Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kertoisitteko minulle Vahtolan talon vaiheet Haukipudas
Silmiini osui Tarina jossa kerrottiin Vahtolan talosta Haukiputaalla, pintapuolista tietoa, ja koska juureni ovat kyseisen talon vällyjen välissä kiinnostaa talon historia varsinkin alkutaival.
Tarina jonka luin mainitsi että Yrjö Vahtola olisi asustellut taloa 1500-Luvun keskivaiheilla ja lopussa. Voisiko asiaa tunteva kertoa minulle tämän alun tästä talosta . Sähköposti; elina.kamarainen*hotmail.com.
jos joku on tutkinut tämän talon suvun ja pikkasen vaimojenkin sukuja olisin valmis ostamaan / ottamaan ihan lahjoituksena vastaan hänen tutkimuksensa ihan omaksi ilokseni ja kiinostukseni sammuttamiseksi.
Minulle on myöskin kerrottu että talon mies linja katkesi 1700-luvulla kertoisiko vielä tästä.
Kiitos Elina
Sähköposti
elina.kamarainen*hotmail.com
s.peltonen
12.05.15, 21:43
Tervehdys Elina,
Silmiini osui Tarina jossa kerrottiin Vahtolan talosta Haukiputaalla, pintapuolista tietoa, ja koska juureni ovat kyseisen talon vällyjen välissä kiinnostaa talon historia varsinkin alkutaival.
Tarina jonka luin mainitsi että Yrjö Vahtola olisi asustellut taloa 1500-Luvun keskivaiheilla ja lopussa. Voisiko asiaa tunteva kertoa minulle tämän alun tästä talosta.
Vahtolan taloa en ole tutkinut, joten omat muistiinpanoni sen osalta ovat vain yleisellä talossa olevia merkintöjä. Selailin jossain vaiheessa Iin pitäjän verokirjat läpi vuosilta 1547-1713 ja koetin järjestellä tiedot talokohtaisiin listoihin. Haukiputaan, Kellon, Alakiimingin ja Ylikiimingin kylien osalta selailin lisäksi vuosien 1624-1632 henkikirjat, koska niiden osalta rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1732. Kirjoittelen tähän tietoja, joita ripottelin Vahtolan talon kohdalle. Laitan tiedot tänne foorumille, jotta muut voivat oikaista asiaa, mikäli havaitsevat tiedoissa virheellisyyttä. Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.
Iin ensimmäinen veroluettelo on vuodelta 1547. Vuosien 1547-1550 veroluetteloihin Haukiputaalle kirjataan Niilo Ollinpojan talo; tämä saattaisi olla Vahtolan talon kirjaus. Vuosien 1551-1584 veroluetteloihin ja vuoden 1585 kymmenysluetteloon kirjataan Nuutti Niilonpojan talo; nämä sopisivat Vahtolan talon kirjauksiksi. Vuoden 1585 maakirjassa talo kirjataan Yrjö Jaakonpojan nimellä. Talo kirjataan Yrjö Jaakonpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1586-1623.
Vuoden 1624 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650514&aytun=2142134.KA&j=195) maantarkastuskirjassa talo kirjataan jo Erkki Yrjöpojan nimellä. Kyseisen vuoden maakirjassa vaikuttaa olevan sellaisia isäntien nimiä, joiden voidaan hyvällä todennäköisyydellä olettaa tuolloin olevan elossa. (Maakirjoihin talo saatetaan kirjata vanhan isännän nimellä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun vanha isäntä on luovuttanut isännyyden seuraajalleen, muuttanut muualle taikka jopa kuollut.)
Vuoden 1624 maantarkastuskirjassa Erkki Yrjönpojan talon kohdalla kommentti "ähr kommit ifrån denne medh arff, sedhan Johan Ottesons refning". Mikäli ymmärsin kommentin oikein, niin talo on tullut Erkille perintönä (vuonna 1608 tehdyn) Johan Ottesonin maantarkistuksen jälkeen. Vahtolan talo kirjataan Yrjö Jaakonpojan nimellä vielä vuosien 1626-1629 myllytulliluetteloissa, vuosien 1626-1635 karja- ja kymmenysluetteloissa sekä vuosien 1627-1634 maakirjoissa.
Vuodesta 1635 alkaen Vahtolan talo kirjataan Erkki Yrjönpojan nimellä kaikissa veroluetteloissa. Talo mainitaan Vahtolan taloksi jo vuoden 1626 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2653100&aytun=2142146.KA&j=64) karja- ja kymmenysluettelossa (oikeanpuoleinen sivu, neljäs rivi). Monen talon kohdalla talon nimi mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 1647 kymmenysluettelossa. Vuoden 1645 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12164538&aytun=1971224.KA&j=141) autiotaloluettelossa (oikeanpuoleinen sivu, alin rivi) mainitaan Erkille sekä patronyymi (Jörenson - Yrjönpoika) että lisänimi (Vahtola). Tuolloin talon mainitaan palaneen tulipalossa. Kymmenysluetteloissa Erkille mainitaan sekä patronyymi että lisänimi ensimmäisen kerran vuonna 1647 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12622055&aytun=1971233.KA&j=69) (Haukiputaan 8. alin talo). Iin pitäjän vuoden 1641 kesäkäräjillä (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705202&aytun=1673643.KA&j=58)) mainitaan niittykiistan yhteydessä Erkki Vahtola ja hänen poikansa Matti Erkinpoika.
Iin pitäjän vuoden 1653 kesäkäräjillä (vasemmanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708116&aytun=1673646.KA&j=101)) haukiputaalainen Erkki Yrjönpoika Vahtola kertoo, että hän ja hänen vaimonsa Marketta Niilontytär ovat tulleet vanhoiksi ja heidän poikansa Paavo Erkinpoika on otettu sotilaaksi. Vuoden 1641 käräjillä ja vuoden 1633 ruodutusluettelossa mainittu Matti poika on ehkä tuolloin jo edesmennyt (koska käräjillä mainitaan "deras ende son Pååll Erichson"). Erkki ja hänen vaimonsa ilmoittavat haluavansa ottaa syytinkimiehekseen haukiputaalaisen Kalle Laurinpojan. Kalle Laurinpoika saattaisi olla Haukiputaalla sijaitsevasta Torvelan talosta. Torvelan talo kirjataan veroluetteloissa Kalle Laurinpoika Torvelan nimellä vuosina 1647-1652; ja lisäksi vielä vuoden 1653 maakirjassa ja kymmenysluettelossa. Vuoden 1653 henkikirjassa Torvelan talo kirjataan jo Matti Laurinpojan nimellä. Samaisen vuoden henkikirjassa Vahtolan talo kirjataan Kalle Laurinpojan nimellä.
Vahtolan talo kirjataan Erkki Yrjönpojan nimellä vielä vuoden 1653 maakirjassa ja kymmenysluettelossa sekä kaikissa veroluetteloissa vuosina 1654-1659. Maakirjoissa talo kirjataan Erkin nimellä vuoteen 1681 saakka. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Erkki olisi tuolloin enää elossa. Iin pitäjän talot kirjataan maakirjoissa vuoteen 1681 saakka tyypillisesti sen isännän nimellä, jonka nimellä talo kirjattiin maakirjaan 1640-luvulla. Vuosien 1673 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13588128&aytun=1972618.KA&j=49), 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12262008&aytun=1972683.KA&j=18), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184221&aytun=1972747.KA&j=16) ja 1679 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13539452&aytun=1973433.KA&j=12) maakirjoissa vanhan isännän nimen ohella kuitenkin mainitaan myös nykyisen isännän nimi. Vuoden 1673 maakirjassa nykyiseksi isännäksi Vahtolan taloon kirjataan Kalle Laurinpoika. Vuoden 1675 maakirjassa nykyiseksi isännäksi kirjataan Erkki Laurinpoika. Luultavasti tuolloin etunimi on kirjattu maakirjaan virheellisesti. Seuraavan vuoden maakirjassa nykyiseksi isännäksi kirjataan jälleen Kalle Laurinpoika. Vuoden 1679 maakirjassa uudeksi isännäksi kirjataan jo Juho Kallenpoika. Tuolloin Vahtolan talo mainitaan köyhäksi.
Vuosien 1674 ja 1679 talvikäräjillä sekä vuoden 1681 kesäkäräjillä oululainen Tuomas Tuomaanpoika penää saataviaan Vahtolan talosta:
Iin talvikäräjät 02-03.01,05.01,07.01.1674 (KO a:13, 515; vasemmanpuoleinen sivu, juttu 22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3715903&aytun=1674130.KA&j=544))
Iin talvikäräjät 11-13.03.1679 (KO a:21, 89; vasemmanpuoleinen sivu, juttu 311 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3724885&aytun=1674148.KA&j=91))
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1, 695; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3684517&aytun=1657953.KA&j=350))
Vahtolan talon velkoja käsitellään vuosien 1681 ja 1682 talvikäräjillä:
Iin talvikäräjät 12.02,14-15.02.1681 (KO a:1, 75; oikeanpuoleinen sivu, keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3683878&aytun=1657953.KA&j=41))
Iin talvikäräjät 20-22.02.1682 (KO a:2, 343; oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685249&aytun=1657954.KA&j=176))
Vahtolan talo velkaantuu myös kruunulle; talosta jää verot maksamatta. Vuosien 1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22185984&aytun=1973438.KA&j=16), 1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22057316&aytun=1973460.KA&j=80) ja 1682 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13566341&aytun=1973480.KA&j=17) maakirjoissa Vahtolan talo mainitaan vielä verotilana (perintötilana), tosin vuosina 1680 ja 1682 talo mainitaan (vero)autioksi. Vuoden 1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13568124&aytun=1973511.KA&j=17) maakirjassa Vahtolan talo mainitaan kruununtilaksi, ja talo mainitaan ylösotetuksi. Koska talosta jäivät verot maksamatta, talo lakkasi olemasta perintötila ja se muuttui kruununtilaksi.
Seuraava isäntäpari vaikuttaa olevan Jaakko Filipinpoika Luukela ja tämän vaimo Liisa Kallentytär Vahtola. Autioituneen Vahtolan talon ylösottaa mahdollisesti Jaakon isä, ja sen jälkeen Jaakko poika muuttaa taloon isännäksi. Vuosien 1682 ja 1683 kesäkäräjillä haukiputaalainen Filip Eskonpoika (Luukela) tuo esiin verohylyksi jääneen Vahtolan talon asiaa:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (KO a:2, 587; oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685486&aytun=1657954.KA&j=299))
Kesäkäräjät 16-18.07.1683 (KO a:3, 277, vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3686134&aytun=1657955.KA&j=149))
Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg) henkikirjasta alkaen henkikirjoissa mainitaan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Filip Eskonpoika Luukelan taloon kirjataan Filipin lisäksi poika Tuomas Filipinpoika ja tämän vaimo Marketta Martintytär, poika Filip Filipinpoika ja tämän vaimo Valpuri Heikintytär sekä poika Jaakko Filipinpoika. Vuosien 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649711&aytun=1972742.KA&j=128), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650473&aytun=1972796.KA&j=114) ja 1677 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648935&aytun=1973084.KA&j=122) henkikirjoissa Luukelan taloon kirjataan samaiset henkilöt. Tämän jälkeen Filip Eskonpojasta ei enää makseta henkirahaa. Filip on edelleen elossa, hänestä on mainintoja myöhemmillä Iin käräjillä. Luukelan talo kirjataan Filip Eskonpoika Luukelan nimellä myös vuoden 1682 maakirjassa; tuolloin maakirjaan on päivitetty isäntien nimet. Tuolloin Filip Luukelan talo mainitaan kestikievariksi ja postitaloksi. Vuonna 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645803&aytun=1973089.KA&j=81) Filipin taloon kirjataan Tuomas Filipinpoika Luukela ja tämän vaimo Marketta Martintytär, veli Filip Filipinpoika ja tämän vaimo Marketta Heikintytär sekä veli Jaakko Filipinpoika. Vuosina 1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12761757&aytun=1973448.KA&j=92) ja 1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12647394&aytun=1973473.KA&j=385) henkirahaa maksetaan Tuomas Filipinpoika Luukelasta ja tämän vaimosta Marketta Martintyttärestä, veljen vaimosta Valpuri Heikintyttärestä sekä pojasta (Tuomaan veli) Jaakko Filipinpojasta.
Vahtolan taloon kirjataan vuoden 1674 henkikirjassa Kalle Laurinpoika ja tämän vaimo Liisa Pertintytär, pojat Juho Kallenpoika ja Antti Kallenpoika sekä itsellinen Karin Pentintytär. Seuraavana vuonna taloon kirjataan Kalle Vahtola, poika Juho Kallenpoika ja tämän vaimo Brita Simontytär sekä itsellinen Karin Pentitntyär. Vuonna 1676 taloon kirjataan Kalle Vahtola, poika Juho Kallenpoika ja tämän vaimo Brita Simontytär, sekä poika Pekka Kallenpoika. Tämän jälkeen Kallesta ei enää makseta henkirahaan. Vuonna 1677 taloon kirjataan Juho Kallenpoika ja tämän vaimo Brita Simontytär sekä poika (Juhon veli) Pekka Kallenpoika. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Juho Kallenpojasta ja tämän vaimosta Brita Simontyttärestä. Vuosina 1680-1681 ja 1683 henkirahaa maksetaan vain Brita Simontyttärestä.
24.06.1682 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318773&aytun=824768.KA&j=66) vihitään Jaakko Filipinpoika Luukela ja piika Liisa Kallentytär Vahtola, molemmat Haukiputaalta. Jaakko ja Liisa muuttavat ilmeisesti ensin Luukelan taloon. Vuonna 1683 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13022160&aytun=1973491.KA&j=240) kokomanttaalin Luukelan talosta maksetaan henkirahaa Marketta Martintyttärestä, pojan vaimosta (Marketan miehen veljenvaimo) Valpurista, veljestä (Marketan miehen veljestä) Jaakko Filipinpojasta ja tämän vaimosta Liisa Kallentyttärestä, renki Markus Markuksenpojasta ja piika Karin Kallentyttärestä. Pian tämän jälkeen Jaakko ja Liisa muuttavat Vahtolan taloon. Vuoden 1686 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12669516&aytun=1973527.KA&j=244) kymmenysluettelossa Vahtolan talo kirjataan jo Jaakko Vahtolan nimellä. Vuonna 1688 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12905122&aytun=1973577.KA&j=259) Vahtolan talosta maksetaan henkirahaa Jaakko Filipinpojasta ja tämän vaimosta Liisa Kallentyttärestä.
Minulle on myöskin kerrottu että talon mies linja katkesi 1700-luvulla kertoisiko vielä tästä.
Mieslinja vaikuttaa katkenneen ainakin 1680-luvulla, kun talon isännyyttä ei jatkanut poika, vaan aiemman isännän vävy Jaakko Filipinpoika Luukela. 1600-luvun puolivälissä vaikuttaisi katkenneen niin mieslinja kuin naislinjakin, kun talon isännyys siirtyi syytinkimies Kalle Laurinpojalle (uusi isäntä ei ollut talon poikia, eikä uusi emäntä ollut talon tyttäriä).
Jaakko ja Liisa saavat ilmeisesti ainakin seuraavat lapset: Brita (s.01.04.1683 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318804&aytun=824768.KA&j=7)), Johannes (s.18.03.1684 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318805&aytun=824768.KA&j=8)), Erkki (s.10.05.1685 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318807&aytun=824768.KA&j=10)), Marketta (s.28.08.1687 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318811&aytun=824768.KA&j=14)), Karin (s.24.11.1688 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318816&aytun=824768.KA&j=19)) ja Jaakko (s.04.05.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318758&aytun=824768.KA&j=51)). Haukiputaan kastettujen luettelo puuttuu keväästä 1692 loppusyksyyn 1715, joten muille Jaakon ja Liisan mahdollisille lapsille ei ole löytynyt kastetietoja.
Vuoden 1709 kesäkäräjillä Jaakko pyytää Vahtolan talon verotuksellisen koon pienentämistä:
Iin kesäkäräjät 29.06.1709 (KO a:30, 697, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573128&aytun=1657983.KA&j=342))
Vuoden 1712 maakirjassa mainitaan, että talon verotuksellista kokoa oli pienennetty neljännesmanttaalilla 19.03.1684, ja talon verotuksellista kokoa pienennettiin 15.01.1710 vielä 1/6 manttaalia.
Jaakon ja Liisan poika, Erkki, kirjataan ensimmäisen kerran henkikirjaan vuonna 1708 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12168952&aytun=1974792.KA&j=425). Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Jaakosta ja tämän Liisa vaimosta. Erkki poika mainitaan raihnaiseksi. Vuonna 1710 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12921470&aytun=1977917.KA&j=476) Vahtolan talosta maksetaan henkirahaa Jaakosta ja tämän Liisa vaimosta. Seuraavan (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=10963857&aytun=1977923.KA&j=533) vuoden henkikirjaan kirjataan Jaakko, vaimo Liisa ja tytär, jolle ei maininta nimeä. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Liisasta. Jaakon mainintaan menehtyneen. Tyttären mainitaan olevan Kellossa. Vuonna 1712 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=10987872&aytun=1977927.KA&j=401) henkirahaa maksetaan Erkki Vahtolasta, tämän vaimosta ja renki Tapanista. Seuraavana (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12209699&aytun=1978107.KA&j=342) vuonna henkirahaa maksetaan vain Erkin vaimosta. Erkin vaimolle ei mainita etunimeä vuosien 1712-1713 henkikirjoissa. Iin pitäjän henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723. Jaakko Vahtolan 52-vuotias leskivaimo haudataan 26.05.1715 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319086&aytun=824769.KA&j=259). Kyseessä saattaa olla Jaakko Filipinpoika Luukela Vahtolan leskivaimo Liisa Kallentytär.
Hiskin mukaan (näitä en ole tarkistanut Haukiputaan kastekirjasta) Erkki Jaakonpoika Vahtola ja tämän vaimo Marketta Jaakontytär saavat ainakin seuraavat lapset: Marketta (s.22.01.1718), Karin (s.04.04.1721), Mikko (s.23.09.1723), Dordi (s.06.01.1726), Erkki (s.18.03.1728) ja Jaakko (s.05.09.1730). Vahtolan nimeltä mainitsematon poika haudataan vuoden ja viiden kuukauden ikäisenä 05.02.1733. Kyseessä on ilmeisesti pieni Jaakko poika.
Erkin vaimolle, Marketta Jaakontyttärelle, mainitaan rippikirjassa syntymäajaksi 26.02.1691. Kyseisenä päivänä on haukiputaalaiselle Jaakko Heikinpoika Ollilalle ja tämän vaimolle Marketta Matintyttärelle syntynyt Marketta tytär. (Jaakko Heikinpoika Pusula eli Ollila vihittiin alakiiminkiläisen Marketta Matintytär Haipuksen kanssa 04.12.1688.)
Erkki Jaakonpoika Vahtola saattaa olla Jaakko Filipinpoika Luukela Vahtolalle ja Liisa Kallentyttärelle 10.05.1685 syntynyt Erkki poika. Tähän en kuitenkaan ole löytänyt vahvistusta käräjäpöytäkirjoista, joten asiaan liittyy epävarmuutta. Erkki Jaakonpoika Vahtola haudataan 08.03.1741 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319107&aytun=824769.KA&j=280). Erkin iäksi mainitaan 54 vuotta, 10 kuukautta ja 2 päivää. Tuohon aikaan kuolinkirjassa mainittu ikä usein heittää jonkin verran todellisesta syntymäajasta, joten Erkki saattaisi olla aiemman isännän poika. Marketta Jaakontytär Vahtola kuolee 79-vuotiaana leskivaimona 17.02.1770.
Erkki ehtii nähdä Marketta tyttärensä avioituvan 26.06.1737 Tuomas Jaakonpoika Jussilan kanssa. 19.01.1746 vietettyjä häitä ei Erkki enää ole näkemässä. Tuolloin vihitään samana päivänä Karin Erkintytär Vahtola ja Matti Juhonpoika Torvela sekä Mikko Erkinpoika Vahtola ja Karin Heikintytär Pietilä. Dorotea (Dorde) Erkintytär Vahtola vihitään 07.01.1747 Simo Jaakonpoika Luukelan kanssa.
Vahtolan isännyyttä näyttää jatkavan Erkki Jaakonpoika Vahtolan ja Marketta Jaakontyttären poika, Mikko Erkinpoika. Mikko Erkinpojan vaimo menehtyy 20.05.1788. Mikko Erkinpoika vaikuttaisi isännöivän taloaan kuolemaansa, 04.02.1803, saakka. Tämän jälkeen talon isännyyttä vaikuttaisi jatkavan Mikon poika, Erkki Mikonpoika.
Tässä vielä linkit rippikirjoihin Vahtolan talon kohdalle vuosilta 1732-1748 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297473&aytun=824538.KA&j=46), 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297608&aytun=824538.KA&j=123), 1759-1770 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7295686&aytun=824539.KA&j=52), 1771-1776 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7295924&aytun=824539.KA&j=188), 1777-1784 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7296026&aytun=824540.KA&j=11) (jatkuu seuraavalle sivulle), 1785-1789 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7296264&aytun=824540.KA&j=156) (jatkuu seuraavalle sivulle), 1790-1797 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7296434&aytun=824542.KA&j=11) ja 1798-1806 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7296936&aytun=824543.KA&j=11).
Tuon pidemmälle en ole kerännyt tietoja Vahtolan talosta.
Esim. SSHY:n (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm) sivuilta löytyy Haukiputaan rippikirjoja vuoteen 1885 saakka. Sivun vasemmalta laidalta valitaan linkki "Kirkonkirjat". Avautuvalta sivulta klikataan linkkiä Haukipudas. Rippikirjan linkkiä klikkaamalla tulee esille hakemisto, jossa on talojen nimiä. Hakemiston avulla on nopeaa löytää tietty talo ja avata rippikirja kyseisen talon kohdalta.
SSHY:n jäsentunnuksilla Haukiputaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=65) ripikirjat ovat saatavilla vuoteen 1900 saakka.
Haukiputaan rippikirjoja voi katsella myös kansallisarkiston Astia (https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php) palvelun kautta. Hakukenttään voi kirjoittaa vaikkapa "Haukiputaan seurakunnan arkisto rippikirjat". Kun sen jälkeen painaa Hae painiketta, voi vasemmalta puolelta klikata linkkiä "Digitaalinen aineisto". Sen jälkeen voi kunkin rippikirjan alta painaa linkkiä "Näytä digitoidut asiakirjat". Rippikirjan saa avattua klikkaamalla rippikikirjan sivun linkkiä.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Selailin jossain vaiheessa Iin pitäjän verokirjat läpi vuosilta 1547-1713 ja koetin järjestellä tiedot talokohtaisiin listoihin. Haukiputaan, Kellon, Alakiimingin ja Ylikiimingin kylien osalta selailin lisäksi vuosien 1624-1632 henkikirjat, koska niiden osalta rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1732.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Tervehdys Sari
Törmäsin nyt juttuun, josta saattaisi olla iloa myös minulle. Juureni johtavat DNA:n perusteella Joloskylään vuonna 1595 perustettuun Olavi Antinpoika Mannisen taloon. Kirja "Joloksen Kylähistoria" valottaa kyllä Mannisen talon historiaa Joloskylän osalta, mutta ainut maininta muista Mannisen taloista on Olavi Olavinpojan Mannisen Alakiiminkiin perustama talo. Kirjassa Olavin oletetaan olevan Joloksen Mannisen seuraavan isännän Pekka Olavinpojan veli. Itse olen saanut selvitettyä seuraavaa: Kun Olavi Antinpoika Manninen kuoli v. 1609, talo jäi leski Helkan haltuun. Ilmeisesti hänen kuolemansa jälkeen talo jaettiin v. 1634. Kolmesta pojasta Antti oli ilmeisesti kuollut. Pekka jäi isännäksi Joloskylään ja Olavi perusti talon Alakiiminkiin ilmeisesti Juho Sääväläisen autioon. Tiedoissa mainitaan välillä molempien talojen paikaksi Alakiiminki ja välillä toinen Alakiiminkiin ja toinen Jolokselle. Ilmeisesti alueita katseltiin välillä vähän eri näkökulmista! Olavi Olavinpojalla oli ainakin kolme poikaa: Olavi, Heikki ja Esko. Kun vanhin poika Olavi jäi asumaan kotiinsa, osti Heikki Haukiputaan Kellon kylästä v. 1660 90:llä riikintaalerilla Yrjö Matinpoika (Jämsältä) talon. Sille annettiin ensimmäinen lainhuudatus Iijoen kesäkäräjillä 10. ja 12.7.1663. Heikki osti 26.6.1673 Esko Jaakonpoika Kiutulta 300:lla kuparitaalerilla talon ja tästä alkaen Kellon kylässä talojen niminä olivat Manninen, Manninen-Kiuttu ja Kiuttu. Joloskylästä Tapani, Niilo ja Olavi Olavinpoika Manninen, jotka olivat syntyneet 1650-luvulla, perustivat v. 1677 Karjalan kylän Pirttitömälle Pertti Yrjönpoika Kälkälän, joka oli kuollut v. 1670, tilalle talon. Talosta käytettiin välillä nimeä Mannila, välillä Kälkkä. Joloskylän Mannila myytiin 9.3.1696 Heikki Olavinpoika Parkkiselle ja Kiimingin ja Pirttitörmän Mannilat jäivät isovihan jäljiltä autioiksi. Kellon kylän Manninen-Kiuttu on ainut sukuhaara, joka jatkoi taloissaan vireää asumista. Nyt olisi kiva saada tietää mitä sinä olet saanut koottua Mannisen suvun taloista Jolokselta, Alakiimingistä, Pirttitörmältä ja Haukiputaan Kellon kylästä.
Kevätterveisin Pentti
s.peltonen
17.05.15, 13:24
Tervehdys Pentti,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Nyt olisi kiva saada tietää mitä sinä olet saanut koottua Mannisen suvun taloista Jolokselta, Alakiimingistä, Pirttitörmältä ja Haukiputaan Kellon kylästä.
Kirjoittelen tähän Mannisen talon kohdalle ripottelemiani muistiinpanoja. Mikäli havaitsette tiedoissa virheellisyyttä, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista. En onnistunut tiivistämään tekstiä sievästi, joten tästä viestistä taisi tulla hankalasti luettava ja aivan liian pitkä. Toivottavasti tähän ei tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä; onnistun yleensä lyhyempiinkin teksteihin ujuttamaan pinon kirjoituserheitä.
Kiimingin Mannisen talojen kohdalla minulle ei ole selvinnyt, että miksi talot toisinaan kirjataan Ylikiiminkiin, toisinaan Alakiiminkiin, ja toisinaan toinen Alakiiminkiin ja toinen Ylikiiminkiin. Olisiko kylän raja ollut kovin häälyvä, taikka olisiko Mannisen talolla ollut alkujaan maita sekä Ylikiimingin että Alakiimingin puolella? Sekään ei ole selvinnyt, että oliko Mannisen talo aivan uusi tila, vai rakennettiinko se jonkin 1590-luvulla poltetun tilan raunioille. Sekään ei ole minulle selkeää, että jaettiinko Mannisen talo 1630-luvulla Pekka Ollinpojan ja Olli Ollinpojan kesken, perustiko Olli Ollinpoika Manninen aivan uuden tilan, vai oliko kyseessä joku aiemmin autioitunut tila. Talolistallani on tuolta ajalta Säävälän taloista vain Antti Säävälän ja Matti Säävälän talot (Jöns Savolaisen talo löytyy myös, mutta se vaikuttaisi jatkavan Kontion talon nimellä). Juho Sääväläisen talo puuttuu omalta talolistaltani; se kuulostaa mielenkiintoiselta. Häätyypi tarkistaa tuolta osin omaa talolistaani. Minkä vuoden veroluettelossa Juho Sääväläisen talo mainitaan?
Ensimmäinen Mannisen taloksi tunnistettava kirjaus vaikuttaisi olevan vuoden 1595 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663538&aytun=2141738.KA&j=90) kymmenysluettelossa (Olli Manninen). (Samaisen vuoden kymmenysluetteloon on kirjattuna Olli Antinpoika; hän vaikuttaisi olevan Olli Antinpoika Hiltunen.) Vuosien 1598-1600 veroluetteloista en ole löytänyt Mannisen taloksi sopivia kirjauksia. Vuosien 1601, 1603 ja 1605 kymmenysluetteloissa on jälleen Olli Manninen. Vuoden 1606 kymmenysluettelosta ei vaikuttanut löytyvän Mannisen taloksi sopivaa kirjausta. Vuosien 1608 ja 1609 kymmenysluetteloista löytyy jälleen Olli Mannisen talo. Vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (saattaisi olla Johan Ottessonin 1608 maantarkastus; siinä vaikuttaa olevan uudempaa tietoa kuin vuoden 1606 maakirjassa; esim. Simon, Simoniemen ja Maxniemen talot kirjataan vuoden 1606 ja 1607 maakirjoissa vielä Iihin, mutta vuoden 1606 maantarkastuskirjassa jo Kemiin) Kiiminkiin kirjataan Olli Antinpojan uudistila; se sopisi Mannisen taloksi. Maakirjoihin Olli Antinpojan talo kirjataan ensimmäisen kerran vuonna 1607; tuolloin talon mainitaan tulevan verolle vuonna 1610. Vuosien 1610-1618 maakirjoissa Olli Antinpojan talo kirjataan neljännesmanttaalin taloksi. Tämän jälkeen Olli Antinpoika Mannista ei tunnu enää löytyvän veroluetteloista. Vaikka talo kirjataan Olli Antinpojan nimellä vielä vuoden 1618 maakirjassa, se ei todenna sitä, että hän olisi tuolloin ollut enää elossa. Vuoden 1619 maakirjaan päivitettiin isäntien nimeä ja tuolloin talo vaikuttaa olevan kirjattuna Antti Ollinpojan nimellä. Vuoden 1620 maakirjaan moni talo kirjattiin vanhan isännän nimellä, mutta Mannisen talo kirjattiin tuolloinkin Antti Ollinpojan nimellä.
Samoihin aikoihin, kun Kiiminkiin "ilmestyy" Olli Antinpoika Mannisen talo, "ilmestyy" Pudasjärvelle Heikki Antinpoika Mannisen uudistila. Se kirjataan ensimmäisen kerran vuoden 1601 kymmenysluetteloon (Heikki Manninen). Heikki Antinpojan talo kirjataan vuoden 1606 maantarkastuskirjaan. Maakirjoihin Heikki Antinpojan talo kirjataan vuodesta 1607 alkaen; tuolloin talo kirjataan uudistilaksi. Heikki Antinpojan talon isännyys vaikuttaisi vuoden 1620 tietämillä siirtyvän Heikki Heikinpojalle. Se ei ole minulle selvinnyt, että olisivatko Kiimingin Olli Antinpoika Manninen ja Pudasjärven Heikki Antinpoika Manninen sukua keskenään.
Kymmenysluetteloihin Kiiminkiin kirjataan Helga leskivaimo vuosina 1610-1612, tämä sopisi Mannisen talon kirjaukseksi. Lisäksi Helga leskivaimo mainitaan vuosien 1610 ja 1611 pariskuntaluetteloissa. Vuosien 1613-1622 kymmenysluetteloissa, vuoden 1622 karja- ja kylvöluettelossa ja vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloissa talo vaikuttaa olevan kirjattuna Antti Mannisen nimellä. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon kirjataan Antti Manninen ja Pekka Manninen; kummallekaan ei kirjata yli 15-vuotiaita poikia, taikka vävyjä. Vuosien 1619 ja 1620 maakirjoissa Mannisen talo vaikuttaa olevan kirjattuna neljännesmanttaalin talona Antti Ollinpojan nimellä. Ja vuoden 1627 maakirjassa talo on kirjattuna Antti Mannisen nimellä; tuolloin kolmannesmanttaalin talona. Tämän jälkeen Antti Ollinpoika Manniseksi tunnistettavaa henkilöä ei enää tunnu löytyvän veroluetteloista. Antin voitaisiin olettaa olevan elossa vuonna 1618. Myllytulliluetteloihin ja vuoden 1627 maakirjaan tehdyt kirjaukset todentavat vain sen, että talo on tuolloin kirjattu Antin nimellä; niiden perusteella ei oikein rohkene päätellä mitään Antin eläväisyydestä.
Vuoden 1623 kymmenysluettelossa Mannisen talo kirjataan jo Pekka Mannisen nimellä. Vuosien 1626-1635 karja- ja kylvöluetteloissa talo kirjataan Pekka Mannisen nimellä. Talo kirjataan vuoden 1624 maantarkastuskirjaan Pekka Ollinpojan nimellä; kyseisessä luettelossa mainittujen isäntien voidaan kohtalaisen hyvällä todennäköisyydellä olevan elossa ja asuvan talossa.
Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=38) ruodutusluettelossa kolmannesmanttaalin taloon kirjataan Pekka Manninen ja 20-vuotias Olli Manninen. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=23) ruodutuksessa kirjataan Pekka Manninen ja Olli Manninen. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=122) ruodutuksessa kirjataan neljännesmanttaalin taloon 40-vuotias Pekka Ollinpoika; toiseen neljännesmanttaalin taloon kirjataan 30-vuotias Olli Manninen. Samaisen vuoden Ruotsin kansallisarkistossa olevassa luettelossa on kirjattuna 45-vuotias Pekka Manninen ja 40-vuotias Olli Manninen. Vuoden 1633 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=191) ruodutuksessa neljännesmanttaalin taloon kirjataan 41-vuotias Pekka Manninen. Kuudennesmanttaalin taloon vaikuttaa olevan kirjattuna Olli Manninen ja veli (Br) Erkki Heikinpoika. Minulle ei ole selvinnyt miten tätä pitäisi tulkita. Onko Kiimingissä ollut ensin Olli Heikinpoika Mannisen talo ja vähän myöhemmin Olli Ollinpoika Mannisen talo (viimeistään vuodesta 1647 Olli Mannisen patronyyminä on Ollinpoika); vai onko Erkin patronyymi kirjattu luetteloon virheellisesti; vai tarkoittaako 'Br' jotain muuta kuin veljeä, taikka olisiko Erkki Heikinpoika Olli Ollinpoika Mannisen velipuoli?
Vuoden 1631 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2654738&aytun=2142181.KA&j=17) maakirjassa Kiimingissä vaikuttaisi olevan vain yksi Mannisen talo, se kirjataan Ylikiiminkiin puolenmanttaalin talona Pekka Mannisen nimellä. Vuoden 1633 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655161&aytun=2142184.KA&j=71) maakirjassa Ylikiiminkiin kirjataan peräkkäin neljännesmanttaalin Pekka Mannisen talo ja neljännesmanttaalin Olli Mannisen talo. Seuraavan (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655599&aytun=2142187.KA&j=72) vuoden maakirjassa Pekka Mannisen neljännesmanttaalin talo kirjataan Ylikiiminkiin ja Olli Mannisen neljännesmanttaalin talo kirjataan Alakiiminkiin. Vuoden 1635 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13594090&aytun=1971153.KA&j=101) maakirjassa Pekka Mannisen neljännesmanttaalin talo ja Olli Mannisen neljännesmanttaalin talo kirjataan peräkkäin Alakiiminkiin. Vuosien 1637-1668 veroluetteloissa molemmat Mannisen talot kirjataan Alakiiminkiin. Lisäksi vuosien 1671-1682 maakirjoissa molemmat Mannisen talot kirjataan Alakiiminkiin. Henkikirjoissa vuodesta 1669 alkaen toinen Mannisen talo kirjataan Alakiiminkiin ja toinen Ylikiiminkiin. Alakiimingin Mannisen talo kirjataan veroluetteloihin neljännesmanttaalin talona. Ylikiimingin Mannisen talo kirjataan veroluetteloihin puolenmanttaalin talona 1640-luvulta alkaen.
--
Olli Ollinpoika vaikuttaisi isännöivän Alakiimingin Mannisen taloa 1670-luvulle saakka. Talo kirjataan Olli Mannisen nimellä vielä vuoden 1671 henkikirjassa. Tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä, emännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Kaksi vuotta aiemmin henkirahaa maksettiin isännästä, emännästä, tyttärestä, pojasta ja pojan vaimosta. Vuonna 1674 Ollista ei enää makseta henkirahaa. Tuolloin henkirahaa maksetaan Pekka Ollinpojasta ja tämän Liisa vaimosta, sekä sisar Elin Ollintyttärestä. Liisa vaimon patronyyminä vaikuttaisi tuolloin olevan Erkintytär, mutta seuraavasta vuodesta alkaen henkikirjoissa Liisa vaimon patronyyminä vaikuttaisi olevan Kallentytär. Ei ole selvinnyt, että oliko Liisa vaimoja kaksi; vai kirjattiinko Liisa vaimon patronyymi virheellisesti vuoden 1674 henkikirjaan. Vuosien 1675-1677 henkikirjoissa taloon kirjataan Pekka Ollinpoika Manninen ja tämän Liisa vaimo, sisar Elin Ollintytär sekä veli Esko Ollinpoika. Samaa sisarussarjaa saattaisi olla myös Kelloon muuttanut Heikki Ollinpoika Manninen. Pekka Ollinpojalle mainitaan henkikirjoissa lapset Kalle Pekanpoika, Matti Pekanpoika ja Pekka Pekanpoika. Myös vuonna 18.07.1680 haudattu alakiiminkiläinen Esko Pekanpoika Manninen, 08.07.1683 haudattu alakiiminkiläinen Olli Pekanpoika Manninen, ja vuonna 1716 40-vuotiaana haudattu alakiiminkiläinen Marketta Pekantytär Manninen saattaisivat olla tämän talon lapsia.
Kalle Pekanpoika Manninen vihitään Marketta Matintytär Kaattarin kanssa 08.02.1691. Matti Pekanpojan Liisa vaimo mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1691 henkikirjassa. Matti mainitaan kuolleeksi vuoden 1698 henkikirjassa. Tuolloin taloon kirjataan myös raihnainen veli Kalle ja tämän Marketta vaimo. Pekka veli kirjataan taloon ensimmäisen kerran vuoden 1701 henkikirjassa. Vuoden 1713 henkikirjassa taloon kirjataan Kalle ja tämän Marketta vaimo. Haukiputaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723. Vuoden 1723 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13520519&aytun=1978126.KA&j=170) maakirjassa talo kirjataan Kalle Mannisen nimellä ja talon mainitaan jääneen autioksi vuonna 1715. Vuoden 1725 henkikirjassa talo kirjataan vielä Kalle Mannisen nimellä ja talon mainitaan olevan autio verotalo. Vuoden 1726 henkikirjaan talo kirjataan Pekka Mannisen nimellä. 11.12.1726 haudataan 28-vuotias alakiiminkiläinen Pekka Manninen. Lieneekö sama Pekka, jonka nimellä talo kirjattiin vuoden 1725 henkikirjassa?
Vuodesta 1727 alkaen Alakiimingin Mannisen talo kirjataan Juho Tuomaanpoika Mannisen nimellä. (Juho Tuomaanpoika saattaisi olla Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen ja tämän Brita vaimon poika, mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta; Vuoden 1722 talvikäräjillä mainittiin edesmenneen Tuomas Klementinpoika Kolehmaisen maksaneen porvarille Kellossa sijaitsevasta Satalahden talosta; KO a:38:33, vasemmalta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24614549&aytun=1658010.KA&j=42). Tuomaalla mainitaan olevan alaikäinen Juho poika, joka tuolloin on Savossa? (uti Safwolax). Vuosien 1702-1711 henkikirjoissa Tuomaan vaimon etunimeksi mainittiin Brita. Juho Tuomaanpojan asuessa Mannisen talossa hänen äitinsä etunimeksi mainitaan Brita.) Vuodesta 1728 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12920054&aytun=1978175.KA&j=60) alkaen Alakiimingin Mannisen talo kirjataan henkikirjoissa kruununtilaksi; talo ilmeisesti tippui isovihan tiimellyksessä kruununtilaksi. Juho Tuomaanpoika Manninen vihitään alakiiminkiläisen Karin Paavontyttären (Heikkisen) kanssa 08.04.1729. Juho Tuomaanpoika Manninen haudataan 27-vuotiaana 25.05.1735. Juhon leskivaimo avioituu 08.06.1736 Iidensalmelta tulevan Matti Matinpoika Lappalaisen (s.1709) kanssa ja Matti tulee Mannisen taloon isännäksi.
--
Yrjö Matinpoika Jämsä (s.n.1607) myy Kellossa sijaitsevan kolmannesmanttaalin talonsa Heikki Ollinpoika Manniselle vuonna 1662. Kauppa kuulutetaan ensimmäisen kerran Iin kesäkäräjillä 1662 (KO a:11:124, vasemmanpuoleinen sivu, alin kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711452&aytun=1674127.KA&j=124)), ja toisen kerran Iin talvikäräjillä 1663 (KO a:11:228, vasemmanpuoleisen sivun keskellä oleva juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711669&aytun=1674127.KA&j=235)). Talon asiaa käsitellään vuoden 1666 kesäkäräjillä (KO a:11:884, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3712970&aytun=1674127.KA&j=883)). Talo kirjataan Heikki Mannisen nimellä vuoden 1663 kymmenysluettelossa. Seuraavan vuoden kymmenysluettelossa mainitaan sekä patronyymi että lisänimi (Heikki Ollinpoika Manninen). Henkikirjoihin talo kirjataan Heikki Mannisen nimellä vuosina 1664-1667; tuolloin henkirahaa maksetaan isännästä ja emännästä. Vuosien 1669 ja 1671 henkikirjoissa talo kirjataan Matti Klemetinpojan nimellä. Vuosina 1673-1676 taloa vaikuttaa isännöivän Erkki Erkinpoika Pönnä (vai Pännä?) ja tämän vaimo Marketta Erkintytär. Tämän jälkeen talo yhdistyy Sarkisen taloon.
--
Kellossa on useampia Kiutun taloja; tässä tarkastellaan kahta niistä. Pekka Niilonpojan uudistila tulee veroluetteloihin vuonna 1562. Talo kirjataan Pekka Niilonpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuoteen 1590 ja maakirjoihin vuoteen 1594 saakka; lisäksi talo kirjataan vuoden 1593 kymmenysluetteloon. Talo kirjataan Heikki Pekanpoika Kiutun niemellä vuosien 1591, 1592 ja 1594 kymmenysluetteloissa, kaikissa veroluetteloissa vuosina 1595-1619, vuosien 1621-1623 kymmenysluetteloissa, vuoden 1622 karja- ja kylvöluettelossa, vuosien 1626 ja 1629 myllytulliluetteloissa, sekä vuosien 1620, 1627 ja 1631 maakirjoissa. Talo kirjataan Niilo Heikinpojan nimellä vuoden 1620 kymmenysluettelossa, vuoden 1624 maantarkastuskirjassa, vuosien 1626-1629 karja- ja kylvöluetteloissa. Talo jää autioksi 1630-luvun alussa ja se kirjataan aiemman isännän Heikki Pekanpojan nimellä.
Jaakko Pekanpoika Kiutun kolmannesmanttaalin talo kirjataan vuoden 1606 maantarkastuskirjaan; maakirjoihin talo kirjataan vuodesta 1607 alkaen. Vuoden 1624 maantarkastuskirjaan Jaakon talo kirjataan Risto Jaakonpojan nimellä, mutta muissa veroluetteloissa talo kirjataan edelleen Jaakko Pekanpojan nimellä. Risto poika kirjataan vielä vuoden 1630 ruodutusluetteloihin; toisessa luettelossa Jaakon isäksi mainitaan 90 vuotta ja Riston iäksi 30 vuotta; toisessa luettelossa Jaakon iäksi mainitaan 72 vuotta ja Riston iäksi 45 vuotta. Tämän jälkeen Risto pojasta ei enää tunnu löytyvän mainintoja. Talo kirjataan Jaakon nimellä henkikirjoissa vuoteen 1643 saakka ja kymmenysluetteloissa vuoteen 1645 saakka. Vuosien 1637 ruodutuksessa taloon kirjataan Esko poika; vuonna 1637 Eskon iäksi mainitaan 24 vuotta ja vuonna 1640 hänen iäkseen mainitaan 30 vuotta. Vuoden 1642 talvikäräjillä Esko Jaakonpoika pyytää saada ylösottaa Heikki Pekanpojan autioituneen talon (KO a:5:94, vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705206&aytun=1673643.KA&j=98)). Seuraavan vuoden kesäkäräjillä Jaakko Pekanpoika kertoo miten hänen omaisuutensa jaetaan hänen lastensa kesken (KO a:5:220, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705424&aytun=1673643.KA&j=219)). Tuolloin mainitaan Jaakon lapset Pertti, Marketta, Valpuri ja nuorin poika Esko. Risto poikaa ei mainita, joten hän on luultavasti menehtynyt. Ristolta jäi ilmeisesti ainakin yksi poika, sillä vuoden 1673 kesäkäräjillä mainitaan Esko Jaakonpojan veljenpoika Simo Ristonpoika (KO a:13:242, oikeanpuoleinen sivu, juttu 313 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3715342&aytun=1674130.KA&j=252)). Esko Jaakonpoika ilmeisesti yhdistää isänsä talon ja ylösottamansa Heikki Pekanpoika Kiutun talon. Heikki Pekanpoika saattaa olla Esko Jaakonpojan setä, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Vuoden 1643 autiotilaluettelossa Heikki Pekanpojan talo mainitaan ylösotetuksi. Seuraavan vuoden autiotilaluettelossa talo mainitaan Esko Jaakonpojan ylösottamaksi. Vuoden 1648 maakirjaan kirjataan kaksi kolmannesmanttaalin taloa Esko Jaakonpojan nimellä. Vuodesta 1649 alkaen Esko Jaakonpojan talo kirjataan veroluetteloihin 2/3 manttaalin talona. Myöhemmissä maakirjoissa kolmannesmanttaali talosta mainitaan verotaloksi ja kolmannesmanttaali mainitaan kruununtilaksi. Eskon isän talo on ilmeisesti verotalona kulkeva osuus tilasta; ja Heikki Pekanpojan talo on ilmeisesti kruununtalon osuus tilasta. Pohjois-Iin Huovilan talosta lähtöisin oleva Hannu Jaakopoika Huovinen avioituu Esko Jaakonpoika Kiutun tyttären, Kirstinin, kanssa. Hannu vävy on Eskolla syytingillä. Hannu vävy muuttaa perheineen Grekilän taloon vuoden 1668 tietämillä. Esko myy Kiutun talon Heikki Ollinpoika Manniselle 26.07.1673; tämä käy ilmi vuoden 1678 talvikäräjien pöytäkirjasta (KO a:19:73, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu 257 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3723773&aytun=1674143.KA&j=77)); Esko ja tämän Hannu vävy syyttävät Heikkiä siitä, että tämä ei ole suorittanut kauppahintaa. Heikki kertoo suorittaneensa osan kauppahinnasta, mutta sotamiehen palkkaaminen on köyhdyttänyt taloa. Heikki mainitsee, että Esko oli myynyt hänelle 2/3 manttaalin talon, mutta Esko ei omistanut talosta kuin kolmannesmanttaalin. Toinen kolmannesmanttaali oli kruunun, joten se ei ollut Eskon myytävissä.
Vuodesta 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_019_Henki.jpg) alkaen henkikirjoihin kirjataan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Kiuttu Mannisen taloon kirjataan Heikki (Ollinpoika Manninen), hänen vaimonsa Anna Mikontytär, poika Olli Heikinpoika, tytär Liisa Heikintytär ja renki Tuomas Laurinpoika. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Heikki Kiutusta ja poika Olli Heikinpojasta. Vuosina 1676-1677 henkirahaa maksetaan vain Heikistä. Heikki menehtyy vuoteen 1682 mennessä. Vuoden 1682 talvikäräjillä Hannu Jaakonpoika (Esko Jaakonpoika Kiutun vävy) koettaa saada itselleen Kiutun talon (KO a:2:336, vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685243&aytun=1657954.KA&j=173)). Heikki Ollinpojan leskivaimoa, Anna Mikontytärtä, edustava oululainen Juho Nuutinpoika kertoo, että laamanninkäräjillä 04.09.1678 todettiin Heikki Ollinpojan ostaneen talon lainvoimaisesti. Hannu Jaakonpojan vaade hylättiin, ja leskivaimo Annaa kehotettiin maksamaan Hannu Jaakonpojalle puuttuva kappasumma, mikä oli 26 kuparitaalaria. Heikin leskivaimo Anna Mikontytär menehtyy vuoteen 1697 mennessä. Vuoden 1697 kesäkäräjillä Simo Martinpoika Teppo kertoo appivanhempiensa Heikki Mannisen ja tämän vaimon Anna Mikontyttären menehtyneen, ja penää perinnön inventointia langoltaan Antti Heikinpojalta (KO a:18:51, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3694773&aytun=1657970.KA&j=275)).
Heikki Ollinpoika Manninen Kiutulla ja Anna Mikonyttärellä vaikuttaisi olevan ainakin seuraavat lapset: Olli Heikinpoika, Pekka Heikinpoika (s.n.1663), Antti Heikinpoika, Liisa Heikintytär ja Anna Heikintytär (s.n.1673), sekä mahdollisesti myös Valpuri Heikintytär. Vuosien 1678 ja 1681 henkikirjassa Kiuttu Mannisen talosta maksetaan henkirahaa Valpuri Heikintyttärestä. Vuonna 1683 henkirahaa maksetaan Liisa Kiutusta ja piika Anna Simontyttärestä. Vuosina 1688-1689 henkiraha maksetaan Pekka Heikinpojasta. Pekka Heikinpoika avioituu 16.12.1688 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318777&aytun=824768.KA&j=70) Marketta Pekantytär Pietilän kanssa. Pekka ehtii saamaan vaimonsa kanssa kaksi lasta: Annan (s.14.03.1690 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318832&aytun=824768.KA&j=35)) ja Pekan (s.24.08.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318761&aytun=824768.KA&j=54)). Pekka Heikinpoika haudataan 27 vuoden ja kuuden kuukauden ikäisenä 05.04.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318795&aytun=824768.KA&j=88). Vuonna 1690 Kiuttu Mannisen talosta maksetaan henkirahaa Pekasta ja tämän Marketta vaimosta. Vuotta myöhemmin henkirahaa maksettiin Pekasta ja tämän Marketta vaimosta sekä Antti veljestä. Vuonna 1692 henkirahaa maksetaan Pekka Mannisen leskivaimo Marketasta. Antti Heikinpoika Manninen vihitään 06.03.1692 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318781&aytun=824768.KA&j=74) Anna Erkintytär Rautian kanssa. Antin ja Annan lapsille ei ole löytynyt kastetietoja, koska Haukiputaan kastettujen luettelo puuttuu keväästä 1692 loppusyksyyn 1715.
Anna Heikintytär (Manninen Kiuttu) avioituu Simo Martinpoika Tepon kanssa 08.03.1691. Simon isä oli ostanut Kellossa sijaitsevan neljännesmanttaalin Kiuttu / Teppo talon 16.02.1687 Karin Yrjöntyttäreltä ja tämän pojalta Tuomas Tapaninpojalta. Anna Heikintytär muutta miniäksi appiukkonsa isännöimään Kiuttu / Teppo taloon. Anna muuttaa miehensä, appivanhempiensa ja miehensä sisarusten kanssa Olhavaan Sassin taloon vuoden 1699 tietämillä. Annan mies pyytää vuoden 1722 talvikäräjillä saada ylösottaa Haukiputaalla sijaitsevan Yrjö Ervastin puolenmanttaalin talon, joka oli jäänyt autioksi. Anna muuttaa perheineen Ervastin taloon. Annan mies haudataan 21.12.1728 57-vuotiaana. Anna haudataan 58-vuotiaana 01.08.1731. Ervastin talon isännyyttä jatkaa Simo Simonpoika, joka vihittiin 24.11.1723 Anna Yrjöntytär Pöllön kanssa.
Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa Kiuttu Manninen taloon kirjataan Antti Heikinpoika Manninen, vaimo Anna ja sisar Liisa. Vuonna 1697 Liisa sisaresta ei enää makseta henkirahaa; hänen mainitaan lähteneen talosta. Vuosina 1698-1712 henkirahaa maksetaan Antista ja hänen Anna vaimostaan; lisäksi joinakin vuosina henkirahaa maksetaan myös palvelusväestä. Vuoden 1713 henkikirjassa taloon kirjataan Pekka Kiuttu ja veljen leskivaimo. Henkikirjoissa tuohon aikaan sukulaisuuksia ilmastaan usein varsin suurpiirteisesti. Todennäköisesti tuolloin kyseessä on Pekka Pekanpoika Kiuttu ja hänen Antti setänsä leskivaimo Anna Erkintytär. Haukiputaan henkikirjat puuttuvat vuosilta 1714-1723.
Vuoden 1724 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12791969&aytun=1978155.KA&j=54) henkikirjassa taloon kirjataan Pekka Kiuttu ja tämän vaimo Karin vaimo sekä veljet Heikki ja Antti. Tuolloin kyseessä on ilmeisesti Pekka Pekanpoika Kiuttu ja tämän vaimo Karin Hannuntytär sekä Pekan serkut Heikki Antinpoika ja Antti Antinpoika. Vuoden 1717 käräjillä käsitellään Manninen Kiuttu talon perinnönjakoa Pekka (Pekanpoika) Mannisen, Sakari (Sakarinpoika) Halosen (joka oli avioitunut Pekan sisaren kanssa) ja Pekan isän veljen leskivaimon Anna Erkintytären ja tämän lasten välillä (KO a:34:137, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24584674&aytun=1657989.KA&j=70)). Vuoden 1720 kesäkäräjillä käy esille, että Pekka on jakanut Manninen Kiuttu talon kahtia siten, että hän isännöi toista puolta ja hänen serkkunsa Heikki ja Antti Manninen isännöivät toista puolta (KO a:36:151 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24584848&aytun=1658006.KA&j=77)). Rippikirjoissa Heikille ja Antille mainitaan myös Juho veli ja Anna sisar. Antti Antinpoika Manninen avioituu Karin Heikintytär Taskisen kanssa 17.06.1722. Anna Antintytär avioituu Lauri Laurinpoika Väisäsen kanssa 09.06.1734. Juho Antinpoika avioituu Karin Laurintytär Pöllön kanssa 09.02.1735. Juho ilmeisesti ryhtyy torppariksi. Antti muuttaa perheineen vuoden 1745 tietämillä Kellossa sijaitsevaan Halosen taloon. Antti Heikinpojan leskivaimo Anna Erkintytär kuolee 84-vuotiaana 17.03.1745. Juho Antinpoika menehtyy 47-vuotiaana 27.11.1757. Antti Antinpoika menehtyy 68-vuotiaana 04.05.1767.
Pekka Pekanpoika Manninen avioitui Karin Hannuntytär Grekilän kanssa 25.11.1715 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319066&aytun=824769.KA&j=239). Pari saa seuraavat lapset: Liisan (s.08.11.1719 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318850&aytun=824769.KA&j=7)), Marketan (s.16.12.1721 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318853&aytun=824769.KA&j=10)), Pekan (s.10.02.1723 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318857&aytun=824769.KA&j=14)), Hannun (s.14.03.1725 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318867&aytun=824769.KA&j=24), haudataan 02.02.1726 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319093&aytun=824769.KA&j=266)), Mikon (s.04.12.1726 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318874&aytun=824769.KA&j=31)), Marian (s.05.06.1729 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318888&aytun=824769.KA&j=45), haudataan luultavasti 20.08.1729 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319096&aytun=824769.KA&j=269)), neloset Matin, Annan, Antin ja Karinin (s.18.05.1730 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318891&aytun=824769.KA&j=48), kaikki neljä haudataan 31.05.1730 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319096&aytun=824769.KA&j=269)), Antin (s.21.11.1731 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318899&aytun=824769.KA&j=56)), Matin (s.12.09.1734 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318916&aytun=824769.KA&j=73)) ja Karinin (s.31.01.1737 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318930&aytun=824769.KA&j=87)). Liisa Pekantytär avioituu 18.12.1743 Mikko Juhonpoika Raution kanssa. Pekka Pekanpoika avioituu 27.01.1745 Kaisa Simontytär Kolehmaisen kanssa. Marketta Pekantytär avioituu 01.02.1746 Pekka Simonpoika Kolehmaisen kanssa. Mikko Pekanpoika avioituu 12.02.1751 Anna Simontytär Ervastin kanssa. 12.03.1755 vihitään Antti Pekanpoika ja Brita Simontytär Kolehmainen, sekä Matti Pekanpoika ja Saara Laurintytär Pöllö. Antti Pekanpoika muuttaa Brita vaimonsa kanssa Olhavaan Piukkulan taloon vuoden 1760 tietämillä. 13.12.1761 menehtyy samana päivänä 70-vuotias Pekka Pekanpoika Kiuttu Manninen sekä hänen 24-vuotias tyttärensä Karin. Pekka Pekanpojan leskivaimo Karin Hannuntytär kuolee 86-vuotiaana 13.11.1778.
--
Olli Ollinpoika Manninen ostaa 19.05.1677 sadalla taalerilla Kellossa sijaitsevan kuudennesmanttaalin Kurtin talon; tästä on maininta vuoden 1684 talvikäräjillä (KO a:4:245, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3686667&aytun=1657956.KA&j=128)). Ollin asuminen Kurtin talossa jää lyhytaikaiseksi; kauppa ilmeisesti perutaan ja talo myydään Isak Simonpoika Annalalle. Kurtin talo kirjataan Olli Ollinpoika Kurttilan nimellä vuoden 1676 henkikirjassa. Ei ole selvinnyt, että olisiko Olli Alakiimingin Mannisen talon Olli Ollipoika Mannisen poika. Kyseessä tuskin on vuoden 1600 tietämillä syntynyt Olli Ollinpoika Manninen itse, vaikkakaan se ei ole täysin poissuljettua. On mahdollista sekin, että Kurtin taloon muuttanut Olli Ollinpoika Manninen on jostain muualta kuin Alakiimingin talosta.
--
Olhavan Sassin taloon (samaan taloon, jossa Anna Heikintytär Kiuttu Manninen asuu Simo Martinpojan vaimona) kirjataan Iin ensimmäisessä rippikirjassa renki Antti, jolle on kirjauksia vuosilta 1700-1701. Hänen kohdallaan kommentti, jossa hänen mainitaan muuttaneen Väätäjän taloon. Antti Jaakonpoika Kiuttu vihitään 08.07.1700 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369771&aytun=820954.KA&j=93) kuivaniemeläisen Elina Jaakontytär Hyry eli Runtin kanssa. Vihkitiedossa Jaakon mainitaan olevan Kellosta, mutta oleskelevan nyt Olhavalla. Vuoden 1701 talvikäräjillä Antti Jaakonpoika pyytää saada ylösottaa Kuivaniemellä sijaitsevan Kalle Väätäjän neljännesmanttaalin autiotalon. Samaisen vuoden kesäkäräjillä Antti Jaakonpoika Mannisen mainitaan ylösottaneen Kalle Väätäjän neljännesmanttaalin talon (KO a:22:509, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24532858&aytun=1657975.KA&j=258)). Vuoden 1702 talvikäräjillä Antti Jaakonpoika Manninen eli Väätäjä mainitaan niittykiistan yhteydessä. Vuosien 1700-1706 rippikirjassa Väätäjän taloon kirjataan vuodesta 1702 alkaen isäntä Antti Jaakonpoika (hänen mainitaan olleen Olhavassa), vaimo Elina Jaakontytär (hänen mainitaan olleen Soinin talossa) ja anoppi Liisa (hänen mainitaan olleen Kellossa). Ei ole selvinnyt kuka on Antti Jaakonpoika, josta käytetään nimiä Kiuttu ja Manninen ja sittemmin Väätäjä. Kellon Kiuttu Manninen talosta ei tunnu löytyvän sopivaa Jaakkoa isäksi Antille. Olisikohan Heikki Ollinpoika Manninen Kiutulla ollut poika Jaakko, jota ei olisi kirjattu veroluetteloihin? Taikka olisiko Heikki Ollinpoika Manninen Kiutulla ollut Jaakko niminen vävy, joka olisi perheineen asunut appensa luona? Taikka olisiko Kiuttu Manninen talossa asunut joku muu Jaakko?
--
Ylikiimingissä (Joloksella) sijaitsevaa Mannisen taloa vaikuttaa vuosina 1623-1661 isännöivän Pekka Ollinpoika Manninen (s.n.1590). Tämä Pekka Ollinpoika sopisi isänisäksi sille Pekka Ollinpoika Manniselle, joka isännöi Ylikiimingin Mannisen taloa vuoden 1674 tietämiltä; ja sedäksi sille Pekka Ollinpoika Manniselle, joka isännöi Alakiimingissä sijaitsevaa Mannisen taloa vuoden 1674 tietämiltä.
Pekka Ollinpoika Mannisen (s.n.1590) ensimmäisestä avioliitosta syntyy ainakin seuraavat lapset: Esko Pekanpoika (s.n.1620), Olli Pekanpoika, Valpuri Pekanytytär, Anna Pekantytär ja Marketta Pekantytär. Vuoden 1650 kesäkäräjillä Esko Pekanpoika pyytää saada ylösottaa Alakiimingissä sijaitsevan Yrjö Putkosen (Putkonen Parkkinen) talon (KO a:7:62, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706829&aytun=1673645.KA&j=67)). Vuoden 1651 henkikirjassa taloon kirjataan Esko Manninen ja henkirahaa maksetaan isännästä. Uuden isännän nimi päivittyy maakirjoihin jo vuodesta 1651, tuolloin puolenmanttaalin talo kirjataan Esko Pekanpoika Putkosen nimellä. Vuosien 1652-1654 henkikirjoissa talo kirjataan Esko Pekanpojan nimellä. Ei ole selvinnyt mitä Eskolle tämän jälkeen tapahtui. Eskoa ei enää tunnu löytyvän henkikirjoista. Putkosen talo kirjataan edelleen hänen nimellään maakirjoissa, mutta se ei todenna Eskon sitä, että Esko asuisi talossa taikka edes sitä, että Esko olisi elossa. Kun Simo Haipus pyytää vuoden 1666 kesäkäräjillä saada ylösottaa Putkosen talon, talon todetaan olevan autiona; tontilla ei ole taloa ja niityt ovat metsittyneet (KO a:11:887, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3712978&aytun=1674127.KA&j=887)).
Pekka Ollinpoika Manninen (s.n.1590) kertoo vuoden 1653 kesäkäräjillä miten perintöosuus jaetaan hänen ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden lastensa kesken (KO a:8:99, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708116&aytun=1673646.KA&j=101)). Pekka on solminut uuden avioliiton Marketta Klauntyttären (mahdollisesti Siira) kanssa. Pekan lapsista nimeltä mainitaan vanhin poika Esko sekä tyttäret Valpuri, Anna ja Marketta. Nuorimman pojan mainitaan jäävän Mannisen taloon isännäksi, mutta nuorinta poikaa ei mainita nimeltä. Kyseessä on ilmeisesti Olli Pekanpoika Manninen, jonka nimellä Mannisen talo kirjataan 1663-1671 henkikirjoissa, ja joka mainitaan Marketta Klauntyttären poikapuolena vuoden 1661 talvikäräjillä (KO a:11:20, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711217&aytun=1674127.KA&j=19)).
Vuosina 1663-1665 ja 1667 Olli Pekanpoika Mannisen talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä ja piiasta. Vuonna 1671 henkirahaa maksetaan emännästä ja pojan vaimosta. Tämän jälkeen Olli Pekanpoikaa ei enää kirjata veroluetteloihin. Olli Pekanpojan vaimo saattaisi olla Helga Tapanintytär Väänänen. 25.03.1697 haudataan etelä-iiläisen Niilo Ollinpoika Kuokan 70-vuotias äiti, Helga Tapanintytär. Niilo Ollinpoika Manninen muutti ensin Kälkäjän kylään ja sieltä Etelä-Iin Lopakan / Kuokan taloon. Vuoden 1651 talvikäräjillä Tapani Matinpoika Väänänen kertoo miten hänen ensimmäisestä liitosta syntyneiden lastensa (Niilon, Britan, Helgan ja Karinin) perintöosuus Väänäsen talosta suoritetaan. Tapani oli solminut uuden avioliiton Valpuri Mikontyttären kanssa (KO a:7:209, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707170&aytun=1673645.KA&j=210)).
Vuosien 1677-1678 ja 1680 henkikirjoissa Mannisen taloon kirjataan vain Pekka Ollinpoika Mannisen (Olli Pekanpoika Mannisen poika) vaimo Karin Pentintytär. Pekan vaimo Karin Pentintytär haudataan 19.12.1680. Pekka solmii uuden avioliiton 02.02.1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318772&aytun=824768.KA&j=65) alakiiminkiläisen Karin Jaakontytär Jaaran kanssa. Vihkikirjan mukaan uuden vaimon nimi olisi Marketta Jaakontytär Jaara, mutta henkikirjoissa ja myöhemmissä käräjäpöytäkirjoissa Pekan vaimon nimeksi kirjataan Karin Jaakontytär.
Vuoden 1678 kesäkäräjillä Pekka Ollinpoika Manninen valittelee talonsa suurta verotuksellista kokoa (KO a:19:157, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu 581 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3723984&aytun=1674143.KA&j=168)); Pekka kertoo olevansa jo iäkäs ja olevansa talon ainoana miestyövoimana. Johan Ottessonin maantarkastuksessa talon kokona oli ollut neljännesmanttaali. Jutussa mainitaan alakyläläisen Heikki Mikkosen tila. En saanut selvää, että tarkoittiko asia esim. sitä että Mannisen taloon olisi aikoinaan liitetty Mikkosen neljännesmanttaali talosta; vai tarkoitettiinko siinä jotain muuta. Pekka Ollinpoika Manninen haudataan 25.02.1688. Vuonna 1688 Mannisen talosta maksetaan henkirahaa Pekka Ollinpoika Mannisen vaimosta Karinista. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Pekka Ollinpojan leskivaimo Karinista. Vuonna 1690 henkirahaa maksetaan Erkki Mannisesta ja vaimo Karinista. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Erkki Matinpoika Mannisesta ja tämän Karin vaimosta. 10.09.1690 kastetaan Erkki Matinpoika Mannisen ja Karin Jaakontyttären tytär, Karin. Vihkitietoja Erkki Matinpojalle ja Karinille ei tunnu löytyvän.
Vuoden 1690 talvikäräjillä Tapani ja Olli Ollinpoika Manninen tekivät vaateen edesmenneen veljensä puolenmanttaalin talosta. Pekka Mannisen jälkimmäinen vaimo Karin Jaakontytär vaati saada asua talossa; edesmenneen Pekan lapset mainitaan alaikäisiksi (KO a:10:188, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3689735&aytun=1657962.KA&j=102)). Tapanin ja Ollin vaade evättiin, koska vanhimmalla veljellä (Pekalla) oli elossa olevia lapsia. Vuoden 1696 talvikäräjillä Olli Ollinpoika Manninen ja Erkki Matinpoika Manninen (Pekka Ollinpoika Mannisen lasten isäpuoli) kiistelivät edelleen Mannisen talosta (KO a:17:216, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3693648&aytun=1657969.KA&j=114)). Vuoden 1697 talvikäräjillä kerrotaan, että Matti Pekanpoika Manninen ja Erkki Matinpoika Manninen olivat 09.03.1696 myyneet Ylikiimingissä sijaitsevan puolenmanttaalin tilan Heikki Ollinpoika Parkkiselle (KO a:18:375, oikeanpuoleisen sivun kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3694610&aytun=1657970.KA&j=190)). Heikki Ollinpoika Parkkisen leskivaimo Marketta Paavontytär esitti asiasta kirjallisen sopimuksen. Talon kuulutettiin Parkkisen leskivaimolle ensimmäisen kerran kyseisillä käräjillä, ja toisen kerran kesäkäräjillä 1697 (KO a:18:60, vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3694781&aytun=1657970.KA&j=280)).
Vuoden 1697 henkikirjassa taloon kirjataan Erkki Manninen ja tämän Karin vaimo sekä Matti ja tämän vaimo sekä leskivaimo Marketta. Henkirahaa maksetaan vain leskivaimo Marketasta, joka ilmeisesti on Heikki Parkkisen leski. Muiden mainitaan lähteneen talosta. Seuraavan vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Heikki Mannisen leskivaimo Marketta (ilmeisesti Heikki Ollinpoika Parkkisen leskivaimo) ja Erkki. Erkistä ei makseta henkirahaa; hänen mainitaan lähteneen talosta ja hänen vaimonsa mainitaan kuolleen. Vuosina 1699 ja 1700 talosta maksetaan henkirahaa Heikki Mannisesta ja vaimo Marketasta. Vuonna 1701 henkirahaa maksetaan Heikki Mannisesta ja tämän Marketta vaimosta sekä Pentti veljestä. Vuonna 1702 henkirahaa maksetaan Heikki Mannisesta ja Marketta vaimosta.
Vuosien 1703-1706 henkikirjoissa taloon kirjataan Heikki Manninen, vaimo Marketta sekä poika Kalle. Ei ole vielä selvinnyt kuka tämä Heikki Manninen on. Onko Heikki Manninen Heikki Parkkisen poika ja olisiko Kalle hänen veljensä; vai onko Heikki Manninen Heikki Ollinpoika Parkkisen leskivaimon uusi mies ja olisiko Kalle Heikki Ollinpoika Parkkisen poika; taikka onko asia jollain muulla tavoin. Vuosien 1708, 1710 ja 1711 henkikirjoissa taloon kirjataan Kalle Heikinpoika Manninen ja Marketta vaimo sekä Matti veli. Vuosien 1712 ja 1713 henkikirjoissa taloon kirjataan Kalle Heikinpoika Manninen ja tämän vaimo sekä veli Matti ja tämän vaimo. Matti veljen vaimon etunimeä ei henkikirjassa mainita.
Vuodesta 1724 alkaen henkikirjoihin kirjataan Pekka Manninen ja tämän Marketta vaimo. Myöhemmistä rippikirjoista ilmenee, että Mannisen talossa asuu Heikki Matinpoika Manninen ja tämän vaimo Marketta Pekantytär sekä Pekka Pekanpoika ja tämän Marketta vaimo. Heikki Matinpoika vaimoineen kirjataan Mannisen taloon vuosien 1731-1743 rippikirjassa, mutta ei enää vuosien 1744-1755 rippikirjassa. Pekan Pekanpojan Marketta vaimon patronyymiksi on ensin kirjoitettu Paavontytär, mutta myöhemmin patronyymiksi on vaihdettu Pekantytär. Talossa asuu myös Pekan lapsipuolia ja lapsia. Tytär Anna Pekantytär avioituu Pirttitörmälle Matti Juhonpoika Maalismaan kanssa 06.12.1744; Iin myöhemmän rippikirjan mukaan Anna olisi syntynyt joulukuussa 1719. Tytär Brita Pekantytär (s.03.08.1722) avioituu Heikki Jaakonpoika Ukkolan kanssa 06.01.1746. Poika Matti Pekanpoika (s.14.08.1724) avioituu Maria Simontytär Hutun kanssa 16.02.1753. Matin elämä päättyy varhain, hän menehtyy 41-vuotiaana 21.03.1765. Rippikirjoista löytyy myös poika Jaakko Pekanpoika (s.30.08.1731).
Pekka Pekanpoika menehtyy 63-vuotiaana 17.01.1749. Talon isännöintiä jatkaa Pekan poikapuoli, Heikki Kallenpoika Manninen. Heikki Kallenpoika Manninen saa Anna Martintyttären kanssa 24.01.1729 aviottoman Karin tyttären. Heikki Kallenpoika Manninen vihitään Alakiiminkiläisen Liisa Pentintytär Hutun kanssa 30.03.1730 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319071&aytun=824769.KA&j=244) (vihkitiedoissa sulhasen nimenä on Carl Henrikson Mannila, mutta siinä on ilmeisesti etunimi ja patronyymi vahingossa vaihtaneet paikkaa). Liisa vaimo haudataan 31-vuotiaana 13.05.1737. Heikki Kallenpoika avioituu Marketta Juhontytär Koistisen kanssa 07.12.1738; pari vihitään Muhoksella. Mannisen talo kirjataan edelleen perintötilana vuoden 1732 henkikirjaan. Heikki Kallenpoika saattaisi olla Heikki Parkkisen pojanpoika, mutta varmistusta asiaan ei vielä ole löytynyt. Myöhempien käräjäpöytäkirjojen tutkiskelu saattaa tuoda asiaan selvyyttä.
--
Kälkäjän kylän talot kirjataan veroluetteloissa usein Karjalankylään. Tapani Ollinpoika (Manninen) kirjataan Kälkäjän kylään ensimmäisen kerran henkikirjoissa vuonna 1677. Tapanin muutettua taloon talosta aletaan käyttää myös nimeä Manninen. Kyseinen talo vaikuttaa olevan sama puolenmanttaalin talo, joka kirjattiin Heikki Jönsinpojan nimellä vuosina 1603-1617 ja Klemet Heikinpoika Kälkäjän (s.n.1583) nimellä vuosina 1617-1667. Vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_112.jpg) henkikirjassa talo kirjataan vielä Klemet Heikinpojan niemellä; tuolloin talosta ei makseta henkirahaa. Vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) henkikirjassa talo kirjataan Heikki Paavonpojan nimellä (saattaa olla että siinä olisi pitänyt olla Heikki Simonpoika Riepu). Vuoden 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_011_Henki.jpg) henkikirjassa taloon kirjataan Pertti Kälkäjän leskivaimo; leskivaimon nimeä ei mainita (tuolloin talo kirjataan tuolloin normaalia alemmaksi, Matti Eskonpoika Leskelän ja Pertti Yrjönpoika Saarelan talojen väliin). Vuoden 1673 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13588107&aytun=1972618.KA&j=41) maakirjaan Klemet Heikinpojan nimellä kirjatun talon uudeksi "isännäksi" kirjataan Karin Pertin leskivaimo. Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg) henkikirjassa taloon kirjataan Karin Pertin leskivaimo sekä tytär Brita Pertintytär. Seuraavan (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649709&aytun=1972742.KA&j=126) vuoden henkikirjassa taloon kirjataan Liisa Pertintytär sekä Anna Pertintytär. Vuoden 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650471&aytun=1972796.KA&j=112) henkikirjassa taloon kirjataan Anna Pertintytär. (Vuosien 1674-1676 henkikirjoissa talo kirjataan hieman normaalia alemmaksi; se kirjataan Kälkäjän taloista viimeisenä, Ylitalon ja Kaiston talojen väliin.) Vuoden 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12262009&aytun=1972683.KA&j=19) maakirjassa Klemet Heikinpojan nimellä kirjatun talon uudeksi "isännäksi" kirjataan Karin Pertintytär; ei ole selvinnyt pitäisikö tämän tilalta lukea Pertti Kälkäjän leskivaimo Karin. Vuoden 1675 tarkistusmaakirjassa (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=23433084&aytun=1972725.KA&j=92) talo kirjataan Karin Pertinpojan leskivaimon (Karin Bertillsons enckia) nimellä; tässä ilmeisesti olisi pitänyt lukea Karin Pertin leskivaimo. Tuolloin talon kerrotaan olleen kuusi vuotta autiona ja leskivaimon asuvan talossa. Vuoden 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184223&aytun=1972747.KA&j=18) maakirjassa Klemet Heikinpojan nimellä kirjatun talon uudeksi "isännäksi" kirjataan Karin Pertin leskivaimo.
Vuoden 1664 kesäkäräjillä käsitellään perinnön jakoa Klemet Heikinpojan ja tämän pojan Pertti Klemetinpojan välillä; Klemetin vaimo oli hiljattain kuollut (KO a:11:429, vasemmanpuoleisen sivun puolesta välistä alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3712077&aytun=1674127.KA&j=448)). Kälkäjän talon asiaa käsitellään vuosien 1668 ja 1669 kesäkäräjillä (KO a:12:148, oikeanpuoleisen sivun keskellä oleva juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3713395&aytun=1674129.KA&j=155); KO a:12:315, oikeanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3713734&aytun=1674129.KA&j=326)). Vuoden 1668 käräjillä mainitaan Karin Markuksentytär ja tämän pienet lapset. Seuraavan vuoden käräjillä Klemet Kälkäjän pojan lasten kerrotaan perivän talon; käräjillä kerrotaan myös Klemet Heikinpoika Kälkäjän maksaneen tytärpuolelleen Marketta Martintyttärelle tämän edesmenneen äidin perintöä.
Tätä puolenmanttaalin Klemet Heikinpoika Kälkäjän taloa veroluetteloissa edeltää puolenmanttaalin puolenmanttaalin Antti Simonpoika Kälkäjän (s.n.1601) talo. Antin talo jaetaan vuoden 1663 tietämillä kahdeksi neljännesmanttaalin taloksi. Toista neljännesmanttaalia jää isännöimään Antin poika, Heikki Antinpoika Kälkäjä. Toista neljännesmanttaalia alkaa isännöimään Heikki Simonpoika Kälkäjä (s.n.1609), joka saattaisi olla Antin veli. Heikki Simonpojan neljännesmanttaalin talon isännöintiä jatkaa vuoden 1674 tietämiltä Klemet Heikinpoika Kälkäjä (s.n.1658), joka saattaisi olla Heikki Simonpojan poika. Tämä Klemet Heikinpoika on nuorempi kuin se Klemet Heikinpoika, joka isännöi puolenmanttaalin Kälkäjän taloa vielä 1660-luvulla.
Vuoden 1678 talvikäräjillä (KO a:19:90, Iin käräjien viimeinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3723809&aytun=1674143.KA&j=95)) Klemet Heikinpoika Kälkäjä (Antti Simonpoika Kälkäjän talosta vuoden 1663 tietämillä lohkaistun neljännesmanttaalin Kälkäjän talon isäntä) valittaa Tapani Ollinpojasta (joka isännöi puolenmanttaalin taloa, jota 1660-luvulle saakka isännöi Klemet Heikinpoika Kälkäjä). Jutussa on todistajana Karin Markuksentytär, jonka mainitaan asuneen talossa pojan vaimona 90 vuoden ajan (90 vuoden tilalla pitäisi varmastikin olla jokin muu vuosimäärä). Ei ole selvinnyt, että oliko talossa kaksi Karin leskivaimoa, Karin Markuksentytär ja Karin Pertintytär; vai onko talossa vain yksi Karin leskivaimo, joka olisi Pertti Kälkäjän leskivaimo Karin Markuksentytär (tällöin vuoden 1675 maakirjassa Karinin patronyymiksi olisi vahingossa tullut Pertintytär).
Vuosien 1677-1678 ja 1680 henkikirjoissa puolenmanttaalin Kälkäjän taloon kirjataan Tapani Ollinpoika Kälkäjä / Manninen ja tämän vaimo Anna Heikintytär sekä veli Niilo Ollinpoika ja tämän vaimo Elina Heikintytär. Niilon vaimo haudataan 23.05.1680. Vuonna 1681 Kälkäjä Mannisen talosta maksetaan henkirahaa Tapani Ollinpojasta ja tämän Anna vaimosta sekä Niilo veljestä. Vuonna 1683 henkirahaa maksetaan Tapani Ollinpojasta ja tämän Anna vaimosta sekä veli Olli Ollinpojasta. Tapanin, Niilo ja Ollin kanssa samaa sisarussarjaa saattaisivat olla myöskin Anna Ollintytär Manninen (joka haudataan 29.09.1680 ja jonka hautaustiedossa mainitaan olevan Kälkäjän kylästä), Marketta Ollintytär Manninen (joka avioituu 12.12.1680 ja jonka vihkitiedoissa mainitaan olevan Karjalankylästä) sekä Kerttu Ollintytär Manninen (joka avioituu etelä-iiläisen Mikko Mikonpoika Paason kanssa 06.03.1694 ja jonka vihkitiedossa mainitaan olevan Kälkäjän kylästä). Mikko Mikonpoika Paaso haudataan 47-vuotiaana 19.07.1696. Hänen leskivaimonsa Kerttu Ollintytär haudataan 31-vuotiaana 11.07.1697. Vuoden 1699 kesäkäräjillä Niilo Ollinpoika Manninen mainitaan edesmenneen Mikko Paason lapsen (lasten?) holhoojaksi (KO a:20:698, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3696764&aytun=1657973.KA&j=358)). Vihkitiedon mukaan Marketta Ollintytär Manninen avioituu 12.12.1680 Matti Ollinpoika Pahkan kanssa. Saattaisi olla niin, että sulhasen etunimeksi olisi vihkitietoon päässyt lipsahtamaan sulhasen veljen nimi. Matti Ollinpoika Pahka avioituu Liisa Juhontytär Jussilan kanssa 14.12.1690. Veroluetteloissa Matti Ollinpojalle ei mainita vaimoa tätä ennen. Hautaustiedoista ei ole tuota ennen löytynyt Matti Ollinpoika Pahkan vaimon hautaustietoa. Yrjö Ollinpoika Pahkan vaimoksi kirjataan Marketta henkikirjoissa vuodesta 1683 alkaen. Yrjö Ollinpoika Pahkan lasten kastetiedoissa Yrjön vaimon nimeksi mainitaan Marketta Ollintytär. Yrjö Pahkalan vaimo, Marketta Ollintytär, haudataan 35-vuotiaana 16.08.1696. Yrjö Ollinpoika Pahka avioituu uudelleen 06.01.1697 Marketta Erkintytär Väli eli Kaiston kanssa.
Leskeksi jäänyt Niilo Ollinpoika Manninen avioituu uudelleen 27.03.1681. Vihkitiedossa morsiamen mainitaan olevan olhavalainen Annika Klementintytär. Saattaisi olla niin, että vihkitiedossa morsiamen etunimi on kirjattu virheellisesti. Olhavan Kyröläisen taloon kirjataan Klemet Matinpoika Kyröläisen tytär, Karin Klemetintytär, vuosien 1674-1678 ja 1680-1681 henkikirjoissa. Tämän jälkeen Karin tytärtä ei enää kirjata veroluetteloissa Kyröläisen taloon. Niilo Ollinpoika Manninen kirjataan Etelä-Iin Kuokan taloon ensimmäisen kerran vuoden 1688 henkikirjassa. Tuolloin hänen vaimonsa etunimeksi mainitaan Karin. Tämän jälkeen myös kaikissa muissa isovihaa edeltäneissä henkikirjoissa, joissa Niilon vaimo mainitaan nimeltä, Niilon vaimon etunimeksi mainitaan Karin. Myös rippikirjoissa Niilon vaimon nimeksi mainitaan Karin; Iin rippikirjat alkavat vuodesta 1700. 10.07.1690 syntyneen Jaakko Niilonpojan vanhemmiksi kastetiedoissa mainitaan Niilo Ollinpoika Kuokka ja Karin Klemetintytär.
Niilo Ollinpoika Manninen sai ensimmäisestä avioliitostaan ainakin kolme lasta: Heikin (haudataan 23-vuotiaana 21.06.1696), Karinin (haudataan toukokuussa 1679) ja Helgan (kastekirjassa Helgalle on kaksi kirjausta, toinen 19.05.1679 ja toinen 19.05.1680). Toisesta liitosta syntyy ainakin neljä lasta: kaksoset Liisa ja Anna 25.03.1683 (heidät haudataan maaliskuussa 1683), Klemetin (s.15.04.1687) ja Jaakon (s.10.07.1690). Lisäksi Niilolla on Brita tytär; hän löytyy rippikirjoista, mutta hänelle ei ole löytynyt kastetietoa. Brita on mahdollisesti syntynyt jälkimmäisestä avioliitosta, sillä rippikirjoissa Brita tytär listataan Helga tyttären jälkeen. Klemet pojan kastetiedoksi paikaksi mainitaan jo Etelä-Ii. Vuoden 1686 talvikäräjillä Niilo Ollinpoika Manninen pyysi saada ylösottaa autioituneen puolenmanttaalin Lopakan (eli Kuokan) talon (KO a:6:73, Iin käräjien ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3687541&aytun=1657958.KA&j=73)). Niilo vaimoineen kirjataan Lopakan / Kuokan taloon henkikirjoissa vuodesta 1688 alkaen.
Niilon tytär Helga muutta Kelloon vuoden 1706 tietämillä. Helga tytär avioituu Klemet Klemetinpoika Kolehmaisen kanssa ja muuttaa puolisoineen vuoden 1710 tietämillä Pohjois-Iin Junnilan taloon, jossa Helgan mies toimii renkinä. Helga mutta perheineen vuoden 1712 tietämillä Pirttitörmälle Jussilan taloon, jota Helgan mies alkaa isännöidä. Jussilan aiempi isäntä, Antti, oli otettu sotilaaksi. Antin vaimo asuu Jussilassa vuoteen 1717 ja Antin Liisa tytär vuoteen 1718. Antin poka, Juho, asuu Jussilassa Helgan perheen luona aikuiseksi asti. Helga muuttaa puolisoineen Etelä-Iin Pernun taloon vuoden 1744 tietämillä. Helga haudataan 69-vuotiaana 08.01.1749.
Niilon poika, Klemet, avioituu Dordin kanssa vuoden 1707 tietämillä. Vuoden 1708 henkikirjassa Lopakan taloon kirjataan Niilo, Karin vaimo, poika Heikki sekä tämän Dorde vaimo. Klemetti pojan nimi on tuolloin ilmeisesti virheellisesti kirjattu Heikiksi (Heikki poika haudattiin vuonna kesällä 1696). Vuosien 1710-1711 henkikirjoissa taloon kirjataan Niilo Lopakan Karin vaimo, poika Klemet sekä tämän Dordi vaimo. Iin rippikirjoissa viimeiset merkinnät Niilolle, Karin vaimolle sekä Klemetti pojalle ovat heinäkuulta 1715 ja Jaakko pojalle huhtikuulta 1714. Klemetti pojan vaimon osalta rippikirjamerkinnät jatkuvat rippikirjan vuoteen 1721. Ei ole selvinnyt selvisikö Niilon perheestä isovihan ylitse muut kuin Helga tytär.
Olli Ollinpoika Manninen avioituu Valpuri Matintytär Leskelän kanssa 06.01.1687. Vuoden 1688 henkikirjassa Manninen Kälkäjä talosta maksetaan henkirahaa Tapani Ollinpoika Mannisesta sekä veljen vaimo Valpurista. Vuosina 1688-1691 henkirahaa maksetaan Olli Ollinpojasta ja tämän Valpuri vaimosta. Vuonna 1695 henkirahaa maksetaan Olli Mannisesta ja tämän Valpuri vaimosta sekä veli Tapanista. Seuraavan vuonna taloon kirjataan Olli Manninen, vaimo Valpuri ja veli Tapani. Tapanista ei kuitenkaan makseta henkirahaa; hänen mainitaan vammautuneen (ofärdig). Vuoden 1697 henkikirjassa taloon kirjataan Olli Manninen, Valpuri vaimo sekö veli Tapani. Tuolloin henkirahaa maksetaan vain Ollista. Valpurin mainitaan olevan vammautunut (ofärdig) ja Tapani veljen mainitaan menehtyneen.
Tapani Ollinpoika Manninen ehti saada vaimonsa kanssa ainakin seitsemän lasta: Kristiinan (s.05.10.1679), Marketan (s.24.08.1681, haudattu 02.04.1682), Marian (s.09.09.1683), Liisan (s.09.05.1686), Tapanin (s.13.11.1687), Annan (s.27.12.1690) ja Simon (s.08.04.1693). Tapani Ollinpoika haudattiin 42-vuotiaana 13.12.1696. Neljä kuukautta myöhemmin hänen 9-vuotias Tapani poikansa menehtyy nälkään; Tapani Tapanipoika haudattiin 28.04.1697. Tapani Ollinpojan vaimolle ei ole löytynyt hautaustietoa.
Anna Tapanintytär avioituu Gabriel Antinpoika Kauppilan kanssa vuoden 1714 tietämillä. Gabrielille ei vuoden 1716 jälkeen ole rippikirjauksia enää kirjauksia. Annalle on rippikirjamerkintöjä Kauppilan talosta vuoteen 1717 saakka. Annan mainitaan muuttaneen Koppelon taloon. Anna Tapanintytär Manninen vihitään 29.06.1718 Gabriel Gabrielinpoika Liedeksen kanssa. Molempien mainitaan olevan leskiä ja olevan Etelä-Iistä. Anna asuu miehensä kanssa Etelä-Iin Illinsaaressa Koppelon tilalla.
Vuosien 1698-1701 henkikirjoissa Manninen Kälkäjä taloon kirjataan Olli Manninen ja hänen vaimonsa, vaimosta ei kuitenkaan makseta henkirahaa. Vuosien 1698-1700 Ollin vaimon etunimeksi mainitaan Marketta. Luultavasti Ollin vaimon etunimi on tuolloin kirjattu virheellisesti. Vuoden 1701 henkikirjassa Ollin vaimon etunimeksi kirjataan jälleen Valpuri. Kirkonkirjoista ei löydy tietoa Valpurin vaimon kuolemasta, avioitumista Marketan kanssa, Marketta vaimon kuolemasta ja avioitumisesta uuden Valpuri vaimon kanssa. Luultavasti Ollin vaimona on koko ajan sama Valpuri. Olli saa vaimonsa kanssa ainakin viisi lasta: Britan (s.05.10.1687), Matin (s.06.08.1690, haudataan 24.08.1690), Ollin (s.04.08.1691), Pekan (s.20.05.1694) ja Heikin (s.04.02.1699). Olli ja hänen Valpuri vaimonsa menehtyvät vuoden 1710 tietämillä. Ollista maksetaan henkirahaa vielä vuonna 1710. Seuraavan vuoden henkikirjassa Olli mainitaan kuolleeksi. Rippikirjassa on maininta Valpuri vaimon kuolemasta. Rippikirjassa Antti Markuksenpoika Kontion mainitaan isännöivän taloa vuosina 1711-1712. Vuosien 1712 ja 1713 henkikirjoissa Manninen Kälkäjä taloon kirjataan Olli Manninen ja hänen Brita sisarensa. Rippikirjoissa Olli pojan kirjaukset loppuvat vuoteen 1714. Kuolinkirjassa on merkintä Olli Mannisen hautauksesta vuodelta 1716; kyseessä saattaa olla Olli Ollinpoika Mannisen ja Valpuri Matintyttären poika. Brita Ollintytär avioituu vuoden 1718 tietämillä Juho Juhonpojan kanssa ja pari muuttaa Karjalankylässä sijaitsevaan Saarelan taloon. Pekka Ollinpoika kirjataan Mannisen taloon vuoden 1714-1721 rippikirjan loppuun. Pekka Ollinpoika Manninen vihitään 05.11.1721 Anna Heikintytär Kämärän kanssa ja muuttaa vävyksi Karjalankylässä (Tannilassa) sijaitsevaan Kämärän eli Vesan taloon. Pekka saattaisi olla Olli Ollinpoika Mannisen ja Valpuri Matintyttären poika.
Vuosina 1722-1741 Manninen Kälkäjä talon isäntäparina vaikuttaisi olevan Juho Heikinpoika Jurvanen ja tämän vaimo Liisa Mikontytär. He muuttavat Kellossa sijaitsevaan Tepon taloon. Tämän jälkeen Manninen Kälkäjä talon isäntäpariksi tulee pudasjärveläinen Paavo Josefinpoika Oinas ja tämän vaimo Valpuri Heikintytär Säkkinen.
--
Ylikiimingin Jurvakaisen talosta on kiistaa vuoden 1728 kesäkäräjillä (KO a:42:1401, vasemmalta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24661265&aytun=1658016.KA&j=713)), vuoden 1729 talvikäräjillä (KO a:43:501, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24659005&aytun=1658027.KA&j=257)) ja vuoden 1730 talvikäräjillä (KO a:44:691, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24659958&aytun=1658028.KA&j=348)). Oulun pitäjässä asuva Antti Holoppa valittaa, että hänen vaimonsa Marketta Pekantytär Jurvakaisen edesmenneen veljen lapset ovat menneet myymään 60 kuparitaalerilla Ylikiimingissä sijaitsevan neljännesmanttaalin tilan vieraalle, Heikki Heikinpojalle. Vuoden 1728 käräjillä Heikin lisänimeksi mainitaan Manninen eli Jurvakainen. Seuraavan vuoden käräjillä Heikistä käytetään lisänimeä Jurvakainen. Vuoden 1730 kesäkäräjillä Heikin lisänimeksi mainitaan Manninen. Heikki Heikinpoika (s.n.1684) ja hänen vaimonsa Marketta Mikontytär muuttavat Jurvakaisen talosta vuoden 1731 tietämillä Haukiputaalla sijaitsevaan Torvelan taloon. Vielä ei ole selvinnyt kenen poikia tämä Heikki Heikinpoika Manninen Jurvakainen on.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tuhannet kiitokset Sari. En kyllä odottanut näin perinpohjaista tietoa! Tästähän pitäisin oikein maksaa. Olet tehnyt todella paljon töitä! Täytyy ensin lueskella ja vertailla omiin sukutietoihin ja vastata myöhemmin sen mukaan jos on jotain erikoista. Yhden asian voin mainita jo tässä: Minulla on täysi 67:n markkerin DNA Pudasjärven Heikki Antinpoika Mannisen sukuun, mutta sukututkimus johtaa Joloksen Olavi Antinpoika Mannisen taloon. Vaikkei vielä ole muuta todistetta Heikin ja Olavin keskeisestä sukulaisuudesta, uskoisin heidän olleen veljeksiä.
Kevätterveisin Pentti
s.peltonen
17.05.15, 20:18
Tervehdys Pentti,
Minulla on täysi 67:n markkerin DNA Pudasjärven Heikki Antinpoika Mannisen sukuun, mutta sukututkimus johtaa Joloksen Olavi Antinpoika Mannisen taloon. Vaikkei vielä ole muuta todistetta Heikin ja Olavin keskeisestä sukulaisuudesta, uskoisin heidän olleen veljeksiä.
Suuret Kiitokset tiedosta!
Tuo on erittäin hieno tieto, että Pudasjärven Heikki Antinpoika Manninen ja Kiimingin Olavi Antinpoika Manninen ovat samaa sukua!
Tämän ilahduttavan DNA uutisen kuultuani olen aivan samaa mieltä; Heikki ja Olavi sopivat hyvin veljeksiksi.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys Sari ja kiitokset vielä kerran.
Tutkimuksestasi löytyi paljon sellaista tietoa, jota en kyllä muuten olisi saanut selville. Esim. [Anna Heikintytär (Manninen Kiuttu) avioituu Simo Martinpoika Tepon kanssa 08.03.1691. Simon isä oli ostanut Kellossa sijaitsevan neljännesmanttaalin Kiuttu Teppo talon 16.02.1687 Karin Yrjöntyttäreltä ja tämän pojalta Tuomas Tapaninpojalta. Anna Heikintytär muuttaa miniäksi appiukkonsa isännöimään Kiuttu Teppo taloon. Anna muuttaa miehensä, appivanhempiensa ja miehensä sisarusten kanssa Olhavaan Sassin taloon vuoden 1699 tietämillä. Annan mies pyytää vuoden 1722 talvikäräjillä saada ylösottaa Haukiputaalla sijaitsevan Yrjö Ervastin puolenmanttaalin talon, joka oli jäänyt autioksi. Anna muuttaa perheineen Ervastin taloon. Annan mies haudataan 21.12.1728 57-vuotiaana. Anna haudataan 58-vuotiaana 01.08.1731. Ervastin talon isännyyttä jatkaa Simo Simonpoika, joka vihittiin 24.11.1723 Anna Yrjöntytär Pöllön kanssa.] Minun tiedoissani oli arvaus, että Simo Tepon puoliso olisi Anna Heikintytär (Kiuttu), mutta uskoin heidän hävinneen isovihan savuihin. Tästä tuli suuri sukuhaara tutkittavaksi. Toisena on: [Vuoden 1717 käräjillä käsitellään Manninen Kiuttu talon perinnönjakoa Pekka (Pekanpoika) Mannisen, Sakari (Sakarinpoika) Halosen (joka oli avioitunut Pekan sisaren kanssa)] Tämä on vähän kinkkisempi tapaus! Pentti Sakarinpoika Halosen puolisona on Kaarina Pekantytär ja tämän kuolinajasta, 30.4.1732, 40-vuotiaana voidaan laskea syntymävuodeksi 1692. Syntymäaika sopii, mutta onko kyse oikeasta parista ja oikeasta tytöstä? Samassa tekstikatkelmassa mainitaan lisäksi: [Anna Antintytär avioituu Lauri Laurinpoika Väisäsen kanssa 09.06.1734.] Tästä tytöstä minulla ei ollut tietoakaan! Heti avioitumisensa jälkeen he muuttavat Kurtin taloon ja kun Lauri v. 1742 kuolee, Anna avioituu leskenä 29.06.1746 leski Erkki Heikinpoika Laukan kanssa ja suku jatkuu Kurttina. Sinullahan oli yksi viittaus jo Kurtin taloon: [Olli Ollinpoika Manninen ostaa 19.05.1677 sadalla taalerilla Kellossa sijaitsevan kuudennesmanttaalin Kurtin talon; tästä on maininta vuoden 1684 talvikäräjillä (KO a:4:245, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3686667&aytun=1657956.KA&j=128)). Ollin asuminen Kurtin talossa jää lyhytaikaiseksi; kauppa ilmeisesti perutaan ja talo myydään Isak Simonpoika Annalalle. Kurtin talo kirjataan Olli Ollinpoika Kurttilan nimellä vuoden 1676 henkikirjassa.] Minun tiedoissani Olavi Olavinpoika Manninen, 1600 syntyneen Olavin poika, Alakiimingistä oli naimisissa Anna Sipontytär Jaaran kanssa ja he katoavat 1670-luvun lopulla. Tässä on vielä yksi tieto, joka muuttaa omia tietojani, muttei tuo tietojeni mukaan lisää sukua: [Vihkitiedon mukaan Marketta Ollintytär Manninen avioituu 12.12.1680 Matti Ollinpoika Pahkan kanssa. Saattaisi olla niin, että sulhasen etunimeksi olisi vihkitietoon päässyt lipsahtamaan sulhasen veljen nimi.] Toisesta tiedosta [Vuosina 1722-1741 Manninen Kälkäjä talon isäntäparina vaikuttaisi olevan Juho Heikinpoika Jurvanen ja tämän vaimo Liisa Mikontytär. He muuttavat Kellossa sijaitsevaan Tepon taloon. Tämän jälkeen Manninen Kälkäjä talon isäntäpariksi tulee pudasjärveläinen Paavo Josefinpoika Oinas ja tämän vaimo Valpuri Heikintytär Säkkinen.] voin sanoa, että Valpurin isä on Heikki Ristonpoika Manninen Pudasjärveltä. On vielä eräs tieto (arvaus), jonka heitän ilmaan: [Vuodesta 1727 alkaen Alakiimingin Mannisen talo kirjataan Juho Tuomaanpoika Mannisen nimellä. (Juho Tuomaanpoika saattaisi olla Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisen ja tämän Brita vaimon poika, mutta asiaan liittyy merkittävää epävarmuutta; Vuoden 1722 talvikäräjillä mainittiin edesmenneen Tuomas Klementinpoika Kolehmaisen maksaneen porvarille Kellossa sijaitsevasta Satalahden talosta; KO a:38:33, vasemmalta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24614549&aytun=1658010.KA&j=42). Tuomaalla mainitaan olevan alaikäinen Juho poika, joka tuolloin on Savossa? (uti Safwolax). Vuosien 1702-1711 henkikirjoissa Tuomaan vaimon etunimeksi mainittiin Brita. Juho Tuomaanpojan asuessa Mannisen talossa hänen äitinsä etunimeksi mainitaan Brita.)] Noin vuonna 1720 Pudasjärveltä muuttaa Timosen (Mannisen) sukua Muhoksen Laitasaareen. Heidän joukossaan ovat Tuomas Laurinpoika Timonen s.n. 1678 ja Pudasjärvellä 26.12.1707 vihitty puoliso Briitta Simontytär Lerkkanen. Tuomaan isä Lauri Heikinpoika Manninen s.n. 1663 kuolee Muhoksella 06.03.1741 ja äiti Briitta Antintytär Veteläinen s.n. 1667 kuolee Muhoksella 21.10.1747. Vaikka Juhon vanhemmat ovat arvausta, sitä tukee tieto Anna Tuomaantytär Mannisesta s.n. 1719, joka nai 12.04.1741 Muhoksella sotilas Sippo Siponpoika Pyykmanin! Ehkä Pudasjärven ja Ylikiimingin Mannisen olivat 1600-luvulla enemmänkin tekemisissä keskenään. Tämä Erkki Heikinpoika Manninen, jonka mainitset asuneen 1630-luvulla Pekka Olavinpoika Mannisen talossa, saattaa hyvinkin olla serkku Pudasjärveltä eikä velipuoli!
Pekka Paavola
19.05.15, 18:20
Seuraava isäntäpari vaikuttaa olevan Jaakko Filipinpoika Luukela ja tämän vaimo Liisa Kallentytär Vahtola. Autioituneen Vahtolan talon ylösottaa mahdollisesti Jaakon isä, ja sen jälkeen Jaakko poika muuttaa taloon isännäksi. Vuosien 1682 ja 1683 kesäkäräjillä haukiputaalainen Filip Eskonpoika (Luukela) tuo esiin verohylyksi jääneen Vahtolan talon asiaa:
Kesäkäräjät 28-29.08.1682 (KO a:2, 587; oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685486&aytun=1657954.KA&j=299))
Kesäkäräjät 16-18.07.1683 (KO a:3, 277, vasemmanpuoleinen sivu, ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3686134&aytun=1657955.KA&j=149))
Tuo yläpuolen lainaus siksi ,kun otaksun ,että Jaakko Philipinp. Luukela ottaa vaimonsa Liisa Kallentr. Vahtolan sukunimen.
Heillä ainakin poika Erkki s. 10.5.1685, joka avioon Greta Jaakontr. Ollila l. Pusulan kanssa s.10.5.1685. Nykyisin elään Vahtolan sukua, liekö tätä haaraa, mieslinjassa Taivalkoskella 4.10.1860 syntynyt tukkipäällikön Juho Jaakko Vahtolan jälkeläisiä.
-Pekka Paavola-
s.peltonen
19.05.15, 20:54
Tervehdys Pentti,
Paljon Kiitoksia viestistä ja tiedoista!
Minun tiedoissani oli arvaus, että Simo Tepon puoliso olisi Anna Heikintytär (Kiuttu), mutta uskoin heidän hävinneen isovihan savuihin. Tästä tuli suuri sukuhaara tutkittavaksi.
Tässä vielä pari linkkiä Anna Heikintytär Manninen Kiutun mieheen, Simo Martinpoikaan, liittyen. Simon isä vaikuttaa olevan Martti Eskonpoika Rautio. Martin isä on luultavasti Esko Matinpoika Rautio (s.n.1611). Vuosien 1676-1677 henkikirjoissa Martti ja tämän vaimo Marketta Simontytär kirjataan Raution taloon. Martti kirjataan Raution taloon vielä vuoden 1683 henkikirjassa, mutta tuolloin hänen vaimostaan ei makseta henkirahaa. Martti ostaa Kiuttu Teppo talon sadalla kuparitaalarilla Karin Yrjöntyttäreltä ja tämän pojalta Tuomas Tapaninpojalta 10.02.1687 (taikka 16.02.1687). Talo vaikuttaa olevan sama talo, jota 1640-luvun lopussa isännöi Tapani Jaakonpoika Teppo. Vuoden 1649 kesäkäräjillä Tapanille myönnettiin Simo Matinpoika Kiutun neljännesmanttaalin talo (KO a:6:447, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706592&aytun=1673644.KA&j=454)). Tapani Jaakonpojan kuolemaa käsitellään 1651 kesäkäräjillä (KO a:7:298, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706958&aytun=1673645.KA&j=298)). Vuodesta 1652 alkaen talo Tepon kirjataan henkikirjoihin Tapani Jaakonpojan leskivaimon nimellä. Vuoden 1675 tarkistusmaakirjassa talo kirjataan köyhän leskivaimon Karin Yrjöntytär Teppolan nimellä. Karin Yrjöntytär ja hänen Tuomas poikansa myyvät talon Martti Eskonpoika Rautiolle 1687; talon kauppaa käsitellään talvikäräjillä 1687 (KO a:7:104, oikeanpuoleinen sivun alusta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3688393&aytun=1657959.KA&j=56)), talvikäräjillä 1691 (KO a:11:137, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3690349&aytun=1657963.KA&j=85)) ja talvikäräjillä 1692 (KO a:13:232, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3691075&aytun=1657965.KA&j=126)). Vuoden 1688 talvikäräjillä Martti Eskonpoika kertoo haluavansa ylösottaa autioituneen Erkki Niilonpoika Tepon neljännesmanttaalin talon (KO a:8:148, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3689110&aytun=1657960.KA&j=86)). Martti viljelee ylösottamaansa Erkki Niilonpoika Tepon taloa ostamansa Tapani Jaakonpoika Tepon talon yhteydessä. Maakirjoissa on mainintoja siitä, että Erkki Niilonpojan taloa viljellään Martti Eskonpojan / Martti Tepon talon yhteydessä. Martti kirjataan viimeisen kerran henkikirjaan vuonna 1697; tuolloin hänet mainitaan ikääntyneeksi. Tuolloin henkirahaa maksetaan myös poika Simosta ja tämän Anna vaimosta. Seuraavana vuonna henkirahaa maksetaan Simosta ja tämän Anna vaimosta. Vuosien 1699 ja 1700 henkikirjoissa talo kirjataan Simo Tepon nimellä; talosta ei makseta henkirahaa, koska talossa ei ole asukkaita. Vuoden 1702 henkikirjassa taloon kirjataan jo Matti ja tämän Helga vaimo (mahdollisesti Matti Antinpoika Kokkare ja tämän vaimo Helga Pekantytär).
Vuodesta 1699 alkaen Olhavan Sassin taloon kirjataan Simo Sassi ja tämän Anna vaimo. Vuosien 1700-1706 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390093&aytun=820870.KA&j=14) ja 1707-1713 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390025&aytun=820870.KA&j=82) rippikirjoissa Olhavan Sassin taloon perheestä kirjataan Simon vanhemmat Martti ja Marketta, Simo itse ja tämän Anna vaimo, sekä Simon sisar Anna. Rippikirjassa Simon äidin mainitaan menehtyneen vuoden 1710 tietämillä. Vuoden 1711 talvikäräjillä Simon äiti, Marketta Simontytär, mainitaan edesmenneeksi; Simon isän, Martti Eskonpojan kerrotaan olevan elossa (KO a:32:405, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24574426&aytun=1657985.KA&j=209)). Vuosien 1714-1721 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7390173&aytun=820888.KA&j=11) rippikirjassa Sassin taloon kirjataan Simo ja tämän Anna vaimo, piika Karin Venäläinen sekä Simo Simonpoika. Viimeksi mainittu saattaisi olla Simon ja Annan poika. Simon ja tämän Anna vaimon viimeiset kirjaukset Sassin talosta ovat toukokuulta 1719; heidän mainitaan muuttaneet Haukiputaalle. Simo Simonpojan viimeiset kirjaukset Sassin talosta ovat kesäkuulta 1720. Vuoden 1726 tietämillä Sassin taloon muuttaa uusi isäntäpari, Heikki Heikinpoika Tolonen Tervolan Koivukylästä ja tämän vaimo Karin Laurintytär.
Ervastin kokomanttaalin talo halkaistiin kahdeksi puolenmanttaalin taloksi vuoden 1686 tietämillä. Toista puolikasta jäi isännöimään Jaakko Laurinpoika Ervasti; ja toista puolikasta alkoi isännöimään Jaakon veli, Isak Laurinpoika Ervasti. Isakin talon isännöintiä jatkoivat tämän pojat Matti, Yrjö ja Isak. Vuoden 1712-1713 henkikirjassa taloon kirjataan Yrjö Ervasti, tämän Marketta vaimo ja veljen vaimo. Vuoden 1723 maakirjassa talo mainitaan ylösotetuksi 11.03.1723 ja tulevan verolle 1729. Vuoden 1724 henkikirjassa taloon kirjataan Simo Ervasti ja vaimo Anna. Seuraavana vuonna taloon kirjataan Simo Ervasti, vaimo Anna ja veli Antti. Vuodesta 1730 alkaen taloon kirjataan myös Antti veljen vaimo Brita. Simo Martinpojasta ja tämän vaimo Anna Heikintyttärestä ei ilmeisesti tuolloin enää makseta henkirahaa. Henkikirjoihin kirjatut Simo ja Antti vaimoineen ovat ilmeisesti Simo Martinpojan ja Anna Heikintytären pojat vaimoineen: Simo Simonpoika ja tämän vaimo Anna Yrjöntytär Pöllö (vihitty 24.11.1723) ja Antti Simonpoika ja tämän vaimo Brita Tuomaantytär Luukela (vihitty 07.12.1729). Vuosien 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297654&aytun=824538.KA&j=149) rippikirjassa Simo Simonpojan syntymävuodeksi mainitaan 1696 ja Antti Simonpojan (seuraavalla sivulla) syntymävuodeksi mainitaan 1698.
Vuoden 1722 talvikäräjillä Simo Martinpoika Sassi ilmoitti haluavansa ylösottaa Yrjö Sassin puolenmanttaalin autioksi jääneen perintötilan (KO a:38:49, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24614557&aytun=1658010.KA&j=50)). Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talon aiemmista asukkaista oli elossa yksi poika (Kemin lapin kappalainen herra Bertil) ja tämän kaksi veljen lasta (poika ja tytär). Seuraavan vuoden talvikäräjillä puolenmanttaalin Ervastin talo myönnetään Simo Sassille; ja talon mainitaan tulevan verolle 1729 (KO a:39:1372, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24622423&aytun=1658011.KA&j=699)). Talon aiemman omistajan perillisillä on ilmeisesti vaateita talosta, sillä vuoden 1731 kesäkäräjillä Simo Simonpoika Sassi kertoo maksaneen puolenmanttaalin Ervastin talon perintöoikeudesta sata kuparitaalaria Marketta Matintyttärelle ja Marketta Isakintyttärelle (KO a:45:801, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24662862&aytun=1658029.KA&j=404)). Simon isä, Simo Sassi, mainitaan tuolloin edesmenneeksi. Vuoden 1732 kesäkäräjillä Simo Simonpoika Ervastin mainitaan olevan lautamies Hannu (Hannunpoika) Grekilän vaimon Liisa Samuelintytättären serkun lapsi. Sitä en ole selvitellyt, että mitä kautta kyseinen sukulaisuus tulee (KO a:46:973, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24665890&aytun=1658031.KA&j=492)).
Tämä on vähän kinkkisempi tapaus! Pentti Sakarinpoika Halosen puolisona on Kaarina Pekantytär ja tämän kuolinajasta, 30.4.1732, 40-vuotiaana voidaan laskea syntymävuodeksi 1692. Syntymäaika sopii, mutta onko kyse oikeasta parista ja oikeasta tytöstä?
Uskoisin, että Sakari Heikinpoika Halosen pojista vain Sakari Sakarinpoika avioitui Pekka Heikinpoika Kiuttu Mannisen tyttären kanssa. Pertti Sakarinpojan vaimon, Karin Pekantyttären, en uskoisi olevan Pekka Heikinpoika Kiuttu Mannisen tytär. Sakari Heikinpoika Halonen avioitui Brita Kokkareen kanssa 06.01.1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318772&aytun=824768.KA&j=65). Vihkitiedoissa Britan patronyyminä on Matintytär, mutta henkikirjoissa, Esko pojan kastetiedoissa ja vuosien 1705 ja 1706 käräjillä Britan patronyyminä on Pertintytär. Sakari Heikinpoika Halonen menehtyy vuoden 1706 tietämillä. Vuoden 1705 henkikirjassa Sakari Halonen mainitaan sotilaaksi ja hänen Brita vaimonsa köyhäksi ja raihnaiseksi. Vuoden 1706 henkikirjassa Sakari Halonen mainitaan edesmenneeksi. Sakari ja Brita saavat ainakin viisi lasta: Heikin (s.31.03.1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318801&aytun=824768.KA&j=4)), Antin (s.28.02.1682 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318803&aytun=824768.KA&j=6)), Sakarin (s.25.01.1585 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318806&aytun=824768.KA&j=9)), Pertin (s.30.01.1687 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318810&aytun=824768.KA&j=13)) ja Eskon (s.02.03.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318756&aytun=824768.KA&j=49)). Rippikirjoissa ja henkikirjoissa Heikin vaimon nimeksi mainitaan Anna. Saattaa olla, että Heikki olisi ollut avioliitossa Valpurin kanssa ennen avioitumistaan Anna kanssa, mutta on epävarmaa oliko henkikirjoissa mainittu veljen vaimo Valpuri juuri Heikin vaimo. Pertti avioituu Karin Pekantyttären kanssa. Esko avioituu Marketan kanssa. Eskon lasten kastetiedoissa Marketta vaimon patronyymiksi mainitaan kolmesti Pekantytär (12.11.1721, 16.01.1726, 04.11.1734) ja kahdesti Antintytär (18.03.1723, 02.04.1727). Sakari avioituu Pekka Pekanpoika Mannisen sisaren kanssa, joka saattaisi olla 14.03.1690 syntynyt Anna Pekantytär. Mikäli Pekka Pekanpoika Kiuttu Mannisella olisi ollut vuoden 1717 käräjien aikaan sisaren lisäksi muita elossa olevia sisaruksia, olisi heidät todennäköisesti mainittu käräjillä (nyt käräjillä Kiuttu Mannisen talon perinnön jakoon liittyen mainittiin vain Pekka Pekanpoika Manninen, tämän lanko Sakari Halonen ja Pekan isän veljen leskivaimo lapsineen).
Vuoden 1717 käräjien aikaan sekä Sakari Sakarinpoika Halonen että tämän vaimo ovat ilmeisesti elossa. Sakari Sakarinpoika Halonen haudataan jo seuraavan vuoden maaliskuussa, 03.03.1718 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319090&aytun=824769.KA&j=263). Ei ole selvinnyt mitä tapahtui Sakarin vaimolle. Nyt heittäydyn arvailun ja jossittelun puolelle. Koska Pekka Heikinpoika Kiuttu Manninen solmi avioliiton 16.12.1688 ja menehtyi jo 05.04.1691, niin hänellä ei ehkä ole muita lapsia kuin Anna (s.14.03.1690) ja Pekka (s.24.08.1691). Sakari Sakarinpoka Halosen vaimo on saattanut olla Anna Pekantytär Kiuttu Manninen. Anna Pekantyttärelle ei tunnu löytyvän hautaustietoa taikka uutta vihkitietoa. Mikäli Anna avioitui uudelleen, ja mikäli hän avioitui Kelloon, niin hänen uusi miehensä saattaisi olla Simo Erkinpoika Häli Nikkilä 28.10.1689-05.06.1779, mutta tähän liittyy merkittävää epävarmuutta. Kellon rippikirjoista löytyy kaksi Anna Pekantytärtä, joiden syntymäajaksi on kirjattu maaliskuu 1690: Juho Erkinpoika Wärä Kokkareen vaimo ja Simo Erkinpoika Häli Nikkilän vaimo. Juho Erkinpoika Wärä ja tämän vaimo Anna Pekantytär sekä Pertti Sakarinpoika Halonen ja tämän vaimo Karin Pekantytär muuttavat Kokkareen taloon vuoden 1725 tietämillä. Vuosien 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297666&aytun=824538.KA&j=155) rippikirjassa Juho Erkinpojan vaimon, Anna Pekantyttären, syntymäajaksi mainitaan maaliskuu 1690. Tämä Anna ei kuitenkaan kovin hyvin sovi Pekka Heikinpoika Mannisen tyttäreksi. Tämä siksi, että Juho Erkinpojan vaimo on Pertti Sakarinpoika Halosen vaimon sisar (se käy esille vuoden 1731 kesäkäräjillä, KO a:45:790, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24662847&aytun=1658029.KA&j=399)). Mikäli myös Pertti Sakarinpoika Halosen vaimo olisi Pekka Pekanpoika Mannisen sisar, olisi luultavaa, että vuoden 1717 käräjillä olisi mainittu myös Pertin vaimo.
Simo Erkinpoika Häli ostaa 20.01.1722 Simo Matinpoika Haipukselta puolenmanttaalin Nikkilän talon; tästä on maininta vuoden 1722 kesäkäräjillä (KO a:38:63, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24615045&aytun=1658010.KA&j=539)) ja vuoden 1723 talvikäräjillä (KO a:39, rr55, s.1299, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24622387&aytun=1658011.KA&j=663)). Simo Erkinpoika solmii vuoteen 1722 mennessä avioliiton Anna Pekantyttären kanssa. Simolle ja Annalle ei tunnu löytyvän vihkitietoa. Simo ja Anna saavat ainakin seuraavat lapset: Erkin (s.08.05.1722 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318854&aytun=824769.KA&j=11)), Simon (s.25.10.1724 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318863&aytun=824769.KA&j=20)), Marian (s.07.03.1729 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318887&aytun=824769.KA&j=44), haudataan 19.06.1743), Annan (s.23.11.1729 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318888&aytun=824769.KA&j=45)) ja Valpurin (s.07.05.1733 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318908&aytun=824769.KA&j=65)). Maria tyttären kummien joukossa on Antti Manninen ja vaimo sekä Heikki Antinpoika Manninen. Vuosien 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297681&aytun=824538.KA&j=164) rippikirjassa Anna Pekantyttären syntymäajaksi mainitaan 04.03.1690. Vuosien 1759-1764 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7295811&aytun=824539.KA&j=121) rippikirjassa syntymäaika näkyy hieman selkeämmin kirjoitettuna. Mikäli kyseessä olisi Anna Pekantytär Kiuttu Manninen, niin syntymäajasta olisi tippunut ykkönen pois, eli syntymäajassa olisi 14.3.1690 muuttunut ajaksi 4.3.1690.
Minun tiedoissani Olavi Olavinpoika Manninen, 1600 syntyneen Olavin poika, Alakiimingistä oli naimisissa Anna Sipontytär Jaaran kanssa ja he katoavat 1670-luvun lopulla.
Etsiskelin Olli Ollinpoika Mannista ja vaimo Anna Sigfridintytärtä talolistasta nyt uusin silmin. Vuonna 1674 he löytyivät Alakiimingistä itsellisinä. En ole onnistunut löytämään tietoa Annan vanhemmista. Tuomas Sigfridinpoika Jaaralle olen löytänyt vain sisaret Karin Sigfridtyttären ja Marketta Sigfridintytättären. Mistä voisi etsiskellä tietoa siitä, että Anna olisi Jaara? Onko esim. jossain käräjäpöytäkirjassa Anna mainittu Jaaran tyttäreksi?
Olli Ollinpoika Manninen ja tämän vaimo Anna Sigfridintytär kirjataan vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg) henkikirjassa Alakiimingin Runtin taloon itsellisinä. Tuolloin neljännesmanttaalin Runtin taloon kirjataan Tapani (Heikinpoika) Runtti, Tapanin jälkimmäinen vaimo Elina Pertintytär, tytär Karin Tapanintytär sekä itsellinen Olli Ollinpoika Manninen ja tämän vaimo Karin Sigfridintytär. Tämän jälkeen Ollia ja Annaa ei tunnu löytyvän Alakiimingin veroluetteloista. Vuoden 1674 talvikäräjillä käsitellään Olli Ollinpoika Mannisen ja Tapani Runtin välistä asiaa (KO a:13:512, vasemmanpuoleinen sivu, jutut 3 ja 4 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3715897&aytun=1674130.KA&j=541)). Ruotsinkielen taitoni on varsin puutteellinen; en saanut selvää, että oliko Ollilla ja Tapanilla tässä jotain isompaa riitaa.
Vuoden 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649711&aytun=1972742.KA&j=128) henkikirjassa Kellon Sarkisen taloon kirjataan Heikki (Antinpoika) Sarkinen ja tämän vaimo Marketta Matintytär, syytinkimies Olli Ollinpoika ja tämän vaimo Anna Sigfridintytär sekä itsellinen Matti Klemetinpoika ja tämän vaimo Valpuri Niilontytär. Syytinkimies ja tämän vaimo sopisivat olemaan edellisenä vuonna Alakiimingin Runtin taloon kirjatut Olli Ollinpoika Manninen ja tämän Anna vaimo. Muina vuosina syytinkimies Olli Ollinpoikaa ei veroluetteloissa kirjata Sarkisen taloon. Vuoden 1675 kesäkäräjillä käsitellään Heikki Sarkisen ja tämän syytinkimiehen Olli Ollinpojan välistä asiaa. Mikäli ymmärsin oikein, niin Heikki ei saapunut käräjille ja häntä sakotettiin siitä hyvästä kolme taalaria (KO a:17:159, vasemmanpuoleisen sivun toinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3723128&aytun=1674141.KA&j=168)).
Vuoden 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650473&aytun=1972796.KA&j=114) henkikirjassa Olli Ollinpoika kirjataan Kellossa sijaitsevaan kuudennesmanttaalin Kurtin taloon. Seuraavana (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648935&aytun=1973084.KA&j=122) vuonna Kurtin talosta maksetaan henkirahaa Anna Sigfridintyttärestä; tämä sopisi olemaan Ollin vaimon kirjaus. Vuodesta 1678 alkaen Kurtin taloon kirjataan Isak Simonpoika (Annala) ja tämän vaimo Beata Matintytär. (Tuolloin Kurtin talon myynti Olli Ollinpoika Manniselle on ilmeisesti peruutettu ja talo on myyty Isak Simonpojalle).
Tämän jälkeen en ole veroluetteloista löytänyt sopivaa sopivaa Olli Ollinpoikaa. Vuoden 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645803&aytun=1973089.KA&j=81) henkikirjassa Sarkisen talosta maksetaan henkirahaa vain Anna Sigfridintytär Pönnästä (vai Pönnö?). Olisikohan Olli Ollinpoika Mannisen vaimo Anna palannut Sarkisen taloon Kurtin talon kaupan peruuntumisen jälkeen? Vuoden 1679 maakirjassa Sarkisen talo mainitaan autioksi. Taloon kirjataan vuoden 1680 henkikirjassa Marketta Matintytär ja vuoden 1681 henkikirjassa Karin Tuomaantytär. Vuoden 1682 talvikäräjillä kiiminkiläinen Pekka Klemetinpoika (Vesa) pyytää saada ylösottaa Kellossa sijaitsevan autioituneen Heikki Sarkisen talon. Vuoden 1682 maakirjassa Sarkisen talo mainitaan ylösotetuksi. Vuodesta 1683 alkaen Sarkisen taloon kirjataan Pekka Klemetinpoika ja tämän vaimo Kirstin Pekantytär.
Valpurin isä on Heikki Ristonpoika Manninen Pudasjärveltä.
Tuo on totta, että Valpurin isä on Heikki Ristonpoika Manninen. Heikki Ristonpoika perheineen kirjattiin kuudennesmanttaalin Mannisen taloon vielä vuoden 1700 henkikirjassa. Vuoden 1701 talvikäräjillä Heikki Ristonpoika Manninen pyytää saada ylösottaa autioituneen Paavo Säkkisen kuudennesmanttaalin talon (KO a:22:384, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24532811&aytun=1657975.KA&j=196)). Kolmannesmanttaalin Säkkisen tila halkaistiin kahdeksi kuudennesmanttaalin tilaksi vuoden 1689 tietämillä. Toista kuudennesta jäi isännöimään Heikki Heikinpoika Säkkinen. Toista kuudennesta alkoi isännöimään Matti Paavonpoika, joka muutti perheineen Kuusamoon vuoden 1698 tietämillä. Heikki Ristonpoika Manninen ylösotti tämän Matti Paavonpojalta autioksi jääneen talon. Vuodesta 1701 alkaen Heikki Ristonpoika perheineen kirjataan Säkkisen taloon. Tämän jälkeen talosta ja perheenjäsenistä käytetään toisinaan nimeä Manninen, toisinaan nimeä Säkkinen ja toisinaan nimeä Manninen eli Säkkinen.
Noin vuonna 1720 Pudasjärveltä muuttaa Timosen (Mannisen) sukua Muhoksen Laitasaareen. Heidän joukossaan ovat Tuomas Laurinpoika Timonen s.n. 1678 ja Pudasjärvellä 26.12.1707 vihitty puoliso Briitta Simontytär Lerkkanen. Tuomaan isä Lauri Heikinpoika Manninen s.n. 1663 kuolee Muhoksella 06.03.1741 ja äiti Briitta Antintytär Veteläinen s.n. 1667 kuolee Muhoksella 21.10.1747. Vaikka Juhon vanhemmat ovat arvausta, sitä tukee tieto Anna Tuomaantytär Mannisesta s.n. 1719, joka nai 12.04.1741 Muhoksella sotilas Sippo Siponpoika Pyykmanin!
Paljon Kiitoksia Lauri Heikinpoika Manninen Timosen perheen tiedoista Muhoksella! Omat muistiinpanoni heidän osaltaan päättyvät Pudasjärvelle (kahdeksannesmanttaalin Timonen Koivuniemi taloon), ja olen vain kirjannut heidän muuttaneen Oulun pitäjään. Muiden kuin Iin pitäjän (ja siitä erotetun Pudasjärven pitäjän) kirkonkirjat, veroluettelot ja käräjäpöytäkirjat ovat jääneet minulla vielä selailematta. Oli kiva saada Laurin perheestä lisätietoa. Tuomas Laurinpojan vaimon lisänimi saattaisi olla Lehtola. Vihkitiedossa 26.12.1707 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12492647&aytun=865736.KA&j=89) Britan lisänimenä vaikuttaisi olevan Lechtotar. 1700-luvun alun (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12490263&aytun=865664.KA&j=107) rippikirjassa (onkohan kinkerikirja?) Britan lisänimenä vaikuttaisi olevan Lehtola. Vuoden 1683 talvikäräjillä kerrotaan kuinka Lauri Heikinpojan isä, Heikki Tuomaanpoika (Manninen), perusti kahdeksannesmanttaalin (Timonen / Koivuniemi) uudistilan (KO a:3:48, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685885&aytun=1657955.KA&j=29)). Mikäli oikein ymmärsin, niin Heikki perusti tilan huonemies Timosen autioituneen torpan maille.
Tämä Erkki Heikinpoika Manninen, jonka mainitset asuneen 1630-luvulla Pekka Olavinpoika Mannisen talossa, saattaa hyvinkin olla serkku Pudasjärveltä eikä velipuoli!
Erkki Heikinpojasta en löytänyt muita kirjauksia kuin sen, että hänet kirjattiin vuoden 1633 ruodutusluettelossa 32-vuotiaan Olavi Mannisen kuudennesmanttaalin taloon Olavin veljenä (tuolloin Olavin talon kokokin on erikoinen, muissa luetteloissa Olavi Olavinpojan talon kooksi mainitaan neljännesmanttaali). Olen samaa mieltä kanssasi; Erkki on saattanut olla Olavin serkku.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p
s.peltonen
19.05.15, 21:03
Tervehdys Pekka,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Tuo yläpuolen lainaus siksi ,kun otaksun ,että Jaakko Philipinp. Luukela ottaa vaimonsa Liisa Kallentr. Vahtolan sukunimen.
Heillä ainakin poika Erkki s. 10.5.1685, joka avioon Greta Jaakontr. Ollila l. Pusulan kanssa s.10.5.1685. Nykyisin elään Vahtolan sukua, liekö tätä haaraa, mieslinjassa Taivalkoskella 4.10.1860 syntynyt tukkipäällikön Juho Jaakko Vahtolan jälkeläisiä.
Uskoisin, että Jaakko Filipinpojasta alettiin käyttämään lisänimeä Vahtola, kun hän muutti Vahtolan taloon (usein taloon muuttaneen isännän lisänimi muuttui uuden talon mukaiseksi; tosin joskus kävi niinkin, että talon nimi muuttui uuden isännän aiemman lisänimen mukaiseksi). Jaakko Filipinpojan poika, Erkki Jaakonpoika, asusteli vaimonsa Greta (Marketta) Jaakontytär Ollila Pusulan kanssa Vahtolan talossa. Kun Erkki menehtyi 08.03.1741, jäi hänen leskivaimonsa asumaan lastensa kanssa Vahtolan taloon. Erkin leskivaimo asusteli Vahtolan talossa kuolemaansa (04.03.1770) saakka. Erkin poika, Mikko, jatkoi Vahtolan talon isännöintiä.
Siitä minulla ei ole tietoa, että onko Taivalkosken Juho Jaakko Vahtola Jaakko Filipinpoika Luukela Vahtolan jälkipolvea. (Olen kerännyt tietoja Iin pitäjän taloista vain 1750-luvun tietämille; joistakin kylistä hieman pidemmälle. Myöhempää tietoa minulla on vain yksittäisistä taloista.) Jos jollakulla on tietoa siitä, onko Juho Jaakko Vahtola Jaakko Filipinpojan jälkipolvea, niin olisi mukava kuulla siitä tietoa.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Tervehdys Pekka,
Paljon Kiitoksia viestistä!
Uskoisin, että Jaakko Filipinpojasta alettiin käyttämään lisänimeä Vahtola, kun hän muutti Vahtolan taloon (usein taloon muuttaneen isännän lisänimi muuttui uuden talon mukaiseksi; tosin joskus kävi niinkin, että talon nimi muuttui uuden isännän aiemman lisänimen mukaiseksi). Jaakko Filipinpojan poika, Erkki Jaakonpoika, asusteli vaimonsa Greta (Marketta) Jaakontytär Ollila Pusulan kanssa Vahtolan talossa. Kun Erkki menehtyi 08.03.1741, jäi hänen leskivaimonsa asumaan lastensa kanssa Vahtolan taloon. Erkin leskivaimo asusteli Vahtolan talossa kuolemaansa (04.03.1770) saakka. Erkin poika, Mikko, jatkoi Vahtolan talon isännöintiä.
Siitä minulla ei ole tietoa, että onko Taivalkosken Juho Jaakko Vahtola Jaakko Filipinpoika Luukela Vahtolan jälkipolvea. (Olen kerännyt tietoja Iin pitäjän taloista vain 1750-luvun tietämille; joistakin kylistä hieman pidemmälle. Myöhempää tietoa minulla on vain yksittäisistä taloista.) Jos jollakulla on tietoa siitä, onko Juho Jaakko Vahtola Jaakko Filipinpojan jälkipolvea, niin olisi mukava kuulla siitä tietoa.
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Haukiputaan Luuukelan kantaisän 1479 Iin käräjillä lautamiehenä olevan Lars Slukin Y-DNA on I-CTS1679
https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=yresults
154151 Lauri Luukila (Lars Sluk),1450,Haukipudas,Finland Finland I-CTS1679
13 22 16 10 13-14 11 14 11 12 11 28 16 8-9 8 11 23 16 20 30 12-14-15-15 10 10 19-21 14 14 16 19 35-38 11 10 11 8 15-15 8 11 10 8 9 9 12 22-24 14 10 12 12 17 8 13 25 20 13 13 11 12 11 11 12 11 33 12 8 17 12 24 27 20 11 12 12 13 11 9 11 11 10 12 12 31 11 13 21 15 11 10 23 15 18 11 24 16 13 15 25 12 21 19 12 14 18 9 12 11
Joten ei kun DNA-tutkimus Vahtolan jälkipolvista.
Valtiopäivämies Vilppu Eskelinpoika Luukelalla (s. n. 1607) oli ainakin neljä poikaa eli Tuomas (s. n. 1635, k. 1681), Vilppu (s. n. 1640), Lauri (s. n. 1645, k. 1715) ja Jaakko (s. n. 1655, k. 1711) ja kolme veljeä eli Tapani (s. n. 1593, poika Jaakko), Erkki (s. n. 1602) ja Matti (s. n. 1617, pojat Tuomas ja Jaakko). Vilpun isä oli Eskeli Tuomaanpoika Luukela, joka oli Luukelan isäntänä ainakin 1600-50.
s.peltonen
20.05.15, 20:32
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Haukiputaan Luuukelan kantaisän 1479 Iin käräjillä lautamiehenä olevan Lars Slukin Y-DNA on I-CTS1679
https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=yresults
154151 Lauri Luukila (Lars Sluk),1450,Haukipudas,Finland Finland I-CTS1679
13 22 16 10 13-14 11 14 11 12 11 28 16 8-9 8 11 23 16 20 30 12-14-15-15 10 10 19-21 14 14 16 19 35-38 11 10 11 8 15-15 8 11 10 8 9 9 12 22-24 14 10 12 12 17 8 13 25 20 13 13 11 12 11 11 12 11 33 12 8 17 12 24 27 20 11 12 12 13 11 9 11 11 10 12 12 31 11 13 21 15 11 10 23 15 18 11 24 16 13 15 25 12 21 19 12 14 18 9 12 11
Joten ei kun DNA-tutkimus Vahtolan jälkipolvista.
Valtiopäivämies Vilppu Eskelinpoika Luukelalla (s. n. 1607) oli ainakin neljä poikaa eli Tuomas (s. n. 1635, k. 1681), Vilppu (s. n. 1640), Lauri (s. n. 1645, k. 1715) ja Jaakko (s. n. 1655, k. 1711) ja kolme veljeä eli Tapani (s. n. 1593, poika Jaakko), Erkki (s. n. 1602) ja Matti (s. n. 1617, pojat Tuomas ja Jaakko). Vilpun isä oli Eskeli Tuomaanpoika Luukela, joka oli Luukelan isäntänä ainakin 1600-50.
Mistä tulee tieto siitä, että Vilppu Eskelinpoika Luukella oli Lauri poika?
Lauri poika puuttuu omista tiedoistani ja olisi mukava saada hänen tietonsa mukaan. Omalla talolistallani on Vilppu Eskelinpojalle kirjattuna vain seuraavat lapset: Tuomas, Vilppu, Jaakko ja Marketta (Marketan puoliso: Matti Martinpoika Ollila Pusula, myöhemmin Päkkilä).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
s.peltonen
20.05.15, 20:50
Tervehdys Pentti,
Tässä vielä hieman jatkoa eiliseen viestiin. Vuoden 1722 tietämillä Alakiimingin Manniseen taloon isännäksi tulleen Juho Tuomaanpojan tiimoilla löytyi kirkonkirjoista hieman lisätietoa. Vaikuttaisi siltä, että Juhon vanhemmat saattaisivat olla Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen ja tämän vaimo Brita (mahdollisesti Brita Matintytär Väänänen).
Vuosien 1733-1748 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297405&aytun=824538.KA&j=7) rippikirjassa Mannisen taloon kirjataan vuosina 1733-1736 isäntä Juho Tuomaanpoika (+25.05.1735 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319101&aytun=824769.KA&j=274)) ja tämän vaimo Karin (Paavontytär Heikkinen), äiti Brita ja äidin sisar Marketta. Lisäksi vuodesta 1736 alkaen taloon kirjataan isäntä Matti Matinpoika (Lappalainen; Karin leskivaimon uusi mies (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319073&aytun=824769.KA&j=246)). Lisäksi taloon kirjataan renki Olli ja Brita tytär.
Rippikirjan samaisella sivulla vuosina 1737-1742 Mannisen taloon kirjataan mm. isäntä Matti Matinpoika (Lappalainen) ja vaimo Karin Paavontytär, vanha anoppi Brita (joka mainitaan Tuomas Kolehmaisen leskivaimoksi, "gl swärmod. Britha, Thomas Colehmaises enka") ja tämän sisar Marketta, renki Erkki Puohakka ja tämän vaimo Brita Matintytär. "Vanha anoppi" Brita sopisi olemaan uuden isännän vaimon aiemman miehen äiti, joka kirjattiin rippikirjaan jo vuosina 1734-1736. Tätä hienoisesti tukee myös se, että sekä vuosina 1734-1736 että vuosina 1737-1742 Britalle kirjataan Marketta sisar. Britan sisarelle, Marketalle, ei kuitenkaan ole rippikirjamerkintöjä enää vuodesta 1737 alkaen. Hänen mainitaan muuttaneen Pentti Hutun taloon. Rippikirjassa Hutun (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297396&aytun=824538.KA&j=2) taloon kirjataan vuodesta 1737 alkaen vanha emäntä Marketta Matintytär Väänänen (joka sopisi vanhemman Pentti Pentinpoika Hutun vaimoksi). Leskimies Pentti Penttipoika Huttu vihittiin 14.08.1737 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319074&aytun=824769.KA&j=247) Marketta Matintytär Väänäsen kanssa. Paria kuukautta myöhemmin, 25.10.1737, vihittiin nuorimies Erkki (Laurinpoika) Puohakka ja leskivaimo Brita Matintytär Väänänen. Ensisilmäyksellä Mannisen taloon kirjattu vanha anoppi Brita ja renki Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär vaikuttaisivat olevan kaksi eri henkilöä. Mutta Pentti Hutun taloon muuttanut Marketta sisar antaa viitteitä siitä, että anoppi Brita ja Erkki Puohakan vaimo Brita Matintytär ovat sama henkilö. Britoille ei ole rippikirjamerkintöjä samalta päivältä. Brita anopin toiseksi viimeinen kirjaus on 25.07.1737. Erkki Puohakan vaimon, Brita Matintyttären ensimmäinen kirjaus on 22.11.1737. Brita anopille on tämän jälkeen vielä yksi kirjaus Mannisen talosta: 25.07.1739. Samaiselle päivälle on kirjaus myös isäntä Matti Matinpojalta ja tämän Karin vaimolta. Olisiko Brita tuolloin käynyt kirkossa edesmenneen poikansa perheen ja miniänsä uuden miehen kanssa?
Mannisen talon kohdalla Erkki Puohakan ja Britan vaimon mainitaan siirtyneen rippikirjan sivulle 273. Kyseisellä sivulla on vuosina 1739-1744 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297633&aytun=824538.KA&j=137) palkollisiin kirjattuna renki Erkki Laurinpoika Puohakka ja tämän vaimo Brita Matintytär. Vuosien 1743-1748 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297628&aytun=824538.KA&j=134) rippikirjassa torppareiden ja itsellisten joukkoon kirjataan Pentti Huttu (senior) ja tämän vaimo, sekä vuodesta 1745 alkaen Erkki Laurinpoika Puohakka ja tämän vaimo Brita Matintytär. Pentti Hutun vaimolle viimeinen kirjaus on 22.08.1743. Pentti Hutun (senior) vaimo haudataan 18.09.1743 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319111&aytun=824769.KA&j=284). Vuosina 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297720&aytun=824538.KA&j=187) rippikirjaan kirjataan itsellinen Erkki Puohakka (s.1713) ja tämän vaimo Brita Matintytär (s.1681). Vuosien 1759-1764 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7295664&aytun=824539.KA&j=40) rippikirjaan kirjataan torppari Erkki Laurinpoika Puohakka (s.05.1713) ja vaimo Brita Matintytär (s.1681). Vuosien 1765-1770 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7295596&aytun=824539.KA&j=3) rippikirjaan kirjataan Erkki Laurinpoika Puohakka (s.05.1713) ja tämän vaimo Brita Matintytär (s.1681). Molemmille viimeinen rippikirjamerkintä on 10.10.1766. 53-vuotias torppari Erkki Laurinpoika Puohakka menehtyy syksyllä 1766 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319141&aytun=824769.KA&j=314). Torpparin 86-vuotias leskivaimo Brita Matintytär Puohakka menehtyy 24.01.1767 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319142&aytun=824769.KA&j=315).
Tuomas Klemetinpoika Kolehmainen kirjattiin (Kolehmaisen taloon) vuoden 1701 henkikirjassa vielä ilman vaimoa. Tuomas Kolehmaisen vaimo Brita kirjataan Kolehmaisen taloon henkikirjoissa vuodesta 1702 alkaen. Mikäli kyseessä oli Brita Matintytär Väänänen, hän oli avioitumisensa aikoihin parikymppinen. Vuoden 1722 talvikäräjillä edesmenneellä Tuomas Klemetinpoika Kolehmaisella mainittiin olevan elossa oleva Juho poika (joka tuolloin oli "uthi Safwolax"). Tuomas Kolehmainen haudataan 49-vuotiaana 01.05.1715 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7319086&aytun=824769.KA&j=259). Näin ollen Tuomas olisi syntynyt vuoden 1666 tietämillä. Mikäli Tuomas Kolehmaisen vaimo oli Brita Matintytär Väänänen, oli Britan aviomiesten ikäero noin 47 vuotta.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Mistä tulee tieto siitä, että Vilppu Eskelinpoika Luukella oli Lauri poika?
Lauri poika puuttuu omista tiedoistani ja olisi mukava saada hänen tietonsa mukaan. Omalla talolistallani on Vilppu Eskelinpojalle kirjattuna vain seuraavat lapset: Tuomas, Vilppu, Jaakko ja Marketta (Marketan puoliso: Matti Martinpoika Ollila Pusula, myöhemmin Päkkilä).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari p
Haukiputaalainen kestikievarinpitäjä Lars Lukila haudataan Kemissä 70-vuotiaana (en ole löytänyt hänelle vaimoa, joten hän voi olla naimaton)
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=5850436&aytun=837695.KA&j=87
Lisäksi löytyy 1660-luvulla syntyneet Vilppu Luukelan tyttäret Dorde (vihitty Haukipudas 16.5.1689 Simuna Israelinpoika Pusula eli Ollila) ja Karin 1666-1751 (vihitty Kemi 9.5.1698 Antti Erkinpoika Sotisaari eli Saari), mutta nämä taitavat olla nuoremman Vilppu Luukelan tyttäriä.
Netissä näyttää jotkut Luukelat olevan sekaisin esim.
http://ollilaisia.blogspot.fi/2012/12/satu-arffman-ilmarin-ja-alman-minia.html
Jaakko Vilpunpoika Luukela vihittiin 24.6.1682 Liisa Kallentytär Vahtolan kanssa ja Tuomas Vilpunpojan Luukelan poika Jaakko vihittiin 4.12.1688 Liisa Jaakontytär Ervastin kanssa. Lisäksi on vielä Vilppu Eskelinpojan veljenpojat Jaakko Tapaninpoika ja Jaakko Matinpoika ja näilläkin on lapsia, joten joku voisi varmistaa kenen poika oli Aspegren-suvun kantaisä Haukiputaan lukkari Matti Jaakonpoika Luukila s. 12.2.1682, k. 24.12.1759 Haukipudas, sillä Haukiputaan kastetuissa on
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318802&aytun=824768.KA&j=5
12 Dito Jacob Jacobssons Höyhtyäs son ifrån Haukipudas Matz.
Sukuseuran sivut näyttävät olevan edelleen sekaisin, joten otetaan archiven puolelta
Kivioja, Vilho H.: Lukkarisuku Aspegren, SSV 22(1938) s. 60-82 (https://web.archive.org/web/20071026194506/http://www.genealogia.fi/vsk/22/22_60.htm).
Kiitokset taas Sari
Tuntuu siltä ku ois kusiaispessää söhässy! Löytyy uutta ja vanhaa; on poistettava vanhaa ja korvattava sitä uudella! Koska olen aina tehnyt tätä sukututkimusta vain omasta suvusta ja vain itselleni, on tietolähteiden ja puolisoiden esipolvien varmistaminen ollut puutteellista. Siitä syystä esim. Anna Sipontytär Jaarankaan sukunimeä en pysty mistään varmistamaan. Olen ilmeisesti vain katsonut naapureihin sopivaksi! Kirjoitit: (Vuoden 1674 talvikäräjillä käsitellään Olli Ollinpoika Mannisen ja Tapani Runtin välistä asiaa (KO a:13:512, vasemmanpuoleinen sivu, jutut 3 ja 4 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3715897&aytun=1674130.KA&j=541)). Ruotsinkielen taitoni on varsin puutteellinen; en saanut selvää, että oliko Ollilla ja Tapanilla tässä jotain isompaa riitaa.) Itsellä on nämä käännökset, jotka ainakin osittain valaisevat Tapani Runtin suhdetta Olavi Olavinpoika Manniseen. Iijoen talvikäräjät 1674: (Koska Tapani Runtti myöntää lyöneensä kepiniskun Olli Ollinpojan Mannisen käteen, jossa näkyy mustelma, hänet tuomitaan maanlain tahtohaavain kaaren 10 luvun mukaisesti tahallisesta teosta kolmen hopeamarkan sakkoon.) (Oikeus määräsi nimismies Simo Antinpojan minun lisäkseni tutkimaan, hakkaako (?) Olli Ollinpoika Manninen luvattomasti metsää Tapani Runtin tilalla.) (epäselvä sana ehkä åwerkar) Ei liene ihme jos Olavi on joutunut lähtemään Runtista!
–
Kirjoitit Esko Pekanpoika Mannisen kohdalla: (Kun Simo Haipus pyytää vuoden 1666 kesäkäräjillä saada ylösottaa Putkosen talon, talon todetaan olevan autiona; tontilla ei ole taloa ja niityt ovat metsittyneet (KO a:11:887, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3712978&aytun=1674127.KA&j=887)). Minulla on käännös, joka jatkaa tämän metsittyneen tontin selvittelyä: Iijoen talvikäräjät 1668. (Oikeuden eteen tuli Simo Paavonpoika Haipus ja valitti Jaakko Simonpoika Jaaraa vastaan Julasoja (Jolosoja) -nimisestä niitystä, jonka hän sanoi kuuluvan autiotilaan, jonka Haipus oli ottanut verolle ja jonka olivat katsastaneet lautamiehet Tuomas Huttu ja Tapani Liukela (Luukela) voimatta tehdä asiassa mitään ennen kuin tätä juttua tutkittaisiin kihlakunnanoikeudessa ja todistajia kuultaisiin. Oikeuteen tuotiin siis kaksi vanhaa miestä, Olli Manninen ja Tuomas Jaara, jotka pystyivät kertomaan asiasta, että myös Haipuksella tulee olla siihen osuutensa: Todistajat näyttivät mainittujen Hutun ja Esko Lukilan (Luukela) läsnä ollessa paikan, jossa Haipuksella autiotilaoikeuden nojalla tuli olla osansa ja osuutensa minkä jälkeen mainittujen lautamiesten piti näkyvöittää osuus selvillä vaalennetuilla viitoilla Jaakon vanhaa nautintaa ja omistusta mitenkään loukkaamatta.)
–
Anna Pekantytär Mannisesta kirjoitit seuraavaa: (Mikäli Anna avioitui uudelleen, ja mikäli hän avioitui Kelloon, niin hänen uusi miehensä saattaisi olla Simo Erkinpoika Häli Nikkilä 28.10.1689-05.06.1779, mutta tähän liittyy merkittävää epävarmuutta. Kellon rippikirjoista löytyy kaksi Anna Pekantytärtä, joiden syntymäajaksi on kirjattu maaliskuu 1690: Juho Erkinpoika Wärä Kokkareen vaimo ja Simo Erkinpoika Häli Nikkilän vaimo. Juho Erkinpoika Wärä ja tämän vaimo Anna Pekantytär sekä Pertti Sakarinpoika Halonen ja tämän vaimo Karin Pekantytär muuttavat Kokkareen taloon vuoden 1725 tietämillä. Vuosien 1749-1754 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297666&aytun=824538.KA&j=155) rippikirjassa Juho Erkinpojan vaimon, Anna Pekantyttären, syntymäajaksi mainitaan maaliskuu 1690. Tämä Anna ei kuitenkaan kovin hyvin sovi Pekka Heikinpoika Mannisen tyttäreksi. Tämä siksi, että Juho Erkinpojan vaimo on Pertti Sakarinpoika Halosen vaimon sisar (se käy esille vuoden 1731 kesäkäräjillä, KO a:45:790, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24662847&aytun=1658029.KA&j=399)). Mikäli myös Pertti Sakarinpoika Halosen vaimo olisi Pekka Pekanpoika Mannisen sisar, olisi luultavaa, että vuoden 1717 käräjillä olisi mainittu myös Pertin vaimo.) Tämä kirjoitus saa aikaan sen, että minun vaihdettava keskenään Juho Kokkareen ja Simo Hälin vaimoja! Yksi pitkä sukulista ei ole enää sukulaisia vaan on etsittävä ja kirjoitettava uutta!
–
Kirjoitit Halosen suvusta. Minun tietojeni mukaan Sakari Heikinpoika Halonen meni naimisiin Briitta Matintytär Kokkareen kanssa, joka oli Matti Antinpoika ja Helga Pekantytär Kokkareen tytär. Heidän poikansa Esko menee naimisiin Marketta Pekantyttären kanssa ja heidän tyttärensä Briitta s. 18.03.1723 menee 15.12.1745 naimisiin Heikki Antinpoika Mannisen kanssa. Jostakin olen löytänyt seuraavan tiedon: (Esko Sakarinpoika Halosen leski Marketta Pekantytär myi 8. toukokuuta 1744 talon N:o 13 Halonen 1/4 mant. Kellon kylästä Heikki Antinpoika Manniselle 450 taalerilla.)
–
Olen jättänyt Pudasjärven Mannisten tutkimisen pääasiassa suomussalmisen Puhoksen Manniset-nimisen sukuseuran tehtäväksi. Mutta koska heillä itsellään ei ollut mitään tietoa Muhoksen Laitasaaren Mannisista (Mäkelöistä), kaivelin sieltä vähän alkua ja ilmoitin siitä heille. Laitan tähän hieman alkua Lauri Heikinpoika Mannisen yhdeksästä lapsesta: Tuomas s.n. 1687 Pudasj. Nai 26.12.1707 Pudasj. Briitta Simontytär Lehtolan. Jälkipolvet epävarmaa! Kristiina s. 07.04.1689 Pudasj. Ei muuta tietoa! Heikki s. 31.05.1691 Pudasj. Ei muuta tietoa! Lauri s. 01.04.1693 ja k. 04.03.1711 Pudasj. Antti s. 07.02.1695 Pudasj. Nai 01.12.1723 Muhoksella Silja Erkintytär Keinäsen. Heillä on 6 lasta (Mäkelä) ja olen kirjoittanut seuraavan lisätekstin: (Perhe on merkitty Kellossa ensi kerran vuonna 1743 taloon n:o 8 Long eli Myllylä eli Teppo. Vuodesta 1749 alkaen heidän merkitään samaan taloon kanssa-asukkaiksi. Vuodesta 1759 vanhemmat ja lapsista Lauri ja Anna merkitään Patenniemen taloon vuoteen 1764 asti. Siljaa lukuun ottamatta muita lapsia on hankala hakea.) Juho s. 28.03.1699 Pudasj. Nai 06.01.1723 Pudasj. Kristiina Heikintytär Räisäsen. Saavat Muhoksella 10 lasta (Mäkelä). Jaakko s.n. 1700 Pudasj. Nai 27.11.1720 Pudasj. Kaarina Eskontytär Säkkisen. He saavat Pudasj. 3 lasta ja muuttavat n. 1730 Liminkaan. Taneli s. 22.11.1706 ja k. 29.04.1717 Pudasj. Olavi s. 30.11.1713 ja k. 12.05.1717 Pudasj. Nettisivulta http://www.laitasaari.fi/ pääset katselemaan mitä Muhoksen Laitasaaren nykyiset ja entiset asukkaan ovat saaneet kerättyä kylän taloista menneiltä vuosisadoilta.
Hyvää kevättä toivoo Pentti
Tervehdys Sari
Kyselit Sääväläisen talosta. Kirjassa "Jokivarren savuista kasvukunnaksi: Kiiminki 150 vuotta" mainitaan kappaleessa "Alakiimingin talojen vaiheita 1500-luvun lopulta 1690-luvulle" Sääväläisen talosta seuraavaa: 'Sääväläinen 1595- Antti Antinpoika Sääväläisen 1/4 manttaalin taloa asuttiin kahtena 1610-luvun lopulta seuraavan vuosikymmenen lopulle, kun myös Matti Sääväläinen oli veronmaksaja. Matin talo mainittiin viimeisen kerran veroluetteloissa 1627. Antin talo siirtyi 1630-luvun alussa Juho Sääväläiselle, mutta miesparka joutui sotilaaksi 1633, säikähti ja pakeni talostaan aikoen lähteä maasta.' Tekstin perässä on vielä viitenumero 47, mutta minulla ei ole enää sitä kirjaa vaan se oli Oulusta lainassa. Tämän talon uskotaan olleen Olavi Olavinpoika Mannisen talo vuodesta 1634.
Terveisin Pentti
Pekka Paavola
22.05.15, 20:58
Tuon J. Hissa esittämän I-haploisen kit.154151 islinjaosumaa ei ole löytynyt
koko Suomesta ja ei muualtakaan kovin läheisenä( ei vielä) .Toiseksi lähin on Hailuoto-juurinen mätsi. Joo nuiden Vahtola ja Luukela talojen isälinjaisten eri haarojen ,tai ihan sukujen isälinjojen, hlö:den testit antaa vasta lisänäyttöä.
Toinen asia:
Itse olen juontanut ,liekö oiken, isäni äidin äidin äidin:Carin Sakarin tr. Simppulan s. 26.8.1852 äidin haaran aina Simo Simonpka Ervastiin s.1696 ja vaimoonsa Anna Jörantr. Pöllölään s. 1690 asti . Aviotuvat 24.11.1723.
-Pekka Paavola-
Pekka Paavola
22.05.15, 21:11
Tuon J. Hissa esittämän I-haploisen kit.154151 islinjaosumaa ei ole löytynyt
koko Suomesta ja ei muualtakaan kovin läheisenä( ei vielä) .Toiseksi lähin on Hailuoto-juurinen mätsi. Joo nuiden Vahtola ja Luukela talojen isälinjaisten eri haarojen ,tai ihan sukujen isälinjojen, hlö:den testit antaa vasta lisänäyttöä.
Toinen asia:
Itse olen juontanut ,liekö oiken, isäni äidin äidin äidin:Carin Sakarin tr. Simppulan s. 26.8.1852 äidin haaran aina Simo Simonpka Ervastiin s.1696 ja vaimoonsa Anna Jörantr. Pöllölään s. 1690 asti . Aviotuvat 24.11.1723.
-Pekka Paavola-
LISÄYS. Simo Ervastin tyttö Anna s.27.5.1779 menee naimsiin Mikko Kiutun kanssa s.4.4.1726, jonka isä Pekka Pekanpka Kiuttu s.24.8.1691 ja äitin Carin Hansintr. Grekilä s.11.1692
-Pekka Paavola-
tellervoranta
23.05.15, 12:03
Joloksen Timoset, Manniset ja Leskelät on hyvin kattavasti käsitelty Joloksen kylähistoriassa, kuten Mäntyläkin tietää. Äitini syntyi Joloksen Leskelässä ja lähisukulaisensa osallistuivat monta vuotta kestävään Pudasjärven kansalaisopiston Joloksen kylähistoriapiiriin, jonka tuotosta kirja on.
On turhauttavaa lukea esim. Mannisen talon väkeä v.1700-luvun molemmin puolin, kun kirjan lisäksi olen tälläkin Forumilla kirjoittanut Heikki Matinpka Mannilasta n.1656-16.5.1753, joka yhdessä Tapani Leskelän perheen kanssa muutti n.1740 Kiimingin Pontoon, mistä Tapanin jälkeläiset ynnä Tapani siirtyivät Iihin.
Pekka Pekanpka Manninen 1. Pätsin s.26.4.1690 k.17.1.1749, Mannisen isäntänä 1719-1743 vanhemmat olivat Pekka Pekanpka Marttila ja Marketta Kustaantr Leskelä, jotka siirtyivät Ylikiimingin Marttilasta Pudasjärvelle (Pätsi).
Nämä samat asiat lienevät myös Jurvansuun sivulla.
s.peltonen
23.05.15, 18:38
Tervehdys Pentti,
Paljon Kiitoksia viestistä ja tiedoista!
Tuntuu siltä ku ois kusiaispessää söhässy!
Tuo on tuttu tunne; toisinaan tuntuu, että rakkaat esi-isämme laskevat ajoittain leikkiä kanssamme :)
Paljon Kiitoksia käräjäpöytäkirjojen suomennoksista! Niistä on itselleni apua; oma ruotsinkielen taitoni on vielä varsin vajavaista.
Jostakin olen löytänyt seuraavan tiedon: (Esko Sakarinpoika Halosen leski Marketta Pekantytär myi 8. toukokuuta 1744 talon N:o 13 Halonen 1/4 mant. Kellon kylästä Heikki Antinpoika Manniselle 450 taalerilla.)
Paljon Kiitoksia tiedosta! Olen selaillut Iin käräjäpöytäkirjat vasta vuoteen 1735 saakka. Nyt kävin tämän tiedon innoittamana kurkkaamassa vuoden 1744 käräjäpöytäkirjoja. Ilmoitusasioiden pöytäkirjoista löytyi vuoden 1744 kesäkäräjien (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24733948&aytun=1659668.KA&j=942) kohdalta mainitsemasi tieto Halosen talon myynnistä (oikealta sivulta alkava juttu). Vuosien 1731-1748 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7297499&aytun=824538.KA&j=61) rippikirjassa vuodesta 1745 alkaen Halosen taloon kirjataan isäntä Antti Antinpoika, vaimo Karin Jaakontytär (Ervasti; Antin toinen vaimo), veli Heikki Antinpoika, poika Heikki Antinpoika ja tämän vaimo Brita Eskontytär, poika Pekka Antinpoika ja tytär Liisa Antintytär. Vanhempi Heikki Antinpoika Halonen (Antti Antinpojan veli) menehtyy 50-vuotiaana 06.05.1750.
Ehkäpä rahat Halosen talon ostamiseen saatiin aiemmin samaisena vuonna tehdystä Kiuttu Mannisen talon osuuden myynnistä. Vuoden 1744 talvikäräjien (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24733933&aytun=1659668.KA&j=902) ilmoitusasioissa kerrotaan Antti Antinpojan (yhdessä veljensä Heikki Antinpojan ja poikansa Heikki Antinpojan) kanssa 11.02.1744 myyneen 250 kuparitaalerista osuutensa Kiuttu Mannisen taloon. Ostajan puolelta kauppaa hoitaa itsensä ja isänsä puolesta nuorempi Pekka Pekanpoika Kiuttu (Manninen). Kauppa kuulutetaan toisen kerran kesäkäräjillä 1744 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24733842&aytun=1659668.KA&j=945).
Vuoden 1744 kesäkäräjiltä (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24717636&aytun=1658099.KA&j=768) löytyi myös vahvistusta siihen, että Simo (Erkinpoika) Nikkilän kanssa avioitunut Anna Pekantytär on Pekka Pekanpoika Kiuttu Mannisen sisar. Simo Nikkilä penää vaimonsa perintöosuutta Kiutun talosta vaimonsa veljeltä Pekka Kiutulta. Kellosta ei oikein löydy muita Kiutun taloja isännöiviä Pekka Pekanpoika Kiuttuja kuin Pekka Pekanpoika Kiuttu Manninen.
Laitan tähän hieman alkua Lauri Heikinpoika Mannisen yhdeksästä lapsesta: Tuomas s.n. 1687 Pudasj. Nai 26.12.1707 Pudasj. Briitta Simontytär Lehtolan. Jälkipolvet epävarmaa! Kristiina s. 07.04.1689 Pudasj. Ei muuta tietoa! Heikki s. 31.05.1691 Pudasj. Ei muuta tietoa! Lauri s. 01.04.1693 ja k. 04.03.1711 Pudasj. Antti s. 07.02.1695 Pudasj. Nai 01.12.1723 Muhoksella Silja Erkintytär Keinäsen. Heillä on 6 lasta (Mäkelä) ja olen kirjoittanut seuraavan lisätekstin: (Perhe on merkitty Kellossa ensi kerran vuonna 1743 taloon n:o 8 Long eli Myllylä eli Teppo. Vuodesta 1749 alkaen heidän merkitään samaan taloon kanssa-asukkaiksi. Vuodesta 1759 vanhemmat ja lapsista Lauri ja Anna merkitään Patenniemen taloon vuoteen 1764 asti. Siljaa lukuun ottamatta muita lapsia on hankala hakea.) Juho s. 28.03.1699 Pudasj. Nai 06.01.1723 Pudasj. Kristiina Heikintytär Räisäsen. Saavat Muhoksella 10 lasta (Mäkelä). Jaakko s.n. 1700 Pudasj. Nai 27.11.1720 Pudasj. Kaarina Eskontytär Säkkisen. He saavat Pudasj. 3 lasta ja muuttavat n. 1730 Liminkaan. Taneli s. 22.11.1706 ja k. 29.04.1717 Pudasj. Olavi s. 30.11.1713 ja k. 12.05.1717 Pudasj. Nettisivulta http://www.laitasaari.fi/ pääset katselemaan mitä Muhoksen Laitasaaren nykyiset ja entiset asukkaan ovat saaneet kerättyä kylän taloista menneiltä vuosisadoilta.
Paljon Kiitoksia tiedoista ja Laitasaaren linkistä! Laitasaaren sivu vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
s.peltonen
23.05.15, 18:48
Tervehdys Pentti,
Kyselit Sääväläisen talosta. Kirjassa "Jokivarren savuista kasvukunnaksi: Kiiminki 150 vuotta" mainitaan kappaleessa "Alakiimingin talojen vaiheita 1500-luvun lopulta 1690-luvulle" Sääväläisen talosta seuraavaa: 'Sääväläinen 1595- Antti Antinpoika Sääväläisen 1/4 manttaalin taloa asuttiin kahtena 1610-luvun lopulta seuraavan vuosikymmenen lopulle, kun myös Matti Sääväläinen oli veronmaksaja. Matin talo mainittiin viimeisen kerran veroluetteloissa 1627. Antin talo siirtyi 1630-luvun alussa Juho Sääväläiselle, mutta miesparka joutui sotilaaksi 1633, säikähti ja pakeni talostaan aikoen lähteä maasta.' Tekstin perässä on vielä viitenumero 47, mutta minulla ei ole enää sitä kirjaa vaan se oli Oulusta lainassa. Tämän talon uskotaan olleen Olavi Olavinpoika Mannisen talo vuodesta 1634.
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Kirjan viite saattaisi olla vuoden 1633 ruodutusluettelo (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=191) (tämä on arvaus; en ole lukenut kyseistä kirjaa). Vuoden 1633 ruodutusluettelossa Alakiiminkiin kirjataan Jöns Säävälän neljännesmanttalin talo ja Jöns mainitaan ruotunsa nihdiksi. Jönsin kohdalla kerrotaan, että hän on luopunut talostaan ja aikoo lähteä maasta (kommentti menee seuraavasti, taikka jotenkin tuon suuntaisesti "haffer öfwergifwit sitt hem, och wille dy aff landet").
Vuoden 1633 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655163&aytun=2142184.KA&j=72) maakirjassa Alakiiminkiin kirjataan Jöns Sääväläisen neljännesmanttaalin talo (Hutun jälkeen; ennen Laurilan, Runtin ja Karjalaisen taloja). Samaan veroluetteloon kirjataan Ylikiiminkiin (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655161&aytun=2142184.KA&j=71) peräkkäin Pekka Mannisen neljännesmanttaalin talo ja Olli Mannisen neljännesmanttaalin talo. Vuoden 1634 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655599&aytun=2142187.KA&j=72) maakirjassa Alakiiminkiin kirjataan neljännesmanttaalin Olli Mannisen talo (Hutun ja Runtin jälkeen; ennen Karjalaisen taloa). Tuolloin Ylikiiminkiin kirjataan Pekka Mannisen neljännesmanttaalin talo, mutta ei Olli Mannisen neljännesmanttaalin taloa. Vuoden 1635 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13594090&aytun=1971153.KA&j=101) maakirjassa Alakiiminkiin kirjataan peräkkäin Pekka Mannisen neljännesmanttaalin talo ja Olli Mannisen neljännesmanttaalin talo (Vilpolan, Hutun, Pekka Runtin, Karjalaisen ja Heikki Runtin talojen jälkeen; ennen Jaaran taloa). Tuolloin Ylikiiminkiin ei kirjata Mannisen taloja.
Saattaa olla niin, että vuonna 1634 Alakiiminkiin kirjattu Olli Mannisen neljännesmanttaalin talo on sama talo, joka vuoden 1633 maakirjassa kirjattiin Ylikiiminkiin. Siinä tapauksessa se olisi eri talo kuin Jöns Sääväläisen talo, sillä vuonna 1633 maakirjaan kirjattiin sekä Jöns Säävälän talo ja Olli Mannisen talo. Saattaa olla niinkin, että Olli Manninen olisi ylösottanut jonkin autioituneen talon Alakiimingistä, ja että kyseinen talo olisi vuoden 1633 maakirjassa kirjattu Ylikiimingin puolelle. Taikka voi olla niinkin, että Mannisen talo olisi halkaistu kahdeksi taloksi Ollin ja Pekan kesken. Kiimingin veroluetteloissa listan alkupään listausjärjestyksessä tapahtuu noihin aikoihin niin paljon muutoksia, että en oikein rohkene niiden perusteella päätellä sitä, kuka tuli jatkamaan Jöns Säävälän (aiemmin Antti Säävälän) taloa. En ole löytänyt selkeää jatkajaa myöskään Matti Säävälän talolle. Matti Antinpoika (Säävälä) ylösottaa Ylikiimingissä sijaitsevan Nikkilän Heikin (joka on luultavasti Heikki Niilonpoika Karjalainen) talon (ilmeisesti 1620-luvulla); ei ole selvinnyt mitä tapahtui Matin aiemmin asumalle talolle; jatkaako sen isännöintiä joku, taikka yhdistyykö se johonkin muuhun taloon.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
s.peltonen
23.05.15, 19:06
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Haukiputaalainen kestikievarinpitäjä Lars Lukila haudataan Kemissä 70-vuotiaana (en ole löytänyt hänelle vaimoa, joten hän voi olla naimaton)
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=5850436&aytun=837695.KA&j=87
Hautaustiedossa ei mainita Lauri Luukelan patronyymiä. Ainut Lauri, jonka olen löytänyt kestikievarin toimineesta Luukelan talosta (kokomanttaalin Luukelan talo) on "lanko" Lauri. Voisiko vuonna 1715 Kemissä haudattu Lauri Luukela olla Luukelan taloon muuttanut "lanko" Lauri?
Saattaisi olla niin, että 1700-luvulle tultaessa talossa asuu enää Vilppu Eskelinpoika Luukela ja hänen edesmenneen Tuomas poikansa perhe; muista henkilöistä en tuolta ajalta ole löytänyt tietoja kyseisestä Luukelan talosta. Tuomas Vilpunpoika haudataan 25.03.1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318783&aytun=824768.KA&j=76). Tuomaan vaimoksi henkikirjoissa mainitaan Marketta Martintytär. Marketta Martintytär saattaa olla Marketta Martintytär Ollila Pusula, mutta tähän en ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Vilppu Eskelinpoika Luukelan tytär, Marketta Vilpuntytär, avioitui Matti Martinpoika Ollila Pusulan kanssa. Tuohon aikaan samojen isäntien lasten välillä solmittiin usein useampia avioliittoja; mutta tämä ei toki todenna sitä, että niin olisi tapahtunut myös Luukelan talon kohdalla. Lauri Yrjönpoika Käyrä vihitään 22.11.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318780&aytun=824768.KA&j=73) Marketta Matintytär Ollilan kanssa. (Lauri Yrjönpoika Käyrä oli Antti Tuomaanpoika Kauppilalla renkinä 1660-luvun loppupuolella, ja ilmeisesti vielä 1670-luvulla. Lauri Yrjönpoika lähti sotilaaksi veljensä Heikki Yrjönpoika Käyrän talon edestä; tästä on maininta vuoden 1668 kesäkäräjillä. Lauri selviää elossa sotilaan tehtävistä, koska Lauri mainitaan vuoden 1686 syyskäräjillä Heikki Yrjönpoika Käyrän veljenä; tuolloin käsitellään veljesten vanhempien perinnön jakamista). Vuoden 1692 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=10956014&aytun=1973588.KA&j=213) henkikirjassa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpoika, veljen leskivaimo Karin (luultavasti Mikko Tuomaanpoika Luukelan leskivaimo) ja lanko Lauri. Vuoden 1696 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12968508&aytun=1973643.KA&j=242) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Luukela, vaimo Karin, veli Filip, vaimo Liisa, Lauri Yrjönpoika ja poika Heikki. Ei ole löytynyt varmistusta siihen ovatko vuoden 1692 henkikirjassa mainittu lanko Lauri ja vuoden 1696 henkikirjassa mainittu Lauri Yrjönpoika sama henkilö. On mahdollista, että Tuomas Vilpunpoika Luukelalla olisi ollut tytär, joka olisi avioitunut Laurin kanssa. Henkikirjoissa sukulaisuussuhteita ilmaistaan usein aika suurpiirteisesti, ja se on laittanut miettimään, että olisiko lanko Lauri talon miniän uusi mies, eli Tuomas Vilpunpoika Luukelan lasten isäpuoli, mahdollisesti Lauri Yrjönpoika Käyrä. Vähän arvailua tämä on. Olen erittäin kiitollinen kaikista tiedoista, joiden nojalla tähän tulisi lisävalaistusta, suuntaan taikka toiseen.
Lisäksi löytyy 1660-luvulla syntyneet Vilppu Luukelan tyttäret Dorde (vihitty Haukipudas 16.5.1689 Simuna Israelinpoika Pusula eli Ollila) ja Karin 1666-1751 (vihitty Kemi 9.5.1698 Antti Erkinpoika Sotisaari eli Saari), mutta nämä taitavat olla nuoremman Vilppu Luukelan tyttäriä.
Paljon Kiitoksia Karin Vilpuntytär Luukelan vihkitiedosta; se oli minulle uusi tieto!
Lisäksi on vielä Vilppu Eskelinpojan veljenpojat Jaakko Tapaninpoika ja Jaakko Matinpoika ja näilläkin on lapsia, joten joku voisi varmistaa kenen poika oli Aspegren-suvun kantaisä Haukiputaan lukkari Matti Jaakonpoika Luukila s. 12.2.1682, k. 24.12.1759 Haukipudas, sillä Haukiputaan kastetuissa on
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318802&aytun=824768.KA&j=5
12 Dito Jacob Jacobssons Höyhtyäs son ifrån Haukipudas Matz.
Mistä tulee tieto siitä, että Matti Eskelinpojalla oli Jaakko poika? Matille olen löytänyt vain yhden pojan: Tuomaan. Tuolta ajalta olen Haukiputaalta löytänyt vain kaksi Jaakko Matinpoikaa: Erkki Matinpoika Takkulan veljen (Matti Jaakonpojan poika), sekä lukkari Matti Heikinpojan pojan lukkari ja lossimies Jaakko Matinpojan.
Siitä en ole löytänyt tietoa, että kuka on lukkari Matti Jaakonpoika Luukelan isänisä. Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisestä käytiin keskustelua "Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä" ketjussa. Tässä linkki kyseisen ketjun viestiin 31 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=243693&postcount=31). (Ketjun alussa on keskustelua Höyhtyän taloon vävyksi tulleesta Jaakko Jaakonpojasta, joka leskeksi jäätyään avioitui Kyröläisen talon leskivaimon kanssa ja muutti Olhavaan.) Ei ole löytynyt sellaisia mainintoja, joissa Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisestä olisi käytetty lisänimeä Luukela. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneestä lukkari Matti Jaakonpojasta käytetään lisänimeä Luukela. Samoin jälkimmäisestä avioliitosta syntyneestä Klemet Jaakonpojasta käytetään lisänimeä Luukela. Saattaisi olla niin, että poikien isä, Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläinen, olisi ollut alkujaan Luukela. Toisaalta saattaa olla niinkin, että pojat olisivat saaneet Luukela lisänimen myöhemmin, vaikka asumalla Luukelan talossa. Kaikki tieto mikä toisi asiaan lisävaloa, taikka auttaisi sulkemaan pois joitakin vaihtoja, olisi lämpimästi tervetullutta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Pekka Paavola
23.05.15, 21:16
Joloksen Timoset, Manniset ja Leskelät on hyvin kattavasti käsitelty Joloksen kylähistoriassa, kuten Mäntyläkin tietää. Äitini syntyi Joloksen Leskelässä ja lähisukulaisensa osallistuivat monta vuotta kestävään Pudasjärven kansalaisopiston Joloksen kylähistoriapiiriin, jonka tuotosta kirja on.
On turhauttavaa lukea esim. Mannisen talon väkeä v.1700-luvun molemmin puolin, kun kirjan lisäksi olen tälläkin Forumilla kirjoittanut Heikki Matinpka Mannilasta n.1656-16.5.1753, joka yhdessä Tapani Leskelän perheen kanssa muutti n.1740 Kiimingin Pontoon, mistä Tapanin jälkeläiset ynnä Tapani siirtyivät Iihin.
Pekka Pekanpka Manninen 1. Pätsin s.26.4.1690 k.17.1.1749, Mannisen isäntänä 1719-1743 vanhemmat olivat Pekka Pekanpka Marttila ja Marketta Kustaantr Leskelä, jotka siirtyivät Ylikiimingin Marttilasta Pudasjärvelle (Pätsi).
Nämä samat asiat lienevät myös Jurvansuun sivulla.
Miten Telle juontuu sukuhaarani Marcus Tapaninpka Leskelä s.1688 ja vmo Margeta Heikintr. Timonen s.1688 sukuusi?
-Pekka Paavola-
Tervehdys Sari ja kiitos taas tiedoista.
Jos sallit minun vaivata sinua vielä hieman, laitan tähän asioihin liittyvää esitietoa:
Iijoen talvikäräjät 30.1.1646
(Oikeuteen tuli Pekka Manninen ja esitti oikeudelle todistuksen palovahingosta, jonka hän oli kärsinyt: häneltä on palanut 2 tupaa, 1 väentupa, 2 navettaa, 4 kirstua, joissa oli pyhävaatteita ja muita pitovaatteita siten, että vahinko arvioidaan 233 taaleriksi kuparirahassa, minkä lisäksi hänelle hänen pyynnöstään annetaan todistus rakennuskaaren 35. luvussa mainitulla tavalla siitä, että hän on menettänyt ne oikeassa vahingossa. Tämän todistuksen hän nöyrimmästi esittää maaherralle saadakseen alennuksen maksuihinsa.)
Se, onko palo tapahtunut Yli- vai Alakiimingissä, ei selviä tekstistä eikä se, onko palossa kuollut ketään. Seuraavasta otteesta selviää, että talon emäntä on kuollut näihin aikoihin.
Iijoen kesäkäräjät 16-17. 7. 1649
(Nimettiin puolueettomat miehet Tapani Kokkila (?) ja Nuutti Juntti sovittelemaan perinnöstä Kiimingistä olevien langosten Esko (Pekanpoika) Mannisen ja Lauri Pekanpojan (Ukkola) välillä heidän vanhempiensa jälkeen perintökaaren 1. luvun mukaisesti.)
Tämä todistaa, että Pekka Mannisen puoliso on kuollut ennen vuotta 1649. Tämän perusteella olen tullut siihen tulokseen, että Lauri Ukkola oli naimisissa Pekka Mannisen tyttären kanssa. Seuraava ote on perunkirjasta, josta itsekin mainitsit aiemmin. Siinä ei mainita Lauri ja ”Briitta” Ukkolaa, sillä he ovat jo kuolleet, mutta mainitaan vanhin tytär Vappu, joka on naimisissa muualla. Perinnössä Vapulle annettu Hiidenpato-niminen tontti saattaisi olla myöhemmin Pirttitörmän kylässä Maxan taloksi merkitty paikka. Näin Vappu olisi ollut naimisissa Tuomas Heikinpoika Maxan kanssa.
Kesäkäräjät 13.-16. 7.1653
(Oikeuteen tuli avatuille käräjille Pekka Ollinpoika Manninen Alakiimingistä jättäen 22. toukokuuta päivätyn perinnönjakokirjan, jonka olivat allekirjoittaneet ja oikeaksi vahvistaneet kunniallinen ja hyvinoppinut kappalainen herra Kaarlo Henrikinpoika Alakiimingistä, nimismies Casper Forbus ja hyvinoppinut herra Johan C. Forbus ynnä muut hyvät ja kunnolliset miehet, jotka ovat Matti Teinonen ja Esko Paavonpoika. ... Vuonna 1650 toukokuussa yllä mainittu Esko Pekanpoika on saanut perintöosanaan 2 kpl kettuja, yhden kahden luodin painoisen hopealusikan ja käteistä rahaa 7 taaleria kuparirahassa, kun taas kukin tytär saa 50 taaleria, yhden lehmän, yhden hiehon, 3 lammasta ja yhden tynnyrin viljaa. Vappu-tytär on jo saanut osuutenaan Pirttitörmän Hiidenpadosta 50 taalerin arvoisen paikan, yhden lehmän, 2 lammasta, äitivainajansa verkamekon, ja vielä vastedes hänelle tulee yksi hieho. Mitä tulee kahteen muuhun sisarukseen Annan ja Markettaan, heidän osuutensa ovat vielä lyhentämättöminä isän hallussa ja he voivat myöhemmin niitä vaatia. … Vuoden 1651 syyskuun 12. p:nä vanhus antoi tyttärelleen Vapulle viljatynnyrin, jonka hän oli sairasvuoteellaan luvannut. Tytär oli ollut tähän aivan tyytyväinen eikä koskaan valittanut tästä. Edelleen hän oli samana päivänä toimittanut Anna-tyttärelleen 2 lehmää, 3 lammasta ja rahaa 10 taaleria kuparirahassa. Kaikki yllä mainittu julkistettiin nyt eikä kukaan perillisistä moittinut jakoa vaan anoi nöyrästi, että jako merkittäisiin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaan, mikä perintökaaren 12. luvun nojalla ja todistajan avulla vahvistettiin pysyväksi ja peruuttamattomaksi.)
Tämä ote sanoo, että Pekka Olavinpoika Mannisen talo sijaitsi Alakiimingissä, mutta seuraava ote sanoo muuta. Oliko Pekalla parhaimmillaan kaksi taloa, toinen Yli- ja toinen Alakiimingissä?
Iijoen talvik. 12.-13. 2. 1661
(Esiin astui Marketta Klausintytär ilmoittaen oikeudelle, että hän on vapaasta tahdostaan luvannut ja testamentannut poikapuolelleen Jolosjärveltä olevalle Olli Pekanpoika Manniselle sen uskollisen palveluksen ja kuuliaisuuden vuoksi, jota tämä on hänelle tähän saakka osoittanut ja vielä vastedes hänen kuolemaansa saakka on sitoutunut osoittamaan, kaiken sen, mitä hän on tuonut mukaan Venymästä (Pudasjärveltä) Jolosjärvelle, nimittäin 1 mullikan, arvo 2 taaleria, 3 lammasta, rahaa 9 taaleria 16 äyriä kuparirahassa ja 6 naulan painoisen kattilan sekä lisäksi sen perinnön, joka vielä on Pekka Klausinpojan huostassa, nimittäin 15 taaleria kuparirahassa sekä hopeapikarin ja verkamekon. Ja koska muut Marketta Klausintyttären lapsista ovat hylänneet hänet eivätkä edes ole huolehtineet hänen elatuksestaan, todistettiin lisäksi, että Marketta hallitsee vapaasti sitä, mitä hän on vähäisistä varoistaan otsansa hiessä ansainnut eikä oikeudessa kukaan valittanut sitä vastaan. Tämä merkittiin pöytäkirjaan.)
Tästä kaikesta on käyty pitkät keskustelut talven aikana Forumin jutussa: ”Lauri ja Vappu Ukkola”, jonka itse aloitin. Kun lueskelet sen, saat selville mitä kaikkea näihin mainitsemiini asioihin on tullut selville. Jos sinun tiedoistasi löytyy jotain vahvistusta tai tyrmäystä näihin sisarusten mahdollisiin avioliittoihin, olisin hyvin kiitollinen!
Kesäterveisin Pentti
s.peltonen
24.05.15, 12:00
Tervehdys Pentti,
Paljon Kiitoksia käräjäpöytäkirjojen suomennoksista! Niiden vertaileminen alkuperäisiin käräjäpöytäkirjoihin auttaa minua kohentamaan lapsenkengissä olevaa ruotsinkielentaitoani.
Iijoen kesäkäräjät 16-17. 7. 1649
(Nimettiin puolueettomat miehet Tapani Kokkila (?) ja Nuutti Juntti sovittelemaan perinnöstä Kiimingistä olevien langosten Esko (Pekanpoika) Mannisen ja Lauri Pekanpojan (Ukkola) välillä heidän vanhempiensa jälkeen perintökaaren 1. luvun mukaisesti.)
Tämä asia on minulle jäänyt epäselväksi. Vuoden 1649 kesäkäräjien jutun olen ripotellut Ukkolan kohdalle, ja siihenkin kirjannut merkinnän, että on epävarmaa onko kyse oikeasta talosta. Sekään ei ole selvinnyt, että mistä talosta Esko Manninen on lähtöisin. Ylikiimingin Mannisen talossa on Esko Pekanpoika Manninen. Alakiimingin Mannisen talossa on Esko Ollinpoika Manninen; tämän Eskon ikä ei ole selvinnyt. Ruodutusluetteloiden mukaan isä Olli Ollinpoika Manninen on syntynyt vuoden 1600 tietämillä. Esko Ollinpoika kirjataan henkikirjoissa Alakiimingin Mannisen taloon vuosina 1675-1677. Lisäksi on vaikea täysin poissulkea sellaistakaan vaihtoehtoa, että Pudasjärven Heikki Antinpoika Mannisella olisi ollut Esko Heikinpoika niminen poika, joka olisi saattanut asustella vävynä Lauri Pekanpojan talossa. En ole varma edes siitä, että Lauri Pekanpoika on Ukkola. Mikäli Lauri Pekanpoika oli isäntänä Kiimingissä, niin siinä tapauksessa kyseessä on Ukkola. Tuon ajan veroluetteloihin kirjataan vain isännät. On paljon henkilöitä, joita ei kirjata veroluetteloihin; ja he jäävät löytymättä, ellei heistä löydy mainintoja käräjäpöytäkirjoista, ruodutusluetteloista taikka muista lähteistä. On vaikea sanoa olivatko jutussa mainitut Lauri Pekanpoika ja/tai Esko Manninen sellaisia henkilöitä jotka kirjattiin veroluetteloihin.
Jutussa mainitut puolueettomat miehet (Lukila Staffan ja Cnut Puitti) ovat ilmeisesti lautamiehet Tapani Eskonpoika Luukela (toimi Iin käräjillä lautamiehenä vuosina 1634-1669) ja Nuutti Jönsinpoika Puitti (toimi lautamiehenä talvikäräjillä 1626 ja vuosina 1633-1653).
Pidän epätodennäköisenä sitä, että jutussa mainitut perinnön saajat olisivat Pekka Ollinpoika Mannisen ja hänen edesmenneen vaimonsa poika ja tyttären mies. Kyse on kuitenkin vain mielipiteestä ja epätodennäköisyydestä; varmuutta suuntaan taikka toiseen en ole löytänyt. Se että jutussa mainitaan perinnönjako vanhempien jälkeen (efter deras föräldrar) viittaisi siihen, että molemmat vanhemmat ovat jo edesmenneitä. Mikäli kyseessä olisi ollut vain äidin taikka isän puoleisesta perinnöstä, olisi jutussa odottanut mainittavan "efter deras moder" taikka "efter deras fader". Mikäli kyseessä olisi ollut Pekka Ollinpoika Mannisen edesmenneen vaimon jäämistön jakaminen, niin jutussa olisi Lauri Pekanpojan ja Esko Mannisen lisäksi olettanut olevan mainittuna myös muut perilliset (vaikkakaan ei nimeltä, niin yleisemmin "och deras medarfwingar" taikka jotain sen suuntaista). Mikäli Lauri Pekanpoika Ukon vaimo olisi ollut Pekka Ollinpoika Mannisen tytär, ja mikäli tämä tytär olisi kuollut vuoteen 1653 mennessä ja mikäli tällä tyttärellä olisi ollut elossa olevia lapsia, niin tyttären lapset olisi todennäköisesti mainittu edesmenneen tyttären lapsina vuoden 1653 käräjillä (Pekka Mannisen edesmenneen vaimon perinnön yhteydessä). Mikäli Lauri Pekanpoika olisi ollut avioliitossa Pekka Ollinpoika Mannisen tyttären kanssa ja olisi ollut vailla vaimonsa äidinpuoleista perintöä, niin olisi olettanut Laurin vaatineen perintöä appiukoltaan (koska Pekka oli elossa ja Pekan lasten äidinpuoleinen perintö oli vielä jakamatta). Mikäli Lauri Pekanpojan vaimo olisi ollut Pekka Ollinpoika Mannisen tytärpuoli (eli perintöä olisi jaettu siksi, että vaimon molemmat vanhemmat ovat menehtyneet), niin siinäkin tapauksessa olisi olettanut Laurin penäävän perintöä appiukoltaan. Tämä on kuitenkin vain arvailua.
Tämä ote sanoo, että Pekka Olavinpoika Mannisen talo sijaitsi Alakiimingissä, mutta seuraava ote sanoo muuta. Oliko Pekalla parhaimmillaan kaksi taloa, toinen Yli- ja toinen Alakiimingissä?
Veroluetteloihin Pekalle kirjataan vain yksi talo. Uskoisin, että kyseessä on molemmissa tapauksissa sama talo ja kirjauksissa on vain pientä häälyväisyyttä; Alakiimingin ja Ylikiimingin kohdalla on toisinaan havaittavissa käräjäpöytäkirjoissa pientä huojuntaa; ei ole selvinnyt mistä se johtuu, liekö kirjaukset tehty huolettomasti, vai oliko kylän raja häälyvä, vai oliko tietyillä taloilla maita yli kylärajojen.
--
Vuoden 1709 talvikäräjillä (KO a:30:557 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573064&aytun=1657983.KA&j=278)) käsiteltiin Maxan talon katselmusta. Koetin käydä kurkkaamassa sieltä, mainitaanko siinä Hiidenpato nimistä kalastuspaikkaa. Juttu alkaa oikeanpuoleisen sivun alusta. Niityt ja kalastuspaikat listataan luultavasti seuraavalla sivulla. Seuraava aukeama ei kuitenkaan aukea; siihen tulee käyttöoikeusrajoitus merkki. Sitä seuraava aukeama avautuu jälleen normaalisti.
On mahdollista, että Pekka Ollinpoika Mannisen tytär olisi avioitunut Karjalankylässä sijaitsevaan Maxan taloon (Tuomas Heikinpoika Maxalle kirjataan vaimo jo vuoden 1644 henkikirjassa). En kuitenkaan ole löytänyt käräjäpöytäkirjoista mainintaa siitä, että Maxan talon emäntä olisi Mannisen tyttäriä. Mikäli Valpuri mainitaan henkikirjoissa, kirkonkirjoissa taikka käräjäpöytäkirjoissa nimeltä ja patronyymillä ja mikäli hän avioitui Iin pitäjään, niin äkkimiten katsoen hänelle on kolme aviomieskandidaattia: Tuomas Heikinpoika Maxa Karjalankylästä, Simo (Matinpoika) Annala Kellosta ja Erkki Erkinpoika Kanniainen Alakiimingistä. Tuohon aikaan on Pirttitörmällä, Karjalankylässä ja muissa Iin pitäjän kylissä useita taloja, joille emännän nimeä ei ole löytynyt. On vaikea sulkea pois sellaistakaan vaihtoehtoa, että Valpuri Pekantytär Manninen olisi ollut emäntä joissain sellaisessa talossa.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Kiitos arvioista Sari
Laitan tähän listan, jonka "JHissa" oli laittanut minulle kyseessä olevien talojen henkikirjoista 1640-60-luvuilta:
(Laitetaan myös linkit siltä osin kuin ne löytyvät digitaaliarkiston tai Oirulan sivuilta vuoden 1660 sivu löytyy SSHS-sivulta.
Pekka Olavinp. Manninen, * n. 1592; hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645256) (isäntä, poika&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286044) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä, poika&vaimo), 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä, poika), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä, poika&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä, poika&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (vanhaisäntä&vanhavaimo, poika&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (-, poika&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (isäntä&vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), eli luultavasti Olli Pekanpoikka on isäntänä jo vuodesta 1657.
Esko Pekanpoika Manninen, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506) (isäntä), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo),
Olli Pekanpoika. Manninen, hk 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (leski), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (leski, pojanvaimo),
Lauri Pekanp. Ukkola, hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131070) (isäntä&vaimo), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645257) (isäntä&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286045) (isäntä), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä)
Filppu Heikinp. Ukkola, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä) 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (-, vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (-, vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (-, vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo, pojanvaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo, 2poikaa&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802),
Ongelmana on se, että henkikirjoissa isännän veli merkittiin myös pojaksi ja isännän sisko tyttäreksi, joten Laurin vaimo voisi olla Valpuri ja naimisiin meno ajoittuisi välille 1648-49 ja Laurin ensimmäinen vaimo voisi olla myöskin Valpurin sisko, vuoden 1642 merkintä voisi tarkoittaa muuta siskoa, sillä meillä ei ole tietoja ennen pesänjakoa kuolleista lapsista. Jos Lauri kuoli ennen vuoden 1650 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1650/1650_85_Henki.jpg) (Oirulan sivulta) merkintää niin merkintä voi tarkoittaa, että Filppu on jo isäntänä Ukkolassa, mutta hän ei ole vielä naimisissa lesken kanssa vaan naimisiin meno tapahtuu vasta 1651-52, mutta onko Filppu sotimassa (ruptuurisota 1656-58) vuosina 1657-59, sillä silloin tilalla näkyy vain vaimo.)
Terveisin Pentti
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedosta!
Hautaustiedossa ei mainita Lauri Luukelan patronyymiä. Ainut Lauri, jonka olen löytänyt kestikievarin toimineesta Luukelan talosta (kokomanttaalin Luukelan talo) on "lanko" Lauri. Voisiko vuonna 1715 Kemissä haudattu Lauri Luukela olla Luukelan taloon muuttanut "lanko" Lauri?
Saattaisi olla niin, että 1700-luvulle tultaessa talossa asuu enää Vilppu Eskelinpoika Luukela ja hänen edesmenneen Tuomas poikansa perhe; muista henkilöistä en tuolta ajalta ole löytänyt tietoja kyseisestä Luukelan talosta. Tuomas Vilpunpoika haudataan 25.03.1681 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318783&aytun=824768.KA&j=76). Tuomaan vaimoksi henkikirjoissa mainitaan Marketta Martintytär. Marketta Martintytär saattaa olla Marketta Martintytär Ollila Pusula, mutta tähän en ole löytynyt varmistusta käräjäpöytäkirjoista. Vilppu Eskelinpoika Luukelan tytär, Marketta Vilpuntytär, avioitui Matti Martinpoika Ollila Pusulan kanssa. Tuohon aikaan samojen isäntien lasten välillä solmittiin usein useampia avioliittoja; mutta tämä ei toki todenna sitä, että niin olisi tapahtunut myös Luukelan talon kohdalla. Lauri Yrjönpoika Käyrä vihitään 22.11.1691 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318780&aytun=824768.KA&j=73) Marketta Matintytär Ollilan kanssa. (Lauri Yrjönpoika Käyrä oli Antti Tuomaanpoika Kauppilalla renkinä 1660-luvun loppupuolella, ja ilmeisesti vielä 1670-luvulla. Lauri Yrjönpoika lähti sotilaaksi veljensä Heikki Yrjönpoika Käyrän talon edestä; tästä on maininta vuoden 1668 kesäkäräjillä. Lauri selviää elossa sotilaan tehtävistä, koska Lauri mainitaan vuoden 1686 syyskäräjillä Heikki Yrjönpoika Käyrän veljenä; tuolloin käsitellään veljesten vanhempien perinnön jakamista). Vuoden 1692 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=10956014&aytun=1973588.KA&j=213) henkikirjassa kokomanttaalin Luukelan taloon kirjataan Jaakko Tuomaanpoika, veljen leskivaimo Karin (luultavasti Mikko Tuomaanpoika Luukelan leskivaimo) ja lanko Lauri. Vuoden 1696 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12968508&aytun=1973643.KA&j=242) henkikirjassa taloon kirjataan Jaakko Luukela, vaimo Karin, veli Filip, vaimo Liisa, Lauri Yrjönpoika ja poika Heikki. Ei ole löytynyt varmistusta siihen ovatko vuoden 1692 henkikirjassa mainittu lanko Lauri ja vuoden 1696 henkikirjassa mainittu Lauri Yrjönpoika sama henkilö. On mahdollista, että Tuomas Vilpunpoika Luukelalla olisi ollut tytär, joka olisi avioitunut Laurin kanssa. Henkikirjoissa sukulaisuussuhteita ilmaistaan usein aika suurpiirteisesti, ja se on laittanut miettimään, että olisiko lanko Lauri talon miniän uusi mies, eli Tuomas Vilpunpoika Luukelan lasten isäpuoli, mahdollisesti Lauri Yrjönpoika Käyrä. Vähän arvailua tämä on. Olen erittäin kiitollinen kaikista tiedoista, joiden nojalla tähän tulisi lisävalaistusta, suuntaan taikka toiseen.
Paljon Kiitoksia Karin Vilpuntytär Luukelan vihkitiedosta; se oli minulle uusi tieto!
Mistä tulee tieto siitä, että Matti Eskelinpojalla oli Jaakko poika? Matille olen löytänyt vain yhden pojan: Tuomaan. Tuolta ajalta olen Haukiputaalta löytänyt vain kaksi Jaakko Matinpoikaa: Erkki Matinpoika Takkulan veljen (Matti Jaakonpojan poika), sekä lukkari Matti Heikinpojan pojan lukkari ja lossimies Jaakko Matinpojan.
Siitä en ole löytänyt tietoa, että kuka on lukkari Matti Jaakonpoika Luukelan isänisä. Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisestä käytiin keskustelua "Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä" ketjussa. Tässä linkki kyseisen ketjun viestiin 31 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=243693&postcount=31). (Ketjun alussa on keskustelua Höyhtyän taloon vävyksi tulleesta Jaakko Jaakonpojasta, joka leskeksi jäätyään avioitui Kyröläisen talon leskivaimon kanssa ja muutti Olhavaan.) Ei ole löytynyt sellaisia mainintoja, joissa Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisestä olisi käytetty lisänimeä Luukela. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneestä lukkari Matti Jaakonpojasta käytetään lisänimeä Luukela. Samoin jälkimmäisestä avioliitosta syntyneestä Klemet Jaakonpojasta käytetään lisänimeä Luukela. Saattaisi olla niin, että poikien isä, Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläinen, olisi ollut alkujaan Luukela. Toisaalta saattaa olla niinkin, että pojat olisivat saaneet Luukela lisänimen myöhemmin, vaikka asumalla Luukelan talossa. Kaikki tieto mikä toisi asiaan lisävaloa, taikka auttaisi sulkemaan pois joitakin vaihtoja, olisi lämpimästi tervetullutta.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Luukelat Heikki Heikinpoika vaimoineen, Jaakko Tapaninpoika vaimoineen, Vilppu Eskelinpoika (poika vaimoineen) ja Tuomas Matinpoika vaimoineen vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg) henkikirjassa (Tuomas Matinpojan alapuolella oleva Jaakko Matinpojan leski taitaakin ollakin Jaakko Matinpoika Ojan leski 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg)).
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä voisi olla Jaakko Tapaninpojan poika (ainakin pojat Pekka ja Tapani), sillä hänellähän on välillä patronyyminä Tapaninpoika. Höyhtyän isäntänä on vielä 1670-luvun alussa Antti Heikinpojan leski 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (tytär) ja Jaakko Jaakonpoika ilmestyy vaimonsa Liisa Antintyttären kanssa Höyhtyään vasta vuoden 1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12761757&aytun=1973448.KA&j=92) henkikirjaan (välillä näkyy Olli Antinpoika, 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649711&aytun=1972742.KA&j=128), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650472&aytun=1972796.KA&j=113), katoaa 1677 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648935&aytun=1973084.KA&j=122), 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645803&aytun=1973089.KA&j=81)), joten olisikohan hän Antti Heikinpoika Höyhtyän vävy maakirja 1679 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1679/1679_15.jpg).
s.peltonen
24.05.15, 19:57
Tervehdys Pentti,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Laitan tähän listan, jonka "JHissa" oli laittanut minulle kyseessä olevien talojen henkikirjoista 1640-60-luvuilta:
(Laitetaan myös linkit siltä osin kuin ne löytyvät digitaaliarkiston tai Oirulan sivuilta vuoden 1660 sivu löytyy SSHS-sivulta.
Pekka Olavinp. Manninen, * n. 1592; hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645256) (isäntä, poika&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286044) (isäntä, poika&vaimo, tytär), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä, poika&vaimo), 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä, poika), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä, poika&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä, poika&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (vanhaisäntä&vanhavaimo, poika&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (-, poika&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (isäntä&vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), eli luultavasti Olli Pekanpoikka on isäntänä jo vuodesta 1657.
Esko Pekanpoika Manninen, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144506) (isäntä), 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo),
Olli Pekanpoika. Manninen, hk 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (leski), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (leski, pojanvaimo),
Lauri Pekanp. Ukkola, hk 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592897) (isäntä), 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131070) (isäntä&vaimo), 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162032) (isäntä&vaimo), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159364) (isäntä&vaimo), 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164632) (isäntä&vaimo), 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645257) (isäntä&vaimo), 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286045) (isäntä), 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144212) (isäntä&vaimo), 1650 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13132737) (isäntä)
Filppu Heikinp. Ukkola, hk 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144592) (isäntä) 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183881) (isäntä&vaimo), 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184205) (isäntä&vaimo), 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593596) (isäntä&vaimo), 1655 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_073_Henki.jpg) (isäntä&vaimo), 1657 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_092_Henki.jpg) (-, vaimo), 1658 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_072_Henki.jpg) (-, vaimo), 1659 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_084.jpg) (-, vaimo), 1660 (isäntä&vaimo), 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623034) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617733) (isäntä&vaimo, poika&vaimo), 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_104_Henki.jpg) (isäntä&vaimo, pojanvaimo), 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg) (isäntä&vaimo, 2poikaa&vaimo), 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (isäntä, 2poikaa&vaimo), 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649710), 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650472), 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934), 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645802),
Ongelmana on se, että henkikirjoissa isännän veli merkittiin myös pojaksi ja isännän sisko tyttäreksi, joten Laurin vaimo voisi olla Valpuri ja naimisiin meno ajoittuisi välille 1648-49 ja Laurin ensimmäinen vaimo voisi olla myöskin Valpurin sisko, vuoden 1642 merkintä voisi tarkoittaa muuta siskoa, sillä meillä ei ole tietoja ennen pesänjakoa kuolleista lapsista. Jos Lauri kuoli ennen vuoden 1650 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1650/1650_85_Henki.jpg) (Oirulan sivulta) merkintää niin merkintä voi tarkoittaa, että Filppu on jo isäntänä Ukkolassa, mutta hän ei ole vielä naimisissa lesken kanssa vaan naimisiin meno tapahtuu vasta 1651-52, mutta onko Filppu sotimassa (ruptuurisota 1656-58) vuosina 1657-59, sillä silloin tilalla näkyy vain vaimo.)
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p
s.peltonen
24.05.15, 20:11
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!
Luukelat Heikki Heikinpoika vaimoineen, Jaakko Tapaninpoika vaimoineen, Vilppu Eskelinpoika (poika vaimoineen) ja Tuomas Matinpoika vaimoineen vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_45.jpg) henkikirjassa (Tuomas Matinpojan alapuolella oleva Jaakko Matinpojan leski taitaakin ollakin Jaakko Matinpoika Ojan leski 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_113.jpg)).
Olen samaa mieltä; omaan talolistaani olen Jaakko Matinpojan lesken (1669) laittanut Jaakko Matinpoika Ojan talon kohdalle. Vuoden 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_013_Henki.jpg) henkikirjassa oleva Jaakko Matinpoika lossimies (henkirahaa maksettu vain emännästä) on mielestäni myös Ojan talon kirjaus. Haukiputaan talot järjestyvät pääpiirteittäin aika sievästi, mutta Ojan talon sekä lukkari Matti Heikinpojan autioituneen kuudennesmanttaalin talon välillä minulla on vielä sekaannusta (lukkari Matti Heikinpoika osti Jaakko Pusulan talon 12.07.1633). Vuoden 1711 talvikäräjillä (KO a:32:415, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24574431&aytun=1657985.KA&j=214)) puhutaan lukkari Matti Heikinpojan asumasta talosta, Martinautiosta. Sekään ei ole selvinnyt, että mistä nimi Martinautio tulee.
Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä voisi olla Jaakko Tapaninpojan poika (ainakin pojat Pekka ja Tapani), sillä hänellähän on välillä patronyyminä Tapaninpoika.
Tuo on totta, että Jaakko Tapaninpoika Luukela saattaisi olla Jaakko Jaakonpoika Höyhtyä Kyröläisen isä. Se jollain tapaa selittäisi Jaakolle kirjatun Tapaninpoika patronyymin Marketta tyttären (s.24.08.1684) ja Klemet pojan (s.06.03.1699) kastetiedoissa; kirkonkirjoissa silloin tällöin näkee sitä, että vanhempien patronyymi vaikuttaa ajoittain varisseen lapsen patronyymiksi.
Höyhtyän isäntänä on vielä 1670-luvun alussa Antti Heikinpojan leski 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_012_Henki.jpg) (tytär) ja Jaakko Jaakonpoika ilmestyy vaimonsa Liisa Antintyttären kanssa Höyhtyään vasta vuoden 1680 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12761757&aytun=1973448.KA&j=92) henkikirjaan (välillä näkyy Olli Antinpoika, 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_018_Henki.jpg), 1675 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12649711&aytun=1972742.KA&j=128), 1676 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12650472&aytun=1972796.KA&j=113), katoaa 1677 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12648935&aytun=1973084.KA&j=122), 1678 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12645803&aytun=1973089.KA&j=81)), joten olisikohan hän Antti Heikinpoika Höyhtyän vävy maakirja 1679 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1679/1679_15.jpg).
Myös Höyhtyä talon kirjauksista olen aivan samaa mieltä; Höyhtyän talon vävy Jaakko Jaakonpoika kirjataan ensimmäisen kerran maakirjoihin vuonna 1679; Jaakko Jaakonpoika ja hänen vaimonsa Liisa Antintytär kirjataan henkikirjoissa Höyhtyän taloon ensimmäisen kerran vuonna 1680. Höyhtyä talo kirjataan veroluetteloissa Heikki Paavonpoika Höyhtyä nimellä vuosina 1617-1645, Antti Heikinpoika Höyhtyän nimellä vuosina 1647-1667 ja Antti Höyhtyän leskivaimon nimellä 1667-1671. Antin poika, Olli Antinpoika, joutuu talon edestä sotilaaksi. Olli Antinpojan vaimo Marketta Laurintytär ja Höyhtyän talon vävy Jaakko Jaakonpoika mainitaan vuoden 1682 talvikäräjillä (KO a:2:349, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685253&aytun=1657954.KA&j=179)), kun käsitellään perinnönjakoa Antti Heikinpoika Höyhtyän perillisten välillä. Samaisen vuoden kesäkäräjillä käsitellään vielä Höyhtyän talon asiaa (KO a:2:592, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3685492&aytun=1657954.KA&j=302)).
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p
tellervoranta
24.05.15, 20:59
Miten Telle juontuu sukuhaarani Marcus Tapaninpka Leskelä s.1688 ja vmo Margeta Heikintr. Timonen s.1688 sukuusi?
-Pekka Paavola-
Hei, tässä minun esipolvia :) Jk. Olen ostanut OMAsta mm. ylläolevien henkilöiden viimeisen tahdon perinnönjaosta. Yksi saajista oli Honkasen eli Timosen (isän suku) tytär Anna Matintr Hångala jonka 1.aviomies oli perheen Heikkipoika, joka k.15.6.1762.
Hei, en laita sukunimiä, koska aina Leskelä:
Esko Paavonp.=Esko Porkko isäntä 1591-1634
Paavo Eskonp. isäntä 1635-1664 , haud. 18.1.1685, vo Matleena ha 1688
Tapani Tapaninp k.1663 vo s.n.1606 (ottopoika, sitt syskonebarn)
Kustaa Tapaninp isäntä 1665-1680 vo Brita Laurintr ha.9.12.1683
Tapani Kustaanp. isäntä 1685-1705 vo Elina Markuntr Kontio ( Kiiminki)
Markku Tapaninp. isäntä 1719-1751 vo Marketta Heikintr Timonen
Pekka Markunp. isäntä 1751-1776 vo Marketta Matintr Parkkinen ( Järvenpää), Pudasjärvi
Pekka Pekanp. isäntä 1787-1792 vo Kaarina Jaakontr Säkkinen ( Moilanen, Kosamo), Pudasjärvi
Pekka Pekanpka isäntä 1815-1841 vo Elsa Juhontr Määttä ( Holappa), Muhos
Juho Pekanp. isäntä 1841-1873 vo Sofia Kustaantr Loukkojärvi
Heikki Juhonp. isäntä 1877-1922 vo Amanda Pähtilä, Pudasjärvi
__________________
Tellervo
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!
Olen samaa mieltä; omaan talolistaani olen Jaakko Matinpojan lesken (1669) laittanut Jaakko Matinpoika Ojan talon kohdalle. Vuoden 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_013_Henki.jpg) henkikirjassa oleva Jaakko Matinpoika lossimies (henkirahaa maksettu vain emännästä) on mielestäni myös Ojan talon kirjaus. Haukiputaan talot järjestyvät pääpiirteittäin aika sievästi, mutta Ojan talon sekä lukkari Matti Heikinpojan autioituneen kuudennesmanttaalin talon välillä minulla on vielä sekaannusta (lukkari Matti Heikinpoika osti Jaakko Pusulan talon 12.07.1633). Vuoden 1711 talvikäräjillä (KO a:32:415, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24574431&aytun=1657985.KA&j=214)) puhutaan lukkari Matti Heikinpojan asumasta talosta, Martinautiosta. Sekään ei ole selvinnyt, että mistä nimi Martinautio tulee.
....
sari p
Martinautio voisi tulla Haukiputaan Pusulan eli Ollilan isännästä 1650-75 Martti Eskelinpojasta tai sitten jopa vanhemmasta Martti Kurtista eli olisi samaa perua kuin Kurtinhauta. Sitten on vielä nykyinen Martinniemi eli entiseltä nimeltään Martinkari.
Pekka Paavola
25.05.15, 19:26
Martinautio voisi tulla Haukiputaan Pusulan eli Ollilan isännästä 1650-75 Martti Eskelinpojasta tai sitten jopa vanhemmasta Martti Kurtista eli olisi samaa perua kuin Kurtinhauta. Sitten on vielä nykyinen Martinniemi eli entiseltä nimeltään Martinkari.
Hyvin looginen juonto.J.Hissa, kun jo 500-600 vuotta sitten Martinniemi oli erillään mantereesta ja sen etelälaidalla on Kurtinhauta.
PS. Tellelle: Jaa että Pähtilöitä myös. Minun isän isän äidin äiti oli Beata Heikintr. Pähtilä s.6.10.1830 Pj. Kollaja.
-Pekka Paavola-
s.peltonen
27.05.15, 21:42
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Martinautio voisi tulla Haukiputaan Pusulan eli Ollilan isännästä 1650-75 Martti Eskelinpojasta tai sitten jopa vanhemmasta Martti Kurtista eli olisi samaa perua kuin Kurtinhauta. Sitten on vielä nykyinen Martinniemi eli entiseltä nimeltään Martinkari.
Laitan tähän vielä tietoa, mikä valottaa sitä, että minulla on Ojan talon, Kaupin talon ja Martinaution kirjaukset varsin sekaisin. En ole hahmottanut edes sitä, että onko Martinautio Kaupin talo, vaiko Ojan talo, vaiko jokin kolmas talo. Ruotsinkielen taitoni on erittäin puutteellinen, joten olen saattanut tulkita käräjäjuttuja väärinkin.
Mikäli ymmärsin vuoden 1711 talvikäräjien jutun oikein, niin vuoden 1711 talvikäräjillä Martinautio mainittiin Haukiputaalla sijaitsevaksi lukkari Matti Heikinpojan kuudennesmanttaalin autiotaloksi. Lukkarin pojan lukkari ja lossimies Jaakko Matinpojan mainitaan asuneen taloa isänsä jälkeen. Talon mainitaan olleen autiona 60-70 vuotta. Lossimies Erkki Erkinpoika Ojala halusi ylösottaa Martinaution.
Vuoden 1634 talvikäräjillä lukkari Matti Heikinpojan kerrotaan ostaneen Kauppi (Ollinpoika) Pusulan talon (KO a:3:33, vasemmanpuoleiselta silvulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3704603&aytun=1673639.KA&j=32)). Kauppi (Jaakko) Ollinpoika Pusulan neljännesmanttaalin talo tuli uudistilana maakirjoihin vuonna 1619. Saattaa olla, että Jaakko rakensi uudistilansa jonkin autioituneen talon maille (ennen kuin Jaakko myi talonsa lukkarille, talo kuulutettiin kolmilla käräjillä, kesäkäräjät 1633, syyskäräjät 1633 ja talvikäräjät 1634). Useimmiten talo kirjataan Kauppi (Jaakko) Ollinpojan nimellä ja joitakin kertoja se kirjataan Kauppi Pusulan nimellä. Mikään ei tunnu viittaavan siihen, että Kaupin talo olisi irtautettu Pusula Ollilan talosta. Siinä vaiheessa, kun Kauppi Ollinpoika Pusulan talo tulee veroluetteloihin, ei Pusula Ollilan talon koossa tapahdu muutoksia. (Muutoksia Pusula Ollilan talon koossa ei tunnu tapahtuvan myöskään silloin, kun Matti Ollinpoika Pusulan uudistalo tulee veroluetteloihin.) Ei ole löytynyt viitteitä siitäkään, että Pusula Ollilan talon isäntä olisi viljellyt Kaupin taloa oman talonsa ohessa. Kaupin talo vaikuttaa vuosina 1616-1631 asuneen Kauppi Ollinpoika Pusula. Talo kirjataan ensimmäisen kerran Matti lukkarin nimellä vuoden 1635 maakirjassa. Vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa talo kirjataan vielä neljännesmanttaalin talona. 1640-luvulta alkaen talo kirjataan enää kuudennesmanttaalin talona. Vuoden 1641 autiotaloluetteloon kirjataan Matti Heikinpojan kuudennesmanttaalin talo. Vuosien 1648 ja 1649 maakirjoissa talo mainitaan autioksi verotilaksi. Vuoteen 1652 mennessä talo ilmeisesti tippuu kruunutilaksi; kyseisen vuoden maakirjassa Matti Heikinpoika lukkarin kuudennesmanttaalin tila mainitaan autioksi kruununtilaksi.
Vuoden 1689 kesäkäräjillä Simo Israelinpoika (Pusula Ollila) kertoo haluavansa ylösottaa Matti lukkarin kuudennesmanttaalin talon kahdeksannesmanttaalista; talon mainitaan olleen autiona yli 50 vuotta (KO a:9:25, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3667345&aytun=1657961.KA&j=172)). Vuoden 1690 maakirjassa Simo Israelinpojan mainitaan ylösottaneen kahdeksannesmanttaalista Matti lukkarin kuudennesmanttaalin talon. Vuoden 1693 kesäkäräjillä tulee esille, että vuonna 1626 Simo Israelinpojan taloa oli isännöinyt Jaakko Ollinpoika (KO a:14:72, vasemmnapuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3691490&aytun=1657966.KA&j=39)). Simo Israelinpojan isännyyden aikana talosta käytetään nimeä Kauppi. Ehkä Kauppi nimitys tuli talolle Kauppi (Jaakko) Ollinpoika Pusulan etunimestä. Talo mainitaan köyhäksi jo vuoden 1698 henkikirjassa.
Vuoden 1711 talvikäräjillä mainitun Martinaution koko (kuudennesmanttaali) täsmää Kaupin taloon, myöskin taloa isännöinyt lukkari Matti Heikinpoika tuntuu sopivan Kaupin taloon. Talon mainitaan olleen autiona 60-70 vuotta; joten mikäli Martinautio oli Kaupin talo, niin Simo Israelinpojan asumista talossa ei joko noteerattu (tällaista kohtalaisen lyhytaikaisen asumisen noteeramatta jättämistä näkee joskus muiden talojen kohdalla käräjillä). Toinen vaihtoehto on se, että lukkari Matti Heikinpojalla oli Haukiputaalla kaksi taloa (eri aikaan) ja Martinautio on jokin muu talo kuin Kauppi.
Sekin on minulle epäselvää, että onko Matti Heikinpoika Oja sama henkilö kuin lukkari Matti Heikinpoika. Matti Heikinpoika Ojalla on poika Jaakko Matinpoika. Mikäli lukkari Matti Heikinpoika on Matti Heikinpoika Oja, niin asuiko hän ensin Kaupin talossa ja muutti sieltä Ojan taloon; vaiko päinvastoin? Jos niin, niin onko Martinautio sama kuin Ojan talo, vaiko sama kuin Kaupin talo, taikka onko se kumpikaan niistä? Ojan ja Kaupin talon vaiheita minulla on vaikeuksia hahmottaa.
Vuoden 1708 kesäkäräjillä (KO a:29:782, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573852&aytun=1657982.KA&j=393)) ja vuoden 1710 talvikäräjillä (KO a:31:56, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24571897&aytun=1657984.KA&j=30)) Martinautio mainitaan neljännesmanttaalin taloksi; tuolloin Martinautiosta käytetään myös nimeä Takku. Takku nimen käyttäminen Martinautiosta hämmentää. Näissäkin jutuissa mainitaan, että lossimies Erkki Erkinpoika Ojala haluaa ylösottaa Martinaution.
Vuoden 1643 kesäkäräjillä lukkari Matti Heikinpoika kertoo ylösottaneensa Tuomas Matinpojan neljännesmanttaalin talon (Etelä-Iissä sijaitseva Puolakan talo). Oliko Iin pitäjässä tuohon aikaan kaksi lukkaria, vai oliko tämä Etelä-Iin Puolakan taloon muuttanut lukkari Matti Heikinpoika sama henkilö kuin se lukkari Matti Heikinpoika, joka vuonna 1634 osti Haukiputaalla sijaitsevan Kaupin talon?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Pekka Paavola
30.05.15, 18:30
Tervehdys JHissa,
Paljon Kiitoksia tiedoista!
Laitan tähän vielä tietoa, mikä valottaa sitä, että minulla on Ojan talon, Kaupin talon ja Martinaution kirjaukset varsin sekaisin. En ole hahmottanut edes sitä, että onko Martinautio Kaupin talo, vaiko Ojan talo, vaiko jokin kolmas talo. Ruotsinkielen taitoni on erittäin puutteellinen, joten olen saattanut tulkita käräjäjuttuja väärinkin.
Mikäli ymmärsin vuoden 1711 talvikäräjien jutun oikein, niin vuoden 1711 talvikäräjillä Martinautio mainittiin Haukiputaalla sijaitsevaksi lukkari Matti Heikinpojan kuudennesmanttaalin autiotaloksi. Lukkarin pojan lukkari ja lossimies Jaakko Matinpojan mainitaan asuneen taloa isänsä jälkeen. Talon mainitaan olleen autiona 60-70 vuotta. Lossimies Erkki Erkinpoika Ojala halusi ylösottaa Martinaution.
Vuoden 1634 talvikäräjillä lukkari Matti Heikinpojan kerrotaan ostaneen Kauppi (Ollinpoika) Pusulan talon (KO a:3:33, vasemmanpuoleiselta silvulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3704603&aytun=1673639.KA&j=32)). Kauppi (Jaakko) Ollinpoika Pusulan neljännesmanttaalin talo tuli uudistilana maakirjoihin vuonna 1619. Saattaa olla, että Jaakko rakensi uudistilansa jonkin autioituneen talon maille (ennen kuin Jaakko myi talonsa lukkarille, talo kuulutettiin kolmilla käräjillä, kesäkäräjät 1633, syyskäräjät 1633 ja talvikäräjät 1634). Useimmiten talo kirjataan Kauppi (Jaakko) Ollinpojan nimellä ja joitakin kertoja se kirjataan Kauppi Pusulan nimellä. Mikään ei tunnu viittaavan siihen, että Kaupin talo olisi irtautettu Pusula Ollilan talosta. Siinä vaiheessa, kun Kauppi Ollinpoika Pusulan talo tulee veroluetteloihin, ei Pusula Ollilan talon koossa tapahdu muutoksia. (Muutoksia Pusula Ollilan talon koossa ei tunnu tapahtuvan myöskään silloin, kun Matti Ollinpoika Pusulan uudistalo tulee veroluetteloihin.) Ei ole löytynyt viitteitä siitäkään, että Pusula Ollilan talon isäntä olisi viljellyt Kaupin taloa oman talonsa ohessa. Kaupin talo vaikuttaa vuosina 1616-1631 asuneen Kauppi Ollinpoika Pusula. Talo kirjataan ensimmäisen kerran Matti lukkarin nimellä vuoden 1635 maakirjassa. Vuosien 1635 ja 1637 maakirjoissa talo kirjataan vielä neljännesmanttaalin talona. 1640-luvulta alkaen talo kirjataan enää kuudennesmanttaalin talona. Vuoden 1641 autiotaloluetteloon kirjataan Matti Heikinpojan kuudennesmanttaalin talo. Vuosien 1648 ja 1649 maakirjoissa talo mainitaan autioksi verotilaksi. Vuoteen 1652 mennessä talo ilmeisesti tippuu kruunutilaksi; kyseisen vuoden maakirjassa Matti Heikinpoika lukkarin kuudennesmanttaalin tila mainitaan autioksi kruununtilaksi.
Vuoden 1689 kesäkäräjillä Simo Israelinpoika (Pusula Ollila) kertoo haluavansa ylösottaa Matti lukkarin kuudennesmanttaalin talon kahdeksannesmanttaalista; talon mainitaan olleen autiona yli 50 vuotta (KO a:9:25, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3667345&aytun=1657961.KA&j=172)). Vuoden 1690 maakirjassa Simo Israelinpojan mainitaan ylösottaneen kahdeksannesmanttaalista Matti lukkarin kuudennesmanttaalin talon. Vuoden 1693 kesäkäräjillä tulee esille, että vuonna 1626 Simo Israelinpojan taloa oli isännöinyt Jaakko Ollinpoika (KO a:14:72, vasemmnapuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3691490&aytun=1657966.KA&j=39)). Simo Israelinpojan isännyyden aikana talosta käytetään nimeä Kauppi. Ehkä Kauppi nimitys tuli talolle Kauppi (Jaakko) Ollinpoika Pusulan etunimestä. Talo mainitaan köyhäksi jo vuoden 1698 henkikirjassa.
Vuoden 1711 talvikäräjillä mainitun Martinaution koko (kuudennesmanttaali) täsmää Kaupin taloon, myöskin taloa isännöinyt lukkari Matti Heikinpoika tuntuu sopivan Kaupin taloon. Talon mainitaan olleen autiona 60-70 vuotta; joten mikäli Martinautio oli Kaupin talo, niin Simo Israelinpojan asumista talossa ei joko noteerattu (tällaista kohtalaisen lyhytaikaisen asumisen noteeramatta jättämistä näkee joskus muiden talojen kohdalla käräjillä). Toinen vaihtoehto on se, että lukkari Matti Heikinpojalla oli Haukiputaalla kaksi taloa (eri aikaan) ja Martinautio on jokin muu talo kuin Kauppi.
Sekin on minulle epäselvää, että onko Matti Heikinpoika Oja sama henkilö kuin lukkari Matti Heikinpoika. Matti Heikinpoika Ojalla on poika Jaakko Matinpoika. Mikäli lukkari Matti Heikinpoika on Matti Heikinpoika Oja, niin asuiko hän ensin Kaupin talossa ja muutti sieltä Ojan taloon; vaiko päinvastoin? Jos niin, niin onko Martinautio sama kuin Ojan talo, vaiko sama kuin Kaupin talo, taikka onko se kumpikaan niistä? Ojan ja Kaupin talon vaiheita minulla on vaikeuksia hahmottaa.
Vuoden 1708 kesäkäräjillä (KO a:29:782, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24573852&aytun=1657982.KA&j=393)) ja vuoden 1710 talvikäräjillä (KO a:31:56, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24571897&aytun=1657984.KA&j=30)) Martinautio mainitaan neljännesmanttaalin taloksi; tuolloin Martinautiosta käytetään myös nimeä Takku. Takku nimen käyttäminen Martinautiosta hämmentää. Näissäkin jutuissa mainitaan, että lossimies Erkki Erkinpoika Ojala haluaa ylösottaa Martinaution.
Vuoden 1643 kesäkäräjillä lukkari Matti Heikinpoika kertoo ylösottaneensa Tuomas Matinpojan neljännesmanttaalin talon (Etelä-Iissä sijaitseva Puolakan talo). Oliko Iin pitäjässä tuohon aikaan kaksi lukkaria, vai oliko tämä Etelä-Iin Puolakan taloon muuttanut lukkari Matti Heikinpoika sama henkilö kuin se lukkari Matti Heikinpoika, joka vuonna 1634 osti Haukiputaalla sijaitsevan Kaupin talon?
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Onko Simo Israelinpoika Ollila/Pusulla ja Dorde Philiptr. Luukelalla ,avio 16.5.1689 H-pudas, muita lapsia kuin Brita Simontr. s.1690?
-Pekka Paavola-
s.peltonen
31.05.15, 14:53
Tervehdys Pekka,
Onko Simo Israelinpoika Ollila/Pusulla ja Dorde Philiptr. Luukelalla ,avio 16.5.1689 H-pudas, muita lapsia kuin Brita Simontr. s.1690?
Simon ja Dorden muista lapsista minulla ei ole tietoa.
Brita tytär syntyi 11.05.1690 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7318833&aytun=824768.KA&j=36), vuosi vanhempiensa avioliiton solmimisen jälkeen. Haukiputaan kastekirjat puuttuvat keväästä 1692 marraskuuhun 1715.
Sukuhenkisin Terveisin Toivottelee,
sari p
tellervoranta
31.05.15, 18:19
Toivottavasti kirjoitan nyt oikeaan otsikkoon :D:.
Haukiputaan seurakunnan historia kirjassa on kerrottu mm.lukkarit 1600-luvulla s.25. v.177 tienoilla hoiti lukkarin tehtävää Pietari Nesseniuksen äidin renki.
v.1703 tieto, ettei ole lukkaria ja kappal. Uhlberg esitti lukkariksi kyvykästä renkiä.v.1709 lukkarina Matti Jaakonpka Luukila,, joka ilmaisi halunsa rakentaa itselleen tuvan lähelle vanhan unilukkarin lesken taloa.(lukkarilla ei erit.taloa)
Lukkarin ja papiston välillä mahdollisesti riitaa, koska v.1711 tuomiokapituli suositteli lukkariksi Iistä J.U:n lankoa Antti Laakkosta.Seurakuntalaiset valittivat...pla..pla..plaa..joten Matti Luukila toimi lukkarina vn.v.1732.
Unilukkarista=pikkulukkarista=kirkonvartijasta ei tietoja 1600-luvulta.v.1709 kirkonvartijana Kiiminkijoen Erkki-niminen lauttamies=Färjekarl.s.26.
Kirijotti yksi entisen puttalaisen unilukkarin jälkeläinen...
tellervoranta
31.05.15, 18:23
Laitanpa tällaisenkin tiedoston, kun vaimo on Wahtola.:)
Henrik Mårtenspka Ervasti 1.Ollila. (Lapsi 167 (http://suku.genealogia.fi/#ANC167), Isä 668 (http://suku.genealogia.fi/#ANC668)). Syntynyt 7.1692 Haukiputaalla.
Kuollut 31.10.1759 Haukiputaalla.
Puoliso, vihitty 29.11.1715 Tervolassa
IX. 335
Karin Jacobtr Wahtola. (Lapsi 167 (http://suku.genealogia.fi/#ANC167), Isä 670 (http://suku.genealogia.fi/#ANC670), Äiti 671 (http://suku.genealogia.fi/#ANC671)). Syntynyt 24.11.1688 Haukiputaalla. Rippikirjassa esiintyy myös syntymäaika 0.7.1691 joka on väärä.
Kuollut 20.8.1767 Haukiputaalla.
Lapset:
Anna Henriktr Ervasti.
Liisa Henriktr Ervasti. Muuttanut 1753 Iihin.
Walborg Henriktr Ollila (Taulu 167 (http://suku.genealogia.fi/#ANC167)). Syntynyt 30.4.1713.
Kuollut 16.2.1780 Haukiputaalla.
Margaretha Henriktr Ollila. Syntynyt 13.10.1721 Iissä.
Jakop Henrikpka Ervasti 1.Ollila. Syntynyt 15.9.1723 Haukiputaalla. Rippikirjassa sa. myös 7.1721 joka on väärä.
Renki Rehun talossa Haukiputaalla.
Kuollut Naimattomana 21.7.1766 Haukiputaalla.
Johan Henrikpka Ervasti 1.Wahtola. Syntynyt 1.1.1725 Oulussa. Rippikirjassa syntymäaika esiintyy myös 0.1.1724 joka on väärä.
Isäntä Ervasti No:5 Haukiputaalla.
Kuollut 30.11.1765 Haukiputaalla.
Kharin Henriktr Ollila. Syntynyt 21.5.1728 Oulussa.
Kuollut lapsena 5.4.1729 Oulussa.
Catharina Henriktr Ollila. Syntynyt 10.11.1729 Oulussa.
Kuollut lapsivuoteelle 42v 6kk 1p vanhana 11.5.1772 Haukiputaalla.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.