brita Jaakontytär Rehu, n.1684-24.06.1752)
[1.1.1.2.5] Marketta Juhontytär, s.02.03.1699
{1.1.1.2.6.} Jaakko Juhonpoika, s.19.07.1700
[1.1.1.3] Matti Juhonpoika Kukko eli Räihä, n.1660-01.11.1696, (p: Anna Jaakontytär Räihä, vihitty 09.02.1690)
[1.1.1.3.1] Jaakko Matinpoika, s.29.05.1691
[1.1.1.3.2] Juho Matinpoika, s.10.07.1693
[1.1.1.3.3] Matti Matinpoika, s.09.04.1695
[1.1.1.4] Tuomas Juhonpoika
[1.1.1.5] Marketta Juhontytär
[1.1.1.6] Liisa Juhontytär
{1.1.1.7} Samuel Juhonpoika, haudattu mahdollisesti 16.05.1680 (mainitaan vuoden 1677 toisessa ruodutuksessa Juho Jaakonpoika Kukon pojaksi, Etelä-Iin ruotu 7)
{1.1.1.8} Susanna Juhontytär, n.1667-03.07.1697 (p: Heikki Kallenpoika Pulkkinen, n.1665-3.07.1697, vihitty 25.01.1689)
{1.1.1.9} Valpuri Juhontytär, n.1669-16.02.1696
[1.1.2] Venla Pentintytär (p: Esko Klemetinpoika Koskela n.1636-15.11.1696)
[1.2] Simo Jönsinpoika, s.n.1603
{1.2.1} Antti Simonpoika
[1.3] Matti Jönsinpoika Kukko, s.n.1613 (p: Beata Simontytär, n.1616-21.12.1693)
[1.3.1] Matti Matinpoika Kukko (p: Marketta Matintytär)
[1.3.1.1] Gabriel Matinpoika
[1.3.1.2] Antti Matinpoika (tuleeko tästä Antista Kakko Karjalainen?)
[1.3.1.3] Marketta Matintytär s.18.07.1679
[1.3.2] Juho Matinpoika Kukko (n.1657-20.06.1697) (p: Juliana Ollintytär)
[1.3.2.1] Beata Juhontytär, +mahdollisesti 1716 (p mahdollisesti: Erkki Simonpoika Paakkola, n.1677-07.03.1697, vihitty 25.01.1694)
[1.3.2.2] Liisa Juhontytär
[1.3.2.3] Juho Juhonpoika Kukko eli Paaso, s.mahdollisesti 18.09.1681, +n.1707 (p: Susanna Kustaantytär Kauppila eli Paaso, s.31.07.1687; vihitty n.1705)
[1.3.2.4] Matti Juhonpoika Kukko eli Paaso s.25.05.1684 (p: Marketta Juhontytär Palukka, vihitty n.1709)
[1.3.2.5] Marketta Juhontytär s.21.10.1688
[1.3.3] Valpuri Matintytär
[1.3.4] Marketta Matintytär
Seuraavien paikkaa listalla en oikein osaa arvailla:
Anna Juhontytär Kukko, s.03.12.1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369688), +25.05.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369807) (voisi ehkä olla Juho Jaakonpoika Kukon tytär taikka pojantytär)
Edesmenneen Simo Juhonpoika Kukon tytär Helga, +29.08.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369805) (olisiko Juho Jaakonpoika Kukolla ollut poika Simo Juhonpoika?)
Marketta Tuomaantytär Kukko (Etelä-Ii), joka vihitään Elias Isakinpoika Liedeksen kanssa 15.09.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369767) (voisiko olla Tuomas Juhonpoika Kukon tytär?)
Antti Kukko (Etelä-Ii), Gabriel (Isakinpoika) Liedeksen appiukko, haudataan 09.05.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369838) yli 60-vuotiaana (voisiko tämä olla Antti Simonpoika Kukko?)
Antti Kukon 81-vuotias vaimo Kerttu Tuomaantytär, joka haudataan 01.04.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369817)
Ja tuo 1693 syntynyt Annikka voisi sitten olla se "Anders Mattsons Kallios(?) ell. Kuckoilas lilla dr. Anna frå Söder Iiå" joka haudataan 19.7.1696.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/27.htm (oik. palstan ylimpänä)
Voisikohan tämä Antti Matinpoika Kallio eli Kukkola olla jotain sukua pohjois-iiläiselle Marketta Matintytär Kukkola eli Kalliolle, joka vihitään 23.11.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369767) pohjois-iiläisen Heikki Matinpoika Huovilan kanssa?
--
Antti Matinpoika Raasakka vihittiin 15.03.1691 Liisa Heikintytär Tapion kanssa. Saattaisi olla niin, että Antti muutti vävyksi Tapion taloon. Vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956011) henkikirjassa Tapion taloon kirjataan Matti (Heikinpoika) Pernu (eli Tapio) ja tämän vaimo Brita (Matintytär Pietarila), lanko Antti ja tämän vaimo Liisa. (Edellisen vuoden henkikirjassa taloon kirjattiin Matti Heikinpoika Pernu, vaimo Brita ja sisar Liisa). Lanko Anttia taikka tämän Liisa vaimoa ei henkikirjoissa tunnu löytyvän Tapion talosta enää vuoden 1692 jälkeen. Mikäli pari asui Tapion talossa, niin heistä ei makseta henkirahaa. Tietääkö kukaan olisivatko Antti ja Liisa vaimo muuttaneet johonkin Tapion talosta?
Tapion talo jää autioksi vuosisadan vaihteessa; talon verotuksellista kokoa oli pienennetty puolella manttaalilla jo aiemmin. Vuoden 1701 kesäkäräjillä käsitellään Matti Heikinpoika Pernun (eli Tapion) autioksi jääneen puolenmanttaalin talon katselmusta; talon pyysi sada ylösottaa Matti Heikinpoika (KO a:22:501; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532854)). Itselleni ei ole selvinnyt kuka olisi Matti Heikinpoika, joka pyysi saada ylösottaa Matti Heikinpoika Pernun (eli Tapion) talon. Taloa aiemmin isännöinyt Matti Heikinpoika Pernu (eli Tapio) oli menehtynyt 13.01.1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369856), eli puolivuotta ennen kyseisiä käräjiä.
Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390096) rippikirjassa Tapion taloon kirjataan ensin Matti (Heikinpoika), jonka mainitaan menehtyneen, sekä Matin vaimo Brita ja sisar Liisa. Liisa sisaren miestä ei kuitenkaan kirjata Tapion taloon. Onko tämä sama Liisa, joka avioitui Antti Matinpoika Raasakan kanssa? Vuodesta 1701 alkaen taloon kirjataan Heikki Tapio, jonka mainitaan olleen herra Henrik Lithoviuksen luona. Heikin jälkeen kirjataan poika Juho (vuodesta 1706 alkaen), jonka mainitaan olleen Pudasjärvellä.
Vuosien 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390062) rippikirjassa taloon kirjataan Heikki Tapio, lanko Antti ja tämän vaimo Liisa. Heikin vaimo Lisa Juhontytär kirjataan taloon vuodesta 1710 alkaen. Onko lanko Antti sama henkilö kuin Antti Matinpoika Raasakka, joka avioitui Liisa Heikintytär Tapio kanssa?
Vuosien 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390205) rippikirjassa Tapion taloon kirjataan Heikki Tapio (vuoteen 1715 saakka), Liisa vaimo, lanko Antti ja tämän Liisa vaimo (vuoteen 1715 saakka), Yrjö (Yrjönpoika Brusila) Tapio ja tämän vaimo Brita (Antintytär).
Tämän jälkeen lanko Anttia ei enää kirjata Tapion taloon. Vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390315) ja 1731-1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390428) rippikirjoissa Antti Tapio kirjataan talottomien listaan. Antti Tapio haudataan 76-vuotiaana 10.03.1734 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/22.htm). Onko Antti Tapio sama henkilö kuin Antti Matinpoika Raasakka, joka avioitui Liisa Heikintytär Tapion kanssa?
--
Karjalaisen (eli Kakon) talon 1690-luvun lopussa ylösottanut Antti Matinpoika vaikuttaisi myöskin olevan Kukkoja. Pientä epävarmuutta herättää se, että tuon ajan veroluetteloissa Kukko, Kakko, ja Kokko kirjoitetaan usein varsin samankaltaisesti. Talon ylösottamista koskevissa käräjäpöytäkirjoissa mielestäni lisänimi on kirjattuna Kukoksi (u:n päällä on selkeä viiru). Vuoden 1698 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Antti Matinpoika Kukko pyytää saada ylösottaa Jaakko Tuomaanpoika Kakkosen (Kakko) autiotalon (KO a:19:661; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695935)). Taloon päätettiin järjestää katselmus ja palata asiaan sen jälkeen. Samaisilla käräjillä edesmenneen Jaakko Tuomaanpojan poika Juho Jaakonpoika valittaa isänsä perinnönjaosta, mutta Juhon vaade katsotaan perusteettomaksi (KO a:19:674; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695947)). Jutun lopussa mainitaan Antti Kukolle kuuluva kahden kuparitaalerin arvoinen lohiverkko. Vuoden 1699 talvikäräjillä kuivaniemeläinen Antti Matinpoika Kukko esittää Jaakko Tuomaanpoika Kakkosen (Kakon) puolenmanttaalin autiotaloon tehtyä katselmusta (KO a:20:480; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697026)). Antti saa Kakon (Karjalaisen) talon itselleen ja taloon vapaavuosia vuoteen 1702 saakka.
Vuoden 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146928) henkikirjassa Antin nimeksi kirjataan Antti Matinpoika Kukko. Vuosien 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162300) ja 1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162300) henkikirjoissa Antin lisänimenä vaikuttaisi olevan Kakko. Ja vuoden 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559806) henkikirjassa Antin lisänimenä vaikuttaisi olevan Kokko. Vuodesta 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697575) alkaen Antin lisänimeksi henkikirjoissa kirjataan Karjalainen.
Antti Matinpoika Kakko ja Liisa Juhontytär Kaikkonen (eli Kestilä) vihitään 12.08.1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369771); molempien mainitaan olevan Kuivaniemeltä. Antti Matinpoika Kakon ja Liisa Juhontyttären poika Matti syntyy 13.01.1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369805). Käräjäpöytäkirjoissa ja kirkonkirjoissa mainitaan Matin lisäksi lapset Liisa Antintytär (p: Matti Matinpoika Nikkilä eli Kilpinen) ja Marketta Antintytär (p: Heikki Heikinpoika Murdo eli Soini). Vuosien 1700-1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7389831), 1707-1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390004) ja 1714-1721 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390150) rippikirjoissa Antti Kakko Karjalaisen taloon kirjataan mm. äiti Marketta, jolle viimeinen kirjaus on vuodelta 1714. Vuosina 1700-1703 taloon kirjataan myös sisar Marketta. Taloon kirjataan myös käly Susanna Juhontytär. Vuosien 1722-1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390254) rippikirjassa taloon aletaan kirjata (vuodesta 1725 alkaen) myös Matti pojan vaimo Brita (Jaakontytär). Vuosien 1731-1743 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390320) rippikirja on jäävä Antin viimeisiksi. Antti (Matinpoika) Karjalainen haudataan 57-vuotiaana 02.04.1732; kuolinkirjassa häntä tituleerataan lautamieheksi. Antin jälkeen talon isännöintiä jatkaa hänen poikansa Matti.
Voisikohan tämä Antti Matinpoika Kukko eli Kakko eli Karjalainen olla Matti Matinpoika Kukon ja Marketta Matintyttären poika? Rippikirjoissa Antti Kakon äidiksi kirjataan Marketta ja sisareksi kirjataan Marketta (Matti Matinpoika Kukolle syntyi Marketta tytär 18.07.1679)? Jotain lisätietoa kun vielä asiaan löytyisi.
--
1640 luvulla kokomanttaalin Kukon talo halkaistiin kahdeksi puolenmanttaalin taloksi; toista taloa isännöi Pentti Jönsinpoika Kukko ja toista tämän veli Matti Jönsinpoika. Matti Jönsinpoika kirjataan henkikirjoissa Kukon taloon vielä vuonna 1674. Seuraavasta vuodesta alkaen taloon ensimmäisenä kirjataan Matti Jönsinpojan poika Matti Matinpoika. Matti Matinpojan vaimon nimeksi henkikirjoissa kirjataan Marketta Matintytär; lieneekö kyseessä samainen Marketta Matintytär, josta on maininta vuoden 1667 talvikäräjillä. Vuoden 1667 talvikäräjillä Matti Matinpoika Kukkoa sakotettiin kolme taalaria, koska hän jätti saapumatta käräjille, vaikka hänet sinne oli asianmukaisesti haastettu; tuolloin Mattia syytettiin salavuoteuden harrastamisesta Marketta Matintytären kanssa (KO a:12:41; oikenapuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713147)).
Matti Matinpoika ja tämän Marketta vaimo kirjataan henkikirjoissa viimeisen kerran Kukon taloon vuonna 1676. Tuolloin henkirahaa maksetaan Matti Matinpoika Kukosta ja tämän vaimosta Marketta Matintyttärestä, veli Juho Matinpojasta ja tämän vaimosta Juliana Ollintyttärestä sekä sisar Valpuri Matintyttärestä. Tämän jälkeen henkirahaa maksetaan vain Juho Matinpojasta ja vaimo Juliana Ollintyttärestä. Juho Matinpoika haudataan 20.06.1697; ja talo autioituu pian tämän jälkeen (talo oli velkautunut kauppias Daniel Pilkarille 150 kuparitaaleria). Vuoden 1701 kesäkäräjillä Juho Juhonpoika Kukko (toisen Kukon talo isäntä), pyytää saada ylösottaa edesmenneen Juho Matinpoika Kukon autioituneen puolenmanttaalin talon (KO a:22:499; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532853)). Juho saa Kukon talot yhdistettyä yhdeksi taloksi.
Matti Jönsinpoika Kukon poika, Matti Matinpoika, lähti sotilaaksi isänsä talon edestä. Vuoden 1684 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Marketta Matintytär penäsi appiukoltaan Matti Juhonpoika (Jönsinpoika) Kukolta lehmää, jonka appiukko oli luvannut Marketalle, kun Marketan mies Matti Matinpoika oli lähtenyt sotilaaksi Kukon talon edestä (KO a:4:20; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686758)). Oliko Matti Matinpoika Kukon vaimo alkujaan Kuivaniemeltä, vai oliko Marketta muuttanut Kuivaniemelle jostain muusta syystä? Missä Marketta Kuivaniemellä asui?
Vuoden 1694 talvikäräjillä Gabriel Matinpoika ja Antti Matinpoika kertovat, että heidän isänsä Matti Matinpoika Kukko oli 15 vuotta aiemmin kirjoitettu sotilaaksi puolenmanttaalin Kukon verotalon edestä (KO a:15:262; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692152)). Heidän äitinsä oli joutunut lähtemään Kukon talosta kolmen pienen lapsen kanssa. Gabrielin ja Antin isänisä oli edelleen elossa ja isännöi samaista Kukon taloa. Matti Matinpojan mainitaan olevan isänsä vanhin poika. Kukon taloon jäänyt Matti Jönsinpojan nuorempi poika Juho Matinpoika esitti käräjillä vastalauseen veljenpoikiensa Gabrielin ja Antin vaateelle. Koska isoisä itse edelleen isännöi taloaan, ei oikeus voinut määrätä pojanpojille oikeuksia Kukon taloon.
--
Vuoden 1642 talvikäräjillä Pentti Jönsinpoika Raasakasta (i Rasaka) ja tämän veli Matti Jönsinpoika pyysivät kotitalonsa jakamista; perinnönjakoa nimetään suorittamaan nimismies Sigfrid Martinpoika ja pohjois-iiläinen Sigfrid Tapaninpoika (KO a:5:93; oikeanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705158)).
Vuoden 1650 kesäkäräjillä pohjois-iiläinen Antti Simonpoika penää isänsä veljiltä Pentti Juhonpojalta ja Matti Juhonpojalta perintöosuuttaan (KO a:7:63; oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706832)). Sigfrid Tapaninpoika ja nimismies Casper Forbus nimetään arvioimaan Antin osuus. Seuraavan vuoden talvikäräjillä Antti Simonpoika Raasakasta (i Rasacka) penää isänsä perintöosuutta isänsä veljeltä Pentti Juhonpojalta (KO a:7:211; vasemmanpuoleiselta sivulta keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707174)). Antin ollessa alaikäinen hänen perintönsä oli ollut hänen setänsä hoteissa. Nyt Pentti määrättiin maksamaan Antin perintöosuus. Vaikka näissä jutuissa ei mainita Kukon taloa nimeltä, tuntuisi siltä, että kyseessä on Kukon talo; Jönsinpoika patronyymi on jutussa ilmeisesti vain kirjoitettu muodossa Juhonpoika. Antti Simonpoika sopisi olemaan Simo Jönsinpojan poika. Simo Jönsinpoika Kukko on ilmeisesti Pentti veljeään nuorempi ja Matti veljeään vanhempi. Vuoden 1633 ruodutuksessa Pentin iäksi mainitaan 42 vuotta, Simon iäksi 30 vuotta ja Matin iäksi 20 vuotta. Simo Jönsinpoika kirjataan Kukon taloon vuosien 1627, 1629, 1630 ja 1630 ruodutusluetteloissa.
Vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622862) kymmenysluettelossa Etelä-Iin listan loppuun kirjataan kolme torpparia. Viimeinen näistä vaikuttaisi olevan Antti Kukko. Voisiko hän olla Antti Simonpoika Kukko?
Voisiko Heikki Tuomaanpoika Tenhu eli Tenu eli Hemmilän syytinkimies Antti Simonpoika olla Antti Simonpoika Kukko? Illinsaaressa asuva Heikki Tuomaanpoika Tenhu vaikuttaa harrastaneen syytinmiesten taloon ottamista; hän ehti ottaa itselleen ainakin neljä syytinkimiestä (esim. vuonna 1629 Heikki otti syytinkimiehekseen kirkkoherra Johannes Henrikinpojan). Vuoden 1666 kesäkäräjillä Heikki Tehnu (Tenhu) kertoo ottavansa syytinkimiehekseen Antti Simonpojan (KO a:11:887; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712978)). Vuoden 1670 kesäkäräjillä etelä-iiläinen Heikki Tuomaanpoika pyytää syytinkisopimuksen purkamista; syytinkimies Antti Simonpoika oli ehtinyt olla Hemmilän (eli Tenulan) talossa neljä ja puoli vuotta (KO a:12:429; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713974)). Vuoden 1671 talvikäräjillä kerrotaan, että Heikki Tuomaanpojan tulee maksaa entiselle syytinkimiehelleen 30 kuparitaalaria työstä, jota tämä syytinkimiehenä ollessaan teki talon eteen (KO a:12:629; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714377)). Samaisen vuoden kesäkäräjillä Pentti Tuomaanpoika kertoo ottavansa syytinkimiehekseen sukulaisensa ylikiimikiläisen Antti Pentinpojan (Säävälä). Tämä syytinkimies tulee sitten Hemmilän eli Tenulan taloon jäädäkseen; Antti Pentinpojan muutettua taloon talosta aletaan käyttää myös nimeä Säävälä.
--
Vuoden 1706 talvikäräjillä Juho Juhonpoika, Matti Juhonpoika ja etelä-iiläinen Antti Antinpoika Kukkola penäävät isänsä neljännesmanttaalin Kukkolan taloa, jota Juho (Juhonpoika) Kukkola vaimonsa Liisa Simontyttären kanssa isännöi vielä vuonna 1701 (KO a:27:436; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534004)). Asiaa käsitellään myös samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:27:561; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534066)). Käräjien aikaan taloa isännöi Tapani (Matinpoika) Päkkilä, joka oli avioitunut Juho Juhonpoika Kukon leskivaimon Liisa Simontyttären kanssa. Edesmennyt Juho Kukko oli ajanut kantajat talosta näiden ollessa alaikäisiä, vaikka oli luvannut pitää heitä omin lapsinaan. Kantajien isän osuus talosta oli ollut autiona. Näin ollen Juho ja Matti Juhonpojat saattaisivat olla Juho Matinpoika Kukon poikia, jotka olivat muuttaneet Etelä-Iissä sijaitsevaan Paason taloon. Kuka on Antti Antinpoika Kukko? Onko hän Antti Simonpoika Kukon poika? Vai olisiko Matti Jönsinpoika Kukolla ollut Antti niminen poika, jota ei koskaan kirjattu veroluetteloihin?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
24.07.16, 09:07
Antti Matinpoika Raasakka vihittiin 15.03.1691 Liisa Heikintytär Tapion kanssa. Saattaisi olla niin, että Antti muutti vävyksi Tapion taloon. Vuoden 1692 henkikirjassa Tapion taloon kirjataan Matti (Heikinpoika) Pernu (eli Tapio) ja tämän vaimo Brita (Matintytär Pietarila), lanko Antti ja tämän vaimo Liisa. (Edellisen vuoden henkikirjassa taloon kirjattiin Matti Heikinpoika Pernu, vaimo Brita ja sisar Liisa). Lanko Anttia taikka tämän Liisa vaimoa ei henkikirjoissa tunnu löytyvän Tapion talosta enää vuoden 1692 jälkeen. Mikäli pari asui Tapion talossa, niin heistä ei makseta henkirahaa. Tietääkö kukaan olisivatko Antti ja Liisa vaimo muuttaneet johonkin Tapion talosta?
Tapion talo jää autioksi vuosisadan vaihteessa; talon verotuksellista kokoa oli pienennetty puolella manttaalilla jo aiemmin. Vuoden 1701 kesäkäräjillä käsitellään Matti Heikinpoika Pernun (eli Tapion) autioksi jääneen puolenmanttaalin talon katselmusta; talon pyysi sada ylösottaa Matti Heikinpoika (KO a:22:501; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Itselleni ei ole selvinnyt kuka olisi Matti Heikinpoika, joka pyysi saada ylösottaa Matti Heikinpoika Pernun (eli Tapion) talon. Taloa aiemmin isännöinyt Matti Heikinpoika Pernu (eli Tapio) oli menehtynyt 13.01.1701, eli puolivuotta ennen kyseisiä käräjiä.
Vuosien 1700-1706 rippikirjassa Tapion taloon kirjataan ensin Matti (Heikinpoika), jonka mainitaan menehtyneen, sekä Matin vaimo Brita ja sisar Liisa. Liisa sisaren miestä ei kuitenkaan kirjata Tapion taloon. Onko tämä sama Liisa, joka avioitui Antti Matinpoika Raasakan kanssa? Vuodesta 1701 alkaen taloon kirjataan Heikki Tapio, jonka mainitaan olleen herra Henrik Lithoviuksen luona. Heikin jälkeen kirjataan poika Juho (vuodesta 1706 alkaen), jonka mainitaan olleen Pudasjärvellä.
Vuosien 1707-1713 rippikirjassa taloon kirjataan Heikki Tapio, lanko Antti ja tämän vaimo Liisa. Heikin vaimo Lisa Juhontytär kirjataan taloon vuodesta 1710 alkaen. Onko lanko Antti sama henkilö kuin Antti Matinpoika Raasakka, joka avioitui Liisa Heikintytär Tapio kanssa?
Vuosien 1714-1721 rippikirjassa Tapion taloon kirjataan Heikki Tapio (vuoteen 1715 saakka), Liisa vaimo, lanko Antti ja tämän Liisa vaimo (vuoteen 1715 saakka), Yrjö (Yrjönpoika Brusila) Tapio ja tämän vaimo Brita (Antintytär).
Tämän jälkeen lanko Anttia ei enää kirjata Tapion taloon. Vuosien 1722-1727 ja 1731-1736 rippikirjoissa Antti Tapio kirjataan talottomien listaan. Antti Tapio haudataan 76-vuotiaana 10.03.1734. Onko Antti Tapio sama henkilö kuin Antti Matinpoika Raasakka, joka avioitui Liisa Heikintytär Tapion kanssa?
Hei Sari
Tässä onkin pähkinää kerrakseen.
Mutta kaikki kääntyy ymmärrettäväksi ja oikeinpäin tällaisella tempulla:
Tuo 1701 tilan ottaja on väärin kirjattu! Tilaa ei tietenkään ota Matti Heikinpoika (joka on kuollut) vaan tämän veli, Heikki Heikinpoika! Tämä on se Heikki, joka on ollut Lithoviuksen luona. Tämä selittää, kuinka Antti Matinpoika (Raasakka) onnistuu olemaan kummankin peräkkäisen isännän lanko.
Heikki-isännälle ilmaantuu rippikirjaan vaimoksi Liisa Juhontytär 1710. (ja Liisan alapuolelle kirjattu "Hendrich stiufson", tarkoittaako, että Liisa toi tällaisen pojan tullessaan?) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/104.htm
Seuraavassa rippikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390205 Heikin merkinnät päättyvät 1715 (Heikki haudattu 1716 tautiin kuolleena (soot döde)) ja Liisa Juhontytär-vaimon 1714. Hautausmerkintä Ii 1715: Hendrich Tapias hustro af grymma fiender ihielslagne begrafne på kgd. uthi mulgr:n uti Ijå. Tuossa välissä heti Liisan kuoltua Heikki ottaa uuden vaimon, joka on Brita (Antintr. Willman), jolla rippimerkintä Tapiolla jo 25.7.1715. Heikin kuoltua Brita ei juuri enempiä aikaile, vaan ottaa taloon miehekseen ja uudeksi isännäksi Yrjö Yrjönpk. Brusilan, joka oli samoin leskeytynyt 1716. Tämä pari Brita ja Yrjä vihittiin 7.7.1717. Samassa kirjassa näkyy Heikin lanko Antti (Matinpk. Raasakka) ja tämän vaimo Liisa (Heikintr. Tapio), joka kuolee 1716 vihollisen surmaamana.
Jouni Kaleva
24.07.16, 15:12
1640 luvulla kokomanttaalin Kukon talo halkaistiin kahdeksi puolenmanttaalin taloksi; toista taloa isännöi Pentti Jönsinpoika Kukko ja toista tämän veli Matti Jönsinpoika. Matti Jönsinpoika kirjataan henkikirjoissa Kukon taloon vielä vuonna 1674. Seuraavasta vuodesta alkaen taloon ensimmäisenä kirjataan Matti Jönsinpojan poika Matti Matinpoika. Matti Matinpojan vaimon nimeksi henkikirjoissa kirjataan Marketta Matintytär; lieneekö kyseessä samainen Marketta Matintytär, josta on maininta vuoden 1667 talvikäräjillä. Vuoden 1667 talvikäräjillä Matti Matinpoika Kukkoa sakotettiin kolme taalaria, koska hän jätti saapumatta käräjille, vaikka hänet sinne oli asianmukaisesti haastettu; tuolloin Mattia syytettiin salavuoteuden harrastamisesta Marketta Matintytären kanssa (KO a:12:41; oikenapuoleisen sivun ylin juttu).
Matti Matinpoika ja tämän Marketta vaimo kirjataan henkikirjoissa viimeisen kerran Kukon taloon vuonna 1676. Tuolloin henkirahaa maksetaan Matti Matinpoika Kukosta ja tämän vaimosta Marketta Matintyttärestä, veli Juho Matinpojasta ja tämän vaimosta Juliana Ollintyttärestä sekä sisar Valpuri Matintyttärestä. Tämän jälkeen henkirahaa maksetaan vain Juho Matinpojasta ja vaimo Juliana Ollintyttärestä. Juho Matinpoika haudataan 20.06.1697; ja talo autioituu pian tämän jälkeen (talo oli velkautunut kauppias Daniel Pilkarille 150 kuparitaaleria). Vuoden 1701 kesäkäräjillä Juho Juhonpoika Kukko (toisen Kukon talo isäntä), pyytää saada ylösottaa edesmenneen Juho Matinpoika Kukon autioituneen puolenmanttaalin talon (KO a:22:499; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Juho saa Kukon talot yhdistettyä yhdeksi taloksi.
Matti Jönsinpoika Kukon poika, Matti Matinpoika, lähti sotilaaksi isänsä talon edestä. Vuoden 1684 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Marketta Matintytär penäsi appiukoltaan Matti Juhonpoika (Jönsinpoika) Kukolta lehmää, jonka appiukko oli luvannut Marketalle, kun Marketan mies Matti Matinpoika oli lähtenyt sotilaaksi Kukon talon edestä (KO a:4:20; vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu). Oliko Matti Matinpoika Kukon vaimo alkujaan Kuivaniemeltä, vai oliko Marketta muuttanut Kuivaniemelle jostain muusta syystä? Missä Marketta Kuivaniemellä asui?
Vuoden 1694 talvikäräjillä Gabriel Matinpoika ja Antti Matinpoika kertovat, että heidän isänsä Matti Matinpoika Kukko oli 15 vuotta aiemmin kirjoitettu sotilaaksi puolenmanttaalin Kukon verotalon edestä (KO a:15:262; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Heidän äitinsä oli joutunut lähtemään Kukon talosta kolmen pienen lapsen kanssa. Gabrielin ja Antin isänisä oli edelleen elossa ja isännöi samaista Kukon taloa. Matti Matinpojan mainitaan olevan isänsä vanhin poika. Kukon taloon jäänyt Matti Jönsinpojan nuorempi poika Juho Matinpoika esitti käräjillä vastalauseen veljenpoikiensa Gabrielin ja Antin vaateelle. Koska isoisä itse edelleen isännöi taloaan, ei oikeus voinut määrätä pojanpojille oikeuksia Kukon taloon.
Hei Sari
Tämä kaikki esittämäsi viittaa vahvasti siihen, että tämä mm. 1694 käräjillä esiintynyt Antti Matinpoika Kukko on se, joka ylösotti Kuivaniemen Kakon aution 1698. Hänen äitinsä Margareta Matintytär joutui ulos Kukon talosta samalla kun hänen miehensä Matti Matinpk. Kukko joutui talon edestä sotamieheksi. (tämä menettely on kyllä epätavallinen, että talon oman pojan perheen ei sallittu jäädä taloon, kun poika oli sotamiehenä, eikä myöhemminkään edes luvattua lehmää miniällä annettu). Kolme pientä lasta olisivat Antti, Gabriel ja Margareta.
Jos ja kun Margareta Matintytär lapsineen vaikuttaa Kuivaniemessä, niin on varsin todennäköistä, että hän on palannut synnyinkotiinsa. Margareta olisi synt. karkeasti ottaen 1650-luvulla (vanhin? poika Antti s. n. 1674). Ketä ovat 1650-luvun Kuivaniemen Matti-isännät? Löydän kaksi: Matti Laurinpk. Miettunen ja Matti Erkinpk. Kestilä. Kummallakin muuten esiintyy henkikirjoissa henkirahaa maksava tytär 1660-luvun lopussa, voisi olla tämä Margareta ennen Kukkoon avioitumistaan. Jos ja kun pitää arvata, niin hypoteesinä olisi Kestilä.
Margareta Matintytär lapsineen ei näytä tarttuneen Kuivaniemen henkikirjoihin 1680-1702 jotka selasin (osin pistokokeina). Siellä he ovat kuitenkin asuneet - siis itsellisinä tai mäkitupalaisina? Missä muuten näkyy Gabriel Matinpoika Kukko, onko rippikirjoissakaan?
Jouni Kaleva
24.07.16, 17:30
Missä muuten näkyy Gabriel Matinpoika Kukko, onko rippikirjoissakaan?
Kuka on se sahl Carl Olofsson Väätäjäs stiuffson Gabriel Mattson Kuivaniemestä, joka haud. 5.7.1697, ikä 28 -> synt. 1669?
Carl Olofsson itse haud. 13.12.1696.
Ainakaan ei Margareta Matintytär oli Carl Olofssonin vaimo, sillä HK 1696 näyttää vaimoksi Britan. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500
Kuka oli Carl Väätäjän vaimo Brita: voisiko hän olla Brita Matintytär, joka olisi Margareta Matintyttären sisar???
Jouni Kaleva
24.07.16, 17:44
Kuka on se sahl Carl Olofsson Väätäjäs stiuffson Gabriel Mattson Kuivaniemestä, joka haud. 5.7.1697, ikä 28 -> synt. 1669?
Carl Olofsson itse haud. 13.12.1696.
Ainakaan ei Margareta Matintytär oli Carl Olofssonin vaimo, sillä HK 1696 näyttää vaimoksi Britan. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500
Hups heijaa: Rippikirja 1700-1706 näyttää Carl Wäätäjä-vainajan vaimoksi Margetan, joka "finnes hoos Anders Kukoj" noin 1700 alkaen!! http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/16.htm
Jouni Kaleva
24.07.16, 18:14
Hups heijaa: Rippikirja 1700-1706 näyttää Carl Wäätäjä-vainajan vaimoksi Margetan, joka "finnes hoos Anders Kukoj" noin 1700 alkaen!! http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/16.htm
Otetaanpa uusiksi:
HK 1695 näyttää
Carl Olsson, vaimo Brita sekä pojanvaimo Brita. Poika Carl ei maksa henkirahaa, koska makaa kelvottomana sängyssä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983146
HK 1696 näyttää
Carl Olofsson Vätäjä (maksaa henkirahan)
hustru Brijta uthfattig och oduglig, (ei henkirahaa)
son Carl krympling (ei henkirahaa).
inhyses Lisa Eriksdr.
sonahustru Brita (maksaa henkirahan).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968500
Carl Olofsson kuolee vuoden 1696 lopussa (haud. 13.12.1696).
HK 1697 näyttää Carl Olosson Wätäjä - dödh (ei muuta väkeä talossa) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768819
Miten ihmeessä sitten tämän vainajan ottopoikana haudatuissa 1697 on Gabriel Matinpoika ja vaimona on rippikirjassa 1700 Margareta.
Mihin hävisi vaimo Brita? Ehtikö hän kuolla vuoden 1696 alkupuolella ja saman tien Carl Olofsson olisi nainut Margareta Matintyttären? Mistään näistä mahdollisuuksista en löydä mitään historiakirjoista.
s.peltonen
29.07.16, 20:08
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Mutta kaikki kääntyy ymmärrettäväksi ja oikeinpäin tällaisella tempulla:
Tuo 1701 tilan ottaja on väärin kirjattu! Tilaa ei tietenkään ota Matti Heikinpoika (joka on kuollut) vaan tämän veli, Heikki Heikinpoika! Tämä on se Heikki, joka on ollut Lithoviuksen luona. Tämä selittää, kuinka Antti Matinpoika (Raasakka) onnistuu olemaan kummankin peräkkäisen isännän lanko.
Totta, noin se varmastikin on!
Heikki-isännälle ilmaantuu rippikirjaan vaimoksi Liisa Juhontytär 1710. (ja Liisan alapuolelle kirjattu "Hendrich stiufson", tarkoittaako, että Liisa toi tällaisen pojan tullessaan?) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/104.htm
Voisiko tuossa emäntä Liisa Juhontyttären alapuolella lukea "Hendricz hustro" (u kirjain on hieman epäselvä, kun viivoja sillä kohdin menee ristiinrastiin), mikä sitten olisi viivalla yhdistetty edellisen rivin alkuun alkuun, siten että yhdistetystä tekstistä tulisi: "Hendricz hustro maatmod:rn Lijsa Johansdr"?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
29.07.16, 20:22
Voisiko tuossa emäntä Liisa Juhontyttären alapuolella lukea "Hendricz hustro" (u kirjain on hieman epäselvä, kun viivoja sillä kohdin menee ristiinrastiin), mikä sitten olisi viivalla yhdistetty edellisen rivin alkuun alkuun, siten että yhdistetystä tekstistä tulisi: "Hendricz hustro maatmod:rn Lijsa Johansdr"?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Sari
Tämä kyllä sopii kuvioon, kiitos tulkinnastasi!
Jouni Kaleva
29.07.16, 20:30
Tällaisen synteesin olen saanut koottua, olen kiitollinen korjauksista ja lisäyksistä.
Heikki Antinpoika (Tapio), kuollut 1675.
Puoliso Margareta Pertintr. Pernu (Tapio), lapset
1. Heikki Heikinpk. Tapio, kuollut 1716, Ii, Talollinen.
Puoliso 1710 Liisa Juhontytär, kuollut 1715, haudattu 1715.
Puoliso 1715, Ii, Brita Antintr. Willman (/ Tapio/), syntynyt 1689, kuollut 31. joulukuuta 1732, Ii (ikä kuollessa 43 vuotta vanha).
2. Liisa Heikintr. Tapio, kuollut 1716, Ii, haudattu 1716, Ii.
Puoliso 15. maaliskuuta 1691, Ii, Antti Matinpk. Raasakka (Kukkola Kallio Tapio), syntynyt 1658, kuollut 10. maaliskuuta 1734, Ii (ikä kuollessa 76 vuotta vanha), lapset
Anna Antintr. Kukkola, syntynyt 14. joulukuuta 1693, Ii, kuollut 19. heinäkuuta 1696, Ii (ikä kuollessa 2 vuotta vanha).
3. Juho Heikinpk. Tapio.
Puoliso Liisa Ollintytär, lapset
Brita Juhontr., syntynyt 13. lokakuuta 1696, Ii,Etelä-Ii.
Maria Juhontr., syntynyt 15. heinäkuuta 1699, Ii,Etelä-Ii.
4. Matti Heikinpk. Tapio, syntynyt 1648, kuollut 13. tammikuuta 1701, Ii,Etelä-Ii (ikä kuollessa 53 vuotta vanha).
Puoliso Brita Matintytär, lapset
Juho Matinpk., syntynyt 12. huhtikuuta 1688, Ii,Etelä-Ii.
Matti Matinpk., syntynyt 4. lokakuuta 1692, Ii,Etelä-Ii, kuollut 6. joulukuuta 1696, Ii (ikä kuollessa 4 vuotta vanha).
Liisa Matintr., syntynyt 21. lokakuuta 1700, Ii,Etelä-Ii.
5. Elina Heikintr. Tapio. (vai lieneekö sama kuin 2. Liisa)
6. Margareta Heikintr. Tapio, kuollut 1719.
Puoliso 1. marraskuuta 1692, Ii, Heikki Tuomaanpk. Seipi (/ Kurttila Liedes/), syntynyt 1655, kuollut 21. elokuuta 1752 (ikä kuollessa 97 vuotta vanha), lapset
Beata Heikintr. Kurttila, syntynyt 22. helmikuuta 1696, Ii,Etelä-Ii, kuollut 24. maaliskuuta 1697, Ii (ikä kuollessa 13 kuukautta).
Margareta Heikintr., syntynyt 1701.
Maria Heikintr. Kurttila, syntynyt 1702, kuollut 4. heinäkuuta 1717, Ii (ikä kuollessa 15 vuotta vanha).
Heikki Heikinpk. (/ myös Liedes/), syntynyt 1703, Ii?, kuollut 1. helmikuuta 1744, Ii, haudattu 26. helmikuuta 1744, Ii (ikä kuollessa 41 vuotta vanha).
Puoliso 8. kesäkuuta 1729, Ii, Karin Josefintr. Siurua (/ Seipi Brusila Kuninkaanniemi/), syntynyt 24. huhtikuuta 1706, Ii, kuollut 11. syyskuuta 1786, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 80 vuotta vanha).
s.peltonen
29.07.16, 20:46
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Ketä ovat 1650-luvun Kuivaniemen Matti-isännät? Löydän kaksi: Matti Laurinpk. Miettunen ja Matti Erkinpk. Kestilä. Kummallakin muuten esiintyy henkikirjoissa henkirahaa maksava tytär 1660-luvun lopussa, voisi olla tämä Margareta ennen Kukkoon avioitumistaan. Jos ja kun pitää arvata, niin hypoteesinä olisi Kestilä.
Kummallakin Matilla saattaisi olla jonkinlaista yhteyttä Kakon/Karjalaisen taloon.
Matti Laurinpoika Miettusen isä saattaisi olla Lauri Jaakonpoika Kakko Karjalainen (s.n.1580). Lauri Jaakonpoika Karjalaisen talon isännyys siirtyy Tuomas Laurinpojalle vuoden 1669 tietämillä. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_020_Henki.jpg) henkikirjassa taloon kirjataan Tuomas Laurinpoika ja tämän vaimo Dorde Pertintytär, veli Niilo Laurinpoika ja tämän vaimo Elina Klementintytär sekä veljenpojat Juho Niilonpoika ja Lauri Niilonpoika. Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650469) henkikirjaan kirjataan vielä Tuomas Laurinpoika Karjalainen ja vaimo Dorde Pertintytär sekä poika (veljenpoika) Lauri Niilonpoika. Tuomas Laurinpojan talo oli velkautunut pahoin, ja lautamies Jaakko Tuomaanpoika Karjalainen (toisesta Kakko Karjalaisen talosta; Tuomas Laurinpoika Kakon serkku) lunasti talon itselleen. Tuomas Laurinpoika ehkä muutti veljensä Matti Laurinpojan isännöimään Miettusen taloon. 06.05.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369824) haudataan kuivaniemeläinen Tuomas Laurinpoika Miettusen 60-vuotias vaimo Dordi Pertintytär (samana päivänä haudataan myös pojan (Juho Tuomaanpojan) 30-vuotias vaimo Maria Matintytär sekä Juho Tuomaanpojan pieni tytär Brita). Vuoden 1674 talvikäräjillä kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika penäsi veljeltään Tuomas Laurinpojalta omaisuutta, joka hänen vaimollaan oli jäänyt Karjalaisen taloon (KO a:13:733; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716400)). Saattaisi olla niin, että Matti Laurinpoika asui jonkin aikaa vaimonsa kanssa veljensä isännöimässä Kakon talossa ja muutti sitten Miettusen taloon; ja kun Kakon talo ajautui velkojen vuoksi naapurin omistukseen, muutti Tuomas veli perheineen Matti veljensä luokse Miettusen taloon.
Karjalaisen talo oli vuoden 1635 tietämillä jaettu kahdeksi taloksi; toista taloa isännöi Tuomas Jaakonpoika ja toista Lauri Jaakonpoika. Vuoden 1669 tietämillä Lauri Jaakonpoika Kakko Karjalaisen talon isännyys siirtyi tämän pojalle Tuomas Laurinpojalle. Vuoden 1673 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Tuomas Tuomaanpoika (mahdollisesti Lauri Jaakonpojan vävy Tuomas Tuomaanpoika Huttu eli Särpö) pyysi edesmenneen Lauri Jaakonpoika Karjalaisen perinnönjaon selvittämistä (KO a:13:243; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715344)). Vuoden 1675 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Tuomas Tuomaanpoika penäsi langoltaan Niilo Laurinpojalta vaimonsa perintöä 08.09.1673 päivätyn jakokirjan mukaisesti (KO a:17:165; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723142)). Tuomaan edesmenneen appiukon nimeksi mainitaan Lauri Jaakonpoika. Edesmenneen appiukon talossa asuivat Tuomaan vaimon veljet Niilo Laurinpoika ja Tuomas Laurinpoika; veljeksistä Niilo mainitaan vanhemmaksi. Talon tilukset olivat heikot, eivätkä elättäneet molempien veljesten perheitä. Niiloa ja Tuomasta kehotettiin päättämään kumpi heistä jää taloon. Lähtevä veli saisi osuutensa talosta; ja samoin maksettaisiin muiden sisarusten perintöosuudet. Vuoden 1682 kesäkäräjillä Tuomas (Tuomaanpoika Huttu eli) Särpön vaimon nimeksi mainitaan Helga Laurintytär; ja Helgan isäksi mainitaan Lauri Jaakonpoika Kakko (KO a:2:596; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685497)). Kakon talo oli pahoin velkautunut. Samaisilla vuoden 1675 kesäkäräjillä (joilla vävy Tuomas Tuomaanpoika penäsi vaimonsa perintöä) rykmentinkirjuri Henrik Gråå kuulutti Lauri Kakon puolenmanttaalin talon mittavien rästien vuoksi (KO a:17:160; oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723132)). Ilmeisesti perintöä ei ollut isosti jaettavaksi, sillä samaisen vuoden maantarkastuskirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433074) Tuomas Laurinpojan talolla mainitaan olevan enemmän velkaa kuin mitä talon arvo on.
Kuivaniemeläinen lautamies Jaakko Tuomaanpoika (toisesta Karjalaisen talosta) lunastaa edesmenneen Lauri Jaakonpoika Karjalaisen talon itselleen vuoden 1678 tietämillä. Jaakko ja Ouluun muuttanut Niilo Laurinpoika kiistelevät taloon liittyvistä maksuista muutamilla käräjillä (Jaakko Tuomaanpoika määrätään maksamaan Niilo Laurinpojalle 18 kuparitaaleria ja oululaiselle Juho Tuurenpojalle 66 kuparitaaleria ja 24 äyriä). Vuoden 1679 talvikäräjillä veljekset Jaakko Tuomaanpoika ja Simo Tuomaanpoika kertovat vaihtavansa taloja keskenään (KO a:21:87; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724881)). Veljesten edesmennyt isä Tuomas Jaakonpoika oli jättänyt perintötalonsa pojalleen Simo Tuomaanpojalle. Vanhemmalle pojalleen Jaakko Tuomaanpojalle isä oli osoittanut asuttavaksi Lauri (Jaakonpoika) Kakon puolenmanttaalin talon, jonka isä ja poika olivat yhdessä ostaneet. Jaakko oli asunut kaksi vuotta Lauri Kakon talossa; ja nyt veljekset olivat päätyneet vaihtamaan taloja. Jaakko Tuomaanpoika muutti isänsä perintötaloon, ja nuorempi veli Simo Tuomaanpoika muutti pari vuotta aiemmin hankittuun Lauri Kakon taloon.
-
Miettusen talo kirjataan Matti Laurinpojan nimellä vuodesta 1661 alkaen (vuoden 1661 ruodutusluetteloon talo kirjataan jo Matti Laurinpoika Miettusen nimellä). Matti Laurinpoika kirjataan henkikirjoissa Miettusen taloon vielä vuonna 1676, minkä jälkeen talo kirjataan Matin poikapuolen Juho Yrjönpojan niemellä. Miettusen talo ehti kuitenkin olla autiona 1660-luvun puolessa välissä ja sen vuonna 1667 ylösotti kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika. Ei ole löytynyt varmuutta siihen, onko taloa vuosina 1661-1665 isännöinyt Matti Laurinpoika sama kuin se Matti Laurinpoika, joka isännöi taloa vuosina 1667-1676. Sekin on jäänyt epävarmaksi, oliko Matilla yksi vaiko kaksi Marketta Paavontytär nimistä vaimoa. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_015_Henki.jpg) henkikirjassa Miettusen taloon kirjataan Matti Laurinpoika ja tämän vaimo Marketta Paavontytär sekä tytärpuolet Anna Yrjöntytär ja Karin Yrjöntytär. Annan ja Karinin lisäksi Matilla oli ainakin kolme muuta lapsipuolta: Tuomas Yrjöpoika (nihtinä 1674 isäpuolensa talon edestä), Antti Yrjönpoika ja Juho Yrjönpoika. Matti Laurinpoika Miettunen haudataan 05.04.1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369798); hänen iäkseen mainitaan 60 vuotta ja joitakin vuosia. Matti Laurinpoika Miettusen yli 80-vuotias leskivaimo Marketta Paavontytär haudataan 30.08.1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369854).
Vuoden 1665 talvikäräjillä käsitellään omaisuuden jakoa kuivaniemeläisen Matti Laurinpojan ja tämän lapsipuolten välillä (KO a:11:632; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712478)). Matti saa irtaimistosta kaksikolmannesta ja lapsipuolet saavat kolmanneksen. Mikäli ymmärsin oikein, niin kiinteästä omaisuudesta mainitaan, että se kuului lapsipuolten edesmenneelle äidille. Olisikohan tässä pitänyt lukea, että maa kuului lapsipuolten edesmenneelle isälle? Vai onko tämä Matti Laurinpoika eri kuin se, joka ylösottaa Miettusen talon vuonna 1667? Vai oliko Matilla useampia vaimoja, joilla oli aiemmasta liitosta lapsia, joilla oli oikeus Miettusen taloon? Oliko Matilla useampia vaimoja, joiden nimenä oli Marketta Paavontytär?
Vuoden 1667 talvikäräjillä kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika pyytää saada ylösottaa autiona olevan puolenmanttaalin talon (KO a:12:35; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713138)). Tämä ilmeisesti koskee Miettusen talon ylösottamista. Vuoden 1665 ruodutuettelossa Matti Laurinpoika Miettusen puolenmanttaalin talo kirjattiin autioksi. Ja vuosien 1669 ja 1670 ruodutusluetteloissa Matti Laurinpoika Miettusen puolenmanttaalin talo mainitaan ylösotetuksi. Vuoden 1687 talvikäräjillä Anna Yrjöntytär Miettunen kertoo, että Matti Laurinpoika oli avioitunut hänen äitinsä Marketta Paavontyttären kanssa ja muuttanut tämän kanssa Kukkolan? taloon ja asunut siellä kolme ja puoli vuotta (KO a:7:92; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688381)). Anna oli isän aikana asunut isänsä perintötalossa Miettulassa. Isäpuoli oli muuttanut omasta Kukkolan? talostaan sitten Annan äidin kanssa Miettusen taloon. Jutussa Matti Laurinpojan "oman talon" nimenä vaikuttaisi olevan joko Kukkola taikka Kurkela. Kukon (taikka Kurkelan) taloista ei kuitenkaan vaikuta löytyvän Matti Laurinpoikaa. Olisikohan talon nimenä kuitenkin pitänyt olla Kakkola (eli Kuivaniemellä sijaitseva Lauri Jaakonpoika Kakon talo)? Vuonna 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_111.jpg) Lauri Jaakonpoika Karjalaisen talosta maksettiin henkirahaa kahdesta pojasta ja kahdesta pojan vaimosta; tuolloin Matti Laurinpoika Miettusen talosta ei maksettu lainkaan henkirahaa. Vuonna 1669 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_42.jpg) Tuomas Laurinpojan (Kakko) talosta maksettiin henkirahaa isännästä, emännästä ja piiasta; tuolloin Matti Laurinpoika Miettusen talosta maksettiin henkirahaa isännästä ja emännästä. Olisiko Matti Laurinpoika vuosina 1665-1667 asunut vaimonsa Marketta Paavontyttären kanssa Kakon talossa? Jutussa mainitaan jotenkin seuraavasti: "dömdes han dem restituera henne emedan Anna icke heller på någen widare rett och rettigheet pratenderade och förbehållit Anna efter des moders dödeliga afgångh och des syskon deras arfz rettigheet". Tarkoittaako tämä sitä, että Annan äiti Marketta Paavontytär oli edesmennyt? Vai tarkoittaako tämä sitä, että sitten kun Annan äiti joskus tulevaisuudessa menehtyy? Mikäli Annan äiti Marketta Paavontytär on edesmennyt (vuonna 1687), niin kuka on Matti Laurinpojan leskivaimo Marketta Paavontytär, joka haudataan 30.08.1698?
Matti Laurinpoika Miettusen talosta maksetaan vuonna 1671 henkirahaa isännästä, emännästä ja tyttärestä. Saattaisi olla niin, että henkikirjaan kirjattu tytär olisi Matti Laurinpojan tytärpuoli (mahdollisesti Anna Yrjöntytär). Ei ole löytynyt tietoa siitä, että Matti Laurinpojalla olisi biologisia lapsia. Mikäli Matti sai lapsia Marketta Paavontyttären kanssa, niin ei ole löytynyt tietoa siitä olisivatko lapset eläneet aikuisiksi asti.
--
Matti Erikinpoika Kestilällä on sisar nimeltä Marketta Erkintytär. Matti Erkinpoika Kestilän pojalla Erkki Matinpojalla on tytär nimeltä Marketta Erkintytär. Siitä en ole löytänyt tietoa, että syntyikö Matti Erkinpoika Kestilälle tytärtä, jonka nimi olisi ollut Marketta.
Matti Erkinpoika Kestilän vaimo saattaisi olla Karin Jaakontytär Karjalainen eli Kakko. Vuoden 1643 talvikäräjillä Kuivaniemen nimismies Matti Erkinpoika (Kestilä) penää vaimonsa perintöosuutta kuivaniemeläiseltä Lauri Jaakonpojalta (KO a:5:212; vasemmanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705409)); Lauri on ilmeisesti Lauri Jaakonpoika Kakko eli Karjalainen. Vuoden 1668 kesäkäräjillä entisen nimismiehen Matti Erkinpojan vaimoksi mainitaan Karin Jaakontytär (KO a:12:144; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713384)).
Vuoden 1653 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen iäkäs mies Erkki Ollinpoika (Kestilä) kertoi maksaneensa perintöosuudet lapsilleen (KO a:8:98; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708114)). Jutussa mainitaan lapset nimeltä: vanhempi poika Matti Erkinpoika (joka mainitaan nimismieheksi ja kestikievarin pitäjäksi), nuorempi poika Olli Erkinpoika, Marketta Erkintytär, Elisabet Ollintytär ja Valpuri Ollintytär. Erkki Ollinpojan taloa isännöi Matti Erkinpoika, joka oli luvannut pitää isästään huolta tämän kuolemaan saakka. Käräjillä oli isoisänsä kanssa Erkin pojanpoika Erkki Matinpoika.
Vuoden 1635 tietämillä Kuivaniemellä sijaitsevaan Brusilan taloon muuttanut Olli Erkinpoika, saattaisi olla Erkki Ollinpoika Kestilän poika. Vuoden 1653 käräjillä mainittiin, että Erkki Ollinpojan (Kestilä) nuorempi poika on nimeltään Olli Erkinpoika. Brusilan talon isännöintiä isänsä jälkeen jatkanut Matti Ollinpoika Brusila mainitaan kuolinkirjassa nimellä Matti Ollinpoika Kestilä (08.09.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369820) haudattiin 47-vuotias kuivaniemeläinen kirkon kuudennusmies Matti Ollinpoika Kestilä; hänet haudattiin kirkkoon lähellä papinovea olevaan hautaan; vielä vuonna 1695 Matti Ollinpojasta maksettiin henkirahaa Brusilan talosta, ja vuoden 1696 henkikirjassa Matti Ollinpoika mainitaan edesmenneeksi). Kuivaniemeläinen 95-vuotias Olli Erkinpoika Brusila ja tämän 90-vuotias vaimo Juliana Ludvigintytär haudattiin 17.11.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369821); myös heidät haudattiin kirkkoon lähellä papinovea olevaan hautaan.
Olli Erkinpoika Brusilan pojat avioituvat Karjalaisen (eli Kakon) talon tyttärien kanssa. Vuoden 1684 talvikäräjillä (KO a:4:237; oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3686659)) Kalle Ollinpoika Brusila penää vaimonsa Marketta Tuomaantyttären perintöä vaimonsa veljeltä Jaakko Tuomaanpojalta (ilmeisesti Jaakko Tuomaanpoika Karjalainen). Vuoden 1689 talvikäräjillä käsitellään Matti Ollinpoika Brusilan ja tämän vaimon veljenpojan Juho Jaakonpoika Kakkurin (Kakko) välistä riitaa (KO a:9:198; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667252)). Matin vaimon nimeksi mainitaan Karin Tuomaantytär, jonka veljeksi mainitaan lautamies Jaakko Tuomaanpoika (joka ilmeisesti on lautamies Jaakko Tuomaanpoika Kakko eli Karjalainen).
Vuoden 1675 kesäkäräjillä kuivaniemeläinen Olli Erkinpoika (Brusila) valitti vanhemman poikansa Kalle Ollinpojan huolehtineen huonosti Brusilan talosta (KO a:17:158; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723126)). Olli kertoi haluavansa antaa syytingin nuoremmalle pojalleen Matti Ollinpojalle. Vanhempi poika Kalle saisi vaimonsa kanssa hakea itselleen jonkin muun talon asuttavakseen. Vuoden 1687 talvikäräjillä Kalle Ollinpoika Brusila pyysi saada ylösottaa Väätäjän neljännesmanttaalin autiotalon (KO a:7:88; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688378)). Vuodesta 1688 alkaen Väätäjän taloon kirjataan Kalle Ollinpoika Brusilan perhettä; tuolloin taloon kirjataan Kalle Kallenpoika Väätäjä (Kalle Ollinpoika Brusilan eli Väätäjän poika) ja tämän vaimo Brita sekä itsellinen Valpuri Niilontytär. Vanha isäntä Kalle Ollinpoika "pulpahtaa takaisin" henkikirjoihin vuonna 1695; tuolloin taloon kirjataan Kalle Ollinpoika ja tämän Brita vaimo, sekä pojan vaimo Brita (Kalle pojan mainitaan makaavan sairasvuoteella). Kalle Ollinpojan ensimmäinen vaimo Marketta Tuomaantytär (Kakko eli Karjalainen) haudattiin 29.05.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369806). En ole onnistunut löytämään tietoa siitä, milloin ja missä Kalle Ollinpoika vihittiin Britan kanssa. Poika Kalle Kallenpoika vihittiin 11.12.1687 Brita Filipintyttären kanssa.
Miten ihmeessä sitten tämän vainajan ottopoikana haudatuissa 1697 on Gabriel Matinpoika ja vaimona on rippikirjassa 1700 Margareta.
Mihin hävisi vaimo Brita? Ehtikö hän kuolla vuoden 1696 alkupuolella ja saman tien Carl Olofsson olisi nainut Margareta Matintyttären? Mistään näistä mahdollisuuksista en löydä mitään historiakirjoista.
Tuo on erittäin hyvä kysymys!
En ole onnistunut löytämään näihin selkeyttä.
Onko vuosien 1700-1706 rippikirjaan kirjattu Kalle Väätäjä Kalle Ollinpoika vaiko poika Kalle Kallenpoika?
Mikäli rippikirjaan kirjattu Kalle Väätäjä olisi Kalle Kallenpoika, niin siinä tapauksessa vaimo Marketta saattaisi ehkä olla se Marketta, joka kirjataan Antti Kakon taloon piika Markettana vuosina 1700-1702.
Kuten jo mainitsitkin, Kalle Ollinpoika Väätäjä haudattiin 13.12.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369833); kuolinkirjassa hänen iäkseen mainitaan 60 vuotta ja joitakin vuosia. En ole onnistunut löytämään kuolintietoa Kalle Ollinpojan jälkimmäiselle vaimolle. En myöskään ole onnistunut löytämään kuolintietoa poika Kalle Kallenpojalle taikka tämän vaimolle Brita Philipintyttärelle. Henkikirjoissa Väätäjän talo kirjataan autiona vuodesta 1697 alkaen (rippikirjoissa talon autioituminen näkyy vasta viiveellä). Vuoden 1697 maakirjassa mainitaan, että Väätäjän talo jäi autioksi vuonna 1696.
Antti (Matinpoika) Kakon sisaren, Marketta Matintyttären, kirjaukset Kakon talosta loppuvat vuoteen 1703, mutta häntä ei mainita edesmenneeksi. Ei oikein osunut samaisesta rippikirjasta silmään Markettaa, jonka vuoden 1703 jälkeen voisi olettaa olevan samainen Marketta.
Sellainen vaihtoehto tuli myös mieleen, että jos Kalle Ollinpojan vaimon nimi olisi kirjattu virheellisesti vuosien 1695-1696 henkikirjoin (nimeksi olisi lipsahtanut sama kuin Kalle pojan vaimon nimi), niin siinä tapauksessa Kalle Ollinpoika olisi saattanut avioituu Marketta Matintyttären kanssa jokin aika ensimmäisen vaimonsa Marketta Tuomaantyttären menehtymisen jälkeen. Mutta ei vain ole löytynyt mitään tietoa, mikä viittaisi Kalle Ollinpojan avioituneen Marketta Matintyttären kanssa. Mikäli Kalle Ollinpoika Brusila eli Väätäjä olisi avioitunut Marketta Matintyttären kanssa, niin siinä tapauksessa Matti Erkinpoika Kestilä ei oikein sopisi Marketan isäksi (tämä siksi että Kalle ja Marketta olisivat serkuksia).
Sellainen vaihtoehto tuli myös mieleen, että jos Väätäjän taloon kirjattu vaimo Marketta ei olisikaan kummankaan Kalle Väätäjän vaimo, vaan vaimo olisikin tittelinomainen ja tarkoittaisi Marketan vain olevan vaimoihminen. Siinä tapauksessa hän saattaisi olla Marketta Matintytär, joka olisi asunut serkkunsa luona. Mikäli Matti Matinpoika Kukon vaimo Marketta Matintytär olisi Matti Erkinpoika Kestilän tytär, vaikuttaisi Marketta olevan sekä Kalle Ollinpoika Brusila eli Väätäjän serkku että Kalle Ollinpoika Brusila eli Väätäjän ensimmäisen vaimon Marketta Tuomaantyttären serkku.
Nyt tarvittaisiin jokin pieni onnenkantamoinen, että löytäisimme lisätietoa Antti Matinpoika Kukon arvoitukseen.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
29.07.16, 21:52
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Tällaisen synteesin olen saanut koottua, olen kiitollinen korjauksista ja lisäyksistä.
Heikki Antinpoika (Tapio), kuollut 1675.
Puoliso Margareta Pertintr. Pernu (Tapio), lapset
...
4. Matti Heikinpk. Tapio, syntynyt 1648, kuollut 13. tammikuuta 1701, Ii,Etelä-Ii (ikä kuollessa 53 vuotta vanha).
Puoliso Brita Matintytär, lapset
...
Kohtaan 4 voisi ehkä lisätä Matti Heikinpoika Tapion puolison lisänimen Pietarila.
16.01.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369760) vihittiin etelä-iiläinen Matti Heikinpoika Pernula ja pudasjärveläinen Brita Matintytär Pietarila.
Heikki Antinpoika (Marketta Pertintytär Tapion puoliso) saattaisi ehkä olla alkuperäiseltä lisänimeltään Karjalainen, mutta en ole varma. Mikäli näin olisi, niin siitä ei ole löytynyt tietoa, että voisiko hänen isänsä olla Alakiimingissä sijaitsevaa Karjalaisen taloa vuosina 1624-1651 isännöinyt Antti Antinpoika (samaista Karjalaisen taloa vaikuttaa vuosina 1567-1617 isännöineen Antti Karjalainen, ja vuosina 1619-1623 Erkki Antinpoika).
Vuoden 1651 kesäkäräjillä Matti Pertinpoika ja Heikki Antinpoika pyysivät saada ylösottaa Pertti (Matinpoika) Pernun kokomanttaalin talon (KO a:7:304; vasemmanpuoleisen toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707352)). Vuoden 1670 ruodutusluetteloon Tapion talo kirjataan vielä Heikki Antinpojan nimellä. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649708) henkikirjassa Tapion taloon kirjataan Heikki Antinpojan leskivaimo (jota ei mainita nimeltä) sekä poika Matti Heikinpoika. Samaisen vuoden maantarkastuskirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23433080) Heikki Pernulan (Tapio) mainitaan menehtyneen ja lesken olevan köyhänä usean lapsen kanssa; talon verotuksellista kokoa mainitaan pienennetyn puolimanttaalia. Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650470) henkikirjassa Tapion taloon kirjataan Heikki Antinpojan leskivaimo Marketta Pertintytär Pernula ja poika Matti Heikinpoika.
Vuoden 1668 kesäkäräjillä (KO a:12:141; vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713378)) Juho Martinpojan valtuuttama Simo Sälle kertoi, että "Henrich Karialainen i SöderIjö affördt några huus ifrån Matz Bertilsons boostelle"; tarkoittaisi tuo sitä, että etelä-iiläinen Heikki Karjalaisen olisi ottanut hallintaansa joitakin rakennuksia Matti Pertinpojan tilalta? Asiaa käsitellään myös vuoden 1673 talvikäräjillä (KO a:13:215; oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715288)). Tuolloin nimismies Casper Forbus ja lautamies Yrjö Pernu nimettiin arvioimaan rakennukset?, jotka Heikki Karjalainen oli ottanut hallintaansa Matti Pertinpojan talosta ("att werdera dhe huus Hindrich Karialainen aff Matz Bertilsons booställe fördt hafwer"). Asiaa käsitellään vielä vuoden 1675 talvikäräjillä (KO a:17:18; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722814)). Tuolloin vastaajana on Heikki Karjalaisen leskivaimo Marketta Pertintytär (juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Gabriel Thomason oppå Johan Mårthensons i Uhlå wägnar fordrade af Hendrich Carialajnens enckia Margetta Bertilsdotter för huusen som han ifrån Mats Berdtilsons boostelle hafwer af fördt och Mårthenson tillslagne wara om 103 dl k:mt efter des wärderingh").
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
30.07.16, 08:56
Sellainen vaihtoehto tuli myös mieleen, että jos Väätäjän taloon kirjattu vaimo Marketta ei olisikaan kummankaan Kalle Väätäjän vaimo, vaan vaimo olisikin tittelinomainen ja tarkoittaisi Marketan vain olevan vaimoihminen.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hei Sari
Tuhannet kiitokset taas häkellyttävän perusteellisesta katsauksestasi. Siihen paneutuminen vienee muutaman päivän :)
Pikakommenttina tuohon pohdintaan, en pitäisi todennäköisenä tittelinomaista tarkoitusta. En ole sellaiseen törmännyt vastaavissa tilanteissa. Tosin Margaretan titteli olisi luontevammin ollut Enckan. Niin tai näin, samainen Margareta on Antti Kukon (=Kakon/Karjalaisen) talossa. Siellä on peräti kolme Margaretaa: äiti, sisar ja piika. Ainoastaan äiti sopii siihen ajatusrakennelmaan, jossa Gabriel Matinpoika on kuolleen Kalle Ollinpoika Wäätäjän ottopoika. Tai sitten pitäisi Kalle Ollinpoika Wäätäjän toisen vaimon Britan takaa löytyä aiempi avio jonkun Matin kanssa ja sieltä Gabriel-poika. Taitaisi mennä liian vaikeaksi:rolleyes:
Jouni Kaleva
30.07.16, 10:08
Sari, kiitos täydennyksistä!
Kohtaan 4 voisi ehkä lisätä Matti Heikinpoika Tapion puolison lisänimen Pietarila.
16.01.1687 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369760) vihittiin etelä-iiläinen Matti Heikinpoika Pernula ja pudasjärveläinen Brita Matintytär Pietarila.
Tämä selittäisi, miksi rippikirjaan merkitty Matin ja Britan Juho-poika oli Pudasjärvellä vuoteen 1706. Sukulaisissa? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/39.htm
Vuoden 1668 kesäkäräjillä (KO a:12:141; vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713378)) Juho Martinpojan valtuuttama Simo Sälle kertoi, että "Henrich Karialainen i SöderIjö affördt några huus ifrån Matz Bertilsons boostelle"; tarkoittaisi tuo sitä, että etelä-iiläinen Heikki Karjalaisen olisi ottanut hallintaansa joitakin rakennuksia Matti Pertinpojan tilalta? Asiaa käsitellään myös vuoden 1673 talvikäräjillä (KO a:13:215; oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715288)). Tuolloin nimismies Casper Forbus ja lautamies Yrjö Pernu nimettiin arvioimaan rakennukset?, jotka Heikki Karjalainen oli ottanut hallintaansa Matti Pertinpojan talosta ("att werdera dhe huus Hindrich Karialainen aff Matz Bertilsons booställe fördt hafwer"). Asiaa käsitellään vielä vuoden 1675 talvikäräjillä (KO a:17:18; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3722814)). Tuolloin vastaajana on Heikki Karjalaisen leskivaimo Marketta Pertintytär (juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Gabriel Thomason oppå Johan Mårthensons i Uhlå wägnar fordrade af Hendrich Carialajnens enckia Margetta Bertilsdotter för huusen som han ifrån Mats Berdtilsons boostelle hafwer af fördt och Mårthenson tillslagne wara om 103 dl k:mt efter des wärderingh").
Näyttäisi siis, että langosten Matti Pertinpojan ja Heikki Antinpojan alunperin yhteisesti hallitsema Tapion 1 mantt. tila on jaettu kahtia ja on tullut joistakin rakennuksista riitaa. Heikki on rakennukset ihan konkreettisesti siirtänyt (afföra) omalle tontilleen. Mutta kuka on oululainen Johan Mårtensson, jolla nyt näyttäisi olleen oikeus näihin rakennuksiin? Lieneekö oululainen porvari, jolle Matti Pertinpoika on velkaantunut ja jättänyt tätä rakennusomaisuutta pantiksi? Onkohan Matti Pertinpoika jo vainaja, kenties jo 1668, jolloin juttua eka kertaa puidaan?
Jouni Kaleva
30.07.16, 12:10
Miettusen talo kirjataan Matti Laurinpojan nimellä vuodesta 1661 alkaen (vuoden 1661 ruodutusluetteloon talo kirjataan jo Matti Laurinpoika Miettusen nimellä). Matti Laurinpoika kirjataan henkikirjoissa Miettusen taloon vielä vuonna 1676, minkä jälkeen talo kirjataan Matin poikapuolen Juho Yrjönpojan niemellä. Miettusen talo ehti kuitenkin olla autiona 1660-luvun puolessa välissä ja sen vuonna 1667 ylösotti kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika. Ei ole löytynyt varmuutta siihen, onko taloa vuosina 1661-1665 isännöinyt Matti Laurinpoika sama kuin se Matti Laurinpoika, joka isännöi taloa vuosina 1667-1676. Sekin on jäänyt epävarmaksi, oliko Matilla yksi vaiko kaksi Marketta Paavontytär nimistä vaimoa. Vuoden 1674 henkikirjassa Miettusen taloon kirjataan Matti Laurinpoika ja tämän vaimo Marketta Paavontytär sekä tytärpuolet Anna Yrjöntytär ja Karin Yrjöntytär. Annan ja Karinin lisäksi Matilla oli ainakin kolme muuta lapsipuolta: Tuomas Yrjöpoika (nihtinä 1674 isäpuolensa talon edestä), Antti Yrjönpoika ja Juho Yrjönpoika. Matti Laurinpoika Miettunen haudataan 05.04.1697; hänen iäkseen mainitaan 60 vuotta ja joitakin vuosia. Matti Laurinpoika Miettusen yli 80-vuotias leskivaimo Marketta Paavontytär haudataan 30.08.1698.
Vuoden 1665 talvikäräjillä käsitellään omaisuuden jakoa kuivaniemeläisen Matti Laurinpojan ja tämän lapsipuolten välillä (KO a:11:632; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu). Matti saa irtaimistosta kaksikolmannesta ja lapsipuolet saavat kolmanneksen. Mikäli ymmärsin oikein, niin kiinteästä omaisuudesta mainitaan, että se kuului lapsipuolten edesmenneelle äidille. Olisikohan tässä pitänyt lukea, että maa kuului lapsipuolten edesmenneelle isälle? Vai onko tämä Matti Laurinpoika eri kuin se, joka ylösottaa Miettusen talon vuonna 1667? Vai oliko Matilla useampia vaimoja, joilla oli aiemmasta liitosta lapsia, joilla oli oikeus Miettusen taloon? Oliko Matilla useampia vaimoja, joiden nimenä oli Marketta Paavontytär?
Vuoden 1667 talvikäräjillä kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika pyytää saada ylösottaa autiona olevan puolenmanttaalin talon (KO a:12:35; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu). Tämä ilmeisesti koskee Miettusen talon ylösottamista. Vuoden 1665 ruodutuettelossa Matti Laurinpoika Miettusen puolenmanttaalin talo kirjattiin autioksi. Ja vuosien 1669 ja 1670 ruodutusluetteloissa Matti Laurinpoika Miettusen puolenmanttaalin talo mainitaan ylösotetuksi. Vuoden 1687 talvikäräjillä Anna Yrjöntytär Miettunen kertoo, että Matti Laurinpoika oli avioitunut hänen äitinsä Marketta Paavontyttären kanssa ja muuttanut tämän kanssa Kukkolan? taloon ja asunut siellä kolme ja puoli vuotta (KO a:7:92; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Anna oli isän aikana asunut isänsä perintötalossa Miettulassa. Isäpuoli oli muuttanut omasta Kukkolan? talostaan sitten Annan äidin kanssa Miettusen taloon. Jutussa Matti Laurinpojan "oman talon" nimenä vaikuttaisi olevan joko Kukkola taikka Kurkela. Kukon (taikka Kurkelan) taloista ei kuitenkaan vaikuta löytyvän Matti Laurinpoikaa. Olisikohan talon nimenä kuitenkin pitänyt olla Kakkola (eli Kuivaniemellä sijaitseva Lauri Jaakonpoika Kakon talo)? Vuonna 1667 Lauri Jaakonpoika Karjalaisen talosta maksettiin henkirahaa kahdesta pojasta ja kahdesta pojan vaimosta; tuolloin Matti Laurinpoika Miettusen talosta ei maksettu lainkaan henkirahaa. Vuonna 1669 Tuomas Laurinpojan (Kakko) talosta maksettiin henkirahaa isännästä, emännästä ja piiasta; tuolloin Matti Laurinpoika Miettusen talosta maksettiin henkirahaa isännästä ja emännästä. Olisiko Matti Laurinpoika vuosina 1665-1667 asunut vaimonsa Marketta Paavontyttären kanssa Kakon talossa? Jutussa mainitaan jotenkin seuraavasti: "dömdes han dem restituera henne emedan Anna icke heller på någen widare rett och rettigheet pratenderade och förbehållit Anna efter des moders dödeliga afgångh och des syskon deras arfz rettigheet". Tarkoittaako tämä sitä, että Annan äiti Marketta Paavontytär oli edesmennyt? Vai tarkoittaako tämä sitä, että sitten kun Annan äiti joskus tulevaisuudessa menehtyy? Mikäli Annan äiti Marketta Paavontytär on edesmennyt (vuonna 1687), niin kuka on Matti Laurinpojan leskivaimo Marketta Paavontytär, joka haudataan 30.08.1698?
Matti Laurinpoika Miettusen talosta maksetaan vuonna 1671 henkirahaa isännästä, emännästä ja tyttärestä. Saattaisi olla niin, että henkikirjaan kirjattu tytär olisi Matti Laurinpojan tytärpuoli (mahdollisesti Anna Yrjöntytär). Ei ole löytynyt tietoa siitä, että Matti Laurinpojalla olisi biologisia lapsia. Mikäli Matti sai lapsia Marketta Paavontyttären kanssa, niin ei ole löytynyt tietoa siitä olisivatko lapset eläneet aikuisiksi asti.
Sari
Löysin tämmöisen tekstin: "Vuosina 1662-97 asui (Kuivaniemen Miettusen) talossa Matti Laurinpoika Kakko-Miettunen, joka oli Karjalaisen talon poika. Perhe häädettiin Miettulasta ja he asuivat Pohjois-Iin Kukkolassa 3½ vuotta. Matti palasi Miettulaan takaisin vuonna 1667. Ensimmäisestä aviosta syntynyt tytär Margareta avioitui mainittuun Kukkolaan. Matti meni toiseen avioon Yrjö Miettusen lesken kanssa, jolla on neljä lasta." (Heikki Miettunen: Kylästä kunnaksi kappelista seurakunnaksi. Oulun Sukututkija 1/2008, kyseessä lainaus Erkki Paason toimittamasta Kuivaniemen kylähistoriasta, jonka aineisto on Erkin isän Hannes Paason tutkimuksista.)
Tuo 1687 sanamuoto täytynee tarkoittaa moittia, että Matti Laurinpoika ei ole mitenkään varautunut tai säilyttänyt lapsipuolilleen näiden äidiltä tulevaa perintöä (sitten kun) äiti kuolee. Muuten näyttäisi, että Anna ei menestynyt vaatimuksessaan, kun oli viivytellyt sen esittämisessä niin kauan (20 vuotta) ja tila oli sittemmin mennyt kruunulle.
Enpä tiedä, onko kyseessä tosissaan Kukkola, kuten tässä (renovoidussa) pöytäkirjassa selvästi lukee, vai kuuluisiko olla Kakkola, kuten loogisesti perustelet. Onkohan Hannes Paaso vetänyt mutkia suoraksi siksi, että Matti Laurinpojan tyttäreksi tässä todettu Margareta Matintytär sitten naitiin Kukkolaan? (onko tässä nyt sitten varmuutta, että tämä Kukon miniä Margareta Matintytär, joka palasi Kuivaniemeen lapsineen, olisi tämän Matti Laurinpk. Kakko/Karjalainen/Miettusen tytär Matin ensimmäisestä aviosta?
s.peltonen
30.07.16, 17:58
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Näyttäisi siis, että langosten Matti Pertinpojan ja Heikki Antinpojan alunperin yhteisesti hallitsema Tapion 1 mantt. tila on jaettu kahtia ja on tullut joistakin rakennuksista riitaa. Heikki on rakennukset ihan konkreettisesti siirtänyt (afföra) omalle tontilleen. Mutta kuka on oululainen Johan Mårtensson, jolla nyt näyttäisi olleen oikeus näihin rakennuksiin? Lieneekö oululainen porvari, jolle Matti Pertinpoika on velkaantunut ja jättänyt tätä rakennusomaisuutta pantiksi? Onkohan Matti Pertinpoika jo vainaja, kenties jo 1668, jolloin juttua eka kertaa puidaan?
Matti Pertinpoika oli elossa vielä vuonna 1665. Kyseisenä vuonna hänet mainitaan "eläväisenoloisena" talvikäräjillä; samoin tuolloin kirjataan henkikirjaan Tapion talon molemmat isännät, sekä Matti Pertinpoika että Heikki Antinpoika. Tuolloin myös ruodutusluetteloon kirjataan Tapion talo kahtena puolenmanttaalin talona; toinen Juho Antinpoika Pernulan (ilmeisesti Matti Pertinpojan vävy) ja toinen Heikki Antinpoika Pernulan nimellä. Tämän jälkeen henkikirjoista tuntuu löytyvän vain Heikki Antinpoika. Vuoden 1669 ruodutusluetteloon Tapion talo kirjataan kahtena puolenmanttaalin talona; toinen puolimanttaalia asuttuna Heikki Antinpoika Pernulan nimellä, ja toinen puolimanttaalia autiona Matti Pernulan nimellä. En, ainakaan vielä, ole onnistunut löytämään tietoa siitä mitä Matti Pertinpojalle tapahtui; menehtyikö hän vai hilpaisiko hän asumaan jonnekin muualle.
En ole löytänyt tietoa siitä, kuka olisi oululainen Juho Martinpoika. Juho Martinpojan ja Matti Pertinpojan välistä asiaa käsitellään jo vuoden 1664 kesäkäräjillä (KO a:11:436; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712091)). Matti Pertinpoika oli velkaa Juho Martinpojalle 150 kuparitaaleria. Siitä en saanut selvää, että pitikö Matin mennä Ouluun asiaa selvittelemään. Voisikohan tuosta löytyä jotain lisätietoa Oulun tuomiokirjoista?
Samaista asiaa käsitellään vuoden 1665 talvikäräjillä (KO a:11:643; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712500)). Matti Pertinpojalla oli velkarästiä 124 kuparitaalerin verran Juho Martinpojalle (velkasumma oli ilmeisesti hieman pienentynyt aiempaan nähden). Jutun loppuosasta en saa selvää. Kerrotaanko tuossa, että tämän asian käsittely lykkääntyy, koska Matti olisi syytettynä toisesta asiasta, ja asian käsittely menisi hovioikeuteen? Olisiko tuo toinen asia samaisilla käräjillä esillä ollut varkausasia, jossa mainitaan myös Matin vävy Juho Antinpoika (KO a:11:636; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava pitkä juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712486))?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
30.07.16, 18:15
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Tuo 1687 sanamuoto täytynee tarkoittaa moittia, että Matti Laurinpoika ei ole mitenkään varautunut tai säilyttänyt lapsipuolilleen näiden äidiltä tulevaa perintöä (sitten kun) äiti kuolee. Muuten näyttäisi, että Anna ei menestynyt vaatimuksessaan, kun oli viivytellyt sen esittämisessä niin kauan (20 vuotta) ja tila oli sittemmin mennyt kruunulle.
Paljon Kiitoksia jutun selvennöksestä! Se, että Annan äiti on elossa vuoden 1687 käräjien aikaan, selkeyttää merkittävästi asiaa. Tällöin Matti Laurinpoikia ja vaimo Marketta Paavontyttäriä sopisi kumpaakin olemaan yksin kappalein. Ehkä Matti asui alkuun vaimonsa ja tämän alaikäisten lasten kanssa Miettulassa, irtautui sitten Miettulasta 1660-luvun puolivälissä (jolloin Miettulaan lapsipuolista jäi asumaan ainakin yksi tytärpuoli) ja kun Miettusen talo jäi (verotuksellisesti) autioksi, Matti sitten ylösotti Miettusen talon vuonna 1667. Olikohan Miettusen talon autioksi päästäminen taktikoitua? Tila tippui tuolloin kruununtilaksi, mutta tällöin samalla raukesi lapsipuolten perintöosuus taloon. Toki saattoi olla niinkin, että Matti olisi ylösottanut talon hyväntahtoisesti, eli tullut auttamaan lapsipuoliaan näiden talon jäätyä autioksi.
Enpä tiedä, onko kyseessä tosissaan Kukkola, kuten tässä (renovoidussa) pöytäkirjassa selvästi lukee, vai kuuluisiko olla Kakkola, kuten loogisesti perustelet. Onkohan Hannes Paaso vetänyt mutkia suoraksi siksi, että Matti Laurinpojan tyttäreksi tässä todettu Margareta Matintytär sitten naitiin Kukkolaan? (onko tässä nyt sitten varmuutta, että tämä Kukon miniä Margareta Matintytär, joka palasi Kuivaniemeen lapsineen, olisi tämän Matti Laurinpk. Kakko/Karjalainen/Miettusen tytär Matin ensimmäisestä aviosta?
Uskoisin, että kirjassa oleva päätelmä Marketta Matintyttären vanhemmista on ehkä perustunut tuohon vuoden 1687 käräjäjuttuun; ja päätelmä tältä osin saattaisi ehkä olla arvelua. Omasta hyllystäni löytyy mainittu kirja "Kuivaniemi - Kylästä kunnaksi - Kappelista seurakunnaksi". Se on loistava ja ansiokas kirja; sitä on ahkerasti tullut luettua; se on yksi lempikirjoistani. Joissakin kohdin olen kuitenkin päätynyt hieman erilaiseen näkemykseen kuin mitä kirjassa on esitetty (kun asiakirjoista on löytynyt vastakkaista tietoa); kirjassa on myös joitakin väittämiä, joita olen päätynyt pitämään arvelunkaltaisena (kun näyttö on mielestäni ollut ristiriitaista taikka riittämätöntä).
Paason teksteissä on runsaasti viitteitä, ja se helpottaa asioiden tarkastelua. Esim. kohtaan "Vuosina 1662-97 asui talossa Matti Laurinpoika Kakko-Miettunen, joka oli Karjalaisen talon poika", on viitteeksi laitettu rr13:733 (kyseinen juttu on aiemmin mainittu KO a:13:733, jossa kuivaniemeläinen Matti Laurinpoika penäsi vuoden 1674 talvikäräjillä veljeltään Tuomas Laurinpojalta omaisuutta, joka hänen vaimollaan oli jäänyt Karjalaisen taloon). Tämäkin juttu viittaisi siihen, että Matti Laurinpoika oli mahdollisesti asunut vaimonsa kanssa jonkin aikaa Kakko Karjalaisen talossa (tuskin vaimo muutoin olisi kiikuttanut omaisuuttaan lankonsa luokse). Samaisen vuoden henkikirjassa Matti Laurinpoika Miettusen vaimoksi mainittiin Marketta Paavontytär.
Siihen, että Matti Matinpoika Kukon vaimo olisi Matti Laurinpoika Miettusen tytär, ei kirjassa ole laitettu viitettä. Mikäli päätelmä Marketan vanhemmista olisi perustunut arkistolähteestä löydettyyn mainintaan, niin uskoisin, että Paaso siinä tapauksessa olisi kyseisen lähteen maininnut. Kirjassa mainittiin, että Matti asui vaimonsa kanssa Pohjois-Iissä sijaitsevassa Kukon talossa 3 1/2 vuotta. Vuoden 1687 käräjäjutussa Matin mainitaan asuneen Kukon talossa 3 1/2 vuotta. Arvelen, että kirjassa ollut tieto 3 1/2 vuoden asumisesta olisi lähtöisin juuri tästä vuoden 1687 käräjäjutusta. Ja kun Kukon talo tuntui löytyvän veroluetteloissa Pohjois-Iistä ja kyseisessä talossa on Matti Matinpoika Kukon vaimona ollut Marketta Matintytär, joka myöhemmin tuntuu asuvan Kuivaniemellä, on ehkä tästä syystä päädytty päätelmään siitä, että Marketan isä olisi ollut Matti Laurinpoika Miettunen. Kumpikaan Pohjois-Iin Kukon talo ei kuitenkaan sovi olemaan Matti Laurinpojan oma talo. Tuolloin molemmat Kukon talot olivat vahvasti Jöns Kukon poikien omistuksessa.
On toki mahdollista, että Marketta Matintytär olisi ollut Matti Laurinpoika Miettusen tytär; ehkä Matti oli avioliitossa aiemmin jonkun muun kanssa ja Marketta olisi syntyisin isänsä ensimmäisestä liitosta. Arkistolähteistä ei kuitenkaan ole tullut vastaan sellaista, mikä tukisi tätä ajatusta.
Kirjassa mainitaan, että Matti häädettiin Miettulasta (tähänkään ei mainita viitettä). Arkistolähteistä ei ole tullut vastaan sellaista, minkä mukaan kyseessä olisi ollut häätö. Talossa vaikuttaisi tapahtuneen omaisuuden jako (samaan tapaan kuten monessa muussakin talossa), minkä seurauksena Matti on mahdollisesti päätynyt muuttamaan muualle.
Kirjassa kerrotaan, että Miettusen talon asukkaina mainitaan Tuomas Pertinpoika Miettusen veli Yrjö Pertinpoika neljän lapsensa kanssa. Matti Laurinpojan kerrotaan avioituneen Yrjö Pertinpojan leskivaimon kanssa, jolla oli neljä lasta. Arkistolähteistä Matin lapsipuolia löytyy nimeltä mainittuna viisi. En ole onnistunut löytämään sellaista tietoa, jossa Yrjö Pertinpoika olisi mainittu Miettusen talon asukkaana. En myöskään ole onnistunut löytämän tietoa siitä, että Tuomas Pertinpojalla olisi ollut Yrjö nimistä veljeä. En ole onnistunut arkistolähteistä löytämään sellaista tietoa, että Marketta Paavontyttären mies olisi ollut Tuomas Pertinpoika Miettusen veli. Tuomiokirjan perusteella lasten isän etunimeksi tiedetään Yrjö, ja että Miettusen talo oli lasten isän perintötalo. Näin ollen lasten isä saattaa olla Tuomas Pertinpoika Miettusen (s.n.1583) veli, mutta on vaikea sulkea pois sellaistakaan vaihtoehtoa, että Yrjö olisi ollut Tuomas Pertinpojan poika (esim. vuonna 1654 Tuomas Pertinpojan talosta maksetaan henkirahaa pojasta, pojan vaimosta ja tyttärestä; tuolloin isänsä ja emäntä mainitaan vanhoiksi).
Kirjassa kerrotaan, että Miettusen talon asukkaiksi mainitaan vävy Tuomas Laurinpoika Kakko-Miettunen puolisonsa Dordi Perttelintyttären kanssa. En ole löytänyt sellaista tietoa, minkä nojalla Dordi Pertintyttären voitaisiin olettaa olevan Miettusen talon tyttäriä. Saattaa olla, että Tuomas Laurinpoika vain muutti veljensä luokse Miettusen taloon, kun Kakon talo ajautui vaikeuksiin. Tuomas Pertinpoika on ruodutusluetteloiden mukaan syntynyt vuoden 1583 tietämillä ja Dode Pertintytär on kuolinkirjan mukaan syntynyt vuoden 1636 tietämillä. Mikäli kyseessä olisivat saman isän lapset, niin ainakin äitien olettaisi olevan erit.
-
Kirjassa mainitaan talon varhaisemmista vaiheista mm. seuraavaa: "Talon ensimmäisinä asukkaina vuosina 1607-1635 mainitaan vuonna 1568 syntynyt Antti Martinpoika Miettunen. Hänellä oli vanhempi veli Lauri ja nuorempi veli Martti. Tämän selviää Iin käräjien pöytäkirjasta 30.1.1654. Tällöin oli esillä kirkkoherra Henrik-vainajan vuonna 1634 tekemä perunkirja poikien kuolleiden vanhempien jälkeen." Viitteeksi tähän annetaan rr8:191.
Maininta veljistä saattaisi ehkä perustua väärinkäsitykseen; en ole varma. Sivulla 191 ei tunnu olevan mainitaan edesmenneen kirkkoherra Henrikin tekemää perunkirjaa, eikä veljeksiä Anttia, Lauria ja Marttia. Sen sijaan seuraavalla sivulla (KO a:8:192; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708350)) mainitaan edesmenneen kirkkoherra Henrikin vuonna 1634 suorittama perinnönjako. Jutussa mainitaan, että kuivaniemeläinen Antti Tuomaanpojan penäsi veljeltään Lauri Tuomaanpojalta perintöä. Jutussa mainitaan myös Tukholmassa neljä vuotta aiemmin menehtynyt veli Martti Tuomaanpoika, joka oli testamentannut isoveljelleen Lauri Tuomaanpojalle kaiken omaisuutensa. Jotta jutussa mainitut veljekset voisivat olla Antti Martinpojan veljiä, olisi veljesten patronyyminä pitänyt olla Martinpoika (jutussa se on Tuomaanpoika).
Vaikkakin jutussa kantaja Antti Tuomaanpoika mainitaan kuivaniemeläiseksi, uskoisin kyseessä olevan Haukiputaalla sijaitsevan Ervastin talon veljekset. Ehkäpä Antti Tuomaanpoika tuolloin asusteli Kuivaniemellä; isäntänä häntä ei kuitenkaan mihinkään Kuivaniemen taloon veroluetteloissa kirjata; ehkä Antti oli jossain talossa vävynä taikka renkinä. Vuoden 1634 talvikäräjillä kellolainen Pekka Pekanpoika ja haukiputaalainen Tapani Eskonpoika nimettiin määrittämään perinnönjakoa haukiputaalaisen Lauri Tuomaanpojan (s.n.1597) ja tämän velipuolten Antti Tuomaanpojan ja Martti Tuomaanpojan välillä (KO a:3:31; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704599)); kyseessä oli poikien isän jälkeinen perintö. Poikien isä on luultavasti Tuomas Yrjönpoika (s.n.1577), joka isännöi Ervastin taloa vuosina 1626-1635. (Samaan puolisisarussarjaan kuuluu lisäksi ilmeisesti ainakin Esko Tuomaanpoika ja Brita.) Lauri Tuomaanpoika Ervasti (n.1597-02.03.1690) isännöi Ervastin taloa vuosina 1637-1674. Vuoden 1656 talvikäräjillä haukiputaalainen Lauri Tuomaanpoika Ervasti esitti 14.09.1644 päivätyn asiakirjan, jota olivat todistaneet Hr Karll Krank ja simolainen Matti Jönsinpoika (KO a:9:400; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709636)). Jutussa kerrotaan, että Lauri Tuomaanpojan veli Martti Tuomaanpoika oli muuttanut Ruotsiin ja menehtynyt jokin aika sitten Tukholmassa lapsettomana. Martti veli oli testamentannut kaiken omaisuutensa veljelleen Lauri Tuomaanpojalle. Jutussa mainitaan myös osuuksia, joita oli maksettu sisar Britalla (onko Brita simoilaisen Matti Jönsinpojan vaimo?). Tässä vuoden 1656 käräjäjutussa, kuten vuoden 1654 talvikäräjilläkin, mainitaan Tukholmassa menehtynyt veli Martti Tuomaanpoika, joka oli testamentannut omaisuutensa veljelleen Lauri Tuomaanpojalle. Tuntuisi todennäköiseltä, että molemmissa jutuissa on kyseessä samat veljekset.
Miettusen talo kirjataan vuoden 1606 maantarkastukirjaan (ilmeisesti vuoden 1606 maantarkastus) ja maakirjoihin vuodesta 1607 alkaen. Kymmenysluetteloihin Antti Miettunen kirjataan jo vuosina 1599 ja 1600. Useimmiten talo kirjataan Antti Miettusen nimellä, ja toisinaan Antti Maununpojan nimellä; vuoden 1619 maakirjassa ja vuoden 1620 toisessa maakirjassa Antin patronyymiksi kuitenkin kirjataan Martinpoika. Vuoden 1618 ruodutusluettelossa Antti Miettusen taloon kirjataan isännän lisäksi myös poikapuoli (kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isäntä). Vuoden 1627 ruodutuksessa taloon kirjataan Antti Miettunen ja 30-vuotias Tuomas Antinpoika. Vuoden 1630 toisessa ruodutusluettelossa (löytyy SVAR:sta) taloon kirjataan 63-vuotias Antti Miettunen ja 40-vuotias Tuomas Pertinpoika; voisikohan Tuomas Pertinpoika olla vuoden 1618 ruodutuluettelossa mainittu Antti Miettusen poikapuoli?
-
Mikäli joku on onnistunut löytämään arkistolähteistä näihin lisätietoa, niin olisin erittäin kiitollinen tiedoista!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
31.07.16, 09:25
Paljon Kiitoksia jutun selvennöksestä! Se, että Annan äiti on elossa vuoden 1687 käräjien aikaan, selkeyttää merkittävästi asiaa. Tällöin Matti Laurinpoikia ja vaimo Marketta Paavontyttäriä sopisi kumpaakin olemaan yksin kappalein. Ehkä Matti asui alkuun vaimonsa ja tämän alaikäisten lasten kanssa Miettulassa, irtautui sitten Miettulasta 1660-luvun puolivälissä (jolloin Miettulaan lapsipuolista jäi asumaan ainakin yksi tytärpuoli) ja kun Miettusen talo jäi (verotuksellisesti) autioksi, Matti sitten ylösotti Miettusen talon vuonna 1667. Olikohan Miettusen talon autioksi päästäminen taktikoitua? Tila tippui tuolloin kruununtilaksi, mutta tällöin samalla raukesi lapsipuolten perintöosuus taloon. Toki saattoi olla niinkin, että Matti olisi ylösottanut talon hyväntahtoisesti, eli tullut auttamaan lapsipuoliaan näiden talon jäätyä autioksi.
Sari
Olet mielestäni tarkalleen oikein kirjannut tämän lauseen"dömdes han dem restituera henne emedan Anna icke heller på någen widare rett och rettigheet pratenderade och förbehållit Anna efter des moders dödeliga afgångh och des syskon deras arfz rettigheet"
Silti siinä on kielikorvani mukaan jotakin vialla, siitä ei synny asiallisesti tai kieliopillisesti yhtenäistä ratkaisua.
Jutussa aiemmin Anna kertoo, että Matti Laurinpoika oli nainut hänen äitinsä Margareta Paulintyttären ja sitten vienyt hänet omalle tilalleen "Kuckolaan" ja 3½ vuoden kuluttua oli Matti Laurinpoika palannut mukanaan vaimonsa ja Annan äiti (tämä siis vahvistaa, että yksi ja sama Matti ja yksi ja sama Margareta Paulintytär). Anna oli hoitanut kotitilaansa tuon 3½ vuotta. (saamatta työstään mitään korvausta). Sitten isäpuoli oli ottanut talosta 1½ tynnyriä viljaa, yhden lehmän, yhden (minkä?) ja lampaita. (tapahtuiko tämä silloin, kun Matti toisen kerran lähti talosta, kun talo siirtyi Juho Yrjönpojan haltuun 1776?) Ja nyt Anna haluaa noista korvauksen. Ja sitten seuraa tuo yllämainittu lause. Matti tuomitaan korvaamaan (restituera) mainitut Annalle. Eikä Anna esitä muita oikeuksia (vaatimuksia). Sitten tulee vaikeasti käsitettävä "... (Matti) förbehållit Anna efter des moders dödeliga afgångh och des syskon deras arfz rettigheet"
Siiskö niin, että Matti on säilyttänyt Annan ja sisarusten perintöoikeuden äidin jälkeen? Vaiko niin, että Matti on pidättänyt perintöoikeuden (eli jättänyt sen huolehtimatta)? Lopussa sanotaan, että Anna on vuosia myöhässä ja talo on mennyt kruunulle. Siitä ei siis ole enää mitään perintöoikeutta jäljellä.
Ja lopuksi ei tuosta ota tolkkua, pitäisikö äidin tuon lauseen mukaan olla jo kuollut, vai suuntaako lause tulevaan kuolemaan ja sen jälkeiseen perintöosaan. Oikeasti tuohon tulisi enemmän järkeä, jos olisi kirjattu "efter des fadhers dödeliga afgångh"
Kun tämä on renovoitu teksti, niin konseptissa asia saattaisi olla toisin...
Matti nai Margaretan suunnilleen 1661-65, eikös vain. Matti ja Margareta kuolivat peräkkäin 1697-98 ja jos kuoliniät on oikein kirjattu, niin Margareta oli noin 20 vuotta miestään vanhempi. Tämä tarkoittaa, että Margareta oli vajaa viiskymppinen leski ottaessaan vajaa kolmikymppisen miehen joka oli samaa ikäpolvea kuin hänen omat lapsensa. Eiköhän tuossa ollut epäsovun ainesta ja motiivia siihen, että Matti ei Miettusessa tahtonut pysyä. Paremminkin olisi sopinut yhteen Matti ja Anna! Margaretan motiivi naimiskauppaan oli tietysti taata talolle uusi isäntä ja pysyvyys, mutta toisin kävi.
Vuoden 1665 talvikäräjillä käsitellään omaisuuden jakoa kuivaniemeläisen Matti Laurinpojan ja tämän lapsipuolten välillä (KO a:11:632; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu). Matti saa irtaimistosta kaksikolmannesta ja lapsipuolet saavat kolmanneksen. Mikäli ymmärsin oikein, niin kiinteästä omaisuudesta mainitaan, että se kuului lapsipuolten edesmenneelle äidille. Olisikohan tässä pitänyt lukea, että maa kuului lapsipuolten edesmenneelle isälle?
"..men af det fasta kan Matz intet blifwa delachtig effter så som Jorden --- --- framladen Moder till." Siis että Äiti piti kiinteän. Ilmeisesti sitten muutman vuoden kuluttua Matti sai puolestaan talon kokonaan veroautiosta omiin nimiinsä. Mutta tuossa vaiheessa juridisessa mielessä Äiti oli menettänyt perintöoikeutensa eikä siis mitään lapsille perintöosana säilytettävää enää ollut.
Jouni Kaleva
31.07.16, 15:26
Siihen, että Matti Matinpoika Kukon vaimo olisi Matti Laurinpoika Miettusen tytär, ei kirjassa ole laitettu viitettä. Mikäli päätelmä Marketan vanhemmista olisi perustunut arkistolähteestä löydettyyn mainintaan, niin uskoisin, että Paaso siinä tapauksessa olisi kyseisen lähteen maininnut. Kirjassa mainittiin, että Matti asui vaimonsa kanssa Pohjois-Iissä sijaitsevassa Kukon talossa 3 1/2 vuotta. Vuoden 1687 käräjäjutussa Matin mainitaan asuneen Kukon talossa 3 1/2 vuotta. Arvelen, että kirjassa ollut tieto 3 1/2 vuoden asumisesta olisi lähtöisin juuri tästä vuoden 1687 käräjäjutusta. Ja kun Kukon talo tuntui löytyvän veroluetteloissa Pohjois-Iistä ja kyseisessä talossa on Matti Matinpoika Kukon vaimona ollut Marketta Matintytär, joka myöhemmin tuntuu asuvan Kuivaniemellä, on ehkä tästä syystä päädytty päätelmään siitä, että Marketan isä olisi ollut Matti Laurinpoika Miettunen. Kumpikaan Pohjois-Iin Kukon talo ei kuitenkaan sovi olemaan Matti Laurinpojan oma talo. Tuolloin molemmat Kukon talot olivat vahvasti Jöns Kukon poikien omistuksessa.
On toki mahdollista, että Marketta Matintytär olisi ollut Matti Laurinpoika Miettusen tytär; ehkä Matti oli avioliitossa aiemmin jonkun muun kanssa ja Marketta olisi syntyisin isänsä ensimmäisestä liitosta. Arkistolähteistä ei kuitenkaan ole tullut vastaan sellaista, mikä tukisi tätä ajatusta.
Hei taas
Ehkäpä Hannes Paason ajatus kulkenut samaa rataa kuin minulla: Margareta Matintyttären isä voisi olla joku 1650-luvun Matti-isäntä. Silloin vaihtoehtoina voisi olla Matti Laurinpk. Kakko/Miettunen tai Matti Erkinpk. Kestilä.
Mutta ei löydy vahvistusta tai edes viitettä siihen, että kummallakaan Matilla olisi tällaista tytärtä.
Näin ollen Margaretan isä voisi olla joku muu Matti Kuivaniemestä, joka ei ole löytänyt tietänsä henkikirjoihin; tai joku muu Matti jostakin muualta :(
Kovasti toivoisin asian ratkeavan, kun Margareta Matintytär kuuluu esiäiteiheni.
Jouni Kaleva
31.07.16, 18:53
Samaista asiaa käsitellään vuoden 1665 talvikäräjillä (KO a:11:643; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Matti Pertinpojalla oli velkarästiä 124 kuparitaalerin verran Juho Martinpojalle (velkasumma oli ilmeisesti hieman pienentynyt aiempaan nähden). Jutun loppuosasta en saa selvää. Kerrotaanko tuossa, että tämän asian käsittely lykkääntyy, koska Matti olisi syytettynä toisesta asiasta, ja asian käsittely menisi hovioikeuteen? Olisiko tuo toinen asia samaisilla käräjillä esillä ollut varkausasia, jossa mainitaan myös Matin vävy Juho Antinpoika (KO a:11:636; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava pitkä juttu)?
Onkohan tuossa Iin käräjäjuttujen pituusennätys? 12 sivua kirjausta, pelkkä 7-kohtainen tuomiolauselma vie 3 sivua.
Pahantekijöinä Mats Bertilson, vävy Johan Andersson ja sotilas Isak Matinpoika Såråinen. Matti oli ensinnäkin monta kertaa ja useina vuosina varastanut tuoretta lohta Venäjänkarin padolta (tuo ei ehkä kuitenkaan kovin julma teko ollut sarjavarkauksien joukossa). Mutta nyt oli kolmikko ilm. murtautunut kirkkoherra Samuel Josephin (Lithovius) pojan, Gabriel Samueliin puotiin ja varastanut kaikenlaista, mukaanlukien rahaa, hopeaa ja arvoesineitä. Oliko vielä muitakin rötöksiä? Juttu on kuolettavan pitkä, varkaus oli raskas rikos... juttu kaiketi meni alistettavaksi hovioikeuteen.
Siihen viittaa tämän jutun jälkeen käsitelty Matti Pertinpojan vanha velkajuttu ja nähdäkseni todettiin, että ei voida tuomiota antaa, kun tämän ison varkausjutun vahingonkorvausasiat odottavat Hovioikeuden käsittelyä. (siis, että missä järjestyksessä velkojat voisivat omiaan pesästä kenties saada)
Mielenkiintoista sekin, että en ole ennen tiennyt kirkkoherralla olleen mainittua Gabriel-poikaa.
Onkohan tuossa Iin käräjäjuttujen pituusennätys? 12 sivua kirjausta, pelkkä 7-kohtainen tuomiolauselma vie 3 sivua.
Pahantekijöinä Mats Bertilson, vävy Johan Andersson ja sotilas Isak Matinpoika Såråinen. Matti oli ensinnäkin monta kertaa ja useina vuosina varastanut tuoretta lohta Venäjänkarin padolta (tuo ei ehkä kuitenkaan kovin julma teko ollut sarjavarkauksien joukossa). Mutta nyt oli kolmikko ilm. murtautunut kirkkoherra Samuel Josephin (Lithovius) pojan, Gabriel Samueliin puotiin ja varastanut kaikenlaista, mukaanlukien rahaa, hopeaa ja arvoesineitä. Oliko vielä muitakin rötöksiä? Juttu on kuolettavan pitkä, varkaus oli raskas rikos... juttu kaiketi meni alistettavaksi hovioikeuteen.
Siihen viittaa tämän jutun jälkeen käsitelty Matti Pertinpojan vanha velkajuttu ja nähdäkseni todettiin, että ei voida tuomiota antaa, kun tämän ison varkausjutun vahingonkorvausasiat odottavat Hovioikeuden käsittelyä. (siis, että missä järjestyksessä velkojat voisivat omiaan pesästä kenties saada)
Mielenkiintoista sekin, että en ole ennen tiennyt kirkkoherralla olleen mainittua Gabriel-poikaa.
Gabriel Samuelinpoika mainitaan Sursill numerolla (GS 3756). Hänen hautauksensa löytyy Oulun kirkontileistä 25.1.1666
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752643
"Aff Waikån Nilſ Enckia för Ringningen Till honſ Saligh Mogh Gabriel Samuelssån"
eli hänen vaimonsa Brita Andersintyttären vanhemmat ovat Anna Mårtenintytär ja hänen ensimmäinen mies Anders Mårteninpoika. Anna Mårtenintytär meni leskeksi jäätyään naimisiin Nils Andersinpoika Vaikkon kanssa.
Åström, Sven-Erik, Mårten Waikko i Uleåborg och hans släktkrets. (Genos 53(1982), s. 85-99 (http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_85.htm)).
Brita Anderssintytär, haud. 6.1.1688 Oulu, meni leskeksi jäätyään 1667 naimisiin vakaaja Olof Josefinpojan, haud. 28.1.1691 Oulu, kanssa.
s.peltonen
07.08.16, 21:27
Tervehdys Jouni,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
"..men af det fasta kan Matz intet blifwa delachtig effter så som Jorden --- --- framladen Moder till." Siis että Äiti piti kiinteän. Ilmeisesti sitten muutman vuoden kuluttua Matti sai puolestaan talon kokonaan veroautiosta omiin nimiinsä.
Tuossa 1665 talvikäräjien jutussa alkoi mietityttää se, miksi Matti Laurinpoika sai irtaimistosta kaksi kolmannesta ja lapset vain kolmanneksen. Mikäli lapset olisivat tuolloin saaneet isänsä osuuden irtaimistosta, niin eikö lapsille silloin olisi kuulunut kaksi kolmasosaa? Annettiinko tuossa lapsille kuitenkin näiden äidinpuoleinen osuus irtaimistosta? (Toisinaan lapsille maksetaan perintöosuus, vaikka vanhempi onkin vielä talossa; tavallaan maksetaan lapsi ulos talosta; tosin tässä tapauksessa lapsi tuntui jäävät Miettusen taloon). Mikäli tässä maksettiin lapsille näiden äidinpuoleinen perintöosuus, niin oliko isänpuoleinen perintöosuus jaettu heille jo aiemmin? Vai oliko talossa Matti Laurinpojan tuomaa irtaimistoa, mikä sitten olisi muuttanut jakosuhteita?
Jo vuosi aiemmin, vuoden 1664 talvikäräjillä (KO a:11:417; vasemmanpuoleisen alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712053)), Matti Laurinpoika Miettunen kertoi 20.12.1660 ostaneensa Kuivaniemellä sijaitsevan niityn kemiläiseltä Jöns Parsiselta (kauppakirjan oli allekirjoittanut myös edesmennyt pappi Canutus Gammal).
Kun tämä on renovoitu teksti, niin konseptissa asia saattaisi olla toisin...
Totta; tämä on yksi niistä jutuista, jotka haluaisi päästä lukemaan alkuperäisistä pöytäkirjoista.
-
Kuka voisi olla kuivaniemeläinen leskivaimo Elina Matintytär Kukkola, joka vihitään 04.06.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369765) Erkki Pekanpoika Runtin kanssa?
Erkki Runtin 51-vuotias vaimo Elina Matintytär haudataan 11.12.1693 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369797); eli Elina olisi syntynyt vuoden 1642 tietämillä. Mikäli Elina oli alkujaan Pohjois-Iin Kukon talosta, niin isä saattaisi olla Matti Jönsinpoika Kukko (poika Matti Matinpoika on ilmeisesti turhan nuori Elinan isäksi). Mikäli Elina avioitui Kukon taloon ja hänen edesmenneen miehensä lisänimi oli Kukko, niin kenen vaimo hän siinä tapauksessa olisi ollut; yksi vaihtoehto olisi Pentti Jönsinpoika Kukko (joka haudataan n.1597-13.12.1690); ja yksi vaihtoehto voisi olla Simo Jönsinpoika Kukko. Mikäli Elina oli Kukon talon leskivaimo, niin jostain syystä hänkin muutti jo ennen avioitumistaan Kuivaniemelle. Mikäli Elina oli Kuivaniemen jossain talossa vaimona ennen leskeksi jäämistään, niin en ole onnistunut löytämään tietoa siitä, missä talossa hän olisi vaimona ollut.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
07.08.16, 21:29
Tervehdys Jouni,
Pahantekijöinä Mats Bertilson, vävy Johan Andersson ja sotilas Isak Matinpoika Såråinen. Matti oli ensinnäkin monta kertaa ja useina vuosina varastanut tuoretta lohta Venäjänkarin padolta (tuo ei ehkä kuitenkaan kovin julma teko ollut sarjavarkauksien joukossa). Mutta nyt oli kolmikko ilm. murtautunut kirkkoherra Samuel Josephin (Lithovius) pojan, Gabriel Samueliin puotiin ja varastanut kaikenlaista, mukaanlukien rahaa, hopeaa ja arvoesineitä. Oliko vielä muitakin rötöksiä? Juttu on kuolettavan pitkä, varkaus oli raskas rikos... juttu kaiketi meni alistettavaksi hovioikeuteen.
Siihen viittaa tämän jutun jälkeen käsitelty Matti Pertinpojan vanha velkajuttu ja nähdäkseni todettiin, että ei voida tuomiota antaa, kun tämän ison varkausjutun vahingonkorvausasiat odottavat Hovioikeuden käsittelyä. (siis, että missä järjestyksessä velkojat voisivat omiaan pesästä kenties saada)
Suuret Kiitokset käräjäjutun selvennyksestä!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
09.08.16, 13:06
Gabriel Samuelinpoika mainitaan Sursill numerolla (GS 3756). Hänen hautauksensa löytyy Oulun kirkontileistä 25.1.1666
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752643
"Aff Waikån Nilſ Enckia för Ringningen Till honſ Saligh Mogh Gabriel Samuelssån"
eli hänen vaimonsa Brita Andersintyttären vanhemmat ovat Anna Mårtenintytär ja hänen ensimmäinen mies Anders Mårteninpoika. Anna Mårtenintytär meni leskeksi jäätyään naimisiin Nils Andersinpoika Vaikkon kanssa.
Åström, Sven-Erik, Mårten Waikko i Uleåborg och hans släktkrets. (Genos 53(1982), s. 85-99 (http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_85.htm)).
Brita Anderssintytär, haud. 6.1.1688 Oulu, meni leskeksi jäätyään 1667 naimisiin vakaaja Olof Josefinpojan, haud. 28.1.1691 Oulu, kanssa.
Kiitos JHissa!
Nyt tämäkin loksahti kohdalleen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.