Culju - Culjula - Kulju Alatorniolla

[Outika]

Henrik Eskilinpoika Greus vihittiin Haukiputaalle Brita Tuomaantytär Halosen kanssa vuonna 1746. Henrik Eskilinpoika oli vihkitietojen mukaan Torniosta kotoisin ja morsian Haukiputaalta. Haukiputaan rk:n vv 1759 – 76 mukaan Halosen eli Greusin taloudessa asui sulhanen Hans Eskilinpoika Greus, joka vihkitiedoissa oli vielä Culiunen. Hans oli luultavasti Eskel Niilonpoika Kuliusen 1720 syntynyt poika Hans, joka kastettiin 1.2.1720 Alaraumolla. Hansin kummeina olivat Hans Laurinpoika ja vaimo, Pehr Pekanpoika ja vaimo Lapinjärveltä, Eric Erson ja Elin Pekanpojan tytär[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Hansin veli Henrik syntyi 1722 ja hänet kastettiin 18.2.1722 Alatornion Ala-Raumolla. Alatornion rippikirjassa vv 1750 – 62 Culjulassa asuu Olli Eskilinpoika (1703) ¼ mtl Culjulan tilaa perheensä kanssa. Toinen vielä epäselvä Culju oli Caisa Eskilintytär Culju, joka vihittiin Pekka Terwon kanssa Tervolan Lapinniemeen jo vuosia aiemmin, sillä Caisa kuoli jo 1714.

Wikitieto kertoo Kivirannan historiasta seuraavaa: Alatornion manttaaliluettelot sotamiesten ottoa varten vuodesta 1621 kertovat, että Kivirannalla oli useampia taloja, mm. Esko eli Kunnari (Gunnar), Mäki, Junes, Fräki ja Purra. Kun sotaväkeen sitten asetettiin kaksi ruotua, jäi isännät vain Fräkin, Mäen ja Eskon taloihin. Muut isännät lähtivät sotaretkelle Eurooppaan. Sitten 1600 luvun loppupuolella Kivirannan eteläosaan syntyi Föraren eli Kuljun tila ja kylän pohjoispäähän Murjaanin tila. Mäen tila tuhoutui Isovihan aikana kun kasakat polttivat sen (Kiviranta, Wikipedia).

Brottstycken ur det tidiga Haparanda – Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 – 1700. PE. Snell[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) kertoo, että Kivirannan no 10 Förare eli Kulju oli luultavimmin Peder Bengtinpojan perustama. Peder oli Torniossa porvarina vv 1645 – 52. Peder peri Ingeborgin vuonna 1655 yhdessä kahden tyttären ja pojan kanssa, jotka asuivat tilalla. Edelleen Eskil Eskilinpojan vaimo mainitaan käräjillä 27.7.1684, jolloin Eskilin vaimo ja Ingeborg -leski Eskon tilalta hakivat Henrik Mårtenssonin jälkeen hänen äitinsä puolen perintöoikeutta.

Edelliset liittyvät ilmeisesti Laivaniemen Culjun eli Kuljun tilaan ainakin tilan nimen osalta. Antti Eskilinpoika Ruuth asusti vuodesta 1539 Laivaniemen Kuljun tilaa. Antti oli nimismiehenä 1539 – 62. Anttia seurasi isäntänä 1572 Eskil Antinpoika, ilmeisesti Antin poika. Mainitaan, että länsman eli nimismies oli identtinen kirkkoherra Eskil Antinpoika Ruuthin kanssa ja isäntänä oli vielä Eskil Klockare. Lähteissä (avkortningslängden) vuodelta 1576 mainitaan: Har Herr Eskil i tornöö fritt sitt hemman i Laffuanes för det han är länsman 12 marklnad. Eskil Antinpoika seurasi herra Lauria Kemin kirkkoherrana 1558, mistä hän muutti Tornioon vuonna 1566. Eskil ehti elämänsä aikana hankkia suuren omaisuuden ja hän oli yksi rikkaimmista miehistä koko seudulla ja samalla ruomen rikkaimpia pappeja. Eskil Antinpojan jälkeen jäi 1596 leski Barbro Håkanintytär. Eskil Antinpojalle on kirjattu pojat Antti, Hans, Israel (†1599) ja Carl, jotka kaikki asuivat Torniossa. Antilla oli kuunari Kalixissa, mikä lie ollut tärkein satamapaikka tuohon aikaan. Veli Israel purjehti Torniosta tavaraa Tukholman ja Tornion välillä.

Pojista Hans toimi voutina ja hänen jälkeensä jäi leski Marit ja tytär Anna, joka miehensä Erik Jönssonin kanssa vuonna 1607 jatkamaan tilanpitoa Raumolla. Hans Eskilinpoika toimi voutina vuonna 1577 ja hän peri maakirjan mukaan Eskil Antinpojan Laivaniemen tilan ja sai verovapauden tilalle, mutta vuonna 1589 veljensä Carl Eskilinpoika lunasti tilan itselleen. Carl Eskilinpoika asui Laivaniemessä ja hänkin toimi nimismiehenä 1594. Carlin leski vihittiin Olli Bengtinpojan kanssa ja Olli, joka oli nyt isäpuoli, sai 1611 vapauden Carl Eskilinpojan tilaan Laivaniemessä. Carl Eskilinpojan leski oli Iliana Ljungontytär ja hän asui Laivaniemessä 1609 herr Eskilin lesken kanssa. Siinä vaiheessa kun Olli Bengtinpoika vaimonsa Iliana Ljungontyttären kanssa ylösotti Lauri Ollinpojan tilan Yliraumolla, muutti Erik Jönsinpoika Eskilin tyttären Annan kanssa Laivaniemeen ja samanaikaisesti Putaan tila jaettiin Daniel Israelinpojalle ja Jöns Hansinpojalle. Israel Eskilinpojan vaimo oli Anna ja heillä oli myös Putaalla omistuksia. Olli Bengtinpojan tilan Yliraumolla lunasti itselleen 1642 svärsonen eli vävy Johan Hansinpoika Kouri ja vuonna 1644 sen sai styvsonen eli poikapuoli Eskil Carlinpoika, joka käytti nimeä Esko.

Pohdinkin sitä, liittyvätkö Alatorniolta muuttaneet Henrik Eskilinpoika (1722) ja Caisa Eskilintytär Culju (keskustelu Condio – Hirmu) jollakin tapaa edellä mainittuihin henkilöihin tai tiloihin.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Alatornio syntyneet 1707 – 39 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=9126&pnum=31
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf

[Outika]

Kuljulan (no 18) tila sijaitsi Ala-Raumolla ja sen ensimäisenä isäntänä mainitaan J.Mäkitalon Alatornion isäntäluettelon mukaan Erik Ollinpoika vv 1543 – 87. Vahtola epäilee, että nimi tuli alkujaan Satakunnasta Alaraumolle ja Kivirannalle. Kuljulaa isännöi myöhemmin mm Tornion lukkari Eskeli Kuljander, joka Wahlbergin mukaan syntyi Kuljulan tilalla Ala-Raumolla[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Isäntäluettelo kertoo, että Kuljua isännöi vuodesta 1602 Niilo Erkinpoika Kulju ja häntä seurasi talossa Lauri Niilonpoika vuodesta 1612. Eskil Niilonpoika vuodesta 1630 ja Eskon jälkeen ilmeisesti veljensä Jöns Niilonpoika ja edelleen vuodesta 1671 Henrik Jönssinpoika ja Henrikin jälkeen Eskil Jönssinpoika vuodesta 1680 ja Eskon vaimo Malin vuodesta 1694. Vasta 1701 tuli isännäksi Eskil Kulju. Vuoden 1701 maakirjassa tila oli ½ mantaalin tila, josta ¼ osaa isännöi Eskel Kulliula ja toista neljännestä rouva Elin Kuliula (Länsi-Pohjan lääni hk 1701 kuva 63).

Suvannon tulkitsemissa Satakunnan vanhoissa aineistoissa löytyy Culiun eli Kuljun kylä Karkussa. Kuljun kylän asukkaat muuttivat pakon edessä pois Vesilahden Laukosta Karkkuun kun olivat joutuneet luovuttamaan vanhat oikeutensa ja maaomaisuutensa Kurkien rälssisuvulle. Kurjet omistivat tuohon aikaan lähes kaiken muun maan Laukossa ja Lempäälän seudulla.

Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Tarinoiden mukaan Kurki taisteli Turussa urhoollisesti Tanskaa, Ruotsin vihollista vastaan. Toisen tarinan mukaan Laukko oli palkkio siitä, että Matti Kurki luopui lappalaisten verotuksesta. Vanhin asiakirjoista tunnettu Kurki on Jaakko Kurki, joka mainitaan vuonna 1362 Satakunnan laamannina.

Lempäälä lienee vanha rautakautinen asuinpaikka ja täynnä mielenkiintoisia tarinoita. Internetin ehtymätön aineisto mm museoviraston sivuilla kertoo seuraavia tarinoita: Perimätiedon mukaan Laukko oli aikoinaan lappalaisten heimolinnoitus ja Kantelettaren tarinan keskus sekä peuroistaan sekä pakanapäällikkö Kirmukarmun haudasta tunnettu paikka. Kirmukarmu[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) jahtasi kristittyjä ja tovereihinsa kuuluivat nimiltä mainitut Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies ja Tarkan Mielikkitytär.
______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Sandström, Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorneås kyrkoböcker på 1800-talet, Anthroponymica Suecana 11; https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:605279/FULLTEXT01.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=259449#_ftnref1) Moilanen, Miekan ponnesta Kalevala Koruksi, Kalmistopiiri 2017 (Hautausten ja ihisjäännösten arkeologian sekä osteologian sivusto)

[Juhani Mäkitalo]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirmukarmu
Mielenkiintoista !

JM

[wittaniemi]

Sopisiko Caisa Eskilintytär Culju Eskil Niilonpojan (Culjun isäntä vuodesta 1630) tyttäreksi?


Anu

[Outika]

Olettaisin näin koska aika ja ikäkin taitavat sopia. Lisäksi tuo taustaverkosto on lähtöisin Torniosta mm Fräkejä ja Taskisia. Foorumilla on varmasti paremmin asian tuntevia, mutta seuraavanlaisia muistiinpanoja löytyy:
Kaisa Kulju (n 1630) oli Pekka Tervon kanssa naimisissa. Pekka Tervon ja Kaisa Eskilintytär Kuljun tytär Marketta Tervo vihittiin Henrik Fräkin kanssa. Tästä Henrikistä sanottiin, että tuli Siikajoelta ja olisi toiminut kirkkoherra Forbuksen uskollisena palvelijana aina kuolemaansa asti. Fräkin nimeä käyttäneitä asui myös Torniossa, joskin myös Limingan seudulla.

Henrik Fräkin ja Marketta Tervon tytär Valpuri (1725) vihittiin Antti Kontion kanssa. Parin poika Henrik Kontio vihittiin Susanna Niemen kanssa. Henrikin ja Susannan poika Antti jäi isännäksi Rantahirmuun Hirmulassa ja Malin vihittiin Pekka Särkelä eli Peurasaaren kanssa. Nämä Niemet ovat myös kiinnostaneet koska Susannan (1751) isä oli Pekka Samulinpoika Niemi (1729) - Samuli Pekanpoika Niemi (1711) - Pekka Henrikinpoika Matala ja Anna Samulintytär Niemi-Taskinen. Anna oli siis Laivaniemen Taskiloita ja isänsä oli Samuli Matinpoika Taskinen ja isoisä Matti Heikinpoika Taskila.

Culjulan lukkari mietityttää koska Sandström teoksessaan Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorenås kyrkoböcker pä 1800-talet siteeraa Wahlbergin tietoja ja kertoo, että Tornion lukkari syntyi Wahlbergin mukaan Kuljulan tilalla Ala-Raumolla. Lukkari Eskil Niilonpoika mainitaan useissa lähteissä, mutta en saa sopimaan tähän taloon mitenkään vaan hänet mainitaan Putaalla. Tosin Pudas ei ole kovin kaukana Ala-Raumosta?

Kirmukarmu ja museoviraston linkki on tässä (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=922010020).

[Juhani Mäkitalo]

Sitten taas asiaa ja lyhyesti ja omaa tietysti "pätevää" tutkimusta:
Eskil Nilson - klockare näkyy Putaan kylän Vuolikaisen tilalla 1557 - 69
ja näyttää muuttavan Haaparannan kylän Asplund-nimen myöhemmin
saamalle tilalle 1570 ja näkyy siellä 1597 asti.

Mistä muka tiedettäisiin, mistä joku 1557 tullut henkilö on tullut
ja vielä vähemmän missä on syntynyt, en ole 1500-luvun syntyneitä
missään nähnyt. En usko, että E.W. on tällaisia väittänyt. Minua ainakin
epäilyttää tällaiset "tutkijat", jotka joka väliin sanovat, että se ja se sanoo
sitä ja tätä. Lähteet esille ja lähteettömiä tietoja ei pidä levittää.

Kannattaa alkaa itsekin jotakin tutkia, ei tämä niin vaikeaa ole, ja
jättää se netin selaaminen vähemmälle ja siellä olevien kaikenkarvaiset
tekstit omaan arvoonsa.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Niinkuin nimim. Outika edellä siteeraa isäntäluettelojani aivan
oikein: Alaraumon Kulju:ssa ei ole yhtään Nilsiä 1500-luvulla,
on ensin Erik Nilson 1543-87 ja luultavasti poika Hindrik Erson 1589-

JM

[Juhani Mäkitalo]

On tässäkin otsikko - kaikki Kuljut samaan soppaan, vaikka
ei ole mitään tietoa niiden yhteenkuulumisesta.
Bonuksena sitten Kivirannan historia.
Näitä kun hetken aikaa lukee, alkaa tuntua, että itsekin sekoaa.

Pannaan tähänkin yksi tolkullinenkin lause:
Fräkin näyttää perustaneen Nils Olson Fräki, joka näyttää tulevan
Suensaaresta eli kaupungista 1629, ei siis ole Kivirannalla 1621.

Niitä P. Vuennon kylähistorioita kannattaa lukea varovaisuudella.

JM

[Outika]

Liitän tähän vielä tarkennuksena nuo lähteet sekä lainaukset:

Sandström, Finska och icke-finska tillnamn i Nedertorneås kyrkoböcker på 1800-talet, Anthroponymica Suecana 11 (sivu 94) (https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:605279/FULLTEXT01.pdf):

Kuljander har sannolikt anknytnig till den fi nomenklaturen i Tornedalen. J VAHTOLA (TKAS 219) meddelar att ett hemman med namn Kulju finns I Nedre Raumo och Kiviranta by samt Kuljula I Övre Raumo I fi NT. Han tror att namnet ursprungligen kan ha kommit från Satakunta I Finland. Enl E WAHLBERG (1960b) föddes klockaren i Torneå Eskeli Kulliander på hemmanet Kuljula i Nedre Raumo i fi NT. Det fi subst kulju har vanl bet ”hölja, en stor pöl” (se CHH 343). (Ang släkten Kulju i Lappland se äv POPPIUS & RAEVUORI 1937.)

S. Suvanto, Ylä-Satakunnan kihlakunta, Karkun hallintopitäjä (sivu 299) (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf):

Kuljun kylässä 1540 olleista taloista oli viisi Karkun hallinto- ja kirkkopitäjää sekä Karkun käräjäkuntaa, mutta lisäksi kylässä oli kaksi taloa, jotka maksoivat veronsa Vesilahden hallintopitäjään, mutta kymmenykset Karkun kirkkopitäjään, ja joiden väkeä sakotettiin verolaiminlyönteihin kuulumattomissa asioissa Karkun käräjillä. Näiden kahden talon omistajasuvut olivat tulleet Kuljuun 1532 Vesilahdelta Laukon kylästä. Ne luovuttivat silloin osuutensa Laukossa Kurkien rälssisuvulle, joka omisti siellä jo kaiken muun kylästä. Kurjet olivat juuri 1532 ostaneet itselleen Kuljun kylän rälssiosuuden. Se oli entistä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarin Pentti Lydekenpojan rälssiä niin, että se oli Pentin asuinkartanon Penttilän sivutila. Ks. Vesilahti, Laukko ja Pirkkala, Penttilä.

Kuliu mk 1540-70, Kuliw by kym 1558, Kuliw kym 1559, 1568. Maksoi ruokalisän voina. Kaikki talot on l600-luvulla yhdistetty Kuljun säteriksi.

Laukko sanana ja paikkana saattoi saada alkunsa liettuan sanasta klaugas, mikä tarkoitti kuikkaa ja tästä taasen mielikuvitus taivuttelemaan sanaa kuliw, kuliu, culju, culiu... ?