Adlercreuz Tötterman

[_eOw_]

Osaako kukaan yhdistää Adlercreutz ja Tötterman suvut?
Tai siis Tötterman Teuterstöm taitavat lienevät samaa juurta jo asuinpaikkansakin puolesta.

____ Assosioiden___
Samat nimet tulevat esiin eli 1700-luvun alkuvuosina "piirit" taisivat olla aikalailla pieniä - pikkuserkutkin löysivät toisiaan.
Jos Aleksis Kivi oli Adlerceut-sukua ja esim Siuntiolainen David Davidson Tötterman oli Adlercreutz, niin Stenvallilla ja Elias Lönrotilla oli yhteisiä sukulaisia. Kivi ja Sjundeå liittyvät nekin toisiinsa siinä Kuin Kivi ja Kissan talo Nurmijärven Lepsämässä.

[Juha]

Bergholmin kirjasta löytyy tuo juttu...jos ulkoa sanon, niin yhdistävää miestä ei löydy koska on kirjojen ulottumattomissa


Haes tämä lainaan;

Tötterman, Kurt, Släkten Tötterman. Utgiven av. Helsingfors 1933.

[_eOw_]

Näin taitaa olla, mutta eikun avoimia kysymyksiä listaten, faktoja vältellen, kiviä kääntämään:
Tötterman ja Teuterström samalla paikkakunnalla nelisen vuosisataa sitten - ihan vaan sattumaa?
Stenwallin yhteys Adlercreutseihin ja Adlercreutzien yhteys Töttermanneihin?
Stenwallin yhteys, vaikkakin veljensä kautta, Siuntioon. Siuntio, Adlecreutzit ja Töttermanit/Teutersströmit kuulunevat "samaan joukkoon" josvaikka sukuside on hakusessa.
Kuuluuvatko Stenvallin veljeksetkin enemmän kuin paikkakuntalaisina joukon jatkoksi vai sattumaltako Siuntion valitsivat?
Seitsemän Veljestä kai syntyi Siuntiossa (ks Siuntio.fi) - Nurmijärveltä "veljeksiä", vaikka haettu on ei asiakirjoista löydy. Tosin ainakin Veljesten arvostama lautamies Mäkelä oli Nurmijärveläinen (1820-luvun rippikirjojen mukaan)
Stenwallin yhteys Nurmijärven Lepsämään. Muistotilaisuus pidettiin Lepsämässä, Kissan talossa - miksei Siuntiossa. Kissan talo oli "metsäsissien", Nurmijärven rosvojen "pesäpaikka" 1820-luvulla. Onpa joku arvellut rosvoja veljesten esikuvaksikin :cool: . Kiven isosetä rosvoporukkaan (Ylikankaan mukaan) liittyikin...
Stenwall ja samainen Lepsämä Oliko asukeissa sukulaisia, Stenwalleja (vrt edel. kysymys)?
Lepsämä ja Adlercreutsit - yhteydet?
Espoon Rödskog - ainakin yksi Adlercreutz löytyyja ihmisten välisiä yhteyksiä samalta ajalta. Taitaa joku Jägerhornkin, jos "ylhäisöä kaivataan ollaEspoon kirjoissa.
Vastaukset, jos niitä edes löytyy, taitavat olla "kiven alla", mutta yrittänyttä ei laiteta ;)

[Ossian]

Hei,

Ei kai asia tuon mutkikkaampi ole:

Adliga ätten ADLERCREUTZ nr 1386 B

Adlad 1700-09-26 och introducerad 1703. Ätten immatrikulerades på finska
riddarhuset 1818-09-17 under nr 97 bland adelsmän.

Stamtavlan bearbetad och kompletterad 2002 (MG)

TAB. 1.

Erik Markusson. (översiktstab.1) Var redan 1609 bosatt i Stortötar by i Lojo
socken, Nylands län, Finland. Ryttare. Var död 1666. Ägde 1624 och ännu 1650
ett hemman i Stortötar by.
Gift 1:o före 1639 med Elin N. N. (Meddelande av skriftställaren Jalmari Finne
ur mantalslängder mm i Finlands statsarkiv.).
Gift 2:o med Anna Tomasdotter.

Son:

2. Tomas Teuterström, adlad Adlercreutz Huvudman 1703. Född 1643-09-30
på Tötar och kallade sig Teuterström efter en förbi hans födelsegård flytande
ström. Först betjänt sedan bokhållare hos riksrådet Erik Fleming i Stockholm.
Kammarskrivare i Kungliga Generalbokhålleriet 1669. Medkommissarie vid
pantgodslikvidationen samt indelningsverken i Skåne, Halland och Bohus län
1681. Kamrerare i likvidations och reduktionskommissionerna 1688.
Fältkamrerare 1689-08-02. Kamrerare i kammarkollegium. Kamrerare i
militieavräkningskontoret i kammarkollegium 1694. Adlad 1700-09-26
(introducerad 1703 under nr 1386). Kunglig räntmästare 1702-12-08. Död
1710-10-15 i Stockholm i pesten, och begravd i Jakobs kyrka i Stockholm,
varifrån hans och hans frus kistor överfördes till Finland omkring 1724 och
nedsattes i Kialagraven vid södra korpelaren i Borgå domkyrka. (Wä.) Ägde
Tötar från 1696, Sjundby i Sjundeå från1698, Boe i Borgå socken från 1702,
Ekenäs ladugård, Råskog i Nurmijärvi från 1707, och Veijo i Korpilax från
1708.
Gift 1688 med Sophia Ehrenborg, död 1713-10-13 i Stockholm och begravd i
Jakobs kyrka, Stockholm (Wä.). Dotter av kommissarien Jöns Michelsson, adlad
Ehrenborg, nr 1109 (Tab. 1), och Anna Giedde.

Barn:



Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Ossian]

Hei,

Lisäyksenä edelliseen viestiini:

Katso asiaan liittyvät Genoksen artikkelit:

Juhani Nuotio: Oliko Alexis Kiven isoisä sittenkin Adlercreutz? Genos 70(1999), s. 189-193, 235

Paaskoski, Jyrki: Kuka oli Aleksis Stenvallin isänisä? Genos 71 (2000), s. 79-80

Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Timo W]

Tomas Teuterström, adlad Adlercreutz, född 1643-09-13 på Tötar och kallade sig Teuterström efter en förbi hans födelsegård flytande ström. Först betjänt sedan bokhållare hos riksrådet Erik Fleming i Stockholm. Kammarskrivare i kungliga generalbokhålleriet 1669. Medkommissarie vid pantgodslikvidationen samt indelningsverken i Skåne, Halland och Bohus län 1681. Kamrerare i likvidations och reduktionskommissionerna 1688. Fältkamrerare 1689-08-02. Kamrerare i kammarkollegium. Kamrerare i militieavräkningskontoret i kammarkollegium 1694. Adlad 1700-09-26 (introducerad 1703 under nr 1386). Kunglig räntmästare 1702-12-08. Död i pesten 1710-10-15 i Stockholm och begraven i Jakobs kyrka i Stockholm, varifrån hans och hans frus kistor överfördes till Finland omkring 1724 och nedsattes i Kialagraven vid södra korpelaren i Borgå domkyrka. (Wä.) Gift 1688 med Sofia Ehrenborg, död 1713-10-13 i Stockholm och begraven i Jakobs kyrka, Stockholm (Wä.), dotter av kommissarien Jöns Michelsson, adlad Ehrenborg, nr 1109, och Anna Gjedde.
Barn:
Anna Catharina, född 1689. Död 1721-03-29 och begraven i Lunds domkyrka. Gift 1707 i Lund med hovrättsrådet Lars Ekström, adlad Adlermarck, nr 1409, född 1660, död 1735.
Johanna Juliana Margareta, född 1691, död (Wä.) 1718-08-08. Gift 1709-05-04 i Stockholm med assessorn i Revalska borgrätten Mattias Ehrenreuter, av en adlad men ej introducerad ätt (Sk.), döpt 1681-04-06 i Stockholm (Riddarholmsförs i Stockholm arkiv), död 1751-02-20 på sin gård Boe i Borgå socken, Finland. (Wä.)
Erik, född 1694. Hovrättsråd. Död 1741. Se Tab. 2.
Hedvig Sofia, döpt 1696-05-27 i Jakobs förs, Stockholm. Död 1734-11-24. Gift 1718-02-04 i Stockholm med kammarrådet Nils Stuwe, adlad Sandelhielm nr 1709, i hans 1:a gifte, född 1684, död 1760.
Carl, född 1698. Fältsekreterare. Död 1750. Se tab 11.
Helena, född 1707. Död 1756-02-10 (EÄ 1756-01-10) [Ckb.] på Sjundby, Finland. Gift 1727-07-07 med överstelöjtnanten Otto Mauritz Krebs, nr 1185, född 1683, död 1768.
Tre barn, döda unga.


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Adlercreutz_nr_1386


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Adlercreutz_nr_125

[rostebe]

Lars Emil Tötterman on kirjassaan Tomas Tomasson i Tötar och hans ättlingar (1993) yrittänyt selvittää (n viidellä sivulla) mahdolliset sukuyhteydet Teuterströmin (>Adlercreutz) StorTötar Biskopsista ja Töttermanin LillTötar Wellansista välillä. Lopppäätelmäksi hän esittää:
"Redovisat material i avsikt att klarlägga en kontakt mellan Tötarbyarnas ägarsläkter ger som ett plausibelt resultat att Erikssönerna på Biskops och Tomassönerna på Wellans kan ha varit släkt så att som värdinna på Biskops ingifta Anna Tomasdotter och som måg på Wellans ingifta Tomas Tomasson varit syskon. Ett eventuellt släktskapsförhållande förändras icke om man antar att kgl. räntmästarens fars namn mot förmodande varit Tomasson och denne en bror till ifrågavarande Tomas Tomasson på Wellans."
Kevätterveisin
Bengt

[Olarra]

[B]
Jos Aleksis Kivi oli Adlerceut-sukua ja esim Siuntiolainen David Davidson Tötterman oli Adlercreutz, niin Stenvallilla ja Elias Lönrotilla oli yhteisiä sukulaisia. Kivi ja Sjundeå liittyvät nekin toisiinsa siinä Kuin Kivi ja Kissan talo Nurmijärven Lepsämässä.

Tämä pohdinta on nyt saanut päätepisteen: https://yle.fi/uutiset/3-10768853

[_eOw_]

Totta. Isälinja selvisi.

Olen noita pyöritellyt... on aika vaan ja kärsivällisyyskin koetuksella.
Lepsämä, Kissa, Siuntio, Adlercroiz jne. Lisätään Lindfors (kun kerran suvussa esiintyy - niin ja Raalan kartanossa. Kirjurina?) Taitaa jokunen meikäläisellä yhteinen juurikin, tai ainakin sivuaa, löytyä Stenvallin (myöhäisenpään) sukuun (niinkuin meillä kaikilla) tuolta Raalan kartanon ympäristöstä. Eikös Adlercreutz Siuntiossakin maita hallinnut - ja nuo Töttermannitkin ja...

Jospa "yhteisöllisyyttä" tuli/tulee askelen kauempaa ja mitokondrioiden kautta ;-)

Kivi-tutkijoille tutkittavaa... Tai Stenval tutkijoille. Aleksis ei kaiketi itse Kivi-nimeä edes käyttänyt.
Ainakin lautamiehet Mäkelä, jompikumpi (isä/poika) Veljeksissäkin on mainittu ja olivat ihan oikeita ihmisiä (ja kaiketi sukuanikin ;-). Muitakin esikuvia olen arvellut tunnistavani. Olisiko nuori Alexis sepän pajassa (niinkuin pojat yleensä) juttujakin - vaikkapa Nurmijärven rosvoista . kuunnellut ihan vaikka 1820-luvun aikaisia "vanhuksia" tarkkaillessan. Isosetänsä ainakin kuului jonkinlaisena jäsenenä rosvojoukkoon.