Raudanjoki

[PekkaJS]

Onkohan kukaan selvitellyt Raudanjoen vaiheita 1600-luvulla?

Erkki Ollinpoika (n 1663-1711) lähtee Oikaraisen isännäksi 1701. Tätä ennen hän on näkynyt Raudanjoen tilalla yhdessä veljensä Jöns Ollinpojan kanssa 1678 alkaen.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1344742&aytun=842.DI&j=159
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1343205&aytun=843.DI&j=30
Veli Jöns mainitaan henkikirjassa myös 1675 ja 1674:
http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Kemi/1674/1674_007_Henki.jpg

Tätä ennen Raudanjokea isännöivät henkikirjojen mukaan:
1671-1674 Matti Ollinpoika
1655-1669 Olli Ollinpoika ja
1653-1654 Matti Ollinpoika.

Onko kenelläkään tietoa Erkin ja Jönsin isästä ja miten kytkeytyvät näihin aiempiin tilan isäntiin? Lukeeko 1674 henkikirjassa Jönsin nimen edessä veljenpoika?

T Pekka

[Kimmo Kemppainen]

Kyllähän tuossa B: Son seisoo.
Kimmo Kemppainen

Lukeeko 1674 henkikirjassa Jönsin nimen edessä veljenpoika?

T Pekka

[Outika]

Siirrän Raudanjokea koskevia muistiinpanoja Sipi Könösen keskustelusta, koska vaimokseen löytyi Raudanjoen tytär. Lisäksi toinenkin Raudanjoki löytyy ketjusta.

Raudanjoki lienee hyvin vanhaa asumapaikkaa, sijaintinsakin puolesta. Raudanjoki sijaitsee Sodankylän ja Kemijärven risteyskohdassa, vedenjakajalla Korvasen ja Vuojärven välissä. Raudanjoki oli vanhaa lapinväen asuinkenttää ja myöhemminkin vielä hyvin harvaan asuttua seutua. Tästä on jäänyt paljon perimätietoa.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Lapin maankäytön aineistossa Enbuske kertoo, että Raudanjoen talotti ensimmäisenä Saarenkylästä ylävirtaan noussut Mankisen perhekunta.

Jos nyt lähdetään ajassa taaksepäin, Jussi Rauvanjoki perheineen kirjattiin Rovaniemen rippikirjaan vv 1700 – 1707[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Isä Olavikin oli vielä tuolloin elossa ja asusti samaa taloutta poikansa perheen kanssa. Isäntänä tai olla jo Juho-poika vaimonsa Carinin[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) kanssa.

Vuoden 1676 tiedoissa Kemihaaran Raudanjoen paikalla isännöi vielä Matti Jussinpoika Manginen ja lisäkseen (jatkaja) on kirjattu Olavi Olavinpoika, joka lienee tullut jatkamaan talonpitoa puolen manttaalin tilalle. Raudanjoen talo kirjattiin jo seuraavan vuoden 1677 maakirjaan kruununtilana ja puolen manttaalin talossa isäntinä ovat kirjatut sekä Olavi että Jussi Olavinpoika Raudanjoki. Jussi Olavinpojan vaimo Anna Matintytär sopisi olemaan talon tyttäriä, jos vielä 1676 isäntänä oli mainittu Matti Jussinpoika Manginen. Raudanjoen [Raufanjoki] nimeä kantoi Kemihaarassa vuoden 1680 tositekirjassa[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Jussi Olavinpojan veli Erkki Olavinpoika Raudanjoki. Eli Erkki Olavinpoika käytti Raudanjoen nimeä. Tositekirjan mukaan talossa asui veli Jussi [Jöns] Olavinpoika ja vaimo Anna Matintytär sekä tytär N: Olavintytär. Vuoden 1683 tositekirjassa Erkki Olavinpoika Raudanjoen talouteen on kirjattu isännän lisäksi veli Jussi Olavinpoika vaimonsa Anna Matintyttären kanssa ja edellisten lisäksi talossa asuivat veljesten sisaret Marketta ja Kaarina Olavintyttäret. Marketta Olavintytär muutti pois taloudesta vuoteen 1688 mennessä koska ei näy enää ko vuoden tositekirjassa. Vuoden 1695 maakirjassa Raudanjoen puolen manttaalin tilan isäntänä oli Juho Olavinpoika Raudanjoki ja isännöi taloa vielä maakirjassa vuonna 1699 ja vuoden 1710 maakirjatiedon mukaan Juhon tila oli kruununpuustellina. Juhon patronyymi Olavinpoika kerrotaan ainakin vuoden 1708 maakirjassa.

Tila sijaitsi paikallaan Kemihaarassa, vaikka kirjattiinkin myös Rovaniemeen ja Korkaloon joinakin vuosina. Käytäntö lienee ollut tämä varhaisina vuosina, ennen kuin kylät erotettiin toisistaan. Jos nyt pysytellään Kemihaaran tietämillä, niin Kemihaarassa asui vuonna 1632 Olavi Manginen ¾ -manttaalin talossaan[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). Varhaisimmat tiedot Rovaniemen seudulta löytyvät vuodelta 1543[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6), joskaan sukunimellä siellä ei taida löytyä yhtään isäntää, ei Mangista eikä muitakaan.

Olavia edelsi käsitykseni mukaan Kemihaarassa entisellä paikalla Matti Manginen vuodesta 1624 vuoteen 1629[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7), ja vuoden 1627 tilikirjassa, eli ¾ manttaalillaan Matti Jussinpoika [Jonson][8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8) (Mangine). Kemihaaran tilikirjan mukaan Matti Mangisen paikalla emännöi Marketta Olavintytär vuonna 1648 (olisiko ollut vaimo) ja tilan isäntä mainitaan jatkossa köyhänä vuoden 1651 maakirjassa. Matti Jussinpojan koko ¾ -manttaalin tila oli ½ manttaaliksi nyt kirjattuna vuonna 1651, ja taisi tähän kokoon jäädäkin. Matti Jussinpoika kirjattiin Rovaniemelle puolen manttaalin taloon Riksarkivetin ruotuluettelossa vuonna 1654, naapurina oli Jussi Jussinpoika Oikarainen. Olivatko Matti ja Jussi veljeksiä, vai oliko Matti naimisissa Jussi Oikaraisen sisaren kanssa? Matti Jussinpoika isännöi taloaan vielä 1673 maakirjassa, ja hänen jälkeensä isännäksi kirjattiin 1674 Olavi Olavinpoika poikansa Jussin kanssa ja Jussin vaimo oli Anna Matintytär. Anna-vaimo oli siis luultavasti talon tytär ja isänsä Matti Jussinpoika, jota edelsi paikalla isänsä Jussi Mangine puolen manttaalin tilalla.

Matti Mangisen isä lienee Korkaloon kirjattuna vuonna 1620 - 1621[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) Jons Manginé, joka makseli kymmenyksiä kylässä. Tila oli kokomanttaalin tila, merkattuna vuoden 1617 maakirjaan. Vuoden 1616 kymmenysluvuissa Korkalassa asui Jöns, jolle on kirjattu sukunimi Kå…..inen[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10), joskin vuoden 1612 tilikirjassa samalla paikalla on Jons Oikaraine.[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn11) Samaisella paikalla makseli kymmenyksiä vuosina 1605 - 1610 Jons Manginen ja oli isäntänä jo vuosien 1603 ja 1607 maakirjassa[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn12) ja kirjattiin vuoden 1606 maakirjaan Jönns Jaakonpoikana, jolloin tila oli neljännesmantaalin kokoinen. Mangin tila lienee sijainnut paikallaan, vaikkakin se kirjattiin vuonna 1589 - 1590 Rovaniemeen, Jons Manginis ja Mangions nimellä.

Nimistä Mangi ja Manginen, Mankinen: Mangeja ja Mangisia eleli tiettävästi Jukkasjärvellä Tornionjokilaaksossa sekä etelämpänä Suomenniemellä Mangisen nimellä. Tässä kyselen, voisiko Maunu -etunimi olla sukunimen alkuperä ja Maununpojasta kysymys. Mistä hän tuli, oliko ehken tuohon aikaan myös Rovaniemelle kirjatun Môns Hindersonin poika vai oliko vuoden 1588 tilikirjassa mainitun Jussi Olavinpojan jälkeläinen, jonka tila oli autiona vuonna 1587. Vai tuliko lännestä lapinmaasta vai etelästä muuttoaallon matkassa, ja onko tästä löydetty merkintöjä? Asiakirjojen mukaan Jöns Mangi (Vaikko) asusti Siggevaarassa 1600-luvulla[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn13) ja eräs Vaikko tilana oli Kemin maaseurakunnan kirkonkylässä
jokisuulla jo 1630-luvulla.


______________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75979/omju_2006_6_asutuksen_ja_maankayton.pdf?sequence=1
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Roi rk http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075575
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Roi rk 1715-1721 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075624
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) Pohjanmaan läänin tilit, tositekirja 1680 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761751
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) mk 1632 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055887_00056
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) Tilikirja 1543 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627549
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) P-P voutikunnan myllytulliluettelo 1629 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654065
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) P-P voutikunnan tilikirja 1627 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653249
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) P-P voutikunnan kymmenykset 1621 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647103
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) P-P voutikunnan henki ja kymmenysluvut 1616 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641348
[11] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref11) P-P tilikirja 1612 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652268
[12] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref12) P-P voutikunnan mk 1607 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655627
[13] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref13) http://lenvik-museum.no/meny5/Samisk%20historie/Dombok_Kautokeino_1639_1725_redigert_2007.pdf

[PekkaJS]

Alla kommennteja pariin kohtaan.


Raudanjoki lienee hyvin vanhaa asumapaikkaa, sijaintinsakin puolesta. Raudanjoki sijaitsee Sodankylän ja Kemijärven risteyskohdassa, vedenjakajalla Korvasen ja Vuojärven välissä. Raudanjoki oli vanhaa lapinväen asuinkenttää ja myöhemminkin vielä hyvin harvaan asuttua seutua. Tästä on jäänyt paljon perimätietoa.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Lapin maankäytön aineistossa Enbuske kertoo, että Raudanjoen talotti ensimmäisenä Saarenkylästä ylävirtaan noussut Mankisen perhekunta.En oikein ymmärtänyt mitä tässä Raudanjoella tarkoitit. Raudanjoen taloa en ainakaan tuon selityksen pohjalta osannut sijoittaa sinne missä se on eli Kemijoen pohjoisrannalle Oikaraisen kylään paikkaan, jossa Raudanjoki laskee Kemijokeen.


Vuoden 1676 tiedoissa Kemihaaran Raudanjoen paikalla isännöi vielä Matti Jussinpoika Manginen ja lisäkseen (jatkaja) on kirjattu Olavi Olavinpoika, joka lienee tullut jatkamaan talonpitoa puolen manttaalin tilalle. Raudanjoen talo kirjattiin jo seuraavan vuoden 1677 maakirjaan kruununtilana ja puolen manttaalin talossa isäntinä ovat kirjatut sekä Olavi että Jussi Olavinpoika Raudanjoki. Jussi Olavinpojan vaimo Anna Matintytär sopisi olemaan talon tyttäriä, jos vielä 1676 isäntänä oli mainittu Matti Jussinpoika Manginen.
Maakirjojen vuosilukujen käyttö määrittelemään kuka talossa on milloinkin ollut isäntä on epävarmaa, kun näiden tiedot laahaavat pahasti järjessä ja "isäntänä" voi olla jo vuosia sitten kuollut mies. Henkikirjoissa on ne nimet, jotka ovat kyseisenä vuonna tilalla veroa maksaneet (toki niissäkin on puutteita). Kuten Raudanjoen henkikirjoista nähdään Mats Jönsson (Mankinen) on isäntänä viimeisen kerran 1652. Sen jälkeen tila siirtyy Ollinpojille. Onko Mankisen tytär kenties jonkun näistä vaimo, ei tästä selviä. Veikkaisin kuitenkin että Jöns Olssonin vaimo Anna Matintytär, joka lienee syntynyt 1600-luvun puolivälin tietämillä ei ole Mankisen vaan sopisi ikänsä puolesta paremminkin olemaan esimerkiksi Anttilan Matin tytär (ks. myös http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t6854985).

Raudanjoen henkikirjat 1650-1713:
1650 Mats Jönsson
1651 Mats Jönsson
1652 Mats Jönsson, vaimo, poika ja pojan vaimo
1654 Mats Ollsson, vaimo, poika ja pojan vaimo
1655 Olof Ollsson, vaimo
1657 Olof Ollsson -, 2 poikaa, 2 vävyä
1658 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1659 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1660 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1663 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo, tytär
1665 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1667 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1669 Olof Ollsson, vaimo, poika, pojan vaimo
1671 Mats Ollsson, vaimo
1674 Mats Ollsson, vaimo Charin Johansdr, veljen poika Jöns Ollsson
1675 Jöns Ollsson
1676 Jöns Ollsson
1677 Jöns Ollsson, veli Erik Ollsson
1678 Jöns Ollsson, vaimo Anna Matsdr, veli Erik Ollsson
1680 Erik Ollsson, veli Jöns Ollsson, vaimo Anna Matsdr, sisar M Ollsdr
1681 Erik Ollsson, veli Jöns Ollsson, vaimo Anna Matsdr, sisar Margeta Ollsdr
1683 Erik Ollsson, veli Jöns Ollsson, vaimo Anna Matsdr, sisar Margeta Ollsdr, sisar Charin Ollsdr
1688 Erik Ollsson, veli Jöns Ollsson, vaimo Anna Matsdr, sisar Charin Ollsdr
1689 Erik Ollsson, veli Jöns, vaimo Anna, sisar Charin
1690 Erik Ollsson, veli Jöns, vaimo Anna
1691 Jöns Ollsson, vaimo Anna, veli Erik
1692 Jöns Ollsson, vaimo Anna, veli Erik
1695 Jöns Ollsson, vaimo Anna, veli Erik
1696 Jöns Ollsson, vaimo Anna, veli Erik
1697 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, veli Erik
1698 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, veli Erik
1699 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, veli Erik
1700 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, veli Erik
1701 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, veli Erik => Oikarainen
1702 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, poika Jöns
1703 Jöns Raudanjoki, vaimo Anna, poika (isäntä) Jöns
1704 Jöns Raudanjoki, äiti Anna,
1706 Johan Raudanjoki, äiti Anna, veli Erik, tytär Margareta
1707 ?? ?? veli Erik, tytär (epäselvä)
1708 Johan Raudanjoki, vaimo Charin, veli Erik, tytär Margareta, veli Matts,
1709 Johan Raudanjoki, veli Erik, tytär Margareta, veli Matts,
1711 Johan Raudanjoki, vaimo Charin, veli Erik, tytär Margareta,
1712 Johan Raudanjoki, vaimo Charin, veli Erik, tytär Margareta,
1713 Johan Raudanjoki, vaimo, veli Erik, veli Matts,

[Outika]

En oikein ymmärtänyt mitä tässä Raudanjoella tarkoitit. Raudanjoen taloa en ainakaan tuon selityksen pohjalta osannut sijoittaa sinne missä se on eli Kemijoen pohjoisrannalle Oikaraisen kylään paikkaan, jossa Raudanjoki laskee Kemijokeen. Tässä kohtaa olen tutkinut karttaa, mutta nyt kun asia tuli puheeksi, huomaan, että löytyy kaksikin Raudanjokea. Tämän väärän näistä taisi tunnistaa, ja oikeaa en. Hyvä korjaus. Tuo Oikarais-kontaktikin tulee tässä loogiseksi, jota kyllä mietin jo aiemmin.

Aivan kaikki mk, kymm ja hk -listat eivät ole toistaiseksi käytössä, aikaresurssikin toistaiseksi rajoittaa ahkeraa etsimistä. Olen tässä käyttänyt löytyneitä ja tottahan se on maakirjojen tietojen laahaus. Monesti olen miettinyt, onko se isäntä hävinnyt tilaltaan esimerkiksi kun perunkirjoitus tai muu vastaava tilaa koskeva tapahtuma (esim myynti tai vaihto) on toteutunut. Kymmennysluettelot käsittääkseni kertovat sen, kuka viljelyksistä on kymmenykset hoitanut, eli oliko tilaa viljellyt asukas.

Anna Matintyttärestä; mietin Hiskin merkintää, miksi hänet kirjattiin Anttilan nimellä hautaustietoihin.

[PekkaJS]

Aivan kaikki mk, kymm ja hk -listat eivät ole toistaiseksi käytössä, aikaresurssikin toistaiseksi rajoittaa ahkeraa etsimistä.
Digiarkistoa täydentävät vuodet löytyvät hyvin täältä:
https://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/

Anna Matintyttärestä; mietin Hiskin merkintää, miksi hänet kirjattiin Anttilan nimellä hautaustietoihin.
Kotitalosta isältä perityksi sukunimeksi sen tulkitsen. Annan (ehkä) viimeinen laspsi Anders käy ensimmäisen kerran ripillä 1712, minkä perusteella tulkitsen, että hän olisi syntynyt vasta 1690-luvun puolivälin jälkeen, mihin myös hautausmerkintä 1774 78 vuotta viittaa (joissakin rippikirjoissa tosin syntymävuodeksi mainitaankin 1685). Näin Anna olisi syntynyt vuoden 1650 tietämillä - ehkä vähän ennen.

[Markku Pelttari]

Pekan henkikirjaluettelon loppupäässä Raudanjoen isäntäparina ovat Juho Juhonpoika ja vaimo Kaarina. Rupesin hiukan tarkemmin kaivelemaan asiaa, koska omissa tiedoissani näkyi olevan vain heidän nimensä, ei muuta. Rippikirjamerkinnän mukaan he häipyvät jonnekin n. 1721. www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=3366&pnum=20

Ilkka Väätin Raudanjokea koskevassa selvityksessäkin (Rovaniemi, taloja ja sukuja) todetaan, että he poistuivat talosta v. 1721. Nyt jälkiviisaana voi sanoa, että rippikirjan epäselvässä merkinnässähän on selvästi mainittu Tervola. Löysin nimittäin Juho Juhonpojan kuolinmerkinnän Hiskistä Tervolassa. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7961707

Raudanjoet olivat siis muuttaneet Tervolaan Mattisen eli Ylä-Mattilan taloon. Tämän perheen jälkeläiset löytyvät Mattisen nimellä.

Kuolintiedosta selviää myös vaimo Kaarinan tausta. http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7961926

Kaarina Juhontytär Viiri, hänkin kotoisin Kemihaarasta. Kaarinan kuoliniäksi mainittu 80 vuotta hiukan epäilyttää, hän olisi syntynyt jo 1669, kun puoliso Juho lienee syntynyt n. 1682.

Juho Juhonpoika Raudanjoen äidin Anna Matintytär Anttilan taustaa on edellä arvuuteltu. Kyllä hän varmaankin oli Matti Heikinpoika Anttilan ja Kaisa Heikintyttären tytär kuten Pekkakin arveli (ja samoin Ilkka Väätti). Mielenkiintoista on, että Juho Juhonpoika Raudanojan sedän, myöhemmin Oikaraisena tunnetun Erkki Ollinpoika Raudanojan puoliso oli Kirsti Matintytär Anttila. Raudanojan veljekset naivat Anttilan sisarukset!

[Outika]

Nythän tuli mainio aineisto, suuret kiitokset:)

Jatkaisin mieluusti kyselemällä kun toisesta ketjusta löydän Elina Erkintytär Oikaraisen (s n 1689), jolle olen kirjannut Erkki Erkinpoika Oikaraisen ja Kirstin vanhemmiksi ja isovanhemmiksi Erkki Ollinpoika Oikarisen (Raudanjoki) ja Kaarina Jaakontyttären. Onkohan Erkit menneet minulla tässä ketjussa sekaisin.

[Markku Pelttari]

Minulla Elinan tausta on merkitty näin.

Elina Erkintytär Oikarainen (n. 1696 - 1753, haudattu 7.1.1753), puoliso Matti Paavonpoika Enqvist l. Halonen.

Elinan vanhemmat: Erkki Laurinpoika Oikarainen (1663 - ?) ja Kaarina Heikintytär Vitikka (n. 1666 - 23.2.1745).

Isä-Erkin vanhemmat: Lauri Juhonpoika Oikarainen (n. 1620 - n. 1685) ja Kaarina Jaakontytär.

Varhemmassa "Kemihaaran asuttajia"-blogissa minusta sinäkin olit merkinnyt suunnilleen näin?

[Outika]

Kiitos sinulle, missähän välissä minä olen omiani "rukannut":) Nimet olivat vaihtuneet, mutta muussa tekstissä oikeat nimet olivat tallella. Korjattu nyt.