Messukylän Peissunmäki ja Janka

[Petri Sihvonen]

Missä sijaitsee Messukylän Peissunmäki, tieto saatu Kotimaisten kieltentutkimuskeskuksesta ja mikä on mahdollisesti Peissunmäen asutushistoria ja nimihistoria.

Toinen arvoitus on, miten Messukylän Janka liittyy Pälkäneen Salmentaan Jankan taloon joka tunnetaan myös Lulli-Jankana. Myös Peissu niminen talo on Salmentaassa.

Salmentaan ja Pohjois-Pälkäneen asutusnimissä on viitteitä, että asutusta tai yhteyksiä olisi Kangasalan kautta Messukylään ja Pirkkalaan. Voisiko asutus ja erätie vesitse tulla kuivunutta Pyhäjärvi-Iidesjärvi-Kaukajärvi-Karinkainen-Suoramajärvi-Kangasalan Kirkkojärvi - Sarsan alueen kautta Pälkäneelle.

[Pahkis]

Hei, oletko jatkanut nimien tutkintaa, olisin kiinnostunut, olen kotoisin Salmentakaa, terv Pahkis

[Petri Sihvonen]

Olen saamassa Salmentaan nimistöstä tietoa ensiviikolla. Salmentaan nimistöä ole kerännyt yli 120 kappaletta. Nimistö on kertoo tiluksista ja on luontoon. Tärkein aines ovat talojen nimet joissa piilee mahdollisuus saada selville mistä astus Salmentaakse on tullut.

Kanta-taloissa erikoisuutena on niiden nimien yhteneväisyys Messukylän Takahuhdin ja Kaukajärven kanssa. Janka (Taka-Huhti, Messukylä), Peissu (Peissunmäki, Vehmainen), Vilu (Vilusen harju ja kalmisto, Kaukajärvi), Hölli (Sahalahti), Lullin talon Piimäisten suku, Sääksmäen Tarttila tai Kangaslan Iharin Piimä. Tauranen (Taura, Vesilahti)

Lisäksi Salmentaasta löytyy Manhala joka viittaa Mahnalan kylään Hämeenkyröön. Luikalan puolella Kyröläinen ja Oravainen (Oravaisten suku Kangasalla).

Vaikuttaa siltä, että asutus tulisi Suur-Pirkkalasta päin (Pyhäjärvi-Iidesjärvi-Kaukajärvi-Salmikunta-Suormanjärvi-Kangaslan kirkkojärvi ja joko Längelmäveden kautta tai Iharin kautta Salmentaakse. Myös Luikalan Luicka löytyy Vesilahdelta, Luikalan Mikkola Möyriäinen=Mäyrä, sama Kangaslan Mäyrän kylän Mikkola.

[Pahkis]

Salmentakana on valmisteilla kyläkirja yhdessä luikalan ja Pohjalahden kanssa, aineistoa kerätty jo vuonna 2000 haastatellen,
terv Pahkis

[Petri Sihvonen]

Kun kirja valmistuu, voitte lisätä minut tilaajien joukkoon.

Olen tehnyt sukututkimusta 5 vuotta ja isäni juuret ovat Luikalassa ja Salmentaassa. Luikalassa kuulun: Olkkolaan, Sihvolaan josta sukunimeni, Yrjölään, Uotilaan (Piimäisten suku). Isälinja tulee Salmentaan Eskolasta ja Peisusta, esi-vanhempia on myös Lulli-Jankasta, Tauraselta.

Olen lukenut kaiken mahdollisen Salmentaan ja Luikalan kylästä. Pohjanlahti on jäänyt vähemmälle huomiolle koska siellä ei ole tullut vastaan esi-vanhempia.

[Pahkis]

Hei, kirjoitit Salmentaustan Eskolasta, äitini on sieltä, Mäki-Eskolasta,
terv Pahkis

[karisalm]

Hei

Kanta-taloissa erikoisuutena on niiden nimien yhteneväisyys Messukylän Takahuhdin ja Kaukajärven kanssa. Janka (Taka-Huhti, Messukylä), Peissu (Peissunmäki, Vehmainen), Vilu (Vilusen harju ja kalmisto, Kaukajärvi), Hölli (Sahalahti), Lullin talon Piimäisten suku, Sääksmäen Tarttila tai Kangaslan Iharin Piimä. Tauranen (Taura, Vesilahti)Salmentaan Hölliltä muuttaa Clemet Mattsson Sahalahden Töykänään talon augmenttiin 1687 ja vie talolle nimen mukanaan, Clemetin poika Henric muuttaa edelleen Paatialaan ja vie taas sinne Hölli nimen mukanaan.

[Petri Sihvonen]

Esi-isäni Matti Matinpoika Eskolan talosta tuli jo 1759 Sihvolaan kotivävyksi. Vuoden 1792 kartassa; Eskolan talo on ilmeisesti ollut juuri nykyisen Kylä-Eskolan paikalla ja Peissu tien vieressä ja naapureina olvat Jussila ja Mattila. Alempana oli Janka, vieressä Tauranen sekä Hölli.

Viikonloppuna olen juuri miettynyt tuota Hölliä ja kiitokset tarkentavasta tiedosta.

Peissunmäen arvoitus ratkesi myös, nimi on tullut Messukylän historiassa olevassa Juvelan kylän Männyn talon isäntä luettelossa mainittiin, että kotivävynä oli 1835-1841 Juho Yrjönpoika Peisu. Peissunmäki sijaitsee Vehmaistenkadun sekä Kangaslantien risteyksessä.

Merkillinen tämä Peissu nimi se näyttää olevan ainoastaan vain Salmentaan kylässä.

[Pahkis]

Hei taas, mistä sait tai saan tuon kartan v.1792, josta ilmenee talojen sijainti. Minulla on vain hajanaisia , lähinnä muistitietoa miten talot ovat sijainneet ennen alikylän paloa. terv. Pahkis

[Petri Sihvonen]

Kartan saa maamittauslaitokselta ja se liittyy isojakoon, kartta on paloiteltu kolmeen osaan ja juuri Eskolan ja Peissun kohdalla kartta on rikki. Merkinnät ovat myös huonokuntoisia. Karttaan liittyy myös jakokirja jossa on talojen tilukset, nimineen sekä omistajat. Voin lähettää muistitikulla aineiston, laita yksityisellä viestillä postiosoite.

Kesäkuun lopussa Arkistolaitoksen Digitaaliarksitossa on 1800-luvun lopun kartta Luikalasta sekä Salmentaasta jakokirjoineen. Olen yrittänyt 1940-luvun lopun ilmavalokuvasta, vanhoista kartoista saada selville tarkasti talojen paikat.

Olen saanut sen käsityksen, että Salmentaka on nimistöltään ja sukujen perusteella perustettu 1300-luvulla. Perustajasukuja ovat olleet e Piimäinen, Tauranen ja Peissu. Kantatalot Luikalasta päin tullen: Janka, Tauranen, Hölli (halottu Taurasesta), Eskola, Peissu (halottu Eskolasta, säilyttänyt suvun vanhan nimen) ja Mattila ja Jussila jotka ovat Piimäsen suvun perustamia. Luikalaan verrattuna erottuu selvästi sama kylärakenne: alhaalla "aliskylä" ja mäellä "yliskylä.

Salmentaka on asutettu mahdollisesti osittain Luikalasta päin (Piimäinen). Tauranen (Taurialan kylä). Peissun suvusta tällä hetkellä dna-analyysi viittaa Suur-Pirkkalaan päin (Messukylä). Salmentaka ja Luikala ovat olleet "rajalla", Kangasalan vaikutus näkyy mutta myös Pälkäneen.

[Sanna B.]

Salmentaan Hölliltä muuttaa Clemet Mattsson Sahalahden Töykänään talon augmenttiin 1687 ja vie talolle nimen mukanaan, Clemetin poika Henric muuttaa edelleen Paatialaan ja vie taas sinne Hölli nimen mukanaan.
Kiitos tästä tiedosta, Esko! Klemetin Töykänään jäänyt poika Sipi on esi-isiäni.

t. Sanna

[Miisamaija]

Vaihtuuko tässä vaiheessa Messukylän Takahuhtin Jankassa suku?

Asutuksen yleisluettelo - Messukylä 1695-1714, jakso 31: Hinttala, Janka; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=516427 / Viitattu 15.2.2019
Asutuksen yleisluettelo - Messukylä 1675-1694, jakso 31: Hinttala, Janka; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523384 / Viitattu 15.2.2019

Mistähän Jöran Mattsson tulee Jankalle?

[Miisamaija]

Jöran Mattsson Janga b. about 1670 Messukylä I-M253, tarkemmin I-BY35412.

[MJF]

Jöran Mattsson Janga b. about 1670 Messukylä I-M253, tarkemmin I-BY35412.
Epäilen, että niin Jangassa kuin Salmentaan Peissu/Eskolassa ja ainakin Luikalan Sihvolassa on kyseessä saman ns. kantasuvun miespuolinen jatkumo. Tiedossani tästä linjasta on haploryhmä I-M253 ja tarkemmin BY2572. Heinäkuussa 2019 pitäisi valmistua Big-Y(700) ja toivon, että se toisi vielä lisäselvitystä asiaan.

[Miisamaija]

Kiitos tiedosta!
Janka on osumana esi-isälinjalle, jota selvitän. Voisi ehkä löytyä yhteys, joka on todennettavissa kirjallisista lähteistä ainakin Tip-raportin perusteella.

[Petri Sihvonen]

Hei,

MJF nimimerkillä on oikeassa. Oma isälinjani tulee Salmentaan Peissulta jonka varhaisin esi-isäni oli Lauri Juhonpoika, mainittu 1448 Pälkäneen käräjillä. Peissu nimi tulee Pietarista Laurin pojasta, mainittu 1507 Pälkäneen käräjillä. Eskola nimi tulee Pietarin pojan mukaan (Eskolan isäntänä 1575-1585).

Peissu-Eskolalla oli erämaita Keski-Suomessa Kivijärvellä. Oma äitilinjani tulee myös Keski-Suomesta Saarijärveltä ja Laukaasta joka geneettisesti vaikuttaa hämäläiseltä (U5a1b1).

Luikalan Sihvolaan esi-isäni Matti Matinpoika tuli Salmentaan Eskolasta 1749 kotivävyksi. Isoisoisäni Tuomas Yrjönpoika (1796-1860) oli vielä Sihvolan rusthollari, sen jälkeen tuli aleneva säätykierto.

Haploryhmäni on läntinen I-Y138865 ja eri dna analyyseillä isälinja vaikuttaisi tulleen Salmentaalle keskiajalla ennen 1400-lukua Sääksmäen-Saarioisten alueelta.

Salmentaan Jankaan liityn Matti Matinpojan vaimon Maria Tuomaantytär Sihvolan (1729-1759) äiti oli Liisa Matintytär Janka (1708-1757 Sihvola

[MJF]

Terve Petri,
en ole ihan varma onko Eskolan isälinja täysin aukoton lautamies Lauriin asti. Bertill Clemetsson Eskola-Peissu, syntynyt 1600-luvun alkupuolella, on varmasti omaa suoraa isälinjaani nykyisyyteen asti, mutta onko Pertti tullut vävyksi vai onko hänen isänsä Clement Eskilin (Eskon) poika? Vai onko sinulla tähän jokin varmistus olemassa? Jospa löytyisi joku, jolla on varmistettu isälinja 1500-luvun Peissuun ja häneltä dna näytteen. Voi olla hankala yhtälö. Sain vihdoin aikaiseksi tilata isälleni yllä mainitsemani BigY:n. Toivotaan, että se auttaisi oksan tarkentumisessa.

t. Markku

[Petri Sihvonen]

Isälinjani on ammattisukututkija tutkinut, Esko Pietarinpoika Eskolaan josta talon nimi on todennäköisesti peräisin, oli isäntänä 1575-1585. Eskolan ensimmäinen isäntä Matti Pietarinpoika 1539-1574 on todennäköisesti Eskon veli. Eskon ja Matin edellisiä sukupolvia on tutkinut Seppo Suvanto.

Eskon poika oli Erkki (Eskolan isäntä 1586-1637) ja hänen poikansa Klemetti mainitaan vuoden 1626 väenottoluettelossa isäntänä. Klementin poika oli Perttu (isäntänä 1638-1661).

Salmentaan vanhimmissa taloissa esiintyy Taurasten suku Taurasessa (Pälkäneen Tauriala, Vesilahti Taura ja Sääksmäen Ritvalan Taura) ja Piimänen joka sukunimenä esiintyy Saarioisten Tarttilassa vielä 1600-luvulla. Piimäinen on Lullin, Jussilan ja Mattilan talojen suku. Peissu-Eskolalla ei ole "vanhaa sukunimeä" joten talo voi olla kaikista nuorin kylän kantataloista, voitu halota aiemmista taloista. Yksi Eskola-Peissun nuoruteen viittaa erämaiden omistukset Kivijärvellä saakka.

Nimistöä ja dna vertailua tehdessäni korostuu selkeästi Vesilahti, Sääksmäki ja Saarioinen.

[Petri Sihvonen]

Lisäystä edelliseen vastaukseen: Olen tehnyt BIG-Y:n ja tulokseni on I-BY2572 joka on syntynyt Vesilahden-Akaan seudulla. Olen tehnyt testin Familytreedna:ssa. Minulta myös saa tarvittavia tietoja. Sukututkimus ainakin kirjallisesti on aina tulkintaa ja dna tutkimuksessa olemme selvästi varmemmalla pohjalla.

[MJF]

Itseasiassa tarkoitin, että olisiko Klemetti mahdollisesti Erkin poika. Kirjoittelin muistinvaraisesti ja meni Eskot ja Erkit sekaisin. Jos Klemetin väenottoluettelon tiedoille, että hän on Erkin poika ja, että hänet on merkitty siinä Eskolan isännäksi, löytyy dokumenttia tai tarkka lähdetieto niin olisin siitä hyvin kiinnostunut. Ei sillä, etten uskoisi näin olevan, vaan lähdetiedoksi arkistooni. Kiitos jo näistäkin tiedoista. Vahvistavat omia tutkimuksiani ja on uuttakin. Olisi silti hienoa, jos jonkun toisen Peissun linjan kautta saisi vielä yhteyden katkeamattomuudelle dna vahvistuksenkin. Olen yhteyksissä kunhan saan odottamani tulokset. Huomasin yv:n.

[Calonius]

Yllä mainitaan "Bertill Clemetsson Eskola-Peissu, syntynyt 1600-luvun alkupuolella". Vuonna 1637 Turun raastuvanoikeudessa vaati Johan Clemetsson raatimies Steen Christerssonilta osuuttaan Eskolan talosta. Siis kyse tietenkin Turussa sijaitsevasta talosta. Mainitaan myös, että tällä Johanilla oli veljet Simon ja Bertill. Johan Clemetssonin edustajana oikeudessa oli hänen sukulaisensa tai mahdollisesti tarkemmin lankonsa (swåger) Thomas Thomasson.

Näissä Thomas Thomassoneissa menen välillä sekaisin, sillä samaan aikaan oli kamarikirjurina toiminut Thomas Thomasson ja Turun kaupunginvartioston kirjuri ja piiskuri Thomas Thomasson Suikki. Edellinen on tämä:

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonberg_nr_606
Tomas Tomasson, adlad Leijonberg. Kammarskrivare vid generalguvernementet i Finland. Generalbokhållare därst. 1637. Överinspektör för landtullarna i nämnda land 1644. Adlad 1654-03-10. Död barnlös 1677 och slöt således själv sin adliga ätt. Gift med Sara Klöfverblad, dotter av kamreraren och jordrevningskommissarien Johan Ottesson Klebladt (stamfader för adliga ätten Klöfverskjöld) och hans 2:a fru Elisabet Hansdotter.

Mutta onko tämä Johan Clemetsson Bertill Clemetsson Eskola-Peissun veli? Yhdistää etunimet, sopiva aika ja Eskola-nimi.

Tässä joitakin oikeusjuttuja osittain ylöskirjoitettuina:

TRO 1637 18/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474718
Thomas Thomasson Johan Clemetssons fulmechtigh inlade een schriffteligen emot Rådmannen Steen Christersson om engodt(?) arff, som han effter sine bröder Simon och Bertill Clemetz sönner både i löst och fast för Eschoila gården (: hwilcken Steen besitter och innehaffwer :) fordrade och kraffde; som schrifften widhlöffeligen ad acta, förmäller och uthwijsar.

TRO 1637 20/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474585
Thomas Thomasson war och in för Rätte medh Steen Christersson om Eschoila arff; dheen räddes och förmentes till een wänligh hörlickningh(?).

TRO 1637 27/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474598
Johan Clemetssons fulmächtigh och swåger Thomas Thomasson --- angående Eschoila arffwed ---

[Miisamaija]

Näissä Thomas Thomassoneissa menen välillä sekaisin, sillä samaan aikaan oli kamarikirjurina toiminut Thomas Thomasson ja Turun kaupunginvartioston kirjuri ja piiskuri Thomas Thomasson Suikki.


Nyt pitää heti kysyä, onko Thomas Thomasson Suikille näkynyt jotain yhteyttä Mouhijärven Vesuntin Suikille? Siellä on paljon Thomaksia. http://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm

[Petri Sihvonen]

Klemetti Erikinpoika mainitaan vuoden 1626 väenottoluettelossa (mf. WA 765, folioimaton) Eskolan isäntänä. Kuollut melko pian sen jälkeen. Puoliso tuntematon ja lapsista löytynyt vain Perttu Klementinpoika (Eskolan isäntänä 1638-1661).

[MJF]

Mielenkiintoinen löydös, mutta valitettavasti ainakaan minulta ei löydy tietoa olisiko todellakin kyse Pälkäneen, Salmentaan Eskolan veljeksistä. Ajankohta ja nimet kyllä viittaavat tähän mahdollisuuteen, mutta todentaminen voi olla vaikeaa, jos ei löydy heidän miespuolista jälkeläistä testattavaksi.

Itselle ei tuomiokirjojen teksti avaudu kuin osittain, joten epäselväksi jää millä perusteella Johan vaatii osuuttaan (jokin velka?) Eskolasta ja irtaimistosta, jos kerran Steen sen nyt omistaa ja hallinnoi. Miten Eskola on yilpäätään siirtynyt Steenille? Onko olemassa myynti/luovutus dokumentteja tai perunkirjaa josta voisi selvitä lisää sukulaissuhteista ja mahdollinen tarkka maininta poikien isästä?

[MJF]

Petri, Perttu Klemetinpoika Eskola on mainittu Pälkäneen varakkaimpien karjanomistajien yhteydessä v.1636 (VA 7164:276-78v ja 7889:251-54v.), 9 lehmää. Ja mainittakoon, että hänen edellään on Martti Tuomaanpoika (Mårten Thomasson) Peissu (10 lehmää). Eli Perttu on ollut Eskolan isäntänä ainakin jo vuodesta 1636.

Vuonna 1624 varakkaimpien karjatalojen joukossa oli 7. Erkki Eskonpoika (Eric Eskilsson) Eskola. Joten, kun Klemetti Erikinpoika mainitaan Eskolan isäntänä vuonna jo 1626, niin hänen isännyytensä osuu mukavasti tuohon isänsä Erkin ja poikansa Pertun väliin.

Eskola talon nimenä perustuu Mattz Person Peissun tilan halkomiseen 1576, jolloin toisen osan isännäksi tuli Matin veli Eskil Pietarinpoika eli Eskola.

[MJF]

Ai niin, ja isäni BigY700 on valmis. Haploryhmä tarkentui I-BY82110. Peissu-Eskola linjaa.

[Petri Sihvonen]

Olen BIG-Y 500:lla (Familytreedna) samaa I-BY82110 haploryhmää. Familytreedna:ssa olen nykyisellä sukunimelläni Sohlman. Täällä sukuforumissa olen vielä vanhalla sukunimelläni joka tulee Pälkäneen Luikalan Sihvolasta jonne Matti Matinpoika Eskola 1749 tuli kotivävyksi.

[Calonius]

Tässä vielä pari tähän liittyvää:

TRO 1637 3/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474602
Jöns Clemetssons fullmechtigh Thomas Thomasson --- Eschoila arffwedh ---

TRO 1637 22/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474607
Doom
? Arffs saken emillan Jöns Clemettsons fullmächtigh Thomas Thomasson kärande till Rådhmannen Steen Christersson swarande. Angående dett arff som Jöns effter sin broder Sal. Bertill Clemetson Walborgh Jacobs dotters förrige man för Eschoila gården och egendom fordrar och kräffwar: ähr detta Borgmästares och Radz doom, affsagd på Åboo Rådhws den 22 Aprilis 1637.
---

Jälkimmäisessä lausutaan tuomio, mutta kirjoitin vain alun, josta käy ilmi, että Bertill Clemetsson oli jo edesmennyt. Ei voi siis olla tuo pälkäneen Perttu Klemetinpoika, joka nähtävästi isännöi taloa vielä kauan tämän vuoden 1637 jälkeen.

No, olipa vain tällainen huomio. Joskus tällaiset saattavat johtaa vaikka mihin.

---

Mitä tulee Suikki-sukuihin, niistä voisi vaikka aloittaa uuden ketjunkin. Kun etsii tältä foorumilta kaikenlaista Suikkeihin liittyvää, kovin hataraksi ja ristiriitaiseksi jää kuva.