Matti Lund
04.06.08, 12:33
Kemijärven ensimmäinen Jaakko Heikinpojan asutusyritys vuonna 1620
Noin kuukausi sitten käytiin vilkasta keskustelua Kemijärven asuttamisen alkuhetkistä. Historiankirjat olivat herättäneet joissakin vääriä mielikuvia asutuksen ajoituksista, eli yleinen luulo oli, että asutus oli lisääntynyt voimakkaasti aivan 1600 -luvun alusta alkaen, vaikka tosiasissa ensimmäinen verontilitys Kemijärvellä tapahtui Paavo Haloselta vuonna 1634 asiakirjojen mukaan.
Lähde:
(Kemin pitäjän vuoden 1634 maakirja, TMA 4971: 62, mf ES853)
Keskustelua herätti vuoden 1631 maakirjan ohessa ollut 13:n asuttajalista, jonka jotkut olivat tulkinneet suoraan Kemijärven talolistaksi, vaikka listan viisi taloa oli palautettu vuoden 1632 Kemihaarankylän maakirjaan, kuten ne olivat olleet vuoden 1630 maakirjassakin. Osa 13:n listan taloista oli nähtävästi Kemijärven uudisasutusyrityksiä, joista ainoastaan Paavo Halosen yritys onnistui säädetyssä ajassa, eli jota alettiin verottamaan vuonna 1634.
Kertaan vielä 13:n listan määrittelyn maakirjasivulta:
"Aff optagne hemans frijh:
Anno 1630. ähre desse heman
blefne besitat och
Niutha förmedlingh och
frijh efter det
tillförende en lång tidh
hafue warit all öde
och obrukade. 634.
skall deres friheet ändas.
Viljelykseen otettujen talojen vapautukset:
Vuonna 1630 ovat nämä talot tulleet asutetuiksi ja
nauttivat verolievennystä ja verovapautta
sen nojalla että ne kaikki ovat
olleet taannoin pitkän aikaa autioina
ja viljelemättöminä. Vuonna 1634
tulee niiden verovapaus loppumaan."
Lähde:
(Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja, TMA 4966: 2, mf ES853)
Keskustelumme selvensi huomattavasti sitä seikkaa, että lähes kaikki Kemijärven ensimmäisen aallon uudisasuttajat olivat lähtöisin silloisen Oulun pitäjän alueelta keskittyen Muhoksen ja Utajärven kyliin. Tästä oli ollut naiivien nimipäätelmien takia liikkeellä käsitys, että nämä asuttajat olisivat saapuneet Kainuusta ja Karjalasta. Tämä tyrmättiin.
Olen löytänyt 13:n listasta version myös ruodutusluettelosta vuodelta 1633, lähde:
WA773: 760:251 (v 1633)
---------------------------------------------------
Tehdessäni tarkastuksia 1600 -luvun alkupuolelta kattaen myös Kemin pitäjän, kiinnitin huomiotani uudisasutuksiin.
Tällöin löysin muutaman tiedonrippeen, jotka osoittavat, että Paavo Halonen ei ollut Kemijärven asuttamisen ensimmäinen yrittäjä, vaikkakin ensimmäinen onnistunut yrittäjä.
Lähes 10 vuotta ennen Paavo Halosta näyttää olleen erään Jaakko Heikinpojan yritys saattaa ¼ manttaalin uudisasutuksensa vuonna 1624 verolle. Ensimmäinen löytämäni merkintä yrityksestä on vuodelta 1620. Tämä Jaakko Heikinpoika on merkitty Korkalon kylään, joka sisälsi myös Keminhaaran, jolle ei ollut vielä tuolloin omaa osastoaan. Jaakolle ei esiinny mitään lisänimeä luetteloissa.
Lähteet Kemijärven Jaakko Heikinpojan epäonnistuneesta asutusyrityksestä:
Maakirja 1620,Korkolankylä TMA 1620:4937:96 (mf ES848)
Uud.as.l:o, Korkolankylä 1620, TMA 1620:4937:124 (mf ES848)
"KemiJärfwj
Nyb: Jakop Hendrichsson af skog uptagit på 4 åhrs frijhz, j idhar skatha 1/4."
Kymmluettelo 1621, Rovaniemi, TMA 1621: 4941A:2 (mf ES849)
Karjaluettelo 1622, Rovaniemi, TMA 1622: 4941:43 (mf ES849)
"Nyb Jakob Hindersson 0 0 0 0 0 3 0 0 0 2 2 0 0 1" (mm. 3 lehmää)
- Kemin pitäjän ruodutusluetteloissa lienee kaksi eri Jaakko Heikinpoikaa päätellen merkittävästi poikkeavista ikätiedoista. Vuoden 1630 luettelossa olevan Jaakko Heikinpojan ikä on 50 v, eli hän olisi s. 1580 (Lähde: Ruodutus 1630, KA: 758: (mf WA773)). Tämä vaikuttaisi pikemminkin olevan sama, joka on 1/3 manttaalin yrittäjänä vuoden 1633 Kemijärven listassa. Kemijärven listassa 1633 hänellä on myös poika Heikki Jaakonpoika.
Lähde: Ruodutus 1633, KA: 760: 251 (mf WA773)
Muuten veroluetteloista on vaikea enää varmuudella tunnistaa vuoden 1633 jälkeen tätä Jaakko Heikinpoikaa.
terveisin Matti Lund
Noin kuukausi sitten käytiin vilkasta keskustelua Kemijärven asuttamisen alkuhetkistä. Historiankirjat olivat herättäneet joissakin vääriä mielikuvia asutuksen ajoituksista, eli yleinen luulo oli, että asutus oli lisääntynyt voimakkaasti aivan 1600 -luvun alusta alkaen, vaikka tosiasissa ensimmäinen verontilitys Kemijärvellä tapahtui Paavo Haloselta vuonna 1634 asiakirjojen mukaan.
Lähde:
(Kemin pitäjän vuoden 1634 maakirja, TMA 4971: 62, mf ES853)
Keskustelua herätti vuoden 1631 maakirjan ohessa ollut 13:n asuttajalista, jonka jotkut olivat tulkinneet suoraan Kemijärven talolistaksi, vaikka listan viisi taloa oli palautettu vuoden 1632 Kemihaarankylän maakirjaan, kuten ne olivat olleet vuoden 1630 maakirjassakin. Osa 13:n listan taloista oli nähtävästi Kemijärven uudisasutusyrityksiä, joista ainoastaan Paavo Halosen yritys onnistui säädetyssä ajassa, eli jota alettiin verottamaan vuonna 1634.
Kertaan vielä 13:n listan määrittelyn maakirjasivulta:
"Aff optagne hemans frijh:
Anno 1630. ähre desse heman
blefne besitat och
Niutha förmedlingh och
frijh efter det
tillförende en lång tidh
hafue warit all öde
och obrukade. 634.
skall deres friheet ändas.
Viljelykseen otettujen talojen vapautukset:
Vuonna 1630 ovat nämä talot tulleet asutetuiksi ja
nauttivat verolievennystä ja verovapautta
sen nojalla että ne kaikki ovat
olleet taannoin pitkän aikaa autioina
ja viljelemättöminä. Vuonna 1634
tulee niiden verovapaus loppumaan."
Lähde:
(Vuoden 1631 Kemin pitäjän maakirja, TMA 4966: 2, mf ES853)
Keskustelumme selvensi huomattavasti sitä seikkaa, että lähes kaikki Kemijärven ensimmäisen aallon uudisasuttajat olivat lähtöisin silloisen Oulun pitäjän alueelta keskittyen Muhoksen ja Utajärven kyliin. Tästä oli ollut naiivien nimipäätelmien takia liikkeellä käsitys, että nämä asuttajat olisivat saapuneet Kainuusta ja Karjalasta. Tämä tyrmättiin.
Olen löytänyt 13:n listasta version myös ruodutusluettelosta vuodelta 1633, lähde:
WA773: 760:251 (v 1633)
---------------------------------------------------
Tehdessäni tarkastuksia 1600 -luvun alkupuolelta kattaen myös Kemin pitäjän, kiinnitin huomiotani uudisasutuksiin.
Tällöin löysin muutaman tiedonrippeen, jotka osoittavat, että Paavo Halonen ei ollut Kemijärven asuttamisen ensimmäinen yrittäjä, vaikkakin ensimmäinen onnistunut yrittäjä.
Lähes 10 vuotta ennen Paavo Halosta näyttää olleen erään Jaakko Heikinpojan yritys saattaa ¼ manttaalin uudisasutuksensa vuonna 1624 verolle. Ensimmäinen löytämäni merkintä yrityksestä on vuodelta 1620. Tämä Jaakko Heikinpoika on merkitty Korkalon kylään, joka sisälsi myös Keminhaaran, jolle ei ollut vielä tuolloin omaa osastoaan. Jaakolle ei esiinny mitään lisänimeä luetteloissa.
Lähteet Kemijärven Jaakko Heikinpojan epäonnistuneesta asutusyrityksestä:
Maakirja 1620,Korkolankylä TMA 1620:4937:96 (mf ES848)
Uud.as.l:o, Korkolankylä 1620, TMA 1620:4937:124 (mf ES848)
"KemiJärfwj
Nyb: Jakop Hendrichsson af skog uptagit på 4 åhrs frijhz, j idhar skatha 1/4."
Kymmluettelo 1621, Rovaniemi, TMA 1621: 4941A:2 (mf ES849)
Karjaluettelo 1622, Rovaniemi, TMA 1622: 4941:43 (mf ES849)
"Nyb Jakob Hindersson 0 0 0 0 0 3 0 0 0 2 2 0 0 1" (mm. 3 lehmää)
- Kemin pitäjän ruodutusluetteloissa lienee kaksi eri Jaakko Heikinpoikaa päätellen merkittävästi poikkeavista ikätiedoista. Vuoden 1630 luettelossa olevan Jaakko Heikinpojan ikä on 50 v, eli hän olisi s. 1580 (Lähde: Ruodutus 1630, KA: 758: (mf WA773)). Tämä vaikuttaisi pikemminkin olevan sama, joka on 1/3 manttaalin yrittäjänä vuoden 1633 Kemijärven listassa. Kemijärven listassa 1633 hänellä on myös poika Heikki Jaakonpoika.
Lähde: Ruodutus 1633, KA: 760: 251 (mf WA773)
Muuten veroluetteloista on vaikea enää varmuudella tunnistaa vuoden 1633 jälkeen tätä Jaakko Heikinpoikaa.
terveisin Matti Lund