Lapsien lukumäärä

[HSN]

Millä konstilla saan selvitettyä kaikkien lapsien tiedot näistä digitaalisista tiedostoista ,kun vanhempien kaikki tiedot on selvillä ,sukunimiä ei siihen aikaan vielä ollut ? Kyse on 1750-1860 välisestä ajasta

[Kataja]

Millä konstilla saan selvitettyä kaikkien lapsien tiedot näistä digitaalisista tiedostoista ,kun vanhempien kaikki tiedot on selvillä ,sukunimiä ei siihen aikaan vielä ollut ? Kyse on 1750-1860 välisestä ajasta

Missä on suurin ongelma? Käsialan tulkinnassa? Täältä löytyy yleensä auttajia, jos annat linkkejä.
Marjatta

[HSN]

Tarkoitin sitä miten saan selville muiden lapsien tiedot, kun tiedossa ei ole kuin yhden lapsen tiedot eli haluaisin tiedot kaikista sisaruksista ,tiedän kuitenkin ,että lapsia ollut enemmän kuin yksi . Sisarusten nimistä on tiedossa vain yksi
Olikohan tarpeeksi selvästi selitetty ?

[jouko_autio]

Hiski on aika hyvä. Hae kastettuja äidin ja isän kenttään oikeat nimet, löytyy kokonaisia perheitä.

Rippikirjat ovat kelpaavia, pitää vain muistaa käydä koko fertiili-iän kirjat läpi.

Varmin on lastenkirjat, jos vain jaksaa kahlata kaikki seurakunnassa syntyneet läpi.

[Kaarlo Mikael]

Ottaen huomioon sellaiset vanhempien tietojen variaatiot, joita HISKIIN ei ole ohjelmoitu, pyydän sopivasta vuosiluvusta eteenpäin arvattavasti suuren määrän syntyneiden tietoja, joista sitten koluan mahdolliset sattumat. Yleensä ei vie mahdottomasti aikaa.

Lykkyä tykö.
Mikko Laaksonen

[Erkki A Tikkanen]

Perheiden lasten hauissa riittää muutama kirjain nimestä, ei tarvitse etsiä kaikilla variaatioilla. Esim. Henric löytyy lyhenteellä he, vaimonsa brita br jne.

[Pekka Hiltunen]

Perheiden lasten hauissa riittää muutama kirjain nimestä, ei tarvitse etsiä kaikilla variaatioilla. Esim. Henric löytyy lyhenteellä he, vaimonsa brita br jne.

Erkki Tikkasen ohje on yleisesti pätevä. Kuitenkin voisi vielä todeta, että vain kokemuksella pääsee täyteen varmuuteen kaikista - tai ainakin melkein kaikista sisaruksista. HisKi on kirkonkirjojen kopioijien käsialaa eikä siihen pidä koskaan luottaa, mutta se on hyvä, ja jopa voisi sanoa, että välttämätön apuneuvo oikeitten kirkonkirjojen äärelle pääsemisessä. Esim. Erkin mainitsema Henrik saattaakin jossain seurakunnassa olla Hindric jne., mutta kun on antanut hakuun alkukirjaimet isästä, äidistä lapsesta ja paikastakin (kylä/talo), voi suurella todennäköisyydellä ennustaa, ettei tuloksia saada yhtä enempää. On huomattava, ettei HisKi suinkaan kata kaikkia kastettuja: jotkut on tietenkin voitu kastaa vaikka naapuripitäjässä tai kappeli-/emä-srk:ssa, mutta monissa tapauksissa on kastaja vain unohtanut viedä merkinnän kirjaan - tai sitten hän on saattanut olla vaikkapa tuttu rykmentinpastori tai saarnaaja, jolta on puuttunut edellytyksetkin kirjata toimitus. Kastaminen perustui lakiin, jolla hallitsija varmisti tulevaisuuden verotulot sekä "jousimiehet" eli sotavoiman valtakunnan tulevaisuutta suunnitellakseen. Papit tekivät lakisääteistä työtään, jota piispantarkastuksin pyrittiin valvomaan. Kuka siis olisi valvonut vaikkapa "keikkatyötä" tekevää saarnaajaa tai rykmentinpastoria?

Yleisesti voisi todeta, että KAIKKI kirkonkirjat on käytävä läpi kyseisen perheen osalta, ja mainittu lastenkirja on aivan ensiarvoisen tärkeä. Lastenkirjaa ei kuitenkaan välttämättä k.o. srk:sta p.o. ajalta löydy, mutta m.m. rippilasten luetteloista voi olla apua - unohtamatta "sotilasrullia" eli värväysluetteloita sekä tietenkään henkikirjoja (1800-l puolella). Sisarusten syntymäväli mainittuna ajankohtana oli yleensä "ei-säätyläisillä" noin 1,5 v, joten jos välissä on tämmöinen kolo eikä äiti ole lähestymässä hedelmällisyysikänsä loppua (tuolloin noin 50 v), voi epäillä, että saattaa löytyä lapsille sisär. Tällaisessa tilanteessa voi tätä kirjaamatonta sisarta yrittää "metsästää" vanhemmalta iältään vihityistä tai kastettujen kirjan kummeista, kunhan on 10 v tai sen yli (säätyläisten parissa olen kummeissa tavannut murroskää nuorempia neitoja; talonpoikaistossa kummeiksi on kirjattu yleensä vaadittavat kaksi (oikeustoimikelpoista) todistajaa. Kuolleitten ja haudattujen kirja on luonnollisesti käytävä läpi "tiheällä kammalla", mikä HisKi:ssä tarkoittaa sitä, että isän nimi yleensä löytyy omais-sarakkeesta - alaikäistä lasta ei yleensä mainita nimeltä, mutta usein hänen sukupuolensa ilmaistaan.

Perusperiaate on se, että jos ei sisarta e.m. menetelmin löydy, on sellaista turhaa etsiskellä kyseisestä perheestä ja siihen väkisin koettaa ympätä, ja on vain uskottava, että on osunut väärään perheeseen - tai sitten aviottomaan henkilöön.

Lopuksi voi todeta, että hyvin harvoin päästään 100%:een tulokseen, ja että sukututkijan on antauduttava sietämään epätäydellisyyttä ja sen mukanaan tuomia tunteita, jotka ehkä vähimmilläänkin koetaan epämukaviksi.

PH

[Pekka Hiltunen]

Tarkoitin sitä miten saan selville muiden lapsien tiedot, kun tiedossa ei ole kuin yhden lapsen tiedot eli haluaisin tiedot kaikista sisaruksista ,tiedän kuitenkin ,että lapsia ollut enemmän kuin yksi . Sisarusten nimistä on tiedossa vain yksi
Olikohan tarpeeksi selvästi selitetty ?

Jos nyt antaisit sen yhden, tunnetun ja kirjatun h:lön tiedot, niin kyllä tältä foorumilta löytyy asiantuntemusta hänen kaikkien mahdollisten sisartensa etsimiseksi ja identifioitamiseksi.

Mitään erityisiä konsteja sukututkimuksen perinteisten työkalujen ja -menetelmien lisäksi ei ole, kun dna-tutkimuskin on vielä lapsenkengissä tältä osin. Jos motiivit ovat muut kuin genealogiset (s.o. oman, sukulaisen, tunnetun henkilön tai vaikkapa ammattiapua kaipaavan ja siitä maksavan asiakkaan esivanhempien tai sukulaisten selvittäminen) kuten esim. kuvitteellisen ja teoreettisen sukupuun rakentaminen vaikkapa dna-näytteen perusteella saatavien "matchien" avulla (mitä näkyy harrastettavan eräillä kaupallisilla sivustoilla), ei genealogia kykene "vastaamaan haasteeseen".

Tulikohan tämä nyt tarpeeksi selkeästi selitetyksi?

PH

[HSN]

Lapsien lukumäärä ?
Onko tosiaan niin ettei 1850 ajan jälkeiset tiedot eivät ole julkisia ?
Ongelmana on hekilöiden : Johan Gustafinpoika (Knihtilä) s.27.10.1823 Hollola,Manskivi,Alastalo k.18.11.1891 Artjärvi,Ratula Puoliso:26.12.1849 Hollola,Pyhäniemi Henrica Tamsen s.11.8.1820 Hollola Undila,Perhe k.4.4.1884 Artjärvi,Ratula,Knihtilä .Perimätietojen mukaan heillä olisi ollut enemmän kuin yksi lapsi jonka nimi oli Wilhelm Arnd Juhanpoika Knihtilä s.18.7.1866 Artjärvi,Ratula,Gård k.16.4.1936 Lahti. Olen käynyt netissä saatavat arkistot läpi ,mutta tarvittavia tietoja ei ole löytynyt . Olen myös kysellyt Orimattilan seurakunnasta pariinkin otteeseen kuinka pitäisi menetellä ko. ongelmien ratkaisemiseksi , saamatta mitään vastauksia ! Osaako joku sanoa kannattaako ko. asiaa enää penkoa ?

[Maisa]

Lastenkirja 1875 s. 357 Knektilä löytyy:
Johan Maurits 11.9.1858
Maria 25. 3/5.1861
Alexander 18.8.1863
Wilhelm Arndt 18.7.1866
Kolmen vanhemman kohdalla lukee syntyneet Nastolassa.

[Maisa]

Seuraavassa lastenkirjassa ei ole enää kuin nuorimmainen, muut pääsivät ripille edellisessä kirjassa vuosina 1877-1879.
Koko perhe on koossa rippikirjassa 1880 s. 357, Juho löytyy myös seuraavasta rippikirjasta.
Artjärven kirkonkirjoista löytyy osa (osaa ei ilmeisesti ole skannattu) SSHY:n jäsensivuilta - kannattaa liittyä!

[Pekka Hiltunen]

kannattaako ko. asiaa enää penkoa
Tässä on rusthollarin poika Johan Gustafssonin ja morsiamensa Henrikan vihkimämerkintä:
Hollola - vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
26.12.1849 Pyhäniemi Nygård Drg: Johan Gustafsson Tj: p: Henrika Tamsen Pyhäniemi Nygård


Artjärven Rattulan Knihtilässä perheellä on yksi tytär, esikoinen Aurora, s. 4.11. 1850, joka näyttäisi puuttuvan rippikirjakaudella 1855-74, missä on kirjattuna Rattulan kartanossa vain siltavouti Johan Gustafsson, vaimonsa Henrika Tamsen sekä tytär Eva Johanna, s. 24.3. 1851, k. 5.10.1869 (kts liitteen "Kuva 1" ja kuva "Rattula Gård"). Perhe näyttää muuttaneen p.o. kaudella Artjärven ja Nastolan välillä (Nastolasta 1865 ja sinne takaisin 1867), kuten teksteistä rippikirjasivun oik. laidassa ilmenee. E.o. viestistä esiin tulevat lastenkirjan tiedot siltavoudin ja vaimonsa hengissä olevista lapsista pätevät siis lasten lapsuusiän aikakautena.

Kuolinpaikkakunnan Arjärven henkikirjoittajalta on saatavissa sukuselvitys, jollaista tarvitaan esim. perunkirjaa varten ja jollaisen voi saada myös sukututkimusta varten, jos kykenee esittämään perustelut. Saattaa olla, että tarvitset vastaavan asiakirjan (asianmukaista korvausta vastaan) myös Nastolasta, mutta e.o. Maisan vastauksen tiedot ovat kyllä jo kattavat kysymyksesi osalta. Muuttokirjat ("Betyg") avautuvat (lapsimerkintöineen), samoin kuin varsin selkälukuiset rippikirjat lähimmässä Maakunta-arkistossa mikrofilmirullien/-korttien ääressä.

PH

P.S. Kuvaa suurentamalla saa tekstiä hiukan selkeämmäksi. Perhe löytyy kuvasta "Kuva1" sivun yläkentästä ja kuvasta "Rattula Gård" sivun alakentästä, missä vanhempien nimet on yliviivattuina, kun ovat muuttaneet pois paikkakunnalta.
Item

[Pekka Hiltunen]

Oheisessa liitteessä on Maisan mainitsema rk-sivu, jossa Johan Gustafsson on rälssitilan lampuotina eli vuokralaisena perheineen Rattulan Knihtilässä.
PH

[Tuulakki]

Lapsien lukumäärä ?
Onko tosiaan niin ettei 1850 ajan jälkeiset tiedot eivät ole julkisia ?
....Osaako joku sanoa kannattaako ko. asiaa enää penkoa ?
SSHY:n jäsentunnuksilla Hollolan rippikirjat ja lastenkirjat ovat luettavissa vuoteen 1899 ja syntyneet vuoteen 1905. Kannattaa liittyä jäseneksi.

[Maisa]

Perhe taisi muuttaa aika paljon ja siksi ehkä syntymäajatkaan ei oikein pidä kutiaan.

Nastolasta löysin heidät lastenkirjasta Seestaan kartanosta:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7009426&kuvanumero=8&ay=1036229&sartun=113669.KA&atun=250469.KA&amnimeke=Nastolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat&aynimi=Lastenkirja+1850-1859&ay2=114250

Seuraavassa lastenkirjassa:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=7009763&kuvanumero=24&ay=1036231&sartun=113669.KA&atun=250469.KA&amnimeke=Nastolan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat&aynimi=Lastenkirja+1860-1870&ay2=114251