Ursinus-sukujen haploryhmät tutkimuksen alla [Arkisto]

PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ursinus-sukujen haploryhmät tutkimuksen alla

Ursina

18.05.15, 08:59

Ursina

19.05.15, 06:41

Yllä olevaan Ursinuksien haploryhmäviestiin lisänä seuraavaa:
Lisätietoja ja mahdollisia yksityisviestejä:
Terveisin, Pekka Ursinus (R-L200)
pekka.ursinus(at)hotmail.com

Ursina

28.06.15, 10:16

Kangasniemen Ursinus-haarasta on eräs toinenkin henkilö vahvistettu R-L200. Hän on minulle 7. serkku siten, että isänlinjamme yhtyvät kirkkoherra Georgius Johanniksen pojassa, lukkari Johannes Georgii Ursinuksessa (1669-ennen 1757). Aikaisemmin hänelle oli testattu vain perushaploryhmä R-M269. Tämä R-L200 on FTDNA haplopuun terminaalihaplo. Tällä hetkellä en näe tarpeelliseksi hänelle BigY-testin tilaamista. Se tulee tarpeelliseksi mahdollisesti myöhemmin, jos haluan selvittää, että miltä osin Uudet-mutaatiot (Novel Variants=NV) poikkeavat minun ja hänen välillänsä. Jos sellaisia on niin ne koskisivat ajanjaksoa n. 1700-1950. Vuodesta 1700 taaksepäin NV-mutaatiot olisivat meidän välillämme samoja. Tilastollisen esiintymis-frekvenssin mukaan kyseiseen aikajaksoon mahtuisi ehkä kaksi uutta mutaatiota, mutta niillä ei ole Ursinus-suvun historiallisen taustan selvittelyssä merkitystä.

blue-eyed

28.06.15, 13:39

Ursina,

tässä ketjussa puhutaan Y-linjoista, mutta minulla olisi kysymys FF-testatun naisen esiäidistä, jolle en ole löytänyt vanhempia.

Voitko auttaa, niin päästäisiin ehkä myös Ursin suvun isälinjan jäljille?

Kyseessä on Maria Ursin s. 1734 pso Matti Iisakinpoika Manninen s. 1748 Kangasniemi. Heillä kuusi lasta, joista poika Abrahamin jälkipolvia olen seurannut nykyaikaan asti, eli tuohon em. mainittuun testihenkilöön asti.

Ursina

07.07.15, 11:20

Hei Arla,
Olen yrittänyt jäljittää tätä henkilöä Maria Ursinus (Ursin) s. 1734, mutta valitettavasti en ole löytänyt sopivaa henkilöä tai edes tietoa hänestä.
Pidän mielessä, jos vastaan tulee jostain. Olisiko mahdollista ettei olisikaan hänen tyttönimensä vaan avioliiton kautta saatu?
Pekka

Ursina

14.12.15, 12:29

Kangasniemen ja Leppävirran Ursinus-haarojen BigY-testien ja Y111-testien perusteella FTDNA U106-projekti arvioinut yhteisen esi-isän (TMRCA) olevan n. 1500- luvun lopulla. Toisaalta YFull arvioinut TMRCA muutaman sukupolven lähemmäksi nykyaikaa 1600-luvulle, mutta mielestäni se ei i pidä paikkaansa. Reklamoituani asiasta YFull on luvannut suorittaa uuden arvioinnin, jonka tuloksia odottelen.
Seuraavaksi olisi saatava testattavaksi Rantasalmen Ursinus-haara, joka saattaisi antaa vastauksen siihen peruskysymykseen, että polveutuvatko kaikki Suomen 1600-luvun papit samasta Ursinus- kantaisästä, niinkuin itse ajattelen.
Terveisin Pekka Ursinus

H.Arjava

15.12.15, 11:52

Blue-eyed!
”Maria Ursin s. 1734 pso Matti Iisakinpoika Manninen s. 1748 Kangasniemi. Heillä kuusi lasta, joista poika Abrahamin jälkipolvia olen seurannut nykyaikaan asti, eli tuohon em. mainittuun testihenkilöön asti.”

Tämän pariskunnan syntymäaikatiedot ovat kutakuinkin tuulesta temmatut. Ensimmäisissä rippikirjoissa ei ole mitään, 1782-89 rippikirjassa Matti 1734, Maria 1747
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1062&pnum=76
1790-96 rippikirjassa luvut ovat kiepsahtaneet päinvastoin eli Matti 1748 ja Maria 1734.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1063&pnum=247
Vuosi 1747/48 on lasten syntymän kannalta kummallekin mahdoton aika, sillä esikoinen syntyi 1861.
Parhaiten sopisi 20.2.1739 Salmenkylässä syntynyt Maria, vanh. Jöran Ursinus ja Marg. Hännin.

H.Arjava

Ursina

16.12.15, 00:03

H.Arjava
Omassa tietokannassani on:
Maria Jöransdotter Ursinus s. 20.2.1739 Samenkylä 1 Kangasniemi, k. 1808.
Puoliso: Matts Isaksson Manninen s. 1934 Pylvänälä 4, Kangasniemi
Minulla merkitty heille 4 lasta:Mathias s. 1761, Anders s. 1763, Johan s. 1764, Anders s. 1775. Koska kaksi Anders-nimistä, niin ensimmäinen olisi kuollut ennen toisen syntymää, mutta minulla ei ensim. Andersin kuollut-tietoa. Jos viides on se Teidän mainitsemanne Abraham, niin mikä on 6. lapsen nimi?
Maria Jöransdotterin isän Jöran Johanniksen veljestä veljestä Carl (Carolus) Johanniksesta (s. 1713) on suora mieslinja minuun.
Terveisin,
Pekka

Ursina

27.08.17, 20:24

Ajattelin, että nyt aika päivittää Ursinus- sukujen mieslinjojen haploryhmiä. Edellisestähän on jo yli kaksi vuotta.
BigY- testit ja niiden analysointi on tehty toisaalta R1b-U106 Projektissa (FTDNA) ja toisaalta YFull- analysointia tekevässä yrityksessä.
Kangasniemen ja Leppävirran Ursinus- sukuhaaroille on löydetty sama yhteinen haploryhmä; R1b-U106>L48>L200>S21607>A5317>A5322. R1b-U106-projekti on ajoittanut jälkimmäiset SNP- mutaatiot seuraavasti:
L200 = 1700BC
S21607 = 300AD
A5317 = 1421AD
A5322 = 1632AD

Lisäksi Kuhmon Kyllönen suvun mieslinja kantaa samaa mieslinjan haploryhmää SNP A5317 saakka, mutta eivät enää A5322 SNP- mutaatiota. Tästä voidaan päätellä, että Ursinus ja Kyllönen olisivat eriytyneet omaksi sukulinjakseen n. 1400-1600AD aikana. Oma arvioni olisi n. 1500AD. Tähän saadaan tarkennusta, kun saadaan YFullista ulos erään henkilön BigY- analysoinnit sekä erään toisen henkilön BigY- tulokset.

S21607 ryhmässä ovat seuraavat sukuhaarat Ursinus/Kyllönen-haaran lisäksi: De Bruijn, DeHoff, Dryden/Dreaden, Minto, Shelton ja Blaker. Näistä geneettisesti lähimmät ovat Blaker ja Shelton Ursinus/Kyllönen- mieslinjalle.

Kuuluuko Rantasalmen Ursinus- suku samaan edellä mainittuun R1b-A5317 haploryhmään selviää Y- haplotestien avulla ja erityisesti BigY- testin avulla, jolloin saadaan myös arvioitua, milloin ajallisesti A5317- ryhmä on eriytynyt.
Terveisin,
Pekka Ursinus

esko_s

13.03.18, 14:43

Kangasniemi Ursinus: Kaksi FTDNA R-L200+ testattua. Toisella myös BigY ja Y111 ja taasen toisella Y67. Kolmannella on testattu vain perusryhmä R-M269+ ja Y37.
Leppävirta Ursinus: FTDNA R-L200+ testattu ja Y111.
Geneettinen etäisyys GD=9 Kangasniemen ja Leppävirran Y111-testatuilla.
Suomessa myös eräs toinen suku löydetty FTDNA R-L200+ testattuna, jolla myös Y111. GD=7 verrattuna Kangasniemen Y111-henkilöön. Verrattuna hänet Leppävirran Y111 antaa GD=6.
Kangasniemen Y111 ja Y67 testatut keskenänsä GD=1.
Olisi erittäin arvokasta sukututkimuksen kannalta, jos joku Rantasalmen kirkkoherran Jacobus Sigfridi Ursinuksen mieslinjalainen löytyisi testattavaksi. Se saattaisi ratkaista osittain Ursinus-suvun alkuperän. Lisäksi tietenkin neljännen haaran Valkealan kappalaisen Johannes Johannis Ursinuksen mieslinjalaista kaivataan.
Kangasniemen Ursinus-suvusta saadun BigY-testin pohjalta on löydetty toistaiseksi lähimmät skottisuvut (Dryden, Minto, Blaker, Snavely ja Nelson)
Pekka Ursinus, Kangasniemen Ursinus-haara (R-L200+, Y111 ja BigY)

Tässä mainittu Valkealan kappalaisen sukulinjan Johan oli Pyhäjärven / Käkisalmen pappina 1700-luvun alussa. Tuon jälkeen on mainittu poikana Petter Ursinus, myöhemmin Räisälässä pappina. Kun olen silmäillyt Pyhäjärven asiakirjoja, niin mielestäni Petter ei ole Johan Ursinuksen poika, vaan Johanin siskon äpärä (isäksi mainitaan kastekirjauksessa komissaari Fersen). Tämä vähemmän tyylikäs kuvio on sittemmin peitelty hyvin. Eli jos tuosta sukuhaarasta joku tekee testejä, niin oletettavasti Y-tulos näyttää erilaiselta.

Ursina

13.03.18, 18:37

Ursina

13.03.18, 19:28

Päivitys koskien Ursinus Y-DNA paternal haplotutkimusta.
Kangasniemen Ursinus- suvusta on testattu kaksi paternal- linjaa, joiden yhteinen yhteinen esi-isä on kirkkoherra Georgius Johanniksen poika, lukkari Johannes Georgii Ursinus. Toinen linja alkaa lukkarin pojasta Jöran Johannis
(1705-n1768) ja toinen pojasta Carl Johannis (1713-1759). Molemmat antavat haploketjuksi: R1b-U106>S21607>A762>A5317>A5322>A5326. Täten voidaan todeta, että kaikki kirkkoherra Georgius Johanniksesta polveutuvat mieslinjat (paternal) kantavat tätä samaa haploketjua, jos väliin ei ole syntynyt muita mutaatioita.
Lappävirran Ursinus- suvusta on testattu yksi kappalaisesta Johannes Canuti Ursinus polveutuva mieslinja, jonka tulos on:
R1b-U106>S21607>A762>A5317>A5322 Täten voidaan todeta, että
SNP A5326 on Kangasniemen Ursinus haaraan tunnisteSNP, jota ei ole löydetty Leppävirran haarasta. Tämän hetkinen ajoitus tälle A5322 SNP on n1600AD. Mielestäni tulisi olla jonkin verran aikaisempi.
Kuhmon Kyllönen- suvusta on testattu kaikki kolme mieslinjaa, jotka lähtevät Kuhmon Kyllönen- suvun kantaisästä Matti Kyllösestä (n1600-1670) ja haploketjuksi saatu: R1b-U106>A762>S21607>A5317>YFC300150. Joista tämä viimeinen on Kuhmon Kyllösten tunnisteSNP ja taasen tämä SNP A5317 on viimeinen yhteinen haplo Ursinus- ja Kyllönen- suvuille. Tämän hetken aika-arvio tälle SNP:lle on n1400AD.
Ne suvut jotka kantavat SNP A762 edellä mainittujen lisäksi ovat. Blaker, Dryden, De Hoff, Dunn, Minto, Easley. Arvioitu ajoitus SNP A762 on n300AD. Seuraava merkittävä SNP taaksepäin mentäessä on S21607 (500BC), jota kantavat kaikkien edellä mainittujen sukujen lisäksi: Lindemann ja de Brujin.
SNP U106 on germaaninen haploryhmä ja taasen S21607 on germaaniseen heimoon mahdollisesti kuuluva Friisi- heimo.
Terveisin, Pekka

esko_s

13.03.18, 22:22

Kiitos Esko,
Huomioin asian. Voisitko antaa sen linkin, mistä voin asiaa tarkastella? Tällöin varmaankin tarkoitat, että Petter (Petrus) olisi Christina Johansdotter Ursinuksen (s.n. 1697 ja k.n. 1747 Pyhäjärvellä) avioton poika. Silloin näyttää myös ylioppilasmartikkeli olevan tältä osin virheellinen.
Katselin myös Hiskistä ja siellä Pyhärven Vpl kohdalla kastettujen luetteloa ja siellä 10.12.1823 kastettu Petter ja vanhemmiksi merkitty Comissar Bersén, joka lienee sitten kirjoitusvirhe, kun tulisi olla Fersen ja äidiksi Christina Ursenius.
Tiedätkö enemmän tästä Fersenistä? Lienee sama suku kuin eräs von Fersen suku.
Terveisin,
Pekka (Petrus) Ursinus

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036103
Tässä on väestöluettelo vuodelta 1724, jossa on mainittu leski, jonka pojaksi Petter on selitetty. Jos olisi olemassa tällainen poika olisi kyllä pitänyt "kotona" olla, siis listassa. Äpärä-Petter 3/4-vuotiaana mainittu. Oma päättelyni perustuu tuohon. Myöhemmissä rippikirjoissa ym ei ole kahta Pekkaa. Ylioppilasmatrikkeliin on merkitty luonnottoman korkea ikä opintojen aloittamiseen. Johtuu varmaan siitä, että piti laittaa syntyneeksi jo "isä-kappalaisen" ollessa elossa. Tuo on osa sukuhistorian äpärän häivyttämistä. Sukulinjassa on kyllä Johan poika, josta Y saattaisi löytyä. Ferseniä ei ole Pyhäjärvellä, enkä ole tutkinut sen kummemmin.

Ursina

13.03.18, 23:44

Kiitokset.
Otan tämän huomioon. Joskus olen itsekin hiukan ihmetellyt, että miksi papin poika olisi vasta 23 vuotiaana päässyt ylioppilaaksi Turussa 1741, kun yo-martikkeliin kirjattu syntyneeksi n. 1718. Yleensähän lienee n. 20 vuotiaana paremmista perheistä. Christiinan isä oli kuollut 1720. Linkin maakirja ja väestöluettelossa ei ole mukana enää Christiinan sisko Catharina Johannis, koska hän oli avioitunut Anders Andreae Strandmanin kanssa jo 1923. Onko päätelmäni oikein? Toisaalta siellä on mukana Margaretha Johannis, joka on uusi löytö minulle.
Terv, Pekka

esko_s

14.03.18, 08:12

Paikallinen sukututkimusyhteisö on saanut käyttöönsä venäläisten tekemän väestöluettelon vuodelta 1712 ja sitä on käännetty ja tulkittu. Venäläiset valtasivat Käkisalmen v. 1710 (rauha tehtiin vasta vuosia myöhemmin). Ohessa Ursinuksesta tietoja kuvaleikkeenä. Aikuisten iät ovat aika summittaisia.

Palaan paremmalla ajalla myöhempiin tietoihin.

esko_s

14.03.18, 19:33

Tässä alkuperäinen vuoden 1712 venäläinen luettelo.

Kun on oletettavaa, että ainakin lasten iät ovat suunnilleen kohdallaan, niin olisivat syntyneet:

Johan 16 v (1696), vuoden 1724 väestöluettelossa 23 v (1701)
Kristiina 15 v (1697), väestöluettelossa 30 v (1694)
Karl 13 v (1699), ei väestöluettelossa
Katarina 10 v (1702), väestöluettelossa 20 v (1704) löytyy 2 sivua aiemmin
Margareta 7 v (1705), väestöluettelossa 21 v (1703)

isä Johan 50 v (noin 1662), ylioppilas 1685 eli luultavasti hieman nuorempi
äiti Katarina 40 v (noin 1672), väestöluettelossa 52 v (1672)

Koiviston pappi, ylioppilas Karl vuonna 1729 (jos edellä mainittu, olisi 30 vuotias). Pyhäjärven kappalainen 1733 -38. Vihittiin 1937, Raudun kirkonkirjassa mainittu kotipaikaksi Pyhäjärvi.

Tuossa pähkäiltävää.

Ursina

14.03.18, 23:26

Kiitokset. Koiviston pappi Carl ei oikein istu tuohon lapsikatraaseen. Jos väestölaskennassa 1712 13 -vuotias ja Koiviston pappi Carl yo 1729.
Muuten onko tämän Koiviston papin Caroluksen vaimo Johannas Christina Avenarius, jos on niin ketkä olisivat hänen vanhempansa?

esko_s

15.03.18, 07:00

Raudun kappalainen Georg Avenarius on isä.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5928

Karlista: on mahdollista tietysti, että venäläinen kirjuri on kirjoittanut iän väärin (tekstissä luvut kirjoitettu kirjaimin). Tekstissä kyllä lukee kolmetoista, mutta jos pitäisi olla kolme? Silloin olisi syntynyt 1709. Vuoden 1724 väestöluettelon aikaan olisi 15-vuotias ja jo opiskelemassa muualla?

Ursina

15.03.18, 11:09

Ok, muuten mistä voin löytää sen venäläisen tekstin kokonaan koskien tätä asiaa. Onko joku linkki jonkun arkiston sivulle vai onko sinulla kopioituna tätä asia koskeva dokumentti?
Muuten voitaisiinko siirtyä emailin käyttöön, niin menee helpommaksi kysellä.
Minulle:
pekka.ursinus*hotmail.com

esko_s

15.03.18, 12:54

Venäläinen väestöluettelo on Venäjän arkistossa kirjana, josta se on löydetty jalkatyönä. Suvannon seudun sukututkimuspiiri osti omia alueitaan koskevat sivut (arkisto digitoi). Ei siis ole julkisesti saatavissa. Tätä on sitten käännetty ja tulkittu muutamien henkilöiden toimesta. Suvannon seutu tarkoittaa Rautu, Sakkola, Metsäpirtti, Vuoksela ja Pyhäjärvi - kokonaisuutta tässä yhteydessä.

Historiallisessa näkökulmassa väestöluettelo on tehty sen jälkeen, kun venäläiset olivat jo valloittaneet Käkisalmen vuonna 1710 (myös Viipuri oli siinä vaiheessa venäläisten hallussa). Kannakselta katsottuna nykyisin joissakin historiaopuksissa mainittu tulkinta isovihan alkamisesta vasta siitä, kun tultiin nykyisen rajan yli tuntuu jotenkin omituiselta suomettuneelta tulkinnalta. Rauha solmittiin vuonna 1721.

Voin siirtyä meilin käyttöön.