Iin pappeja 1500-luvulta

[s.peltonen]

Selailin läpi Pohjanmaan voudintilien vuosien 1539-1625 tilikirjat ja poimin samalla talteen silmään osuneet maininnat Iin papeista. Haluaisin jakaa nämä linkit teidän kanssanne.

Pohjanmaan kirkkoherroista tilikirjoista löytyy kohtalaisen hyvin mainintoja; kappalaisista silmään osui mainintoja varsin vähän. Tilikirjoissa on varmasti paljon muitakin Iin pappeja koskevia linkkejä; tässä on listattuna vain ne linkit, jotka sattuivat osumaan silmään tilikirjoja selaillessa. Mikäli havaitsette poimituissa linkeissä taikka tekemissäni tulkinnoissa virheitä, niin ole suuresti kiitollinen kaikista korjauksista. Samoin olen erittäin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, esim. sellaisia mainintoja, jotka eivät ole osuneet omaan silmääni; taikka tietoa jostain muista 1500-1600 lukujen asiakirjoista, joissa on mainintoja Iin papistosta.

Paimenmuistossa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5014) ja Hiskin (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=110&TYPE=HTML&LANG=FI) pappisluettelossa löytyy luettelo Iin papistosta. Iin seurakunnan arkistossa löytyy luettelo Iin papistosta: IK261:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398295&aytun=2560289.KA&j=6) (kirkkoherrat), IK261:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398298&aytun=2560289.KA&j=7) (kappalaiset), IK261:171 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398403&aytun=2560289.KA&j=89) (kirkkoherrat), IK261:191 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398410&aytun=2560289.KA&j=97) (kappalaiset). Molemmissa kappalaisten luettelossa mainitaan ensimmäisenä herra Matti, jonka vihollinen poltti kuoliaaksi. Jälkimmäisessä luettelossa kerrotaan, että tieto Matista on saatu vanhasta Saloisista löytyneestä paperista. Onko teillä tarkempaa tietoa tästä Saloisista löytyneestä paperista? Mainitaanko siinä muita Iin pappeja?

Tilikirjoista vaikutti löytyvän mainintoja Iin kirkkoherroista seuraavilta vuosilta:
her Henrik (1543)
her Matti (1548-1549):
her Tuomas (1551)
her Knut (1553, 1555-1560)
her Jaakko (1562-1564)
her Lauri Matinpoika (1563-1581; 1581 mainitaan testamenttiasiassa)
her Jaakko Olavinpoika (1581-1595, 1598-1607, 1609-1615)
her Masuetus Jaakonpoika (1614-1615 kappalaisena; 1616-1619 kirkkoherrana)
her Johannes Henrikinpoika (1620-)

Lisäksi löytyy mainintoja seuraavista:
nimismiehenä her Hans (1570) (pitäisikö olla her Lars?):
kappalainen her Henrik (tarkastelujaksolla maininta vuodelta 1620)
her Tuomaan leskivaimo Marketta Pekantytär (1614, 1616, 1618, 1620-1621)

Alla olevat linkit ovat muodossa <tilikirjan_vuosiluku>_<tilikirjan_arkistotunnus>:<aukeaman_numero>. Mikäli asiakirjassa on mainittu päivämäärä, jossa vuosiluku eroaa tilikirjan vuosiluvusta, on merkinnän lopussa alaviiva ja sen jälkeen päivämäärä ISO formaatissa (<vuosiluku neljällä numerolla>-<kuukausi kahdella numerolla>-<päivä kahdella numerolla>). (Alla olevat linkit ovat Astia palvelun kautta, koska digiarkiston linkit eivät tällä hetkellä toimi.)

her Henrik:
1543_4531:33 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2627603&aytun=2072326.KA&j=33)

her Matti:
1548_4534e:56 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2628078&aytun=2072878.KA&j=59), 1549_4535:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2628174&aytun=2072884.KA&j=9) (smör efter her Mattz Iijoo), 1549_4536:59 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2628288&aytun=2077792.KA&j=60)

her Tuomas:
1551_4542:37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2628643&aytun=2077946.KA&j=38) (h Toma som war kyrkeherd i Ijo)

her Knut:
1553_4549:7 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2632618&aytun=2078052.KA&j=7), 1553_4549:48 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2632658&aytun=2078052.KA&j=48), 1555_4556:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2629659&aytun=2140946.KA&j=13), 1556_4563:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2630061&aytun=2140963.KA&j=15), 1556_4563:16 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2630062&aytun=2140963.KA&j=16), 1556_4565:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2630103&aytun=2140971.KA&j=13), 1557_4582:27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2630731&aytun=2141022.KA&j=28), 1558_4597:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2631713&aytun=2141055.KA&j=9), 1558_4598:6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2631747&aytun=2141056.KA&j=6), 1558_4600:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2631892&aytun=2141058.KA&j=30), 1558_IK264:1_1558-08-27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7392674&aytun=822521.KA&j=2), 1559_4614:8 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2634152&aytun=2141115.KA&j=9), 1559_4615:6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2634185&aytun=2141116.KA&j=6), 1560_4625:5 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2635163&aytun=2141127.KA&j=5)

her Jaakko:
1562_4644:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2635932&aytun=2141153.KA&j=13), 1562_4644:41 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2635959&aytun=2141153.KA&j=41), 1562_4647:5 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636354&aytun=2141159.KA&j=5), 1563_4655:57 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636891&aytun=2141167.KA&j=57), 1563_4658:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637691&aytun=2141170.KA&j=15), 1564_4666:69 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638579&aytun=2141359.KA&j=74)

her Lauri Matinpoika (mainitaan Matinpojaksi vuosina 1566, 1569-1570, 1573-1575, 1577, 1578, 1582):
1563_4655:21 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636821&aytun=2141167.KA&j=21), 1563_4655:29 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636837&aytun=2141167.KA&j=29), 1563_4655:55 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2636887&aytun=2141167.KA&j=55), 1563_4658:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637733&aytun=2141170.KA&j=37), 1563_4658:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637740&aytun=2141170.KA&j=40), 1563_4658:57 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637776&aytun=2141170.KA&j=59), 1564_4666:18 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638493&aytun=2141359.KA&j=20), 1564_4666:55 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638549&aytun=2141359.KA&j=59), 1564_4666:64 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638571&aytun=2141359.KA&j=70), 1564_4667:129 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638824&aytun=2141361.KA&j=131), 1564_4668:18 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633055&aytun=2141363.KA&j=17), 1564_4669:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638853&aytun=2141364.KA&j=2), 1565_4676:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639837&aytun=2141372.KA&j=12), 1565_4676:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639843&aytun=2141372.KA&j=15), 1565_4676:42 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639897&aytun=2141372.KA&j=43), 1565_4676:44 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2639901&aytun=2141372.KA&j=45), 1565_4679:4 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640232&aytun=2141376.KA&j=4), 1566_4685:1 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640840&aytun=2141382.KA&j=1), 1566_4685:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640862&aytun=2141382.KA&j=12), 1566_4685:16 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640868&aytun=2141382.KA&j=15), 1566_4685:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640909&aytun=2141382.KA&j=37), 1566_4685:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640915&aytun=2141382.KA&j=40), 1566_4687:59 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641284&aytun=2141385.KA&j=58), 1567_4693:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641699&aytun=2141394.KA&j=15), 1567_4693:56 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641780&aytun=2141394.KA&j=56), 1567_4695:47 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642124&aytun=2141396.KA&j=49), 1567_4696:4 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642151&aytun=2141397.KA&j=4), 1567_4696:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642168&aytun=2141397.KA&j=12), 1568_4701:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642924&aytun=2141519.KA&j=27), 1568_4701:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642983&aytun=2141519.KA&j=29), 1568_4701:54 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643034&aytun=2141519.KA&j=55), 1569_4705:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643524&aytun=2141525.KA&j=29), 1569_4710:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644063&aytun=2141535.KA&j=13), 1569_4710:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644090&aytun=2141535.KA&j=27), 1569_4712:57_1569-03-05 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644439&aytun=2141538.KA&j=58), 1570_4716:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644968&aytun=2141546.KA&j=14), 1570_4716:29 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644996&aytun=2141546.KA&j=29), 1570_4716:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645011&aytun=2141546.KA&j=36), 1570_4716:40 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645018&aytun=2141546.KA&j=40), 1570_4716:43 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645024&aytun=2141546.KA&j=43), 1570_4720:1_1569-03-28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645461&aytun=2141552.KA&j=1), 1571_4725:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646051&aytun=2141558.KA&j=9), 1571_4725:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646063&aytun=2141558.KA&j=15), 1571_4725:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646089&aytun=2141558.KA&j=29), 1571_4725:32 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646097&aytun=2141558.KA&j=33), 1571_4725:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646560&aytun=2141561.KA&j=39) (vain sinetti), 1572_4732:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646985&aytun=2141604.KA&j=2), 1572_4732:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647001&aytun=2141604.KA&j=10), 1572_4732:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647013&aytun=2141604.KA&j=16), 1572_4732:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647039&aytun=2141604.KA&j=29), 1572_4734:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647390&aytun=2141607.KA&j=14), 1572_4734:84 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647499&aytun=2141607.KA&j=82), 1572_4734:103 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647449&aytun=2141607.KA&j=102), 1573_4735:18 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647657&aytun=2141611.KA&j=18), 1573_4735:29 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647676&aytun=2141611.KA&j=29), 1573_4736:114 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647780&aytun=2141621.KA&j=116), 1573_4736:136 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647978&aytun=2141621.KA&j=138), 1573_4737:91_1569-03-05 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648210&aytun=2141626.KA&j=92), 1573_4737:104 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648238&aytun=2141626.KA&j=105), 1574_4738:19 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648286&aytun=2141627.KA&j=19), 1574_4738:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648315&aytun=2141627.KA&j=34), 1574_4739:87 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648503&aytun=2141628.KA&j=89), 1574_4739:126 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648592&aytun=2141628.KA&j=130), 1574_4740:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648660&aytun=2141630.KA&j=10), 1574_4740:98 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648832&aytun=2141630.KA&j=97), 1575_4741:16 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648868&aytun=2141636.KA&j=16), 1575_4741:33 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648904&aytun=2141636.KA&j=33), 1575_4742:111 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649120&aytun=2141637.KA&j=107), 1575_4743:79_1569-03-05 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649359&aytun=2141638.KA&j=78), 1575_4743:90 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649382&aytun=2141638.KA&j=89), 1576_4745:27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649550&aytun=2141641.KA&j=27), 1576_4746:129 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633377&aytun=2141642.KA&j=129), 1576_4747:100 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649769&aytun=2141643.KA&j=103), 1577_4748:16 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649813&aytun=2141647.KA&j=16), 1577_4748:43 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649868&aytun=2141647.KA&j=43), 1577_4749:94 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650060&aytun=2141649.KA&j=94), 1577_4749:116 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650101&aytun=2141649.KA&j=116), 1578_4751:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650431&aytun=2141651.KA&j=31), 1578_4752:120 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633505&aytun=2141653.KA&j=120), 1578_4753:101 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669038&aytun=2141654.KA&j=101), 1579_4754:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669108&aytun=2141656.KA&j=31), 1579_4756:97 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669592&aytun=2141661.KA&j=98), 1580_4757:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669619&aytun=2141663.KA&j=9), 1580_4757:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669660&aytun=2141663.KA&j=31), 1580_4758:88 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669823&aytun=2141665.KA&j=87), 1580_4759:101 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670146&aytun=2141667.KA&j=101), 1581_4760:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670177&aytun=2141669.KA&j=11), 1581_4760:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670202&aytun=2141669.KA&j=23) (testamenttiasia), 1581_4761:135 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670526&aytun=2141670.KA&j=133), 1581_4762:97 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670748&aytun=2141671.KA&j=97), 1582_4764:154_1580-07-14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671131&aytun=2141673.KA&j=156)

Herra Lauri Matinpojan talo maakirjoissa (talo kirjataan joka vuosi 10 veromarkan talona; vuosina 1574-1579 talo on jostain syystä kirjattuna Iin listan alkupäähän, Tuomas Leiston talon jälkeen; vuosina 1580-1582 talo kirjataan Tuomas Niilonpojan (Kauppila) ja Markus Laurinpojan (Soronen) talojen väliin; jostain syystä vuosien 1585-1592 maakirjoissa käytetään pitkälti samaa listausjärjestystä kuin vuosina 1567-1579, tuolloin Jaakko Laurinpojan talo kirjataan veroluetteloissa Iin listan alkupäähän, Niilo Leiston talon jälkeen; vuodesta 1593 alkaen Jaakko Laurinpojan talo kirjataan jälleen "omalle paikalleen" Etelä-Iihin):
1574_4739:74 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648474&aytun=2141628.KA&j=75), 1575_4742:78 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649066&aytun=2141637.KA&j=78), 1576_4746:71 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633321&aytun=2141642.KA&j=71), 1577_4749:75 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650023&aytun=2141649.KA&j=75), 1578_4752:71 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633457&aytun=2141653.KA&j=71), 1579_4755:74 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669277&aytun=2141658.KA&j=74), 1580_4758:68 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669787&aytun=2141665.KA&j=68), 1581_4761:66 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670397&aytun=2141670.KA&j=68), 1582_4764:75 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670971&aytun=2141673.KA&j=76)

Vuosina 1583 ja 1584 "samalle paikalle", Tuomas Niilonpojan (Kauppila) ja Markus Laurinpojan (Soronen) talojen väliin, kirjataan Anna leskivaimon talo; tuolloin talon koko on tippunut 8 veromarkkaan: 1583_4767:74 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671666&aytun=2141678.KA&j=75), 1584_4770:68 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672221&aytun=2141682.KA&j=68).

Herra Lauri Matinpojan talo kymmenysluetteloissa (talo kirjattuna Paavo Sorosen talon "viereen"):
1576_4747:85 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2649738&aytun=2141643.KA&j=88) (her Lars), 1577_4750:87 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650341&aytun=2141650.KA&j=87) (Lauri Matinpoika), 1578_4753:89 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669013&aytun=2141654.KA&j=89) (Lauri Matinpoika), 1579_4756:85 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2669567&aytun=2141661.KA&j=86) (her Lauri Matinpoika),

her Jaakko Olavinpoika (mainitaan Olavinpojaksi vuosina 1582-1583, 1587-1589, 1593-1594, 1606-1607, 1609, 1611-1614):
1581_4760:38 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670233&aytun=2141669.KA&j=39), 1582_4763:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670777&aytun=2141672.KA&j=9), 1582_4763:34 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670826&aytun=2141672.KA&j=34), 1582_4764:143 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671108&aytun=2141673.KA&j=145), 1582_4765:100 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671397&aytun=2141674.KA&j=103), 1583_4766:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671410&aytun=2141676.KA&j=2), 1583_4766:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671440&aytun=2141676.KA&j=17), 1583_4766:42 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671491&aytun=2141676.KA&j=44), 1583_4768:87_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671969&aytun=2141680.KA&j=87), 1583_4768:101 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672000&aytun=2141680.KA&j=100), 1584_4769:32 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672068&aytun=2141681.KA&j=33), 1585_4772:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672547&aytun=2141685.KA&j=10), 1585_4772:38 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672610&aytun=2141685.KA&j=38), 1585_4772:46 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2672630&aytun=2141685.KA&j=46), 1586_4775:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673117&aytun=2141689.KA&j=10), 1586_4775:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673143&aytun=2141689.KA&j=37), 1586_4776:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673171&aytun=2141690.KA&j=13), 1586_4776:42 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673198&aytun=2141690.KA&j=42), 1587_4779:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673453&aytun=2141694.KA&j=10), 1587_4779:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673477&aytun=2141694.KA&j=35), 1587_4781:102_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673724&aytun=2141696.KA&j=99), 1588_4782:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673749&aytun=2141697.KA&j=12), 1588_4782:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673772&aytun=2141697.KA&j=36), 1588_4784:93_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673994&aytun=2141700.KA&j=85), 1589_4785:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633522&aytun=2141703.KA&j=9), 1589_4785:34 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633546&aytun=2141703.KA&j=34), 1589_4785:40 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633552&aytun=2141703.KA&j=40), 1589_4787:87_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665916&aytun=2141706.KA&j=84), 1589_4788:2 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665950&aytun=2141707.KA&j=2), 1590_4789:8 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666138&aytun=2141708.KA&j=8), 1590_4789:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666196&aytun=2141708.KA&j=38), 1590_4789:40 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666204&aytun=2141708.KA&j=42), 1591_4792:7 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666734&aytun=2141715.KA&j=7), 1591_4792:33 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2666788&aytun=2141715.KA&j=33), 1592_4795:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667444&aytun=2141721.KA&j=12), 1592_4795:40 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667461&aytun=2141721.KA&j=41), 1592_4797:92 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2667838&aytun=2141724.KA&j=94), 1592_4798:102 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668172&aytun=2141725.KA&j=102), 1593_4799:7 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668196&aytun=2141726.KA&j=7), 1593_4799:33 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668246&aytun=2141726.KA&j=33), 1593_4802:76_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2668799&aytun=2141730.KA&j=78), 1594_4803:8 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633570&aytun=2141731.KA&j=8), 1594_4803:34 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633595&aytun=2141731.KA&j=34), 1594_4804:6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662188&aytun=2141732.KA&j=6), 1594_4806:90_1581-06-15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662802&aytun=2141734.KA&j=95), 1595_4807:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662844&aytun=2141735.KA&j=9), 1595_4807:37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662903&aytun=2141735.KA&j=38), 1598_4810:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663603&aytun=2141740.KA&j=11), 1598_4810:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2663657&aytun=2141740.KA&j=37), 1598_4812:91_1597-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664051&aytun=2141744.KA&j=94), 1599_4813:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664178&aytun=2141746.KA&j=13), 1599_4813:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2664231&aytun=2141746.KA&j=39), 1600_4817:8 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665096&aytun=2141790.KA&j=9), 1600_4817:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2665147&aytun=2141790.KA&j=33), 1601_4820:7 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633614&aytun=2141794.KA&j=6), 1601_4820:28 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633635&aytun=2141794.KA&j=27), 1601_4821:85_1597-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659179&aytun=2141795.KA&j=86), 1601_4822:80_1597-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659380&aytun=2141796.KA&j=82), 1601_4822:84 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659384&aytun=2141796.KA&j=86), 1602_4827:15 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659798&aytun=2141883.KA&j=16), 1602_4828:60_1603-02-01 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659944&aytun=2141884.KA&j=61), 1602_4828:85_1603-02-01 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659989&aytun=2141884.KA&j=85), 1602_4828:93_1603-02-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660001&aytun=2141884.KA&j=92), 1602_4828:112_1603-02-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660034&aytun=2141884.KA&j=109), 1603_4832:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660765&aytun=2141890.KA&j=22), 1603_4832:35_1597-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660792&aytun=2141890.KA&j=35), 1603_4833:36 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660931&aytun=2141891.KA&j=35), 1604_4837:20 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2662109&aytun=2141895.KA&j=20), 1605_4842:21 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2652965&aytun=2141901.KA&j=19), 1606_4850:37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2654605&aytun=2141909.KA&j=37), 1606-1607_4854:24 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2655180&aytun=2141915.KA&j=24), 1607-1608_4860:69 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2656386&aytun=2141922.KA&j=66), 1609_4865:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2657629&aytun=2141935.KA&j=11), 1609_4865:49 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2657697&aytun=2141935.KA&j=47), 1609_4865a:7_1597-03-27 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658045&aytun=2141937.KA&j=8), 1609_4865a:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658059&aytun=2141937.KA&j=15), 1610_4870:8_1597-03-02 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633686&aytun=2141943.KA&j=7), 1611_4876:87 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651376&aytun=2141950.KA&j=86), 1611_4878:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651667&aytun=2141952.KA&j=11),
1612-1613_4882:17 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=14169527&aytun=2141956.KA&j=18), 1612-1613_4882:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=14169537&aytun=2141956.KA&j=23), 1612-1613_4882:75 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=14169643&aytun=2141956.KA&j=76), 1612_4883:62 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2652266&aytun=2141957.KA&j=63), 1613_4891:185 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637992&aytun=2141969.KA&j=200), 1613-1615_4990:32 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658094&aytun=2142336.KA&j=35), 1614-1615_4896:98 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638817&aytun=2141974.KA&j=99), 1614-1615_4896:121 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638889&aytun=2141974.KA&j=127), 1615_4903:130 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640526&aytun=2142003.KA&j=134)

her Jaakko Olavinpojan talo, pariskuntaluettelossa ja kymmenysluetteloissa:
1610_4869:95 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658973&aytun=2141941.KA&j=96), 1613_4891:181 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637984&aytun=2141969.KA&j=196), 1614-1615_4896:94 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638808&aytun=2141974.KA&j=95), 1615_4903:126 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640518&aytun=2142003.KA&j=130)

her Mansuetus Jaakonpoika (mainitaan Jaakonpojaksi vuosina 1614-1619; vuodet 1614-1615 kappalaisena, vuodet 1616-1619 kirkkoherrana):
1614-1615_4896:98 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638817&aytun=2141974.KA&j=99), 1614-1615_4896:121 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638889&aytun=2141974.KA&j=127), 1615_4903:130 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640526&aytun=2142003.KA&j=134), 1616_4908:60 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641332&aytun=2142008.KA&j=62), 1616_4908:79 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641370&aytun=2142008.KA&j=82), 1616_4909:12_1616-07-20 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641501&aytun=2142009.KA&j=13), 1616-1617_4991:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658159&aytun=2142337.KA&j=9), 1616-1617_4991:22_1616-07-25 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658186&aytun=2142337.KA&j=24), 1616-1617_4991:36_1617-07-25 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658217&aytun=2142337.KA&j=40), 1616-1617_4991:41_1617-07-25 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658229&aytun=2142337.KA&j=46), 1617_4914:64 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642640&aytun=2142015.KA&j=64), 1617_4915:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642893&aytun=2142016.KA&j=30), 1618-1619_4992:23 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658284&aytun=2142338.KA&j=22), 1618-1619_4992:45 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658320&aytun=2142338.KA&j=40), 1618_4921:157 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643653&aytun=2142024.KA&j=176), 1619_4929:159 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645141&aytun=2142034.KA&j=163)

her Johannes Henrikinpoika (esiintyy asiakirjoissa etunimillä Johannes, Jöns ja Johan):
1620_4935:65 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645955&aytun=2142040.KA&j=66), 1620_4937:45 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646376&aytun=2142042.KA&j=46), 1621_4941a:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647123&aytun=2142056.KA&j=12), 1622_4944:11 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647349&aytun=2142110.KA&j=11), 1622_4944a:42 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647510&aytun=2142116.KA&j=43), 1623-1624_4947:77 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2648872&aytun=2142124.KA&j=71)

nimismiehenä her Hans (1570) (pitäisikö olla her Lars?):
1570_4716:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644959&aytun=2141546.KA&j=9)

kappalainen her Henrik:
1620_4937a:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646443&aytun=2142044.KA&j=27), 1620_4937a:52 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646493&aytun=2142044.KA&j=53)

her Tuomaan leskivaimo Marketta Pekantytär (1614, 1616, 1618, 1620-1621):
1616-1617_4907:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641219&aytun=2142007.KA&j=35), 1616_4909:89 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641644&aytun=2142009.KA&j=90), 1618_4921:115 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643943&aytun=2142024.KA&j=132), 1620_4934:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645700&aytun=2142039.KA&j=22), 1620_4934:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645718&aytun=2142039.KA&j=31), 1621_4942:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647212&aytun=2142057.KA&j=12)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Ja tässä vielä muutama poiminta myöhemmistä kalastusasiakirjoista ja käräjäpöytäkirjoista, joissa mainitaan herra Laurin ja herra Jaakon lapsia.

Kesäkäräjät 10.07,12.07.1663 Ii (KO a:11, 269 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711753&aytun=1674127.KA&j=277)):
Elias Laurinpoika mainitaan edesmenneen herra Laurin pojaksi, ja Isak Filipinpoika mainitaan Elias Laurinpojan pojanpojaksi.

KAK_1658 (IIIFe5:2, 6 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394310&aytun=823101.KA&j=5)):
Klemet Jaakonpoika mainitaan edesmenneen herra Jaakon pojaksi.

Sakkoluettelo, kesäkäräjät ja talvikäräjät 1621 (4940:85 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646742&aytun=2142053.KA&j=82)):
Yrjö Jaakonpojan mainitaan lyöneen veljeään Klemet Jaakonpoikaa. Kyseessä saattavat olla Valtarin talon veljekset, herra Jaakon pojat.

Talvikäräjät 23.01.1632 Ii (KO a:2, 4 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3704150&aytun=1673636.KA&j=4)):
herra Josef mainitaan Klemet Jaakonpojan veljeksi.

Talvikäräjät 30.01.1647 Ii (KO a:6, 219 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706127&aytun=1673644.KA&j=222)):
Sotkamolainen herra Mansueti mainitaan etelä-iiläisen Jaakko Klemetinpojan veljeksi.

Talvikäräjät 02.04.1650 Ii (KO a:7, 37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706782&aytun=1673645.KA&j=43)):
Elina Olavintytär mainitaan Klemet Jaakonpojan vaimoksi.

Kesäkäräjät 17-18.07.1654 Ii (KO a:8, 249 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708463&aytun=1673646.KA&j=260)):
Elina Jaakontytär mainitaan herra Jaakon tyttäreksi (onkohan Elina herra Jaakko Olavinpojan tytär?)

Kesäkäräjät 15.07-17.07.1707 (KO a:28, 95 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=24535186&aytun=1657981.KA&j=346)):
Klemet mainitaan herra Jaakko Olavinpojan pojaksi, herra Josef mainitaan Klementin veljeksi ja Erkki mainitaan Klemetin pojaksi. Jutusta saa sen käsityksen, että jo herra Jaakko asui aikoinaan Valtarin taloa.

Paimenmuistossa on Josef Jaakonpoika Biörn:in yhteydessä seuraava kommnetti: "Strandbergin ja Leinbergin tieto Josephus Jacobin kuolemasta 1627 ei Blomstedtin mukaan pitäne paikkaansa, vaan hän lienee ollut sama henkilö kuin Iin kappalaisena 1634–1648 mainittu Josephus Jacobi Fellman."

Vanha kappalainen Josef Jaakonpoika Biörn haudataan Iissä 09.04.1682 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369806&aytun=820954.KA&j=122). Voisiko se, että joissain lähteissä Ihin mainitaan kaksi Josef Jaakonpoika kappalaista, juontua vuoden 1674 kesäkäräjillä olleesta jutusta (KO a:13, 573 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3716022&aytun=1674130.KA&j=606)), joka alkaa seuraavasti (taikka jotenkin sinne päin): "Emedan som man af fordom pastoris her i sochnen sahl. Hr Josephi Jacobi 20.02.1627 daterade attest". Voidaanko elävästä henkilöstä käyttää nimistystä sahl? Olisiko sahl olla lipsahtanut pöytäkirjaan vahingossa? Taikka voisiko papin nimi olla kirjattuna pöytäkirjassa virheellisesti?

Sellaista juttua ei tuomiokirjoissa pistänyt silmään, joissa Yrjö Jaakonpoika olisi mainittu herra Jaakon pojaksi. Veroluettelot kuitenkin antavat viitteitä siitä, että Yrjö Jaakonpoika asui vuoteen 1619 saakka Valtarin talossa, ja että Klemetti ja Yrjö ovat todennäköisesti veljeksiä. Valtarin talo kirjataan maakirjoissa pääsääntöisesti Klemet Jaakonpojan nimellä (vuoden 1606 maantarkastuskirjassa, ja maakirjoissa vuodesta 1607 alkaen). Vuoden 1613 tilikirjassa on kaksi maakirjaa; toisessa (4889:44 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637366&aytun=2141967.KA&j=44)) Valtarin talo kirjataan Klemet Jaakonpojan nimellä ja toisessa Yrjö Jaakonpojan (4890:50 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637492&aytun=2141968.KA&j=51)) nimellä. Kymmenysluetteloissa Valtarin talo kirjataan vaihtelevammin: vuosina 1613 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2637984&aytun=2141969.KA&j=196), 1614 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638808&aytun=2141974.KA&j=95) ja 1615 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2640518&aytun=2142003.KA&j=130) talo kirjataan herra Jaakon nimellä, vuosina 1617 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2642712&aytun=2142015.KA&j=60)-1618 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643644&aytun=2142024.KA&j=172) talo kirjataan Yrjö Jaakonpojan nimellä. Vuosien 1616 ja 1619 kymmenysluetteloista ei tunnu löytyvän Valtarin taloa. Vuodesta 1620 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645949&aytun=2142040.KA&j=63) alkaen talo kirjataan Klemet Jaakonpojan nimellä niin maakirjoissa kuin kymmenysluetteloissakin. Yrjö Jaakonpoika mainitaan tilikirjoissa Iin nimismieheksi vuosina 1616-1617. Yrjön voisi olettaa tuolloin asuneen Valtarin talossa, koska vuoden 1616 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641326&aytun=2142008.KA&j=59) maakirjassa Klemet Jaakonpojan talon kohdalle on laitettu maininta "Ländzman"; nimismiehen talolle kohdentuva verovapaus vaikuttaisi kohdentuneen Valtarin taloon juuri silloin, kun Yrjö Jaakonpoika oli nimismiehenä. Vuoden 1618 jälkeen Yrjö Jaakonpoikaa ei enää veroluetteloissa kirjata Valtarin taloon.

Onko Yrjö Jaakonpoika Valtari se Yrjö Jaakonpoika, joka ylösottaa Pohjois-Iissä sijaitsevat Anna leskivaimon neljännesmanttaalin tilan ja edesmenneen nihti Simo Mikonpojan leskivaimo Valpurin neljännesmanttaalin tilan?
Vuoden 1619 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645008&aytun=2142034.KA&j=40) maakirjassa Pohjois-Iissä sijaitsevan Anna leskivaimon talon "paikalle" kirjataan Yrjö Jaakonpoika. Vuoden 1620 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646096&aytun=2142041.KA&j=126) autiotilojen tarkistusluettelossa Yrjö Jaakonpojan mainitaan ylösottaneen Anna leskivaimon ja Simo Mikonpojan pitkään autiona olleet talot, saaneen niihin kolme vapaavuotta ja tulevan sitten puolenmanttaalin verolle. Yrjön isännyydestä ei ilmeisesti tule kovin pitkäaikaista. Vuoden 1624 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2650521&aytun=2142134.KA&j=200) maantarkastuksessa Yrjö Jaakonpojan talo mainitaan autioksi. Yrjön talon toinen neljännes saattaisi olla sama talo, jonka isännäksi vuonna 1629 tulee Matti Heikinpoika ja joka myöhemmin kulkee nimellä Palukka; tämä on kuitekin vain arvailua.

Vuosien 1653 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184174&aytun=1972391.KA&j=193)-1655 henkikirjoissa Etelä-Iihin kirjataan Yrjö Jaakonpoika (nimen edessä ei ole manttaalilukua, joten hänellä ei ehkä ole omaa taloa). Yrjö ja hänen vaimonsa mainitaan vanhoiksi. Onko mahdollista, että hän olisi Valtarin Yrjö; vai onko kyseessä joku muu?

Onko kenelläkään tietoa, mitä Yrjö Jaakonpojalle tapahtui vuoden 1619 jälkeen; muuttiko hän jonnekin muualle, jäikö hän asumaan Iihin, vai menehtyikö hän?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Yksi mieltä vaivaamaan jäänyt kysymys liittyy Olli Ruikan ja tämän vaimon mestaamiseen. Olen kovin kiitollinen, mikäli jollakin on antaa tähän asiaan lisätietoa.

Pidän suuresti "Iin seurakunnan historia" kirjasta; se on erittäin hyvä kirja ja se on tullut luettua moneen kertaan. Siinä mainitaan hyvin lähdeviitteitä, joten asioita on ollut helppo tarkistella alkuperäisistä asiakirjoista. Olli Ruikan kohtalon ja herra Lauri Matinpojan toiminnan välinen yhteys on kuitenkin jäänyt minulle varsin epäselväksi.

Kirjassa sivulla 32 on kuva Iin talvikäräjien sakkoluettelosta vuodelta 1564. Kuvatekstissä kerrotaan: 'Iin kirkkoherra Lauri Raumannus vaikutti keskeisesti siihen, että Olli Ruikka vaimoineen saatettiin noituudesta syytteeseen ja mestattiin. Iin talvikäräjien sakkoluetteloon 1564 kirjattiin: "Perittiin Olli Ruikan ja hänen vaimonsa jälkeen, jotka mestattiin noituuden tähden, kaksi kolmasosaa heidän kaikesta irtaimistostaan ja lisäksi tuomarin kolmannes." Käräjillä inventoidusta omaisuudesta, joka oli harvinaisen suuri, meni siis suuri osa kruunulle. Ruikka oli rikas, hän olisi kyennyt lunastamaan rahalla omansa ja vaimonsa hengen, mikä jopa tapoista oli mahdollista tehdä, mutta nyt sitä ei sallittu. VA 4668:33, Kansallisarkisto.'

Kirjassa sivulla 48 kerrotaan: 'Iissä erityisesti Lauri Matinpoika Raumannus ryhtyi ankaraan kamppailuun noituutta vastaan. Tultuaan 1563 Iin kirkkoherraksi hän välittömästi haastoi vuoden 1564 talvikäräjille talollinen Olli Ruikan ja hänen vaimonsa vastaamaan noituudesta. Päätös oli se, että heidät mestattiin.' Tässä kohdin viitteeksi mainitaan viite 'VA 4668:33. KA.'

Linkki kirjan sivuilla 32 ja 48 mainittuun viitteeseen on tässä: 1564_4668:33 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2633070&aytun=2141363.KA&j=33). Sen lisäksi Olli Ruikan ja vaimon jäämistöstä löytyy maininnat ainakin seuraavista tilikirjamerkinnöistä: 1564_4669:3 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638854&aytun=2141364.KA&j=3), 1564_4669:14 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2638876&aytun=2141364.KA&j=14).

Viite todentaa sen, että Olli Ruikka ja hänen vaimonsa mestattiin noituudesta. Sitä en kuitenkaan hoksaa, johtunee todennäköisesti varsin puutteellisesta ruotsinkielen taidostani, että miten todentuu se, että herra Lauri Matinpoika vaikutti keskeisesti Olli Ruikan ja tämän vaimon mestaamiseen. Sitäkään en hahmota, että miten todentuu se, että juuri herra Lauri Matinpoika oli se, joka haastoi Ruikan pariskunnan käräjille. Käykö käräjien sakkoluettelosta ilmi, että mestaaminen olisi päätetty kyseisillä käräjillä (vuoden 1564 talvikäräjillä)? Vai oliko Olli Ruikan ja hänen vaimonsa mestaus jo suoritettu ja käräjillä olisi vain todettu se, miten saalis (heidän irtaimistonsa) jaetaan?

Osaisiko joku paremmin ruotsinkieltä tunteva kertoa, että käykö tuossa sakkoluettelon tekstissä jotenkin ilmi se, että herra Laurinpoika haastoi Ruikan pariskunnan käräjille? Onko kenelläkään tietoa, onko olemassa jonkin muu asiakirja, josta todentuisi herra Lauri Matinpojan keskeinen rooli Ruikan pariskunnan joutumisessa mestatuksi?

Onko mahdollista, että herra Laurin rooli olisi päätelty siitä, että kirkkoherroilla olisi yleensä keskeinen rooli noituudesta syyttämisessä? Onko jotain sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan päätellä, että Ruikan pariskunnan haastoi käräjille Iin kirkkoherra? Jos on, niin onko olemassa sellaista tietoa, jonka perustella voidaan päätellä, että Ruikan pariskunnan haastoi käräjille juuri herra Lauri Matinpoika? Mikäli Ruikan pariskunnan haastoi käräjille Iin kirkkoherra, niin olisiko mahdollista, että haasteen olisi antanut herra Laurin edeltäjä, herra Jaakko, josta löytyy maininnat vuosien 1562-1564 tilikirjoissa?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Mieltä on jäänyt askarruttamaan se, että missä vaiheessa herra Lauri Matinpoika sai sukunimen Raumannus ja herra Jaakko Olavinpoika sai sukunimen Fellman. Olen erittäin kiitollinen kaikesta asiaan liittyvästä lisätiedosta.

Joissakin lähteissä mainitaan, että Fellman sukunimen otti käyttöön vasta herra Jaakko Olavinpojan pojanpoika (joidenkin lähteiden mukaan Fellman nimen otti käyttöön vasta herra Jaakko Olavinpojan pojanpojanpoika).

Iin seurakunnan arkiston asiakirjassa IK:261 on kaksi luetteloa Iin kirkkoherroista. Ensimmäinen luettelo IK261:9 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398295&aytun=2560289.KA&j=6) päättyy 1700-luvun loppupuolelle, ja vaikuttaisi jollain tapaa olevan vanhempi luettelo kuin jälkimmäinen. Jälkimmäinen luettelo IK261:171 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398403&aytun=2560289.KA&j=89) jatkuu pitkälle 1800-luvun puolelle. Luettelo vaikuttaisi olevan kirjoitettu samalla käsialalla aina Durchman:iin saakka, jonka kohdalla on mainintoja 1870-luvulta.

Ensimmäisessä luettelossa herra Lauri Matinpojalle ei mainita sukunimeä. Herra Jaakko Olavinpojan sukunimeksi mainitaan Fellman. Jälkimmäisessä luettelossa herra Laurille mainitaan sukunimi: herr Lars Mattson Raumannus. Ja herra Jaakko mainitaan nimellä: herr Jacob Olofsson Fellman.

Vuosien 1539-1625 tilikirjoissa ei silmään osunut yhtään mainintaa, joissa herra Laurille taikka herra Jaakolle olisi mainittu sukunimi. En myöskään ole löytänyt mainintaa kyseisten kirkkoherrojen sukunimestä Iin renovoiduista tuomiokirjoista, jotka alkavat vuodesta 1626. Tietääkö kukaan jotain 1500- taikka 1600-luvun lähdettä, joissa olisi herra Laurille mainittu sukunimi Raumannus taikka herra Jaakolle sukunimi Fellman?

Löytyykö jotain arkistolähdettä, mikä todentaisi sen, että Iin kirkkoherrana toiminut Jaakko Olavinpoika on sama Jaakko Olavinpoika, jonka kerrotaan toimineen Isokyrön kappalaisena 1580? Aivan uniikki nimi Jaakko Olavinpoika ei tuolla ajalla ole, joten siksi kaipailisin jotain lähdettä siihen, että kyseessä sama henkilö. (Pohjanmaan tilikirjoista löytyy vuosilta 1565-1578 mainintoja Kemin kirkkoherra Jaakko Olavinpojasta; tällä en suinkaan tarkoita sitä, että hän olisi Iin tuleva kirkkoherra, vaan vain sitä, että Jaakko Olavinpoika oli kohtalaisen yleinen nimi.)

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Mieltä on jäänyt askarruttamaan vuosien 1619-1620 taitteessa tehty Iin, Oulun ja Paltamon kirkkoherrojen kierrätys. Paltamon kirkkoherra Simo Erikinpoika Frosterus tulee kirkkoheraksi Ouluun; Oulun kirkkoherra Johannes Henrikinpoika Lithovius tulee kirkkoherraksi Iihin; ja Iin kirkkoherra Mansuetus Jaakonpoika tulee kirkkoherraksi Paltamoon.

Onko teillä tietoa syystä, miksi kyseiset kirkkoherrat kierrätettiin?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Ja tässä joukon jatkoksi vielä yksi mielenkaiherrus. Onko kenelläkään tietoa kuka on herra Tuomas, jonka vaimona oli Marketta Pekantytär?
Herra Tuomas on kuollut vuoteen 1619 mennessä, ilmeisesti jo vuoteen 1614 mennessä.

Ainoa silmään osunut maininta herra Tuomaan iiläisyydestä löytyi vuoden 1618 tilikirjassa olevassa kuitissa (1618_4921:115 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643943&aytun=2142024.KA&j=132)), mikä on päivätty 03.05.1619. Herra Tuomaan leskivaimo Marketta on luultavasti, vaikkakaan ei varmuudella, sama leskivaimo, joka mainitaan edellisen vuoden tilikirjoissa 1616-1617_4907:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641219&aytun=2142007.KA&j=35) ja 1616_4909:89 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641644&aytun=2142009.KA&j=90); molemmissa mainitaan 09.03.1614 päivätty kuninkaan kirje, jossa leskelle myönnettiin elatusta niin kauan kuin hän pysyy leskenä. (Samaisena päivänä oli kirjattu kuninkaan kirje myös toiselle leskivaimo Marketalle; Kalajoen kirkkoherra Liungo Tuomaanpojan leskivaimo Marketalle myönnettiin verovapaus hänen taloonsa.) Ensimmäisessä tilikirjassa mainitaan herra Tuomaan leskivaimo Marketta, mutta ei pitäjää. Jälkimmäisessä näkyy Kustaa Adolfin 09.03.1614 päivätty kirje. Mikäli ymmärsin oikein, niin Marketan kerrotaan jääneen leskeksi kolme kertaa; ja Marketalle myönnetään vuosittain elatukseksi kaksi tynnyriä viljaa, niin kauan kuin hän on leskenä. Siinäkään ei mainita pitäjää. Kirjeessä ei mainita edesmenneen miehen nimeä, mutta kirjeen kääntöpuolella (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641646&aytun=2142009.KA&j=91) näyttää lukevan "hustru Margetas breff s: her Thomas efterlewerska".

Vuoden 1620 tilikirjassa (1620_4934:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645700&aytun=2142039.KA&j=22) ja 1620_4934:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645718&aytun=2142039.KA&j=31)) mainittu herra Tuomaan leskivaimo saattaa myöskin olla samainen Marketta Pekantytär; mikäli ymmärsin oikein, niin näissäkin Marketan mainitaan saaneen kaksi tynnyriä viljaa. Vuoden 1621 tilikirjassa (1621_4942:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647212&aytun=2142057.KA&j=12)) on maininta herra Tuomaan leskivaimosta; maininta menee jotenkin tähän tapaan "här Thomas efterlefwerska ähr bort dragen till Wijborgh". Tarkoittaako tuo sitä, että Marketta muutti Viipuriin?

Iin seurakunnan arkiston asiakirjan IK:261 jälkimmäisessä (IK261:191 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398410&aytun=2560289.KA&j=97)) kappalaisten luettelossa ei mainita herra Tuomasta. Ensimmäisessä, vanhemmalta vaikuttavassa, luettelossa (IK261:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398298&aytun=2560289.KA&j=7)) mainitaan herra Tuomas, joka listataan ennen kappalainen Mansuetus Jaakonpoikaa. Paikka kappalaisten listalla sopisi siihen, että kyseessä saattaisi olla sama Tuomas, jonka leskivaimo Marketta Pekantyttärelle myönnettiin elatukseksi viljaa. Mikäli ymmärsin oikein, niin kappalaisten listalla herra Tuomas mainitaan apulaispapiksi ja hänen mainitaan menehtyneen spitaaliin.

Kuninkaan kirjeessä ei mainittu talolle myönnettyä verovapautta; ehkä herra Tuomaalla ei ehkä ole omaa taloa, taikka sitten talo ei jäänyt leskivaimolle. (Mikäli avioliitto oli Marketalle jo kolmas, niin ehkä herra Tuomaskin oli ehtinyt olla aiemmin aviossa ja saada niistä mahdollisesti lapsiakin.)

Nyt menee vahvasti jossittelun puolelle. Mikäli herra Tuomaalla oli oma talo, ja mikäli herra Tuomaan talo oli suuressa Iin kylässä (Pohjois-Ii tai Etelä-Ii), niin veroluetteloista nousee esiin kaksi kandidaattia: Tuomas Jönsinpoika ja Tuomas Laurinpoika. Muita Tuomaita ei veroluetteloista ole pistänyt silmään, joiden talon kohdalla olisi 1610-luvulla merkintä "spetelsk".

Tuomas Jönsinpojan (vaikuttasi olevan Illinsaaren Tenhulan talon isäntä) pontentiaalia tässä yhteydessä vähentää se, että hänet kirjataan kymmenysluetteloihin vuoteen 1620 saakka, joten hän tuskin on kuollut vielä vuonna 1614. Tuomas Jönsinpojan talon kohdalla on "spetelsk" kirjaus vuoden 1613 autiotaloluettelossa ja vuosien 1614-1615 maakirjassa.

Tuomas Laurinpojan talo kirjataan Pohjois-Iihin ja se on mahdollisesti sama talo, jonka Heikki Tuomaan Virkkunen 1650-luvun alussa ostaa Pertti Sidza:lta? ja yhdistää talon sitten omaan taloonsa. (Vuoden 1611 tietämillä taloon tulee isännäksi Nuutti Eskonpoika, ja sitten Pertti Eskonpoika.) Talo kirjataan Tuomas Laurinpojan nimellä maakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1602 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659815&aytun=2141884.KA&j=26); jo tuolloin talon kohdalla on kommentti "är spitelsk". Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1603 tilikirjassa (4832:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660744&aytun=2141890.KA&j=10)) on mainittu, että iiläinen Tuomas Laurinpoika on köyhä spitaalinen mies ja hänen talolleen myönnetään verovapaus. Mikäli Tuomas olisi apulaispappi, niin olisiko tilikirjassa lukenut "her Thomas", vai voiko siinäkin tapauksessa lukea kotoisasti Tuomas Laurinpoika?

Vuoden 1610 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658891&aytun=2141941.KA&j=49) maakirjassa Tuomas Laurinpojan talon kohdalla on vielä "spetelsk" merkintä. Vuoden 1611 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651315&aytun=2141950.KA&j=48) maakirjassa Tuomas Laurinpojan kohdalla on kommentti, jossa saattaisi lukea "knecht enckia". Sotiiko tämä sitä vastaan, että kyseessä saattaisi olla herra Tuomaan talo? Voiko herra Tuomaan leskivaimo kutsua missään olosuhteissa nihdin vaimoksi? Voiko olla niin, että talossa asuisi nihdin vaimo, joka olisi joku muu kuin herra Tuomaan vaimo?

Maakirjoihin talo jää ajan tapojen mukaan muutamaksi vuodeksi vielä roikkumaan aiemman isännän nimellä (talo kirjataan Tuomas Laurinpojan nimellä viimeisen kerran vuoden toisessa 1620 maakirjassa). Muissa veroluetteloissa talo kuitenkin kirjataan jo Nuutti Eskonpojan nimellä. Vuoden 1619 maakirjassa on päivitettyjä isäntien nimiä, ja siinä talo kirjataan Nuutti Eskonpojan nimellä.

Voi olla toki niinkin, että herra Tuomaalla ei ollut omaa taloa ja häntä ei kirjattu maakirjoihin. Siinä tapauksessa Tuomas Laurinpoika on joku muu kuin herra Tuomas.

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Mieltä on jäänyt askarruttamaan vuosien 1619-1620 taitteessa tehty Iin, Oulun ja Paltamon kirkkoherrojen kierrätys. Paltamon kirkkoherra Simo Erikinpoika Frosterus tulee kirkkoheraksi Ouluun; Oulun kirkkoherra Johannes Henrikinpoika Lithovius tulee kirkkoherraksi Iihin; ja Iin kirkkoherra Mansuetus Jaakonpoika tulee kirkkoherraksi Paltamoon.

Onko teillä tietoa syystä, miksi kyseiset kirkkoherrat kierrätettiin?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

Olet ladannut tänne hämmästyttävän tietopaketin, kiitos siitä! Paneutumiseen menee luultavasti viikkokausia.

Tämä kolmen kirkkoherran kierrätys on ollut uskoakseni sulle-mulle-suhmurointia, jos sanonta sallitaan, kun Lithovius ja Frosterus ovat esi-isiäni ja Mansvetuskin esi-isän veli.

Mansvetus (Fellman) Sotkamon kappalainen 1610-16. Iin kirkkoherra isänsä jälkeen 1616-20. Paltamon kirkkoherra 1620-28. Oli maineeltaan vähän epämääräinen ja spekuloisin, että hän olisi voinut aiheuttaa pahennusta Iissä ja hänestä olisi haluttu päästä eroon. Tai sitten hän itse olisi alkanut haikailla takaisin Kainuun erävesille....

Frosterus vihittiin papiksi 1609, Vöyrin kappalainen. 1611 Oulun pedagogian ensimmäinen rehtori. Lähti kuninkaalle 1613, ja sai palkkansa nostetuksi 24:stä 48:aan tynnyriin viljaa, koska koulussa oli jo 70 oppilasta. Samana vuonna Paltamon kirkkoherra, mutta jatkoi rehtorina Oulussa, kunnes sai 1620 Oulun kirkkoherran viran.

Uuden Oulun kaupungin ensimmäinen varsinainen kirkkoherra oli Johan Henrikinpoika Lithovius. Hän sai vahvistuksen tähän tehtävään 28.9.1610. Nimitys oli luonteva, sillä hän oli Limingan kirkkoherran Henrik Lithoviuksen poika ja Limingan kappalainen. Nuori kaupunkiseurakunta ei kuitenkaan ollut saanut itsenäisyytensä alkuvuosina rakennetuksi asianmukaista pappilaa, johon kirkkoherran runsaslapsinen perhe olisi kunnolla mahtunut. Niinpä Johan Lithovius käytti tilaisuutta hyväkseen, kun Iin kirkkoherran virka vapautui vuonna 1620. Hän sai siirron Iihin ja käynnisti Iin pappilan perusteellisen korjauksen ja uuden kirkon rakentamisen. Tällaista toimekasta rakentajaa Iissä tarvittiinkin. Ilman kirkkoa oli oltu jo kolme vuosikymmentä, kun edellinen kirkko oli tuhoutunut vuoden 1589 vihollisen hävityksessä.

Siis Oulun kirkkoherra halusi henkilökohtaisista syistä muuttaa Iihin, paremman asunnon ja epäilemättä suurempien kymmenystulojen houkuttelemana. Lithoviuksen motiivi Iin seurakuntaan pääsyyn on säilynyt meille siinä valituskirjeessä, jonka hänen Oulun virkaansa tullut Simon Erikinpoika Frosterus osoitti kuninkaalle Oulun kurjasta pappilatilanteesta.

Tästähän saisi näytelmän: kolme kirkkoherraa istuu Oulussa totilasin ääressä. Veli Mansvetus kaipailee Kainuuseen. Veli Johan tuskailee pappilansa pienuutta ja perheensä tarpeita. Veli Simon taas haluaa jättää Paltamoon reissuamisen ja hän lyö kolme kärpästä yhdellä iskulla...

[Kimmo Kemppainen]

On tosiaan valtavan hienoa selvitystyötä, systemaattista ja uutta tietoa antavaa. Ei ollut tarkoitus jättää huomiotta, aivan päinvastoin, ei ole vain tällä hetkellä lisättävää.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

On tietoa.

Ns. Saloisten pergamentti kertoo: "A:o 1588 tertia vice, vel secundum alios 1589. [---] Pastor loci Dn. Jacobus cum tota familia captus, sed se pecunia redemit. Sacellanus crudeliter tractatus & occisus a Ruthenis."

Kimmo Kemppainen





Molemmissa kappalaisten luettelossa mainitaan ensimmäisenä herra Matti, jonka vihollinen poltti kuoliaaksi. Jälkimmäisessä luettelossa kerrotaan, että tieto Matista on saatu vanhasta Saloisista löytyneestä paperista. Onko teillä tarkempaa tietoa tästä Saloisista löytyneestä paperista? Mainitaanko siinä muita Iin pappeja?


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Kuten ehkä huomasitte, Saloisten pergamentti ei herra Matin murhasta kovin yksityiskohtaisesti kerro. Sen sijaan käsialasta päätellen Ericus Frosteruksen laatimasta pappisluettelosta käy ilmi, että

"1582. D: Mathias af Ryszen upbränd lefwandes uthi Ijå gambla Prästegård på en steen Kringlagd med fiske näät."

Kimmo Kemppainen

On tietoa.

Ns. Saloisten pergamentti kertoo: "A:o 1588 tertia vice, vel secundum alios 1589. [---] Pastor loci Dn. Jacobus cum tota familia captus, sed se pecunia redemit. Sacellanus crudeliter tractatus & occisus a Ruthenis."

Kimmo Kemppainen

[olanyk]

Onko pois suljettavissa ettei Tuomas Laurinpoika ole Hailuodon kirkkoherra "Paldaniusten" kantaisä. Onko hänen kuolemansa Hailuodossa dokumentoitu? Joskus olen hänet hypoteetisesti sijoittanut Lauri Matinpoika (Raumanuksen) pojaksi. Jos Frosterus esimerkiksi Tuomaan sairauden takia korvasi hänet? Tuomaan pojalla Samuel Paldaniuksella oli poika Elias eli nimi voisi periytyä hänen sedältään!

Olavi

[Jouni Kaleva]

Tilikirjoista vaikutti löytyvän mainintoja Iin kirkkoherroista seuraavilta vuosilta:
her Henrik (1543)
her Matti (1548-1549):
her Tuomas (1551)
her Knut (1553, 1555-1560)
her Jaakko (1562-1564)
her Lauri Matinpoika (1563-1581; 1581 mainitaan testamenttiasiassa)
her Jaakko Olavinpoika (1581-1595, 1598-1607, 1609-1615)
her Masuetus Jaakonpoika (1614-1615 kappalaisena; 1616-1619 kirkkoherrana)
her Johannes Henrikinpoika (1620-)

her Lauri näyttäisi olleen elossa tammikuussa 1581, jolloin vouti jätti hänelle säilytykseen veroeriä (jos oikein ymmärsin). Samana vuonna Lauri maksaa/Laurista maksetaan testamenttina 14 luotia hopeaa, mikä lienee suurehko summa. Voiko tuon tulkita niin, että Lauri itse kuoli tai esim. hänen vaimonsa? Sitten edelleen samana vuonna 1581 kuittaavat viljakymmenyksiä sekä herra Lauri että herra Jaakko. Jos ja kun kirkkoherra vaihtui, niin kumpikin sai kymmenykset, ja oliko se pois kuninkaan osuudesta vai seurakunnan osuudesta...

[Jouni Kaleva]

Paimenmuistossa on Josef Jaakonpoika Biörn:in yhteydessä seuraava kommnetti: "Strandbergin ja Leinbergin tieto Josephus Jacobin kuolemasta 1627 ei Blomstedtin mukaan pitäne paikkaansa, vaan hän lienee ollut sama henkilö kuin Iin kappalaisena 1634–1648 mainittu Josephus Jacobi Fellman."

Vanha kappalainen Josef Jaakonpoika Biörn haudataan Iissä 09.04.1682 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7369806&aytun=820954.KA&j=122). Voisiko se, että joissain lähteissä Ihin mainitaan kaksi Josef Jaakonpoika kappalaista, juontua vuoden 1674 kesäkäräjillä olleesta jutusta (KO a:13, 573 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3716022&aytun=1674130.KA&j=606)), joka alkaa seuraavasti (taikka jotenkin sinne päin): "Emedan som man af fordom pastoris her i sochnen sahl. Hr Josephi Jacobi 20.02.1627 daterade attest". Voidaanko elävästä henkilöstä käyttää nimistystä sahl? Olisiko sahl olla lipsahtanut pöytäkirjaan vahingossa? Taikka voisiko papin nimi olla kirjattuna pöytäkirjassa virheellisesti?


sari p
Tuo 1674 kirjaus on tosiaan ristiriitainen. Titteli pastoris tarkoittaisi nimenomaan kirkkoherraa, mutta Josephus oli kappalainen (sacellanus). Että olisiko alunperin käräjillä puhuttu, että khra Jacobus-vainajan poika Josephus Jacobi, ja jotenkin "sahl" olisi kirjauksessa eksynyt Josephukselle, joka edelleen oli elossa, kaiketi 90 ikävuoden tienoilla. Josephus itse ei ollut käräjillä todistamassa, vaikka siis pitäisi olla elossa. Viittaisikohan vanhuudenheikkouteen?

[Kimmo Kemppainen]

Kun tätä ei välttämättä ymmärrä kontekstista irrotettuna oikein, niin täsmentäisin, että näiden vanhojen 1500- ja 1600-luvun kronikoiden tietoja yhdistellen herra Matti olisi tullut virkaan vuonna 1582 ja hänet olisi murhattu 1588/89.

En ole yrittänyt tarkistaa tileistä, stemmaako vai ei.
Kimmo Kemppainen

Kuten ehkä huomasitte, Saloisten pergamentti ei herra Matin murhasta kovin yksityiskohtaisesti kerro. Sen sijaan käsialasta päätellen Ericus Frosteruksen laatimasta pappisluettelosta käy ilmi, että

"1582. D: Mathias af Ryszen upbränd lefwandes uthi Ijå gambla Prästegård på en steen Kringlagd med fiske näät."

Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Kun tätä ei välttämättä ymmärrä kontekstista irrotettuna oikein, niin täsmentäisin, että näiden vanhojen 1500- ja 1600-luvun kronikoiden tietoja yhdistellen herra Matti olisi tullut virkaan vuonna 1582 ja hänet olisi murhattu 1588/89.

En ole yrittänyt tarkistaa tileistä, stemmaako vai ei.
Kimmo Kemppainen
Sopisi, että kappalais-Matin murha olisi tapahtunut samalla kertaa kuin khra Jaakon ja perheen ryöstö panttivangiksi 1588/89.

[Jouni Kaleva]

Sopisi, että kappalais-Matin murha olisi tapahtunut samalla kertaa kuin khra Jaakon ja perheen ryöstö panttivangiksi 1588/89.

Toisaalta sitten tässä todistettavasti herra Jaakko on vihollisen kourissa menettänyt omaisuutensa vihollisen kourissa 1582 (tai jo 1581). Oliko jo toinen tapaus, jossa hänet perheineen vietiin panttivangiksi 1588/89 kuten Kimmon referoima Saloisten dokumentti kertoo?

Kuningas Juhana III:n kirje 22.3.1582. Konung Johans bref om hjp åt Kyrkoherden i Ijo för skada, som han lidit af fienden. Wij lathe tigh förstå Thomes Jörenssonn, att wåre vndersåther som äre boendes vdiJio Sochnn, haffue hafft theres budh här ho Oss och giffuitt tillkenne, att wår Fijende Tijranen Rijdzen hafuer giordth dher infall, och icke allenest affbrändt theres hemmen, vthenn och tagitt bordt deres Boskap och ägedeler, Och förthenschuldh icke haffue förmögenhett till att vthgöre de gärder och andre vthlager, som de sthå tillbake mz, Hwarföre etc.------ Wijdere der som och Kyrckeheerden i för:de Jio haffuer lijditt skadhe off fijenderne och mist alle sina ägedeler, såsom han föregiffuer, Då äre wij nådig:t tilfrijdz, att han mhå bekomme fijre pundh aff dhen oförlänthe Tijende Spannemåll som vdi din befalningh fiinnes i förrådh, Ther tu haffuer tigh efter rätte.

[Kimmo Kemppainen]

Niin Saloisten pergamentti antaa ymmärtää, molemmat tapahtumat ovat tuon vuoden 1588/89 invaasion kuvauksen alla.
Kimmo Kemppainen

Sopisi, että kappalais-Matin murha olisi tapahtunut samalla kertaa kuin khra Jaakon ja perheen ryöstö panttivangiksi 1588/89.

[Kimmo Kemppainen]

Ok,
hyvä pointti. Ymmärsin tuon Frosteruksen matrikkelin tiedon niin, että vuosi 1582 olisi ollut herra Matin virkaanastumisvuosi. Voi olla, että kyseessä oli sittenkin herra Matin kuolinvuosi.
Kimmo Kemppainen

Toisaalta sitten tässä todistettavasti herra Jaakko on vihollisen kourissa menettänyt omaisuutensa vihollisen kourissa 1582 (tai jo 1581). Oliko jo toinen tapaus, jossa hänet perheineen vietiin panttivangiksi 1588/89 kuten Kimmon referoima Saloisten dokumentti kertoo?

Kuningas Juhana III:n kirje 22.3.1582. Konung Johans bref om hjp åt Kyrkoherden i Ijo för skada, som han lidit af fienden. Wij lathe tigh förstå Thomes Jörenssonn, att wåre vndersåther som äre boendes vdiJio Sochnn, haffue hafft theres budh här ho Oss och giffuitt tillkenne, att wår Fijende Tijranen Rijdzen hafuer giordth dher infall, och icke allenest affbrändt theres hemmen, vthenn och tagitt bordt deres Boskap och ägedeler, Och förthenschuldh icke haffue förmögenhett till att vthgöre de gärder och andre vthlager, som de sthå tillbake mz, Hwarföre etc.------ Wijdere der som och Kyrckeheerden i för:de Jio haffuer lijditt skadhe off fijenderne och mist alle sina ägedeler, såsom han föregiffuer, Då äre wij nådig:t tilfrijdz, att han mhå bekomme fijre pundh aff dhen oförlänthe Tijende Spannemåll som vdi din befalningh fiinnes i förrådh, Ther tu haffuer tigh efter rätte.

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1620 tilikirjassa (1620_4934:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645700&aytun=2142039.KA&j=22) ja 1620_4934:31 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645718&aytun=2142039.KA&j=31)) mainittu herra Tuomaan leskivaimo saattaa myöskin olla samainen Marketta Pekantytär; mikäli ymmärsin oikein, niin näissäkin Marketan mainitaan saaneen kaksi tynnyriä viljaa. Vuoden 1621 tilikirjassa (1621_4942:12 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2647212&aytun=2142057.KA&j=12)) on maininta herra Tuomaan leskivaimosta; maininta menee jotenkin tähän tapaan "här Thomas efterlefwerska ähr bort dragen till Wijborgh". Tarkoittaako tuo sitä, että Marketta muutti Viipuriin?

Iin seurakunnan arkiston asiakirjan IK:261 jälkimmäisessä (IK261:191 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398410&aytun=2560289.KA&j=97)) kappalaisten luettelossa ei mainita herra Tuomasta. Ensimmäisessä, vanhemmalta vaikuttavassa, luettelossa (IK261:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7398298&aytun=2560289.KA&j=7)) mainitaan herra Tuomas, joka listataan ennen kappalainen Mansuetus Jaakonpoikaa. Paikka kappalaisten listalla sopisi siihen, että kyseessä saattaisi olla sama Tuomas, jonka leskivaimo Marketta Pekantyttärelle myönnettiin elatukseksi viljaa. Mikäli ymmärsin oikein, niin kappalaisten listalla herra Tuomas mainitaan apulaispapiksi ja hänen mainitaan menehtyneen spitaaliin.

Kuninkaan kirjeessä ei mainittu talolle myönnettyä verovapautta; ehkä herra Tuomaalla ei ehkä ole omaa taloa, taikka sitten talo ei jäänyt leskivaimolle. (Mikäli avioliitto oli Marketalle jo kolmas, niin ehkä herra Tuomaskin oli ehtinyt olla aiemmin aviossa ja saada niistä mahdollisesti lapsiakin.)

Nyt menee vahvasti jossittelun puolelle. Mikäli herra Tuomaalla oli oma talo, ja mikäli herra Tuomaan talo oli suuressa Iin kylässä (Pohjois-Ii tai Etelä-Ii), niin veroluetteloista nousee esiin kaksi kandidaattia: Tuomas Jönsinpoika ja Tuomas Laurinpoika. Muita Tuomaita ei veroluetteloista ole pistänyt silmään, joiden talon kohdalla olisi 1610-luvulla merkintä "spetelsk".

Tuomas Jönsinpojan (vaikuttasi olevan Illinsaaren Tenhulan talon isäntä) pontentiaalia tässä yhteydessä vähentää se, että hänet kirjataan kymmenysluetteloihin vuoteen 1620 saakka, joten hän tuskin on kuollut vielä vuonna 1614. Tuomas Jönsinpojan talon kohdalla on "spetelsk" kirjaus vuoden 1613 autiotaloluettelossa ja vuosien 1614-1615 maakirjassa.

Tuomas Laurinpojan talo kirjataan Pohjois-Iihin ja se on mahdollisesti sama talo, jonka Heikki Tuomaan Virkkunen 1650-luvun alussa ostaa Pertti Sidza:lta? ja yhdistää talon sitten omaan taloonsa. (Vuoden 1611 tietämillä taloon tulee isännäksi Nuutti Eskonpoika, ja sitten Pertti Eskonpoika.) Talo kirjataan Tuomas Laurinpojan nimellä maakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1602 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2659815&aytun=2141884.KA&j=26); jo tuolloin talon kohdalla on kommentti "är spitelsk". Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1603 tilikirjassa (4832:10 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660744&aytun=2141890.KA&j=10)) on mainittu, että iiläinen Tuomas Laurinpoika on köyhä spitaalinen mies ja hänen talolleen myönnetään verovapaus. Mikäli Tuomas olisi apulaispappi, niin olisiko tilikirjassa lukenut "her Thomas", vai voiko siinäkin tapauksessa lukea kotoisasti Tuomas Laurinpoika?

Vuoden 1610 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658891&aytun=2141941.KA&j=49) maakirjassa Tuomas Laurinpojan talon kohdalla on vielä "spetelsk" merkintä. Vuoden 1611 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651315&aytun=2141950.KA&j=48) maakirjassa Tuomas Laurinpojan kohdalla on kommentti, jossa saattaisi lukea "knecht enckia". Sotiiko tämä sitä vastaan, että kyseessä saattaisi olla herra Tuomaan talo? Voiko herra Tuomaan leskivaimo kutsua missään olosuhteissa nihdin vaimoksi? Voiko olla niin, että talossa asuisi nihdin vaimo, joka olisi joku muu kuin herra Tuomaan vaimo?


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tämä kaikki on hienoa päättelyä vähäisistä dokumenteista. "bort dragen till Wijborgh" viittaako se leski-Margaretaan, vai siihen, että veroviljat olisi viety Viipuriin???

1611 myös mielestäni on "knecht enckia" mutta se vain tarkoittaisi että nihdin vaimo on talossa, eikä tarvitse tarkoittaa Tuomaan leskivaimoa.

Ja vielä olisi kiinnostavaa spekuloida, että tämä apupappi Thomas Larsson olisi khra Lauri Raumannuksen poika, mutta tietysti mitään näyttöä ei ole.

[Kimmo Kemppainen]

"Här Thomas effterleffuerska ähr bort dragen till wiborgh". Siis leski meni Viipuriin. Tämä selviää paitsi lauseesta itsestään myös siitä, että vilja eli "spanemåll" olisi ett-sukuinen sana (draget) ja verbikin olisi ehkä eri?
Kimmo Kemppainen

Tämä kaikki on hienoa päättelyä vähäisistä dokumenteista. "bort dragen till Wijborgh" viittaako se leski-Margaretaan, vai siihen, että veroviljat olisi viety Viipuriin???

[olanyk]

Lueskelen matkalla olessa mielenkiintoista viestiketjua. Elettiin useiden Pohjanmaan. Seurakuntien ensimmäisten kirkkoherrojen aikaa. Minä vuosikymmeninä Turku ja Upsala kiistelivät hallintonsa rajasta? Väestö määrä oli melko vähäistä ja helposti on oletettavissa että papit olivat sukua keskenään. Tulivat papintulojen lisäksi kauppaa käymään pohjolaan.

Olavi

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset kommenteista!

Tästähän saisi näytelmän: kolme kirkkoherraa istuu Oulussa totilasin ääressä. Veli Mansvetus kaipailee Kainuuseen. Veli Johan tuskailee pappilansa pienuutta ja perheensä tarpeita. Veli Simon taas haluaa jättää Paltamoon reissuamisen ja hän lyö kolme kärpästä yhdellä iskulla...

Tuon voin nähdä sieluni silmin. Mikäli hyvät veljet eivät istuskelleet kuvaamallasi tavalla totilasin äärellä, niin jollain tavalla tuntuu, että heidän olisi pitänyt niin tehdä :)

her Lauri näyttäisi olleen elossa tammikuussa 1581, jolloin vouti jätti hänelle säilytykseen veroeriä (jos oikein ymmärsin). Samana vuonna Lauri maksaa/Laurista maksetaan testamenttina 14 luotia hopeaa, mikä lienee suurehko summa. Voiko tuon tulkita niin, että Lauri itse kuoli tai esim. hänen vaimonsa? Sitten edelleen samana vuonna 1581 kuittaavat viljakymmenyksiä sekä herra Lauri että herra Jaakko. Jos ja kun kirkkoherra vaihtui, niin kumpikin sai kymmenykset, ja oliko se pois kuninkaan osuudesta vai seurakunnan osuudesta...

Nuo ovat erittäin hyviä kysymyksiä!

Minulle ei ole ihan selvinnyt, että miten tilikirjoissa olevia kirjauksia pitäisi ajallisesti tulkita. Esim. onko kuiteissa olevat päivämäärät niitä päiviä, jolloin kuitti on päivätty; voiko silloin olettaa elossa olevan vain kuitin allekirjoittajan, vai voiko muidenkin kuitissa mainittujen henkilöiden olettaa olevan elossa ellei heitä mainita edesmenneiksi.

Kirkkoherroille osoitettujen saamisten osalta en ole päässyt aivan kärryille. Tilikirjoissa on kirkkoherrojen saamiin kymmenyksiin liittyen usein kaksi listaa samalle vuodelle. Kun kirkkoherra vaihtuu, vaikuttaa usein toisessa listassa olevan aiemman kirkkoherran nimi ja toisessa listassa uudemman kirkkoherran nimi. Esim. vuoden 1581 listoissa (1581_4762:97 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670748&aytun=2141671.KA&j=97) ja 1581_4760:38 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670233&aytun=2141669.KA&j=39)) on toisessa herra Laurin nimi ja toisessa herra Jaakon nimi. Päivämäärä ja viljamäärät vaikuttavat kuitenkin olevan molemmissa samat. Tilikirjoista ei kuitenkaan vaikuta kirkkoherran vaihtuessa löytyvän (muidenkaan pitäjien osalla) listaa, jossa samassa listassa olisi mukana kaksi kirkkoherraa samasta pitäjästä. Minulle ei ole selvinnyt se, että onko "vaihtumavuosien" listoissa kyse samasta saamisesta ja ero olisi vain papin nimessä; eli että onko esim. vuonna 1581 Iin kirkkoherralle osoitetut saamiset tulleet vain kertaalleen, ja miten ne siinä tapauksessa olisivat jakautuneet aiemman (mahdollisesti edesmenneen) ja uudemman kirkkoherran kesken. Sekään ei ole minulle selvinnyt, että millaista aikaa kirkkoherralle osoitetut saamiset koskevat; ovatko ne tammikuun alusta joulukuun loppuun, vaiko juhannuksesta juhannukseen, vaiko joltain muulta ajalta.

Kun herra Lauri mainitaan testamenttiasiassa vuoden 1581 tilikirjassa (1581_4760:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2670202&aytun=2141669.KA&j=23)), kirjataan hänen yläpuolelleen samaa sanamuotoa käyttäen testamenttiasiassa Saloisten kirkkoherra Henrik. Herra Henrik kuitenkin kirjataan vuoden 1581 molemmissa kirkkoherrojen listoissa. Tämän jälkeen herra Henrikiä ei enää mainita tilikirjoissa kirkkoherrojen listoissa; vuoden 1582 luetteloissa Saloisten pitäjän osalta on kirjattuna herra Liungo. (Herra Henrik mainitaan vielä vuoden 1582 tilikirjassa, 1582_4764:155_1580-07-22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671133&aytun=2141673.KA&j=157), mutta tuolloin kyseessä on vuonna 1580 päivätty kirje.) Minulle ei ole ihan selkeää, mitä tästä voi päätellä. Olisiko Iin kirkkoherra vaihtunut hieman ennen Saloisten kirkkoherran vaihtumista? Ja olisivatko sekä herra Lauri että herra Henrik menehtyneet vuoden 1581 tietämillä?

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Suuret Kiitokset kommenteista!

Kuten ehkä huomasitte, Saloisten pergamentti ei herra Matin murhasta kovin yksityiskohtaisesti kerro. Sen sijaan käsialasta päätellen Ericus Frosteruksen laatimasta pappisluettelosta käy ilmi, että
"1582. D: Mathias af Ryszen upbränd lefwandes uthi Ijå gambla Prästegård på en steen Kringlagd med fiske näät."

Paljon Kiitoksia tiedosta! Tuo oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen tieto, että pappisluettelo vaikuttaa olevan Ericus Frosteruksen kirjoittama. Mikäli ymmärsin henkilön oikein, niin pappisluettelon kirjoittamisen aikaan herra Tuomaan menehtymisestä olisi kulunut noin sata vuotta.

Kun tätä ei välttämättä ymmärrä kontekstista irrotettuna oikein, niin täsmentäisin, että näiden vanhojen 1500- ja 1600-luvun kronikoiden tietoja yhdistellen herra Matti olisi tullut virkaan vuonna 1582 ja hänet olisi murhattu 1588/89.

En ole yrittänyt tarkistaa tileistä, stemmaako vai ei.

Tilikirjoista ei silmääni osunut yhtään mainintaa herra Matista; joko maininnat eivät vain osuneet silmään taikka kirjauksia ei ehkä ollut. Muidenkin pitäjien osalta kappalaisista silmään osui varsin vähän mainintoja, ja nekin olivat yleensä mainintoja yksittäisistä kappalaisista. Vuoden 1583 tilikirjassa (1583_4767:88 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2671693&aytun=2141678.KA&j=90)) oli listausta Pohjanmaan kappalaisista, mutta siinäkin Iin pitäjä loistaa poissaolollaan.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Olavi,

Onko pois suljettavissa ettei Tuomas Laurinpoika ole Hailuodon kirkkoherra "Paldaniusten" kantaisä. Onko hänen kuolemansa Hailuodossa dokumentoitu?

Tilikirjoista ei silmään osunut mainintaa Hailuodon kirkkoherra Tuomas Laurinpojan kuolemasta. Siitä minulla ei ole tietoa, että onko hänen kuolemastaan mainintaa jossain asiakirjoissa.

Ensimmäinen silmään osunut maininta Hailuodon herra Tuomaasta on vuodelta 1587 (1587_4779:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673477&aytun=2141694.KA&j=35) ja 1587_4780:94 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673577&aytun=2141695.KA&j=93)). Viimeinen silmään osunut maininta hänestä on vuodelta 1603 (1603_4832:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660765&aytun=2141890.KA&j=22)).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Aiemmasta listauksesta unohtui pois herra Mansuetuksen maininnat veroluetteloissa. Vuoden 1618 maakirjassa (1618_4921:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643757&aytun=2142024.KA&j=43)) Etelä-Iissä sijaitseva Heikki Antinpojan talo mainitaan autioksi. Seuraavasta vuodesta alkaen kyseinen talo kirjataan herra Mansuetuksen nimellä (maininnat maakirjoissa ja autiotaloluetteloissa; joissakin luetteloissa talo mainitaan 1/4 manttaalin taloksi, joissakin 3/4 manttaalin taloksi ja vuoden 1631 maakirjassa Mansuetus Jaakonpojan nimellä kirjataan 1/4 manttaalin talo Etelä-Iihin sekä 3/4 manttaalin talo yllättäen Karjalan kylään):
1619_4929:41 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644893&aytun=2142034.KA&j=41), 1620_4936:92 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646111&aytun=2142041.KA&j=92), 1620_4935:46 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645918&aytun=2142040.KA&j=46), 1620_4936:123 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646098&aytun=2142041.KA&j=127), 1620_4937a:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646443&aytun=2142044.KA&j=27), 1620_4937a:52 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646493&aytun=2142044.KA&j=53), 1625_4955:114 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651875&aytun=2142139.KA&j=105), 1626_4958:98 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2652384&aytun=2142142.KA&j=82), 1627_4961:68 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2653238&aytun=2142148.KA&j=53), 1627_4961:73 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2653248&aytun=2142148.KA&j=58), 1631_4966:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2654730&aytun=2142181.KA&j=13).

Yrjö Jaakonpojan ja Klemet Jaakonpoika Valtarin puumerkit jäivät myös pois aiemmasta viestistä. Tässä on Yrjö Jaakonpojan puumerkki 26.07.1615 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658188&aytun=2142337.KA&j=25) ja 16.09.1616 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641580&aytun=2142009.KA&j=55). Ja tässä Klemet Jaakonpojan puumerkki vuodelta 1641 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394323&aytun=823101.KA&j=19). Yrjön puumerkki vaikuttaa olevan kuin Klemetin puumerkki, johon on koristeeksi lisätty vaakaviiva ja risti.

Saloisten seurakunnan arkiston "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" asiakirjasta (IIIU:2) löytyi mielenkiintoinen maininta (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=8701106&aytun=881561.KA&j=3) Iistä. Maininta on jotain seuraavan tapaista: "nu warande nårre sochnar skilde ifrån Salo sochn och pastorat sosom Ijo, som ordan 1417 haft sin pastor Martinus Olai vid pag 88".

Tarkoittaako tämä sitä, että kyseisen asiakirjan mukaan Iin kirkkoherrana vuonna 1417 olisi ollut Martinus Olavinpoika? Tietääkö kukaan milloin kyseinen asiakirja on kirjoitettu, ja mistä tieto Martinus Olavinpojasta saattaisi olla peräisin? Tietääkö kukaan mihin "pag 88" viittaa?

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Ericus Frosteruksen käsialalla kirjoitettu versio on päivättykin ja pvm on 19.5.1697.
Kimmo Kemppainen

Tuo oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen tieto, että pappisluettelo vaikuttaa olevan Ericus Frosteruksen kirjoittama. Mikäli ymmärsin henkilön oikein, niin pappisluettelon kirjoittamisen aikaan herra Tuomaan menehtymisestä olisi kulunut noin sata vuotta.




Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Tuo Ericus Frosteruksen käsialalla kirjoitettu versio on päivättykin ja pvm on 19.5.1697.

Paljon Kiitoksia tiedosta!

Erehdyin sekoittamaan mainitsemasi pappisluettelon Iin seurakunnan arkistossa olleeseen vanhempaan kappalaisten luetteloon. Kyseessä on ilmeisesti jokin toinen pappisluettelo. Mainitaanko tuossa Frostetuksen käsialalla kirjoitetussa luettelossa herra Tuomasta?

Löytyykö mainitsemasi pappisluettelo jonkin seurakunnan arkistosta?
Mikäli löytyy, niin voisin käydä kurkistelemassa josko se löytyisi digitoituna.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Iin pappisluettelo on melkein sanatarkka kopio Frosteruksen luettelosta. Löysin Frosteruksen luettelon vahingon käden kautta ja olen sitä hartaasti jemmannut salaisena aarteenani, aito puolikainuulainen umpiperä kun olen. Liitän tähän oheen pienen käsialanäytteen siitä luettelosta, herra Tuomaskin siinä näkyy.
Kimmo Kemppainen

Tervehdys Kimmo,



Paljon Kiitoksia tiedosta!

Erehdyin sekoittamaan mainitsemasi pappisluettelon Iin seurakunnan arkistossa olleeseen vanhempaan kappalaisten luetteloon. Kyseessä on ilmeisesti jokin toinen pappisluettelo. Mainitaanko tuossa Frostetuksen käsialalla kirjoitetussa luettelossa herra Tuomasta?

Löytyykö mainitsemasi pappisluettelo jonkin seurakunnan arkistosta?
Mikäli löytyy, niin voisin käydä kurkistelemassa josko se löytyisi digitoituna.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Tuo Iin pappisluettelo on melkein sanatarkka kopio Frosteruksen luettelosta. Löysin Frosteruksen luettelon vahingon käden kautta ja olen sitä hartaasti jemmannut salaisena aarteenani, aito puolikainuulainen umpiperä kun olen. Liitän tähän oheen pienen käsialanäytteen siitä luettelosta, herra Tuomaskin siinä näkyy.

Suuret Kiitokset tiedosta sekä käsialanäytteestä!

Ilahduin siitä, että herra Tuomas näkyy myös tässä luettelossa. Pappisluettelon kirjoittamisen aikaan herra Tuomaan menehtymisestä on kulunut vain noin 80 vuotta. Tuolloin herra Tuomaan muisto on varmastikin ollut vielä eläväisenä monen ihmisen mielessä.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Talvikäräjät 02.04.1650 Ii (KO a:7, 37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706782&aytun=1673645.KA&j=43)):
Elina Olavintytär mainitaan Klemet Jaakonpojan vaimoksi.

Kesäkäräjät 17-18.07.1654 Ii (KO a:8, 249 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708463&aytun=1673646.KA&j=260)):
Elina Jaakontytär mainitaan herra Jaakon tyttäreksi (onkohan Elina herra Jaakko Olavinpojan tytär?)


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Sari

Kiitos Elina Olavintyttären patronyymistä, se on ollut tähän asti tietymättömissä.

Kyllä tuo Elina Jaakontytär on selvästi herra Jaakon tytär "hennes fader her Jacob".
"Kom för rättä Elin Jacobsdåtter och kärde till Margareta i ..... om een ängh Hariusoja"

Mutta mikä on Margaretan lisänimi? Tijrola???

Voiko tämä Elina Jaakontytär olla sama kuin Sigrid Tapaninp. Joensuun l. Sauvon vaimo? Viimeksimainittu haud. 3.9.1699 "88-vuotiaana" eli olisi synt. 1611. Onko liian myöhään syntynyt ollakseen Jacobus Olain tytär? Jacobus kuoli 1615, joten sen puoleen ei mahdotonta?

[Jouni Kaleva]

"Kom för rättä Elin Jacobsdåtter och kärde till Margareta i ..... om een ängh Hariusoja"

Mutta mikä on Margaretan lisänimi? Tijrola???



Sehän onkin Margareta i Hijwala ja tarkoittaa siis epäilemättä Margareta Markuksentytärtä, Martti Pekanpk. Koirala/Korvalan leskeä.

[Kimmo Kemppainen]

Meidän täytyisi joskus, kun jaksetaan, laittaa nuo Hiivalan ja Korvalan Kreetat järjestykseen. Löysin nimittäin muistaakseni taannoin sellaisenkin paperin, josta Sipi Martinpojan Kreetta-vaimon syntyperä lopultakin selviää.
Kimmo Kemppainen

Sehän onkin Margareta i Hijwala ja tarkoittaa siis epäilemättä Margareta Markuksentytärtä, Martti Pekanpk. Koirala/Korvalan leskeä.

[Jouni Kaleva]

Talvikäräjät 02.04.1650 Ii (KO a:7, 37 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706782&aytun=1673645.KA&j=43)):
Elina Olavintytär mainitaan Klemet Jaakonpojan vaimoksi.

Ennen Elinaa mainitaan Margeta Pålsdr. Clemet Michilsons (hustru) i NårrIjo.

Tämän täytyy olla Junnilan Klemetin vaimo. Ainakaan minulla ei ollut ennestään nimi tiedossa.

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo ja Jouni,

Meidän täytyisi joskus, kun jaksetaan, laittaa nuo Hiivalan ja Korvalan Kreetat järjestykseen. Löysin nimittäin muistaakseni taannoin sellaisenkin paperin, josta Sipi Martinpojan Kreetta-vaimon syntyperä lopultakin selviää.

Tuo olisi upeaa, jos nimismies Korvalan vaimon syntyperä selviäisi!
Sitten, kun Kimmolla on sopivaisesti aikaa etsiä papereistaan tietoa Sipi Korvalan vaimon nimestä, niin olisin äärettömän kiitollinen tiedosta!

Laitan tähän joitakin linkkejä, jotka ovat nimismies Korvalan vaimosta ja tämän vävyn Martti Pekanpojan jälkimmäisestä vaimosta tulleet vastaan. Mikäli olen ymmärtänyt asioita virheellisesti, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista.

Martti Pekanpoika Korvalan vaimo saattaisi olla Marketta Mikontytär (hänen patronyymikseen mainitaan Markuksentytär vain seitsemässä maakirjassa; muissa veroluetteloissa ja käräjäpöytäkirjoissa hänet mainitaan Mikontyttäreksi). Nimismies Korvalan vaimon isäksi minulla on vain yksi arvaus, ja sekin varsin heikko arvaus: Markus Yrjönpoika Kauppila, joka toimi Iissä nimismiehensä vuonna 1618.

Vuoden 1645 talvikäräjillä mainitaan nimismies Sigfrid Martinpoika ja hänen vaimonsa Marketta <sitten_on_tyhjä_väli>tytär (KO a:6:7, Iin käräjien ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705648&aytun=1673644.KA&j=7)). Lieneekö Marketan patronyymi ollut alkupäiseen pöytäkirjaan kirjoitettu siten, että siitä olisi puhtaaksikirjoitusvaiheessa ollut vaikea saada selvää.

Vuoden 1651 talvikäräjillä mainitaan Sigfrid Martinpojan leskivaimo, mutta vaimon nimeä ei mainita (KO a:7:212, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3707176&aytun=1673645.KA&j=213)).

Vuoden 1663 talvikäräjillä mainitaan Sigfrid Martinpojan vaimo Marketta Mikontytär (KO a:11:222, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711657&aytun=1674127.KA&j=229)), mutta konteksti huomioiden (mikäli ymmärsin oikein) vaikuttaa siltä, että Sigfrid Martinpojan tilalla olisi pitänyt lukea Martti Pekanpoika (pöytäkirjassa lukee jotain tämän suuntaista "Sigfredh Mårtensons hustru Margeta Michelsdåtter medh des omyndige barn alt sedan besutit"; tämä vaikuttaisi Martti Pekanpojan vaimolta, joka alaikäisten lastensa kanssa asustelee Hiivalassa).

Vuoden 1650 kesäkäräjillä etelä-iiläinen Jaakko Jönsinpoika penää Kauppilan Markukselta kalastuspaikkaa?, jonka Markus Yrjönpoika antoi vävylleen Sigfrid Martinpojalle (KO a:7:59, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706823&aytun=1673645.KA&j=64)). Kyseisten käräjien aikaan Kauppilaa (Etelä-Iin pienempi Kauppilan talo) isännöi jo Markus Heikinpoika. Kyseistä Kauppilan taloa isännöi Markus Yrjönpoika (s.n.1550) vuosina 1599-1637. Markus Yrjönpoika mainitaan edesmenneeksi vuoden 1642 kesäkäräjillä. Etelä-Iistä ei löydy Jaakko Jönsinpoika nimistä isäntää; toki voi olla niinkin, että Jaakko Jönsinpoika ei ollut talon isäntä. Samaisella sivulla, seuraavassa jutussa mainitaan Jaakko Jönsinpoika ja Josef Kurtti ja Korvalan talo; tässäkin käsittääkseni puhutaan kalastuspaikoista. Kyseisten käräjien aikaan nimismies Korvalan kuolemasta on kulunut pari vuotta, ja lanko Pekka Martinpoikakin on edellisvuonna hukkunut. Voisiko Jaakko Jönsinpojan nimellä kirjattu henkilö olla Joakim Jönsinpoika, Korvalan talon tuore isäntä? Voisiko siinä tapauksessa se, että hän penäsi kalastuspaikkaa? Kauppilan talolta (jonka Markus Yrjönpoika oli aikoinaan antanut vävylleen Sigfrid Martinpojalle) tarkoittaa sitä, että Markus Yrjönpoika Kauppila olisi nimismies Korvalan appiukko?
Myös Pernun talossa on Sigfrid Martinpoika (Yrjö Martinpoika Pernun pikkuveli), joka vuoden 1637 ruodutuksessa mainitaan 17-vuotiaaksi ja ruotunsa nihdiksi. Tämä Sigfrid olisi nippanappa ehtinyt avioitumaan Markus Yrjönpojan tyttären kanssa ennen Markuksen kuolemaa, mutta on sekin toki mahdollista. Silloin hämmentää se, että kuka oli Jaakko Jönsinpoika, joka penäsi Sigfrid Martinpojalle annettua kalastuspaikkaa. Ehkä kyseessä oli joku muu Sigfrid Martinpoika kuin Korvala taikka Pernu (joku jota ei kirjattu veroluetteloihin taikka joka ei asunut Iissä), ja ehkä Jaakko Jönsinpoika oli joku, jota ei kirjattu veroluetteloihin isäntänä. Olisi hienoa, mikäli löytyisi sellaista tietoa, joka joko kumoaisi taikka vahvistaisi sitä mahdollisuutta, että Markus Yrjönpoika Kauppila olisi ollut nimismies Korvalan appiukko.

Vuoden 1642 kesäkäräjillä nimetään edesmenneen Markus Yrjönpojan perintöä jakamaan nimismies Sigfrid Martinpoika, Jaakko Ollinpoika (ilmeisesti lautamies Jaakko Ollinpoika Huovila) ja pitäjänkirjuri Simo Matinpoika (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705250&aytun=1673643.KA&j=130)). Sotiiko tämä sitä vastaan, että Markus olisi voinut olla nimismies Korvalan appiukko? Mikäli Markus Yrjönpoika olisi ollut nimismies Korvalan appiukko, niin olisiko nimismiestä silloin nimetty siihen joukkoon, joka selvittelee hänen appiukkonsa omaisuuden jakamista?

--

Hiivala kirjataan vuosien 1648-1650 maakirjoissa Martti Pekanpojan nimellä. Sen jälkeen talo kirjataan hänen leskivaimonsa nimellä. Nimenä on Marketta Mikontytär seuraavissa veroluetteloissa (HK - henkikirja, KL - kymmenysluettelo, MK - maakirja, AL - autiotaloluettelo):
1650_HK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13132735&aytun=1971576.KA&j=625), 1650_KL (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13132501&aytun=1971576.KA&j=360), 1651_HK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22144505&aytun=1971577.KA&j=261), 1651_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22144443&aytun=1971577.KA&j=145), 1652_HK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22183943&aytun=1972366.KA&j=129), 1652_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22183848&aytun=1972366.KA&j=48), 1652_KL (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13586174&aytun=1972368.KA&j=29), 1653_HK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184173&aytun=1972391.KA&j=192), 1653_KL (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13589605&aytun=1972394.KA&j=39), 1654_HK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13593591&aytun=1972396.KA&j=152), 1655_HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1655/1655_071_Henki.jpg), 1657_HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1657/1657_090_Henki.jpg), 1658_HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1658/1658_070_Henki.jpg), 1659_HK (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1659/1659_082.jpg), 1660_HK (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2599&pnum=184), 1664_AL (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12617819&aytun=1972499.KA&j=401), 1665_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12260856&aytun=1972521.KA&j=43), 1666_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22191428&aytun=1972540.KA&j=266), 1667_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13543417&aytun=1972541.KA&j=38), 1668_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12261532&aytun=1972553.KA&j=39), 1669_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184874&aytun=1972555.KA&j=38), 1671_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13586733&aytun=1972577.KA&j=41), 1673_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13588091&aytun=1972618.KA&j=35) ja 1675_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=12262008&aytun=1972683.KA&j=18).

Nimenä on Marketta Markuksentytär seuraavissa veroluetteloissa: 1653_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184050&aytun=1972391.KA&j=47), 1654_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13593393&aytun=1972396.KA&j=51), 1661_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13575447&aytun=1972446.KA&j=9), 1663_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22193890&aytun=1972457.KA&j=146), 1664_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22188787&aytun=1972490.KA&j=257), 1676_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22184221&aytun=1972747.KA&j=16) ja 1679_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13539432&aytun=1973433.KA&j=5).

Ilman patronyymiä hänet mainitaan seuraavissa veroluetteloissa: 1651_KL (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=13589648&aytun=1972255.KA&j=60), 1677_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22183318&aytun=1972799.KA&j=15), 1680_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22185972&aytun=1973438.KA&j=12) ja 1681_MK (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=22057305&aytun=1973460.KA&j=77).

Vuoden 1650 kesäkäräjillä mainitaan Hiivalassa asusteleva Martti Pekanpojan leskivaimo Marketta (KO a:7:63, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706832&aytun=1673645.KA&j=68)).
Vuoden 1653 kesäkäräjillä mainitaan edesmenneen Martti Pekanpojan lapset ja tämän leskivaimo Marketta Mikontytär sekä edellinen vaimo Helga Sigfridintytär (KO a:8:101, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708120&aytun=1673646.KA&j=103)).
Vuoden 1657 talvikäräjillä mainitaan Joakim Jönsinpojan ja Marketta Matintyttären välinen perintöriita (KO a:10:111, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3710057&aytun=1673650.KA&j=112)). Olisikohan tässä pitänyt Marketan patronyyminä olla Mikontytär? Mikäli patronyymi on kirjattu oikein, niin itselleni on täysin epäselvää kuka voisi olla Marketta Matintytär.
Vuoden 1657 kesäkäräjillä käsitellään Joakim Jönsinpojan ja Marketta Mikontyttären välistä asiaa (KO a:10:112, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3710059&aytun=1673650.KA&j=113)).
Vuoden 1658 kesäkäräjillä mainitaan Joakim Jönsinpoika ja vuonna 1649 hukkunut lanko Martti Pekanpoika (KO a:10:424, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3710733&aytun=1673650.KA&j=439)).
Vuoden 1662 kesäkäräjillä Hiivalan talon mainitaan jääneen autioksi (KO a:11:125, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711454&aytun=1674127.KA&j=125)).
Vuoden 1662 kesäkäräjillä vouti Jöns Ollinpojan kertoo haluavan ylösottaa autioksi jääneen Hiivalan talon (KO a:11:126, vasemmanpuoleinen sivu, Iin käräjien viimeinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711456&aytun=1674127.KA&j=126)).
Vuoden 1663 kesäkäräjillä mainitaan, että vouti Jöns Ollinpoika osti Hiivalan talon 150 kuparitaalerilla Marketta Mikontyttäreltä (KO a:11:269, vasemmanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711753&aytun=1674127.KA&j=277)).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[Kimmo Kemppainen]

Okei, katsotaan sitten se asia. Tein tässä vähän tarkistuksia. Minulla oli yksi tieto, joka liittyi Simuna Knuutinpojan äidinäidin taloon, mutta tarkistusteni mukaan kyseessä onkin väistämättä eri mies kuin Päkkilän Simuna, joten vihje ei vie eteenpäin. Tuo s.peltosen esitys on oikeastaan jo se paras.
Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1645 talvikäräjillä mainitaan nimismies Sigfrid Martinpoika ja hänen vaimonsa Marketta <sitten_on_tyhjä_väli>tytär (KO a:6:7, Iin käräjien ensimmäinen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3705648&aytun=1673644.KA&j=7)). Lieneekö Marketan patronyymi ollut alkupäiseen pöytäkirjaan kirjoitettu siten, että siitä olisi puhtaaksikirjoitusvaiheessa ollut vaikea saada selvää.


Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Tuossa on kyseessä nimismiehen testamentti. Varmaan on juuri niin, että Margareta-vaimon patronyymi ei ole konseptista selvinnyt. Eikös olekin niin, että hänen tyttäreensä Helgaan viitataan jo tässä vainajana? Siitä saadaan joku takaraja Helgan kuolemalle. Jännää on muuten, että nimeltä mainittujen tyttärien Helgan ja nuorimman Annikan patronyyminä on virheellisesti Mårtensdotter!

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1653 kesäkäräjillä mainitaan edesmenneen Martti Pekanpojan lapset ja tämän leskivaimo Marketta Mikontytär sekä edellinen vaimo Helga Sigfridintytär (KO a:8:101, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3708120&aytun=1673646.KA&j=103)).

Tuota pitäisin painavana dokumenttina, kun mietitään tämän Margaretan patronyymiä Mikon vai Markuksen tytär. Minulla on tästä Markku Pihlajaniemen raakakäännös, jonka kopion tänne luvatta ;-))

"Johan Peersson Oulusta autuaan Mårten Peerssonin lasten valtuutettu kanteli Jochim Jönssonista Etelä-Iistä (SöderIjå), että heillä on saamista lohiverkosta, mikä heille oli jaettu perinnönjaossa ja minkä Jochim on ottanut itselleen, nimittäin 50 kuparitaalaria. Samoin heidän autuaan äidin äidin neljänneksistä 60 taalaria ja rakennuksista i Salkauss (??) 70 taalaria, joista 70 kuparitaalaria Knuth Joensson Jochimin lanko vastaa puolet perinnönjakoluettelon mukaan. Jochim Jönsson vastaa, että hänellä on kaikki alaikäisiltä lapsilta (säilössä ja ehtii tänne jossain ajassa) (tätä pitäisi miettiä onko noin vai..). Mutta koska (på samma barns) (tarkista) (olisiko: samaa lapsikatrasta olevan ? tai jälkimmäisestä katraasta ?, huom jäljempänä samma yhteydessä edelliseen vaimoon) , mieti) Margetan nimeltään osuus ei nouse korkeammaksi kuin 30 taalaria ja tämä perillisten oman arvelun mukaan myös Ruotsin laki sallii siinä, että he ovat tehneet tyttären osuuden samaksi kuin pojan, niin päätettiin, että Jochim vastaa muiden lasten osuudesta kullekin, varsinkin ottaen lukuun edellä mainitun tyttären osuus. Saman päätöksen mukaan Knuth Jacobsson huolehtii toisesta tyttärestä Susanna nimeltään, koska hänellä on hallussaan tämän osuus. Samoin luvattiin lapsille, että he saavat puolet niistä kihloista, nimittäin hopeamaljasta, hopealusikasta ja nauhakäädyistä (mitä ne on?) , joilla autuas Mårten Peersson oli kihlannut jälkimmäisen (samma?) vaimonsa vaimo Margeta Michelsdotterin, samoin kuin hän oli niillä kihlannut aiemman vaimonsa vaimo Helga Sigfridsdotterin, mistä lasten valtuutettu kanteli, koska heidän äidinpuoleinen perintönsä ei ollut näiden osalta aiemmiin suoritettu." (raakakäännös markku Pihlajaniemi 28.1.2007)

Oliko Mårten Perssonilla ja Helga Korvalalla yhteinen Margeta-tytär? Vastaus on ehdottomasti kyllä. Onko tekstin perusteella tulkittava olleen yksi vai kaksi lapsisarjaa Mårten Perssonin lapsia? Jutun logiikan kannalta on pakko olla niin, että perintöosuutta haetaan nimenomaan Helgan lapsille. (eikä Mårten Personin toisen vaimon, Margareta Mikontyttären mahdollisille lapsille). Kun valituksessa viitataan koko ajan lasten äidinäitiin ja tämän Korvalan taloon jättämään perintöosuuteen, niin tottakai tarkoitetaan Helgan äitiä, Korvalan emäntä-Margetaa. Ei voida tarkoittaa Margareta Mikontyttären äitiä, joka on meille täysin tuntematon eikä varmaan ole voinut teoriassakaan mitään perintöosuutta jättää Korvalan taloon taikka talon vävypojille. Samoin se, että lapset saivat äitinsä kihloista vain puolet, kertoo, että äiti on Helga. Jos äiti olisi ollut viimeksi eloon jäänyt Margareta Mikontytär, olisivat lapset olleet oikeutettuja saamaan kihlat kokonaan. Siispä voidaan liittää perhetietoihin Mårten Perssonille ja Helga Sigfridintr. Korvalalle tyttäret Margareta ja Susanna sekä arviolta noin 4 muuta lasta, jotka perijöinä ja siis elossa 1653.

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1663 talvikäräjillä mainitaan Sigfrid Martinpojan vaimo Marketta Mikontytär (KO a:11:222, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3711657&aytun=1674127.KA&j=229)), mutta konteksti huomioiden (mikäli ymmärsin oikein) vaikuttaa siltä, että Sigfrid Martinpojan tilalla olisi pitänyt lukea Martti Pekanpoika (pöytäkirjassa lukee jotain tämän suuntaista "Sigfredh Mårtensons hustru Margeta Michelsdåtter medh des omyndige barn alt sedan besutit"; tämä vaikuttaisi Martti Pekanpojan vaimolta, joka alaikäisten lastensa kanssa asustelee Hiivalassa).

Olen samaa mieltä, joku "syntax error" tuossa on. Juttuhan alkaa "Företräde Margreta Michelsdåtter Hiwala hemmanets för detta åbo och kiärde till dess förrige Mans svåger Johan Jönsson..."

Siis Johan Jönsson on Mårten Peerssonin vävy, mutta ei Margaretan vävy. Johan Jönssonin vaimo on siis joku Mårten Peersonin ja Helga Sigfridintyttären tyttäristä (= kuka?) Kerrotaan, kuinka nimismies Sigfrid Mårtenson on saanut haltuunsa Hiivalan, asiakirjoihin 1600-luvun alkupuolelta viitataan. Sitten tuosta " Margeta Michelsdåtter medh des omyndige barn" on pääteltävissä, että Mårten Peerssonilla oli toinen lapsisarja tämän Margaretan kanssa. (mitähän noista lapsista tuli?)

[s.peltonen]

Tervehdys Kimmo,

Tein tässä vähän tarkistuksia. Minulla oli yksi tieto, joka liittyi Simuna Knuutinpojan äidinäidin taloon, mutta tarkistusteni mukaan kyseessä onkin väistämättä eri mies kuin Päkkilän Simuna, joten vihje ei vie eteenpäin.

SuurenSuuret Kiitokset asia tarkistamisesta ja tiedosta!

Sukuhenkisin Terveisin Kiitteleepi,
sari p

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista, tiedoista ja suomennoksista!

Eikös olekin niin, että hänen tyttäreensä Helgaan viitataan jo tässä vainajana?

Noin olin myös ymmärtävinäni, että Helga tytär on tuolloin jo edesmennyt (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotain seuraavan tapaista "undertagandes Mårthen Peersons hustru Helga Mårthensdåtters man medh sijne barn efter h: döder ärh").

Jännää on muuten, että nimeltä mainittujen tyttärien Helgan ja nuorimman Annikan patronyyminä on virheellisesti Mårtensdotter!

Tuo on totta, että patronyymeissä on yllättävän usein käräjäpöytäkirjoissa varsin huoletonta kirjailua. Vuoden 1649 kesäkäräjillä tyttärille on kirjattu patronyymiksi oikeellisesti Sigfridintytär; ja tuolloin on kaikki elossa olevat tyttäret raskittu mainita oikein nimeltä (KO a:6:445, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706588&aytun=1673644.KA&j=452)).

"Företräde Margreta Michelsdåtter Hiwala hemmanets för detta åbo och kiärde till dess förrige Mans svåger Johan Jönsson..."

Tässä saattaisi olla kyseessä Marketta Mikontyttären edesmenneen miehen lanko, Korvalaa isännöivä Joakim Jönsinpoika (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotenkin seuraavaan tapaan "kärde till des förrige mans swåger Jochim Jönson"; seitsemännellä rivillä Joakimin nimi on hieman selkeämmin kirjoitettu).

Martti Pekanpojalla on saattanut olla myös poika. Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1649 talvikäräjillä Joakim Jönsinpoika (joka tuolloin vielä asuu Oulussa) penää Korvalan Martti Pekanpojalta tämän pojasta aiheutuneita kuluja (KO a:6:425, vasemmanpuoleisen sivun viimeinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706546&aytun=1673644.KA&j=431)). Mikäli ymmärsin oikein, niin Martin poika oli ollut Joakimin luona Oulussa muutaman vuoden.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia kommenteista, tiedoista ja suomennoksista!



Noin olin myös ymmärtävinäni, että Helga tytär on tuolloin jo edesmennyt (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotain seuraavan tapaista "undertagandes Mårthen Peersons hustru Helga Mårthensdåtters man medh sijne barn efter h: döder ärh").



Tuo on totta, että patronyymeissä on yllättävän usein käräjäpöytäkirjoissa varsin huoletonta kirjailua. Vuoden 1649 kesäkäräjillä tyttärille on kirjattu patronyymiksi oikeellisesti Sigfridintytär; ja tuolloin on kaikki elossa olevat tyttäret raskittu mainita oikein nimeltä (KO a:6:445, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706588&aytun=1673644.KA&j=452)).



Tässä saattaisi olla kyseessä Marketta Mikontyttären edesmenneen miehen lanko, Korvalaa isännöivä Joakim Jönsinpoika (pöytäkirjassa vaikuttaisi lukevan jotenkin seuraavaan tapaan "kärde till des förrige mans swåger Jochim Jönson"; seitsemännellä rivillä Joakimin nimi on hieman selkeämmin kirjoitettu).

Martti Pekanpojalla on saattanut olla myös poika. Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1649 talvikäräjillä Joakim Jönsinpoika (joka tuolloin vielä asuu Oulussa) penää Korvalan Martti Pekanpojalta tämän pojasta aiheutuneita kuluja (KO a:6:425, vasemmanpuoleisen sivun viimeinen kokonainen juttu (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3706546&aytun=1673644.KA&j=431)). Mikäli ymmärsin oikein, niin Martin poika oli ollut Joakimin luona Oulussa muutaman vuoden.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari p

Hei Sari

1. Kyllä on Jochim Jönsson, luin huolimattomasti.
2. Tuo 1649 juttu olikin minulle tuntematon, kiitos siitä. Siinä on Agneta H. Lisbetha H. Walbårgh ja Anika Sigfridsdåtter. Voiko tuosta vetää johtopäätöksinä, että Agneta ja Lisbetha on Rouvia, mutta Walbårgh ja Annika eivät? Kuitenkin Walborgille mainitaa mies Anders Ollson vuoden 1645 isänsä testamentissa. Olisiko Anders jo kuollut ja Walbårg leski? Eikö hän sitten olisi Rouva, kun ei ole myöskään Leski....

Eikös olekin niin, että tässä sisarukset ajavat isänperinnöstään lankoaan Mårten Peerssonia ja tämän nykyistä vaimoa vastaan, Mårtenin nyt kuoltua? Mårten hukkui matkalla Ouluun 1649 ja olisi siis tapahtunut ennen näitä käräjiä 16.7.1649.

[Kimmo Kemppainen]

Tuo kirjain H. eli 'vaimo' tosiaan esiintyy Agnetan, Lisbetan ja Valborgin nimien edessä mutta puuttuu Annikan nimen edestä. Toisin sanoen, ainakin kolme ensimmäistä tytärtä olivat taikka olivat aikaisemmin olleet naimisissa. Annikan naimastatuksesta ei voi päätellä mitään varmaa pelkästään tämän H-kirjaimen puuttumisen perusteella.

Aika huonosti tohtii rivien välistä lukea mitään pikkuvihjeitä, hyvä jos voi luottaa edes siihen, mitä suoraan sanotaan.

Kimmo Kemppainen

Hei Sari

1. Kyllä on Jochim Jönsson, luin huolimattomasti.
2. Tuo 1649 juttu olikin minulle tuntematon, kiitos siitä. Siinä on Agneta H. Lisbetha H. Walbårgh ja Anika Sigfridsdåtter. Voiko tuosta vetää johtopäätöksinä, että Agneta ja Lisbetha on Rouvia, mutta Walbårgh ja Annika eivät? Kuitenkin Walborgille mainitaa mies Anders Ollson vuoden 1645 isänsä testamentissa. Olisiko Anders jo kuollut ja Walbårg leski? Eikö hän sitten olisi Rouva, kun ei ole myöskään Leski....

Eikös olekin niin, että tässä sisarukset ajavat isänperinnöstään lankoaan Mårten Peerssonia ja tämän nykyistä vaimoa vastaan, Mårtenin nyt kuoltua? Mårten hukkui matkalla Ouluun 1649 ja olisi siis tapahtunut ennen näitä käräjiä 16.7.1649.

[Kimmo Kemppainen]

Tuo Saligh[e] Mannen on siis Sipi Martinpoika, jonka perinnöstä puhutaan. Martti Pekanpojan kuoleman ajankohtaan täytyy varmaankin etsiä lisävalaistusta muualta.

Jos tässä vähän selvennän, niin Sipi Martinpojan tyttäret vaativat uutta jakoa vanhempiensa perinnöstä, joka oli tytärten langon Martti Pekanpojan luona Korvalassa. Autuas Sipi Martinpoika oli vaimonsa kanssa omaisuutensa luvannut Martti Pekanpojalle ja tytär Annikalle ja Sipin vielä elossa ollut vaimo tunnusti tämän lupauksen.
Kimmo Kemppainen



Eikös olekin niin, että tässä sisarukset ajavat isänperinnöstään lankoaan Mårten Peerssonia ja tämän nykyistä vaimoa vastaan, Mårtenin nyt kuoltua? Mårten hukkui matkalla Ouluun 1649 ja olisi siis tapahtunut ennen näitä käräjiä 16.7.1649.

[s.peltonen]

Selailin läpi loput voudintilit, jotta tarkastelujakso kattaisi voudintilien ajanjakson. Tässä linkit silmään osuneista Iin pappeihin liittyvistä maininnoista vuosilta 1626-1634, viestissä 1 olleiden poimintojen jatkoksi.

her Johannes Henrikinpoika (esiintyy asiakirjoissa etunimillä Johannes, Jöns ja Johan):
1626_KO a:1:4 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703575), 1626_KO a:1:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703628), 1627_4962:74 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653475), 1629_KO a:1:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703728), 1629_KO a:1:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703730) (Illinsaaressa asuva Heikki (Tuomaanpoika) Tenhu (Tenula / Hemmilä) ottaa syytinkimiehekseen kirkkoherra Johannes Henrikinpojan), 1629_KO a:1:101 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703769), 1629_KO a:1:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703771), 1630_KO a:1:148 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703889)

her Henrik Johanneksenpoika (ensin kappalaisena, vuosina 1633-1635 mainitaan kirkkoherraksi):
1626_KO a:1:3 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703573), 1626_KO a:1:16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703599), 1627_4961:67 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653236) (MK), 1627_4962:74 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653475) (KKL), 1628_KO a:1:55 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703676), 1628_KO a:1:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703698), 1629_KO a:1:80 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703728), 1629_KO a:1:81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703730), 1629_KO a:1:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703771), 1629_KO a:1:103 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703773), 1620_KO a:1:123 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703838), 1630_KO a:1:147 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703891), 1630_KO a:1:148 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703893), 1631_4966:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654730) (MK), 1633_4969:64 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655155) (MK), 1633_KO a:2:53 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704245), 1633_KO a:2:108 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704349), 1633_KO a:2:109 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704352), 1633_KO a:2:110 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704354), 1634_4971:69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655592) (MK), 1634_KO a:3:13 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704566).

Tarkastelujakson ulkopuolelta mainittakoon vuoden 1635 talvikäräjät. Tuolloin her Henrik mainitaan vielä kirkkoherrana (1635_KO a:3:104 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704742)). Seuraavan vuoden talvikäräjillä kirkkoherraksi mainitaan her Erik (1636_KO a:4:2 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667584)).

kappalainen her Josef:
1632_KO a:2:4 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704150), 1634_KO a:3:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601)

kappalainen her Jaakko:
1629_KO a:1:102 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703771)

kappalainen her Karl:
1633_KO a:2:108 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704349), 1634_KO a:3:32 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601)

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

her Lauri näyttäisi olleen elossa tammikuussa 1581, jolloin vouti jätti hänelle säilytykseen veroeriä (jos oikein ymmärsin). Samana vuonna Lauri maksaa/Laurista maksetaan testamenttina 14 luotia hopeaa, mikä lienee suurehko summa. Voiko tuon tulkita niin, että Lauri itse kuoli tai esim. hänen vaimonsa? Sitten edelleen samana vuonna 1581 kuittaavat viljakymmenyksiä sekä herra Lauri että herra Jaakko. Jos ja kun kirkkoherra vaihtui, niin kumpikin sai kymmenykset, ja oliko se pois kuninkaan osuudesta vai seurakunnan osuudesta...
Originaalissa Liedes-sukuselvityksessä 1950-luvulla on kirjattu "1577 perittiin Lauri Raumannuksen omaisuudesta testamenttiverona 14 luotia hopeaa, josta voidaan päätellä, että hänen vaimonsa on silloin kuollut"

Onkohan tuo verifioitavissa?

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Olavi,



Tilikirjoista ei silmään osunut mainintaa Hailuodon kirkkoherra Tuomas Laurinpojan kuolemasta. Siitä minulla ei ole tietoa, että onko hänen kuolemastaan mainintaa jossain asiakirjoissa.

Ensimmäinen silmään osunut maininta Hailuodon herra Tuomaasta on vuodelta 1587 (1587_4779:35 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673477&aytun=2141694.KA&j=35) ja 1587_4780:94 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2673577&aytun=2141695.KA&j=93)). Viimeinen silmään osunut maininta hänestä on vuodelta 1603 (1603_4832:22 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2660765&aytun=2141890.KA&j=22)).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

Ja toisinpäin aateltuna: Iissä herra Tuomas 1551, voisiko hän olla Hailuodon khra 1587-1603? Olisikoko edelleen Iissä 1610-luvulla todettu spitaalinen herra Tuomas?? Silloin kyllä olisi pitänyt elää liki 100-vuotiaaksi.

Iin herra Tuomas 1551 voisi myös spekuloida sen Tapani Tuomaanpojan isäksi, josta tuli Iin nimismies ja Veijolan isäntä n. 1582.

Hailuodon khra 1587-1603 Tuomas Laurinpoika voisi ikänsä puolesta sopia Lauri Raumannuksen pojaksi. Löytyisköhän Tuomaksen Paldanius-suvusta katkeamaton mieslinja nykypäivään, voitaisiin tehdä Y-DNA-vertailut.

[Kimmo Kemppainen]

Eikö tuo Paldaniuksen suku liene edelleen olemassa ja vieläpä lukuisanakin?
Kimmo Kemppainen

Löytyisköhän Tuomaksen Paldanius-suvusta katkeamaton mieslinja nykypäivään, voitaisiin tehdä Y-DNA-vertailut.

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Originaalissa Liedes-sukuselvityksessä 1950-luvulla on kirjattu "1577 perittiin Lauri Raumannuksen omaisuudesta testamenttiverona 14 luotia hopeaa, josta voidaan päätellä, että hänen vaimonsa on silloin kuollut"

Onkohan tuo verifioitavissa?

Vuoden 1577 tileistä en onnistunut löytämään mainintaa herra Laurin maksamasta testamenttiverosta.
Voi hyvin olla, että siitä on jossain maininta, mutta maininta ei vain ole osunut omaan silmääni.

Vuoden 1581 tileissä mainitaan herra Laurin omaisuudesta maksetun 14 luotia hopeaa testamenttiverona (1581_4760:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670202), oikeanpuoleisen sivun alin kirjaus). Mikäli vastaava mainita olisi vuoden 1577 tileissä, niin sen olisi olettanut olevan tällä sivulla (1577_4748:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649811)), johon on kirjattuna epävarman verot (owissa partzeler).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p

[SSM]

Löytyisköhän Tuomaksen Paldanius-suvusta katkeamaton mieslinja nykypäivään, voitaisiin tehdä Y-DNA-vertailut.

Y-DNA-tulos on jo olemassa:
https://www.familytreedna.com/public/forrestfinn?iframe=ysnp

Thomas Paldanius c.1560-98, Hailuoto, Finland Finland: R-Z284

[Jouni Kaleva]

Y-DNA-tulos on jo olemassa:
https://www.familytreedna.com/public/forrestfinn?iframe=ysnp

Thomas Paldanius c.1560-98, Hailuoto, Finland Finland: R-Z284

Erinomaista, kiitos!!

Nyt lähden hankkimaan Raumannus-Y-DNA:n niin asian pitäisi ratketa :)

[Jouni Kaleva]

Erinomaista, kiitos!!

Nyt lähden hankkimaan Raumannus-Y-DNA:n niin asian pitäisi ratketa :)


Tiedoksi tähänkin ketjuun: Raumannus-Paldanius-geenien vertailu jatkui tuolla:


http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=268245&postcount=105

[Sukututkija JaSKa]

Sekä Jöran Jacobin että Clemett Jacobin puumerkit muistuttavat isän Jacobus Olain nimettiä. Liekö muunnetultu siitä.


Aiemmasta listauksesta unohtui pois herra Mansuetuksen maininnat veroluetteloissa. Vuoden 1618 maakirjassa (1618_4921:39 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2643757&aytun=2142024.KA&j=43)) Etelä-Iissä sijaitseva Heikki Antinpojan talo mainitaan autioksi. Seuraavasta vuodesta alkaen kyseinen talo kirjataan herra Mansuetuksen nimellä (maininnat maakirjoissa ja autiotaloluetteloissa; joissakin luetteloissa talo mainitaan 1/4 manttaalin taloksi, joissakin 3/4 manttaalin taloksi ja vuoden 1631 maakirjassa Mansuetus Jaakonpojan nimellä kirjataan 1/4 manttaalin talo Etelä-Iihin sekä 3/4 manttaalin talo yllättäen Karjalan kylään):
1619_4929:41 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2644893&aytun=2142034.KA&j=41), 1620_4936:92 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646111&aytun=2142041.KA&j=92), 1620_4935:46 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2645918&aytun=2142040.KA&j=46), 1620_4936:123 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646098&aytun=2142041.KA&j=127), 1620_4937a:26 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646443&aytun=2142044.KA&j=27), 1620_4937a:52 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2646493&aytun=2142044.KA&j=53), 1625_4955:114 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2651875&aytun=2142139.KA&j=105), 1626_4958:98 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2652384&aytun=2142142.KA&j=82), 1627_4961:68 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2653238&aytun=2142148.KA&j=53), 1627_4961:73 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2653248&aytun=2142148.KA&j=58), 1631_4966:13 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2654730&aytun=2142181.KA&j=13).

Yrjö Jaakonpojan ja Klemet Jaakonpoika Valtarin puumerkit jäivät myös pois aiemmasta viestistä. Tässä on Yrjö Jaakonpojan puumerkki 26.07.1615 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2658188&aytun=2142337.KA&j=25) ja 16.09.1616 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=2641580&aytun=2142009.KA&j=55). Ja tässä Klemet Jaakonpojan puumerkki vuodelta 1641 (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=7394323&aytun=823101.KA&j=19). Yrjön puumerkki vaikuttaa olevan kuin Klemetin puumerkki, johon on koristeeksi lisätty vaakaviiva ja risti.

Saloisten seurakunnan arkiston "Historisk beskrivning över Brahestad och Salo" asiakirjasta (IIIU:2) löytyi mielenkiintoinen maininta (https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=8701106&aytun=881561.KA&j=3) Iistä. Maininta on jotain seuraavan tapaista: "nu warande nårre sochnar skilde ifrån Salo sochn och pastorat sosom Ijo, som ordan 1417 haft sin pastor Martinus Olai vid pag 88".

Tarkoittaako tämä sitä, että kyseisen asiakirjan mukaan Iin kirkkoherrana vuonna 1417 olisi ollut Martinus Olavinpoika? Tietääkö kukaan milloin kyseinen asiakirja on kirjoitettu, ja mistä tieto Martinus Olavinpojasta saattaisi olla peräisin? Tietääkö kukaan mihin "pag 88" viittaa?

Sukuhenkisin Terveisin,
sari p

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,



Vuoden 1577 tileistä en onnistunut löytämään mainintaa herra Laurin maksamasta testamenttiverosta.
Voi hyvin olla, että siitä on jossain maininta, mutta maininta ei vain ole osunut omaan silmääni.

Vuoden 1581 tileissä mainitaan herra Laurin omaisuudesta maksetun 14 luotia hopeaa testamenttiverona (1581_4760:22 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670202), oikeanpuoleisen sivun alin kirjaus). Mikäli vastaava mainita olisi vuoden 1577 tileissä, niin sen olisi olettanut olevan tällä sivulla (1577_4748:15 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649811)), johon on kirjattuna epävarman verot (owissa partzeler).

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari p
Voi hyvinkin olla, että alkuperäiseen Liedes-selvitykseen on lipsahtanut väärä vuosiluku. Tämä 1581 maksettu herra Laurin testamenttivero tarkoittaa, että se on maksettu herra Laurista itsestään. Hänhän kuoli luultavimmin juuri 1580 ja jo 1581 virassa oli seuraaja Jacobus Olai.